TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 1 : 2015 Tietoa. 18 Opetushallitus haluaa uudistaa pelialan koulutuksen Suomessa. Miten tehdään maailman parhaat pelintekijät? Sitä on ratkaisemassa vuoden kestävässä hankkeessa 40 asiantuntijaa. 22 Eläkeuudistus kohahdutti viime vuonna ja koskettaa jokaista sukupolvea. Aiempi superkarttuma kannusti jatkamaan työelämässä, nykyinen malli pakottaa, harmittelee Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. 26 YT-neuvottelut on monelle kova paikka. Joitain asioita on vaikea kysyä tai niihin ei saa kunnollista vastausta. Kokosimme nämä kysymykset ja niiden vastaukset yhteen pakettiin. NAISVOIMAA! Tyttökoodareita ja naisnörttejä
Kesällä tapahtuu paljon! Jäsenillämme on mahdollisuus hankkia erikoishintaisia lippuja moniin kesän huipputapahtumiin. Yhdistyksen kevätkokous on kaikille jäsenille avoin tilaisuus. 1 : 2015 TÄSSÄ NUMEROSSA Sisällysluettelo 12 4 Tyttökoodareita ja naisnörttejä 6 Super-Ada kannustaa nuoria naisia IT-alalle 8 Luottamuksen arvo 10 Tietoala tiedottaa 12 HED 16 Palkoista ei työpaikoilla puhuta 18 Pelialan koulutus kuntoon? 20 Jaksa töissä 22 Eläkeuudistus koskee meitä kaikkia myös nuoria 24 Association of IT sector employees 26 Ei kysyvä tieltä eksy Än, Yy, tee, HED! HED eli henkilöstöedustaja on tärkeä linkki niin työntekijän ja yrityksen kuin myös liiton ja jäsenen välillä. HED on kaiken keskellä silloin kun tapahtuu ja huolehtii muulloinkin, että kaikki toimii ja yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Tietotekniikan palvelualan henkilöstedustajat kokoontuivat taas maaliskuussa perinteiseen tapahtumaan HED-päiville. 20 28 Työsopimusten muutostarpeet työsuhteen kestäessä 29 Liity jäseneksi 30 Tietoalan hallitus 2015 31 Tapahtumat 28 24 Arvot haltuun. Hektisessä arjessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään omaa vointia. Fyysisen kunnon selvittäminen käy vain muutamassa minuutissa tarkan kuntokartoituksen avulla. Työsuhteen ehdot pysyvät harvoin muuttumattomina ja pieniä muutoksia voi tulla esimerkiksi työtehtäviin tai palkkaan. Poikkeustilanteita kuitenkin syntyy ja niistä kertoo lakimies Tiina Kauppila. Association of IT sector employees offers also material in English. Read more about us and our member benefits. 2 TIETOA. 1 : 2015
Pääkirjoitus Esa Koskinen Tietoalan toimihenkilöt ry Puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA Kevät tuli aikaisin, mutta muuttaako se mitään? Maaliskuun puolessa välissä pidettiin perinteinen Tietotekniikan palvelualan henkilöstöedustajien HED-seminaari. Tämä seminaari oli jo neljäs, joka järjestettiin yhdessä YTN:n kanssa. Tietoalan toimihenkilöt, YTN ja Teknologiateollisuus ovat vuoden 2011 syksystä lähtien yhdessä neuvotelleet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen. HED-seminaareissa käymme läpi ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja pyrimme antamaan henkilöstöedustajillemme paremmat edellytykset hoitaa paikallisesti vastuullista tehtäväänsä. He edustavat työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa ja pystyvät auttamaan sekä neuvomaan työtovereitaan työsuhdeasioissa ja muissa työelämän ongelmatilanteissa. Henkilöstöedustajan rooli on tärkeä linkki yrityksen työntekijöiden ja johdon välillä. Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut henkilöstöedustajat tekevät yhteistyötä työnantajan kanssa ja edustavat työntekijöitä kun neuvotellaan talon sisällä paikallisia sopimuksia. Esimerkiksi yritysten tasa-arvosuunnitelmat ovat henkilöstöedustajien ja työnantajan yhdessä sopimia asioita. Osa sovituista asioista on lakisääteisiä ja osa perustuu yhteisiin sopimuksiin sekä yhteiseen etuun työntekijöiden ja työnantajan kesken. Henkilöstöedustajat muodostavat yrityksen sisäisen linkin lisäksi erittäin tärkeän ja toimivan väylän ammatti yhdistyksen ja jäsenen välille. Henkilöstöedustajat ovat näkyvä osa ammattiyhdistystään ja voivat neuvoa jäseniä työpaikoilla talon sisäisissä asioissa. Henkilöstöedustajat vähentävät osaltaan liiton taakkaa jäsenistönsä auttamisessa ja neuvomisessa samalla kun he tuovat molempia lähemmäksi toisiaan. Edellä mainittujen asioiden vuoksi on erittäin tärkeää, että henkilöstöedustajat kehittävät jatkuvasti osaamistaan. Heillä pitää olla mahdollisuus osallistua erilaisiin koulutuksiin sekä kehittämispäiviin pystyäkseen hoitamaan tehtäviänsä mahdollisimman hyvin. Järjestämme HED-seminaarin vuosittain kehittääksemme ja ylläpitääksemme henkilöstöedustajien ammattitaitoa. Työelämä kehittyy jatkuvasti siihen suuntaan, että paikallisesti pyritään sopimaan aiempaa enemmän vaativimmista asioista ja siksi henkilöstöedustajien osaamisen kehittämiseen pitää panostaa tehtävän haasteellisuuden kasvaessa. Vaikka ala on hyvin miesvaltainen ja miesten osuus työntekijöistä on viime vuosina lähtenyt kasvamaan, alalla on kuitenkin onneksi paljon naisia. Joissakin työpaikoissa miesten ja naisten osuus on jopa 50/50, kun taas toisissa työpaikoissa naisten osuus on paljon pienempi. Asiaan varmastikin vaikuttaa yritysten erilaisuus toimialan sisällä. Yritykset ovat erikoistuneet erilaisiin ohjelmistoihin ja niiden asiakkuudetkin ovat erilaisia. On ollut paljon puhetta miesten ja naisten palkkojen eriarvoisuudesta sekä siitä kuinka naisten euro on huomattavasti miesten euroa pienempi. Vaikka alallamme palkkaero on ollut moneen muuhun alaan verrattuna pieni, huolestuttavaa on se, että kun se vuonna 2013 oli 95 %, niin viime vuoden tutkimuksessa palkkaero oli kasvanut 93,4 prosenttiin. Toivottavasti kyseessä ei ole mikään uusi alkava palkkojen eriytyminen, vaan ennemminkin vuosittaisen tilastollisen tutkimuksen piikki. Palkkaerolla mitattuna Tietotekniikan palveluala on varsin tasa-arvoinen ala, kuten vuonna 2014 Insinööriliiton suorittamassa tutkimuksessa todetaan. Suurin huolenaiheeni onkin se, että eri tahoilta saamieni tietojen mukaan alan opiskelupaikkoihin hakeutuu aiempaa vähemmän naisia. Sitä mistä tämä johtuu, en tiedä. Siitä olisi varmaan syytä tehdä oma tutkimuksensa. TIETOA. 1 : 2015 3
