LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA
|
|
- Tiina Elstelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOJOIS-SUOMESSA Esko Koskenkorva
2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE No 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y LANNOKSEN TUVUUS TURVEMAAN TIMOTEINURMELLE POJOIS SUOMESSA Esko Koskenkorva Rovaniemi 1975
3 SISÄLLYSLU2TT2L sivu 1. Menetelmät 2 2. Sadon määrä 3 3. Sadon laatu 5 4. Päätelmät Kirjallisuutta 13
4 -2 Peltojen lannoituksessa käytetään nykyään enimmäkseen moniravin,- teisia lannoitteita aikaisemmin yleisten yksiravinteisten asemesta. Lannoitteen valittuaan viljelijä ei voi enää vaikuttaa ravinnemäärien väliseen suhteeseen. Tosin kaupan olevasta lannoitevalikoimasta löytyy käytäntöön melko sopivat lannoitteet useimmille maalajeille ja viljelykasveille. Lannoitteen ravinnesuhteen on todettu vaikuttavan niittonurmen satoon sekä sadon raakavalkuais- ja fosforipitoisuuksiin (TENNBERG ja VALMARI 1969). Lapin koeasemalla tutkittiin vuosina ravinnelisäysten avulla Tasaväkevän Super Y-lannoksen (Yt) sopivuutta timoteinurmen lannoitteeksi. Lannoitteen pitoisuudet ovat 15 % N, 15 % ja 15 % K Menetelmät Koenurmi oli perustettu saraturvemaalle v Sille annettiin vuotuislannoituksena 4 kg Yt/ha. Tämän lisäksi levitettiin typpeä, fosforia ja kalia määriä, jotka olivat puolet käytetyn Yt-annoksen sisältämistä määristä. Mukana oli myös rikkilisäys, jossa oli rikkiä n. 3.7 kertaa se määrä mikä oli Yt:ssä. Koejäsenten saamat lannoitemäärät kg/ha olivat seuraavat: ilman lannoitusta 4 Yt 4 Yt + 12 Nos + 15 Psf 4 Yt + 12 Nos + 5 K6 4 Yt + 15 Psf + 5 K 6 4 Yt + 12 Nos + 15 Psf + 5 K 6 4 Yt + 2 kipsiä Nos = Oulunsalpietari, Psf = superfosfaatti, K 6 = kalisuola. Koealueen maan p oli 5.2, siinä oli 16 mg Ca/1, 95 mg K/1 ja 9.1 mg P/1. KURJEN ym. (1965) esittämän viljavuusanalyysin tulkintakaavion mukaan maa kuului lähinnä 4. viljavuusluokkaan (tyydyttävä), K-pitoisuuden osalta 3. luokkaan (välttävä). Lannoitteet levitettiin keväällä, kun heinä aloitti kasvun. Pääsato korjattiin v , v ja v Korjuuhetkellä heinä oli yleensä täydellä tähkällä. Odelmasato korjattiin v ja v Vuonna 1971 odelma kasvoi niin heikosti, ettei sitä korjattu. Koenurmi tuhoutui kokonaan talvella
5 -3 Sadoista määritettiin kuiva-aineen raakavalkuais fosfori-, kalium-, kalsium- ja magnesiumpitoisuudet LAKASEN (1965) antamien ohjeiden mukaan. Ensimmäinen koekesä oli normaalia hieman lämpimämpi. Kesä- ja elokuu olivat kuivia ja h3inä- ja syyskuu sateisia. Toinen kesä oli normaalia viileämpi ja kuivempi. Kolmannen kesän alku oli huomattavan lämmin mutta syyskesä normaali. Kolmannen kesän sademäärät oli- vat normaalit. 