TYÖELÄMÄ Tyttökoodareita ja naisnörttejä Assembly Naiset tietotekniikassa Teksti: Tiina Sandberg Kuvat: Tuomas Siitonen Looginen päättely, uskallus lähteä kokeilemaan ja halu oppia ovat it-ammattilaisen tärkeimmät ominaisuudet. Sukupuolella ei ole väliä kuten ei koulutuksellakaan. Näin sanoo Outi Sorsa Synchronoss Finlandin Delivery engineer ja yksi Assemblyn järjestäjistä. Outi Sorsa siirtyi IT-lukiosta ennen aikojaan ammattikorkeakouluun koska pojat eivät huolineet häntä labrapariksi. Siitä huolimatta hän kehuu it-alaa tasa-arvoiseksi ja työilmapiiriä reiluksi. Oikeasti lukiossa oli kyse siitä että minä olin 18-vuotias tyttö ja muut 16-vuotiaita poikia. Vaikka naisia on alalla vielä vähän, määrä kasvaa pikkuhiljaa. Meidän tiimissämme on kolme naista eli kolmasosa, koko yksikössä kuusi tai seitsemän. Kun aloitin työt kahdeksan vuotta sitten naisia oli ehkä kaksi sadasta. Alan töihin on monta reittiä, osaaminen ja ominaisuudet ratkaisevat, ei koulutus. Sorsalla itsellään on vielä inssityö kesken, koska ensimmäinen ei ollut riittävän hyvä, ja hänen ensimmäinen ammattinsa on hevostenhoitaja. Kyllästyin huonoon palkkaan, raskaaseen työhön ja surkeaan työilmapiiriin ennen kuin ehdin valmistuakaan ja päätin mennä IT-alalle siistiin sisätyöhön. Hevosala on hyvin naisvaltainen ja tunteita täynnä. IT-ala on tunnetasolla tasaisempaa. Koodi ei esimerkiksi kuole, jos en yöllä koodaa. 4 TIETOA. 1 : 2015
JUURI NYT TYÖELÄMÄ Ihan ummikkona Sorsa ei alalle hakeutunut vaan on oikeastaan kasvanut tekniikan parissa hänen isänsä on sähköasentaja, veli automaatioinsinööri ja sisko kemian insinööri. Iskä osasi korjata ja rakennella kaikkea, minusta se oli hienoa ja opin paljon jo kotona. Opetin muun muassa ennen ammattikoulun pääsykokeita poikakaverille miten tietokone kasataan. Tavallaan Outi Sorsan tie IT-alalle on tyypillinen omintakeisuudessaan. Hän muistuttaa, että ala tarvitsee nimenomaan persoonia. Koulutus voi olla tradenomi tai insinööri tai sitten muodollista koulutusta ei ole ollenkaan. Kotona ja kerhoissakin voi pätevöityä. Epävarmuus on usein naisten ongelma, siitä kannattaa pyristellä eroon. Samoin pitää olla intohimo tai ainakin palava kiinnostus alaa kohtaan ja uskallusta kokeilla asioita. Tiedon etsiminen ja kysymään opettelu ovat myös tärkeitä taitoja. Putkinäköä sen sijaan ei tarvita mutta loogista päättelyä kyllä, Sorsa listaa. Paras tiimi on sellainen, jossa on monenlaisia persoonia. On myös muistettava, että käyttäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, arkista ajattelua ja maalaisjärkeä tarvitaan. Tuote ei voi kehittyä, jos kaikki ajattelevat samalla tavalla. Sorsa on tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Muodollisesti titteli on yhä Scrum master mutta yritys vaihtui F-Securesta Synchronoss Finlandiksi helmikuun lopussa. Kvartaalitaloudessa koskaan ei voi olla varma mistään ja olen jo keski-ikäinen (30) alalla, mutta minulla on laaja toimenkuva ja saan aika paljon valita mitä teen. Päivätyönsä ohella Outi Sorsa tekee töitä Assemblyn vapaaehtoisena jo neljättä vuotta. Hänelle kuten niin monelle muullekin Assy on avannut tietä työelämään. Alla hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan tapahtumasta. Vuoden 2013 kesäassemblyillä Hartwall Areenalla, kun Sorsa oli AssemblyTV:n tehtävissä. Vieressä juontajana Kari Kajaus, kameran takana Ville Partanen. Urheilujuhlan tunnelmaa ja loistava testausympäristö Pari kertaa vuodessa järjestettävä Assembly on 2000-luvun puolivälin jälkeen muuttunut koodariporukan kokoontumisesta isoksi pelitapahtumaksi. Kavereiden näkeminen ja koodaaminen on toki yhä tärkeää, mutta pelaaminen ja siinä kilpaileminen on saanut urheilutapahtuman mittasuhteet. Tammikuun 2015 