2. Sadon määrä Kolmen vuoden keskimääräisten tulosten mukaan mikään kahta pääravinnetta sisältänyt ravinnelisäys ei vaikuttanut pääsatoon merkitsevästi (taulukko 1). Käytetty NPK-lisäys on näiden kolmen pääravinteen suhteen sama kuin 2 kg Yt. Typpeä sisältäneet ravinnelisäykset vaikuttivat odelmasatoon, koska niiden aiheuttamat kokonaissadon lisäykset olivat merkitseviä. Kokonaissadon lisäyksistä huomataan typen lisänneen fosforin kanssa satoa enemmän kuin kalin kanssa. NPK-lisäyksellä saatu kokonaissadon kasvu ei ollut juuri suurempi kuin NP-lisäyksen aiheuttama. Typen kanssa annettu fosforilisäys vaikutti siis edullisesti kokonaissatoon, mutta kalilisäys ei. Nämä tulokset ovat saman suuntaisia kuin SYVÄLADEN (1968) esittämät. än käytti kokeissaan tosin erilaisia Y-lannoksia ja suurempia ravinnelisäyksiä. Tulokset osoittivat, että turvemaalla typpilisåys aiheutti suurimman sadon lisäyksen. Myös kalin ja varsinkin Pohjois-Suomessa fosforin lisäykset kasvattivat satoa. Suurin markkoina ilmoitettu kokonaissadon nettolisäys (ravinnelisäysten hinnat vähennetty) saatiin NT-lisäyksellä. Muilla typellisillä lisäyksillä tulos oli hieman huonompi. PK-lisäys oli sel- västi tappiollinen. Tulokset vaihtelivat vuosittain. Pelkän Y-lannoksen saaneen koejäsenen pääsato oli toisena vuonna 94% ja kolmantena 39% suurempi kuin ensimmäisenä vuonna. Typelliset ravinnelisåykset lisäsivät merkitsevästi kokonaissatoa lähinnä ensimmäisenä vuonna. Nämä lisäykset tulivat odelmasadossa. NPK-lisäys kasvatti myös toisen vuoden pääsatoa merkitsevästi. Muut sadon muutokset olivat vähäisiä.
6 ja ravinne lis äysten Taulukko 1. Keskimäärin 2.sato Yhteensä CO CT) cod ' LC' C n"-) LC\.C) LC1 CM.) LC\ N d- + + I-C\ I blc a:) co,ztd P cd co tt. d- CO I n -) LC) I ("\.1 + Yhteensä 1 O LC\ c) LC1 I I I (.3.) CM C N N QC k_o k.. N ") N'" I I + 1 btc Lf rn l N t rn -I- I (a. co.c) cr) - rn I- rn ( CO '\. fl Cfl Q N d- r -I M t2c CO -1 c rn co LC s O CM Lannoitus N CM LC \ CM P-; ' Ravinne lis äysten aiheuttamat odelmasatoja laske t taessa on :cd :cd F-1 :cd :cd 4-3 :cd 1-1 rd :o rd LC\ muutokset ovat c:3-\ rd vyyks i ä ei testattu. 4-D Cd -P rehuohra cd u) CI rn +D cd huhti-ke&ikuussa: cd -P cd rd cd g Q cd -P g P-1 cd g cd ry-1- g a) :d 4 ro 1-1 ui 1 cd cd +D -P ja odelman rehuyksiken hinnat 5 :cd LC +D :cd t1. -P Cll 4 tr\ :cd t_c-\ cy\ g cd Cl) p)..1 Q a) 1 (1) X X :d cf) ir\ :cd 4 - Wcd mk /1 kg. Crl ird d o 4 u)
7 -5 Kokonaissadon lisäysten arvot kattoivat typellisten ravinnelisäysten hinnat ainoastaan ensimmäisenä vuonna. Seuraavina vuosina ravinnelisäykået eivät kannattaneet. Kokeessa käytetty lannoitustapa ei ole koko kasvukauden satoa ajatellen sopiva, koska kaikki lannoitteet levitettiin keväällä, eikä huolehdittu odelman ravinteiden saannista. Ravinnelisäysten vaikutusta odelmasatoon olisi voitu selvittää paremmin lannoittamaila koe jäsenet myös odelmasatoa varten Y-lannoksella ja ravinnelisäyksillä tai pelkillä ravinnelisäyksillä. 