Assemblyssä oli 1700 konepaikkaa ja noin 3000 kävijää. Kasvua oli noin 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Messukeskukseen siirtyminen tarkoitti sitä, että kasvua ei tarvitse vähään aikaa rajoittaa. Assembly kiinnostaa pääasiassa nuoria ja tosi nuoria, mutta kesällä porukan ikähaitari on Outi Sorsan mukaan isompi. Summereissa paikalla on paljon demokoodareita ja ikähaitari nollasta sataan. Miesvoittoistahan väki on mutta neljässä vuodessa naisia on tullut huomattavasti enemmän. Enää nainen läppärin kanssa ei ole hassu näky. Hän muistuttaa, että suurin osa maailman pelaajista on nykyään naisia ja että naiset, vastoin yleisiä odotuksia, tykkäävät pelata ihan samoja pelejä kuin miehetkin. Pelejä ei välttämättä tarvitse muuttaa naisellisemmiksi naisharrastajien lisääntymisen myötä. Sorsa kertoo, että Assy-tunnelma muistuttaa urheilukilpailuja. Katsomot ovat täynnä kuten urheilutapahtumissa, tunnelma on omanlaisensa. Pelien lisäksi yleisö katsoo paljon demoja. Kaikki haluavat Assemblyyn duuniin Assembly toteutetaan pari kertaa vuodessa pääosin vapaaehtoisvoimin. Tekijöistä ei ole pulaa, koska niin monet haluavat mukaan. Työnantajat tykkäävät siitä, että on täällä mukana. Tämä on loistava testausympäristö ja oppimisympäristö. Täällä voi tehdä positiivisia ylilyöntejä ja verkostoitua. Ajallisesti Assembly vie pari viikkoa vuodessa, mutta osa vapaaehtoisista tekee töitä sen eteen ympäri vuoden, riippuen tehtävästä. Outi Sorsa muistuttaa, että esimerkiksi Rovio on saanut Assemblysta alkunsa. Toisaalta vaikka osallistuminen näyttää erittäin hyvältä cv:ssä, Assy pysyy kaveriporukan juttuna, mutta porukkaan pääsee kyllä mukaan varsin helposti jos haluaa. Olemme iso perhe ja meillä on hauskaa, se ei muutu miksikään. TIETOA. 1 : 2015 5
TYÖELÄMÄ Super-Ada Teksti: Tiina Sandberg Kuvat: Juho Kolehmainen kannustaa nuoria naisia IT-alalle Järjestyksessä toinen, helmikuussa 2015 järjestetty Super-Ada -tapahtuma oli menestys. Paikalle saapui 130 nuorta naista ja ovien ulkopuolellekin jäi 100. Idea on yksinkertainen: tutustuttaa nuoret naiset mahdollisimman konkreettisesti it-alaan. Tapahtuman järjestää Nice Tuesday, italan naisten verkosto. Naisia on it-alalla vain 23 prosenttia ja trendi ei välttämättä ole nouseva, vaikka naisilla on paljon annettavaa alalle ja toisinpäin. Haluamme kertoa nuorille naisille alasta konkreettisesti ja monipuolisesti, ja houkutella heitä alalle, Nice Tuesdayn puheenjohtaja Suvi Erjanti kertoo. Super-Ada-tapahtuman nimi on saanut innoituksensa maailman ensimmäisestä ohjelmoijasta, joka oli nainen ja nimeltään Ada Lovelace. Konsepti on erittäin toimiva, joten seuraavaa Super-Adaa suunnitellaan jo ensi vuodelle. Tekemällä tutuksi Tapahtuma sisältää rastiradan, jossa naiset kilpailevat kahden-kolmen hengen tiimeissä. Rasteja emännöivät alan yritykset ja rastitehtävät ovat todellisia alan tehtäviä suunnittelua, koodausta ja testausta esimerkiksi. Rastit esittelevät hauskalla tavalla it-alan työtehtäviä ja kaikki tarvittava tieto jaetaan tapahtumassa. Voittajatiimi palkitaan kesätyöpaikoilla it-alan firmassa. Tänä vuonna yritys on Rovio, edellisellä kerralla se oli Futurice. Lisäksi tapahtumassa on oppilaitosständejä ja vaikuttajapaneeli. Haluamme nostaa esiin