3. Sadon laatu Sadon laatua ilmaisevat kuiva-aineen raakavalkuais-, P-, K-, Ca- ja Mg-pitoisuudet ilmoitetaan seuraavissa taulukoissa kahdesta kerranteesta otettujen näytteiden keskimääräisinä pitoisuuksina. Kun jokaisesta näytteestä on tehty kaksi rinnakkaismääritystä, taulukoiden luvut ovat neljän määrityksen keskiarvoja. Tauluköiden sarakkeissa "keskimäärin" esitetyt.odelmasatojen pitoisuudet ovat vuosien 197 ja 1972 pitoisuuksien keskiarvoja. Ravinnelisäysten aiheuttamia raakavalkuais- ja ravinnepitoisuuksien erojen merkitsevyyksiä ei testattu. Rikkiä lukuunottamatta ravinnelisäykset kohottivat pääsadon keskimääräistä raakavalkuaispitoisuutta, selvimmin NP-lisäys (taulukko 2). OdeImasadon keskimääräistä raakavalkuaispitoisuutta ravinnelisäykset NP-lisäystä lukuunottamatta sen sijaan alensivat. Tulokset vaihtelivat eri vuosina. Keskimääräistä raakavalkuaissatoa lisäsivät typpeä sisältäneet ravinnelisäykset. Suurimman kasvun aiheutti NP-lisäys. Vuosina 197 ja 1972 tulokset olivat saman suuntaiset, mutta v vain NP-lisäys kasvatti raakavalkuaissatoa.
8 6 ja 4 kg Yt/ha +D >-1 1"--- r- CO r'') d- Lc\ -(\J '-v + -I- 1 rrl C\ S V-- ;J- I"- CO OC) 1 1 ( d- d- k. rn C\J C\1 -F 1 I 1--1,'-- C\ cd -p +D C-13 CO ;2 rd CI, o 4-D r-- m, :cd o u) P bn cl..-1, I.--M M P-1 M. cf), N I cr) o,-- ) 1-1. cd.1--d,--,- -P o. rd Taulukko m ) u).1-z. o -1-) -P cd.-w C--- m r-i 1 3 W Cj s- N d cd I d o cd 4-D F-1 cd cd Cf) 1--1 Is..1 a) _,-- cm Li m -P (Dr ) (--,, -i cd i co. C 1), r'-r) C 1-- r co C\1 1 1 C-1 1"--- Le \ Lf1 C() LC1 C- CM Lfl I I I k-f) CO k D 1.s:1- (X) -1 r- CO CT.) CO CO (\I h- ir\ LO d- Le) CC) r'n N v- 1 v- -1 Lf1 LC1 rn N 1 Gl o ( CO cc c=,- cm cr) N V- +) d- 111 L,1 f
9 Taulukko Kuiva-ainesatojen fosforipitoisuudet, % sato 2.sato 1.sato, 1.sato 2.sato Keskimäärin 1.sato 2.sato Lannoitus,25,27,19,29,31,24,29 4 Yt,24,25,23,29,32,25,29 +NP,27,24,26,41,32,31,28 +NK,25,24,24,32,29,27,27 +PL,27,24,23,31,29,27,27 +NPK,25,25. ',22,34,29,27.,27 +S,25,23,24,32,32,27,28 Ravinnelisäykset kohottivat hieman pääsadon keskimääräistä P-pitoisuutta, selvimmin NP-lisäys. Vuoden 1972 tulokset muistuttivat eniten keskimaäräisiä tuloksia, vuosina 197 ja -71 ne poikkesivat jo enemmän keskimääräisistä. Kaikkina vuosina NP-lisäys kohotti P-pitoisuutta eniten. Odelmasadon keskimääräistä P-pitoisuutta ravinnelisäykset alensivat hieman, ehkä NP- ja S-lisäyksiä lukuunottamatta. Taulukko 4. Kuiva-ainesatojen kaliumpitoisuudet, % sato 2.sato sato sato 2.sato Keskimäärin 1.sato 2.sato Lannoitus 1,78 1,9 1,49 1, ,52 1,71 4 Yt 1,87 2,12 1,74 2,2 1,9 1,88 2,1 +NP 2,9 1,96-1,8 1,99 1,59 1,96 1,78 +NK 2,5 1,88 1,9 2,3 1,59 1,99 1,74 +PK 2,1 1,9 1,69 1,85 1,96 1,85 1,93 +NPK 1,95 1,99 1,34 1,85 1,95 1,71 1,97 +S 1,81 1,83 1,6 1,88 1,89 1,76 1,86 NP- ja NK-lisäykset kohottivat pääsadon keskimääräistä kaliumpitoisuutta, PK-lisäys ei juuri vaikuttanut siihen ja NPK- ja S- lisäykset alensivat sitä. Vuoden 1971 tulokset vastasivat keskimääräisiä tuloksia. V. 197 kaikki muut ravinnelisät paitsi rikki kohottivat K,-pitoisuutta, ja v NP- ja NK-lisäykset eivät juuri vaikuttaneet siihen muiden lisäysten laskiessa sitä. Odelmasadon keskimääräistä K-pitoisuutta ravinnelisaykset alensivat, tosin PK- ja NPK-lisäykset vain hiukan.
10 Taulukko Klliva-ainesatojen kalsiumpitoisuudet, % sato 2.sato 1.sato 1.sato 2.sato Keskimäärin 1.sato 2.sato Lannoitus,29,43,18,22,35,23,39 4 Yt,24,4 9 18,21,33,21,37 +NP,3,39,22,26,34,26,37 +NK,27,37,18,23,33,23,35 +PK,26,42,21,24,34,24,38 +NPK,24,38,16,24,34,21,36 +S,23,35,19,21,3,21,33 Kaikki kahta pääravinnetta sisältäneet ravinnelisäykset kohottivat pääsadon keskimääräistä Ca-pitoisuutta. Eniten vaikutti NPlisäys. NPK- ja 8-lisäykset eivät vaikuttaneet Ca-pitoisuuteen. Vuoden 197 tulokset vastasivat keskiarvotuloksia. Muiden. Vuosien tulokset poikkesivat niistä jonkin verran. NK- ja S-lisäykset alensivat hiukan odelmasadon keskimääräistä Ca-pitoisuutta, mutta muut lisäykset eivät siihen juuri vaikuttaneet. Ravinnelisäysten mukana nurmi sai lannoitteissa olevaa kalsiumia seuraavasti (kg Ca/ha): NP 37, NK 6, PK 31, NPK 37 ja S 47. Näillä Ca-määrillä ei näytä olleen vaikutusta sadon Ca-pitoisuuteen. TäMä onkin hyvin ymmärrettävää, sillä mainitut Ca-määrät olivat vähäiset viljavuusanalyysin mukaan maassa olleeseen Ca-määrään, 32 kg Ca/ha, verrattuna. Taulukko 6. Kuiva-ainesatojen magnesiumpitoisuudet, % Keskimäärin Lannoitus 1.sato 2.sato 1.sato 1.sato 2.sato 1.sato 2.sato,18,17',13,22,3,18,24 4 Yt,2,16,14,18,28,17,23 +NP,24, ,21,31,21,23 +NK,19,15,14,2,3,18,23 +PK,2 9 15,14, ,17,21 +NPK,2,15,12,2,26,17,21 +S,19,13, ,26,17,2
11 -9 NP-lisäys kohotti pääsadon keskimääräistä Mg-pitoisuutta, muut ravinnelisäykset eivät siihen juuri vaikuttaneet. Vuosien 197 ja -71 tulokset vastaavat melko hyvin keskiarvotuloksia. V kaikki typpeä sisältäneet ravinnelisäykset kohottivat Mg-pitoisuutta. PK-, NPK- ja S-lisäykset alensivat odelmasadon keskimääräistä Mg-pitoisuutta, muut eivät juuri vaikuttaneet siihen. Eri ravinnelisäysten vaikutusta sadon laatuun voidaan vertailla kuvista 1 ja 2. NP-lisäys vaikutti pääsadon laatuun edullisimmin (kuva 1). Se kohotti kaikkia ravinnepitoisuuksia, K-pitoisuutta lukuunottamatta jopa enemmän kuin mikään muu ravinnelisäys. Myös NK-, PK- ja NPK-lisäykset paransivat pääsadon laatua. NK- ja PKlisäykset kohottivat raakavalkuais-, P- ja Ca-pitoisuuksia, tosin vähemmän kuin NP-lisäys. PK-lisäyksen aiheuttama raakavalkuaispitoisuuden nousu oli melko vähäinen. Kahta pääravinnetta sisältäneistä lisäyksista typelliset olivat edullisimpia. Typen kanssa fosfori vaikutti edullisemmin kuin kalium. NPK-lisäys paransi sadon laatua vähemmän kuin PK-lisäys, koska se ei kohottanut Ca-pitoisuutta. 5-lisäys ei vaikuttanut sadon laatuun kovinkaan edullisesti. Se kohotti vain sadon P-pitoisuutta, mutta sen sijaan alensi raakavalkuaispitoisuutta, Odelmasadon laatuun ravinnelisäykset vaikuttivat haitallisesti (kuva 2). NP-lisäystä lukuunottamatta, joka alensi vain sen K-pitoisuutta. PK-lisäys alensi muita paitsi Ca-pitoisuutta, NK-lisäys muita paitsi Mg-pitoisuutta, NPK-lisäys muita paitsi K- ja Capitoisuuksia ja S-lisäys muita paitsi P-pitoisuutta. Rehun Ca/P-suhteella on merkitystä eläinten ruokinnassa. Rehutaulukkojen mukaan se on kuivalla timoteiheinällä yleensä 2,-2,3 tienoilla. Tässä kokeessa suhde oli lannoitetuilla ruuduilla pääsadolla,78-,89 ja odelmasadolla 1,18-1,41. Viljavuuslukujen tulkintakaavion mukaan (KURKI ym., 1965) maan F- tilanne oli hiukan parempi kuin Ca-tilanne. Mikään ravinnelisäys ei nostanut Ca/Psuhdetta lähellekään normaalia.
12 - 1 - j a niiden poikkeamat ja ravinnepitoisuudet vertailuarvon alittava osa
13 11 ja ravinnepitoisuudet saaneen nurmen sadon vastaavista pitoisuuksista, vertailuarvon alittava osa vertailuarvon ylittävä osa V/A LvA P-4 är,1 C
14 Päätelmät Eräät kohtuullisen Y-lannosmäärän ohella annetut ravinnelisät lisäsivät satoa. Pääsatoa kasvatti typpeä ja fosforia sisältänsut lisäys. Odelma- ja myös kokonaissatoa kasvattivat kaikki typelliset ravinnelisäykset. Typen kanssa fosforilisäys vaikutti edullisesti, mutta kalilisäys ei. Sadon lisäyksiä saatiin pääasiassa ensimmäisen vuoden nurmelta. Kevään 1975 hintatason mukaan ravinnelisäysten antaminen ei ollut kannattavaa toisena eikä kolmantena vuonna. Pääsadon laatuun ravinnelisät vaikuttivat rikkilisäystä lukuunottamatta edullisesti. Edullisimpia olivat typpeä sisältäneet lisäykset. Ne kohottivat raakavalkuaispitoisuutta ja lisäsivät raakavalkuaissatoa. Typpi ja fosfori yhdessä kohottivat raakavalkuaisja ravinnepitoisuuksia eniten. Odelmasadon laatuun ravinnepitoisuudet vaikuttivat DTP-lisäystä lukuunottamatta haitallisesti. Rikkilisäyksen ainoa edullinen vaikutus oli, että se hiukan kohotti pääsadon fosforipitoisuutta. Tasaväkevän Super Y-lannoksen ravinnesuhde on melko sopiva, jos vuotuislannoitus levitetään yhdessä erässä keväällä. Ensimmäisen vuoden nurmelle kannattaisi levittää lannoitetta, jossa on typpeä ja fosforia enemmän. Koko kesän lannoitteiden levittäminen keväällä ei ole järkevää, koska ravinteet eivät silloin riitä odelman kasvuun. Pääsadon lisäysten arvo ei korvaa niitä aiheuttaneita lannoitekustannuksia, joten Tasaväkevän Super Y-lannoksen ravinnesuhdetta on pidettävä suunnilleen oikeana, jos lannoitus tulee kokonaan pääsadon hyväksi. Odelma lannoitetaan silloin erikseen. Typpifosfori-lisäyksen edullinen vaikutus pääsadon laatuun puoltaa kuitenkin niiden lisäämistä niittonurmen kevätlannoituksessa.
15 Kirjallisuutta, KURKI, M., LAKANEN, E., MÄKITIE,., SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J Viljavuusanalyysien tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fenn LAKANEN, E Kasvimateriaalin analysointi. Maantutkimuslaitos. Moniste. SYVÄLATI, J einänurmen Y-lannoskokeet P-, K- ja N- lisälannoituksella. Koetoim. ja Käyt. 25:33,35. TENNBERG, F. & VALMARI, M Normaalin Y-lannoksen, Oulun Y-lannoksen ja väkevän Oulun Y-lannoksen vertailevat kokeet nurmella. Ann. Agric. Fenn. 8:
16 - a...,-- :41 L,. ' _ -' ',..:'-;_.,f, :--_ : _.:...vr ;TI'''''' -.--.*.._.'-':._,..;ff':; - '... 'r. i,,,.-", -, 47_ :=-.:,.. -, -, 1",.7 '---,>:;-: - -/..', _,,,,,..,.,..,,,..., v,:i, r,_.1: _, P,- '..'. ''' ' '-' '''''''''''''' `'"-,- --,-,,,:,,..... ' ' -... '-..1.'..1' ' ''... '..." '''...P... K r--.,:,. '. '-... -"?...' j "':. k '. -.. i ' ' ' ' 4 ' - i 1 t _, -, 2. '':-.-.''''.,.Q..-.V!'.',-1,... J`. '...4 -,: '. '. '.-,-.-, :::,.'...r:- _I -..V...: -. -",, '''S:-.-. l',:-;.7-. :,.. -;,<',,-t-: - -'-i'y tirr '''kf,.411 '.- ',...,.-.;. rjr:-.'..:-,.. ':, k '-:,',1,,.:. -...: ::-.. J ,.. _.,.,,.,.: r,,,.,. - ḳ,r "=,',,-...,_. 4, ,. e g -:,:, _ -.. :-:,!.,.,,s, ṭ -.,.-. ;.....,. :r,_... :.,.. -.-:...2 _, `, -_'' : '",;'_.., -. -,,=;'-...-,-t ' ' / k :,'., '-. _ '.,',i '.?:,.. '. '",.,,,.. :".,,.j " ; ; :?,..,, _,,. z.',mz -,. :._-. '...., -...J % '., - '3..,, ' : i_.: : _., =...,..7 -.: _ ,, -7 - ', ,, i._.... : 4,-- -,,:..,.-:.-.,... r,.-,.,....;-: ;-,;,,..,...-.-,._.,.,,,, -..,..; : <, '-' - ':- L,,--- --,.. _,, '7:' - 17-t -..-',.-,.. _f -... '''%,- ;...1 YI ; i,;..:-.. _... li.,...->:-.. a T ,,..., r Im, - --, --;,..., 5 _,,I ? =7:.- -',.,, _,:, '..,..,..7 -.',V55..." '!..`": -; ' k.. s_... _..,,,.. -.,-' r-- :-. r. ;. -. ' t -.Z ,-, ',. -.'. -' , r.,...- :.,r," ". " " - '., -, '-' : ' ' V.:. -/F.-'7,. - "...J r -..--,.. -,...:. 15i... _ r', ,-,,.".....' oe, :: z.,...,,,,_ _,,,. '.. :-_,,,.r., - ',,,,;_ "".-.---i'''',' 1 '":.:: i'..:,. ".':"..7."1.4.,,-- "Sq ' 'j :- - :, '.7. - ',:':-.._ 4 ' {:--.' L,',.:,r,,,. -"".(..-., t..-..i:...- -; - -'...'=-'- '-',_ _- ' :, '-'S : 1,SI.' '"--' g ,.: :-.:. - '..-. ''.:-...!r.' ;.' ; - '... :4...- '-'-..«... -r..;:- ' :.!,_.,.,..:, '-._,._.. _,..., - ' -. -: ::.. 1 '-',.-_ -.., '.,., r t-,, :2-..1.: ji.,-.=-'.'... f --._, '. :.;7.-,.!_.. -:,..,... : '. '.. 1.-!.._.- -' '.,!-., '' - ' : ' :-.1,. 'I'-=,--,-,--.., :,....:.3 ; -.- '.k_.:: /4,r-:.r.,_-- -J, ::.".1-...' ' =i'1,1- 'F,. - _ T". - - = : ' -,-V ' ; ' _ - ; ' y -:, - :..._ f _ - -1); 7.r., -, - ' - - ; - _.. I I '. 7. N2. - F a r r - V:.,,,r5e,. -u
LAPIN KOEASEMA TIEDOTE N:0 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON. P Juola, R Heikkilä ja A Valmari
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE N: 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON P Juola, R Heikkilä ja A Valmari MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA
LisätiedotTIEDOTE N:o 3 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEM1AN JA -FYSIIKAN LAITOS NIITTONURMEN SYYSLANNOITUS
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEM1AN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 3 HILKKA TÄHTINEN, JAAKKO KÖYLIJÄRVI JA PENTTI TEITTINEN: NIITTONURMEN SYYSLANNOITUS VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotMAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 6 1_979 PINTAKALKITUKSEN JA K-LANNOITUKSEN VAIKUTUS NURMEN SATOON JA SEN N-, P-, K-, Ca- JA Mg- PITOISUUTEEN. Rauno Peltomaa, Onni Pohjanheimol)
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotPAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 2 Helvi Marjanen: Hivenaineet maassa ja kasveissa sekä niiden merkitys ravitsemuksessa. (Osa: Kivennäisainesuhteet) Väinö Mäntylahti: K Tuorerehun
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotLannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotPAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN
LisätiedotTIEDOTE N:o 11 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 11 RAILI JOKINEN: TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUS- AINEENA JA MAGNESIUMLANNOITTEENA VANTAA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS,MAANVILJELYSKEMIAN
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotStarttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 1
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 1 Kalle Rinne: Lietelanta suojaviljalla ja nurmella MOUHIJÄRVI 1977 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lietelanta
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
Lisätiedotn TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema n TIEDOTE N:0 1 L. Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotKASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 6 TIMO MELA HEIKKI HAKKOLA JA KIRSTI ÄYRÄVÄINEN: TYPPI- JA KALILANNOITUKSEN JAOITUKSEN VAIKUTUS NURMEN SATOON JA NURMIREHUN LAATUUN TIKKURILA
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotMAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 3 1978 VILJAVUUSLUOKITTAISET SADONLISÄYKSET PAIKALLISISSA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEISSA Jouko Sippola ja Helvi Merjanen' L. Maatalouden
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotPAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:0 14
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:0 14 Jukka Kaseva ja Sylvi Soini: - POHJOIS-SUOMEN NURMITUHOTUTKIMUKSEN KOETULOKSIA VUOSINA 1976-1979 JOKIOINEN 1981 ISSN 0356-7621 Maatalouden
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2 Kalle Rinne: Lampaiden laitumen typpilannoitus MOUHIJÄRVI 1978 Maatalouden tutkimuskeskus SATA-HÄMEEN KOEASEMA Kalle Rinne: Lampaiden laitumen
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS Tiedote N:o 10 1980 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINNAN JA NOUSEVIEN FOSFORI- JA KALIUMMÄÄRIEN KOKEIDEN TULOSTEN VERTAILU Jouko Sippola Maatalouden tutkimuskeskus
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 FOSFORILANNOITUSKOKEITTEN TULOKSIA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MOUHIJÄRVI Kalle Rinne ja Sirkka-Liisa Rinne
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Kalle Rinne ja Sirkka-Liisa Rinne FOSFORILANNOITUSKOKEITTEN TULOKSIA MOUHIJÄRVI 1982 ISSN 0357-9077 Kalle Rinne ja Sirkka-Liisa Rinne FOSFORILANNOITUSKOKEITTEN
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LEILA URVAS. Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/92 LEILA URVAS Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
Lisätiedot