naisidoleita alalta, näitähän on sekä Suomessa että ulkomailla. Haluamme kertoa nuorille naisille ja tytöille, että it-alan työ on kansainvälistä, luovaa ja hyvinpalkattua, eikä tarvitse olla ns. nörtti pärjätäkseen. Kehittyvä ja muuttuva ala tarvitsee naisia, eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, Erjanti kertoo. Super-Adan nettisivuilla kerrotaan, että osallistujan ei tarvitse osata koodata, ei edes tietää, mitä termi IT tarkoittaa. Oleellista minun mielestäni on ongelmanratkaisukyky, uteliaisuus ja asioiden näkeminen monelta kantilta. Näitähän ominaisuuksia meillä naisilla yleensä on. Suvi Erjanti kertoo, että Nice Tuesday kantava ajatus on käytännöllinen näkökulma tekniikkaan. 6 TIETOA. 1 : 2015
Järjestäjä: Nice Tuesday ry TYÖELÄMÄ Voita kesätyöpaikka Roviolla Lauantai 7.2.2015 klo 11-15 Alma-talo,Helsinki 1 Osallistuminen on helppoa 2 3 Nuori nainen, voit osallistua yksin tai 1-2 tyttökaverisi kanssa Ilmoittaudu osoitteessa: www.superada.net Tule Super-Ada-tapahtumaan: lauantai 7.2.2015 Pääset myös tapaamaan IT-alan opiskelijoita oppilaitosständeillä ja kuulemaan innostavia uratarinoita vaikuttajapaneelissa. 4 5 kello 11-15, Alma-talo, Helsinki Tutustu hauskalla rastiradalla tietotekniikka-alan työtehtäviin Päivän paras tiimi pääsee Roviolle kesätöihin, lisäksi laitepalkintoja Tapahtuma on maksuton. Luovaa, kansainvälistä, hyvinpalkattua ja s iaalista - tätä kaikkea on IT-ala. Yhteistyössä: Työpaikoilla toimitaan tiimeissä, joten työ on myös varsin sosiaalista. Niin ikään muutos on jatkuvaa, joten alalla viihtyvän ja menestyvän on tykättävä siitä, että uutta ja opittavaa tulee koko ajan. Onnistumisia, oivalluksia ja tietoa Palaute tapahtumasta on ollut pelkästään hyvää ja osallistujia oli myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Osallistujat kiittelevät tunnelmaa rennoksi, ihmisiä mukaviksi ja rasteja mielenkiintoisiksi. Koen että onnistuimme juuri siinä mitä tavoittelimme kun sata kättä nousi pystyyn kysyttäessä: Kuka harkitsee it-alaa? Tai nuori nainen oivalsi: Mähän voisin olla tekemässä juuri tällaista työtä! Erjanti kiittelee myös sitä, että tieto on levinnyt eri foorumeilla kiitettävästi ja tavoittanut nuorten naisten lisäksi heidän vanhempiaan ja koulujen opinto-ohjaajia. Toki olemme viestineet ja markkinoineetkin suhteellisen aktiivisesti. Kiertäneet kouluja, olleet aktiivisia somessa ja mainostaneet verkossa. Hänen mukaansa it-ala tarjoaa paitsi hyvinpalkattua, luovaa ja kansainvälistä työtä myös joustavan, tasa-arvoisen ja yhteishengeltään hyvän työilmapiirin. Alalla ymmärretään, että työtekijän aivot on tärkein resurssi, joten hyvinvointiin panostetaan. Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää huolta. Joustavuus merkitsee mahdollisuutta etätyöhön, työnkuvan säätelyyn, yleensäkin elämäntilanteen huomioimiseen. Ylitöihin ei kannusteta ja työsuhde-edut ovat ihan omaa luokkaansa. Lisäksi naisia ja naisnäkökulmaa arvostetaan yhä enemmän ja heitä halutaan töihin. Ei ole sattumaa, että Suomen ja Euroopan parhaat työpaikat ovat vuosi toisensa jälkeen olleet juuri it-alan yrityksiä. Naisnäkökulma esiin Nice Tuesday syntyi helmikuussa 2006 viiden naisen ideasta perustaa toimiva verkosto, jolta voisi tarvittaessa kysyä uusista tekniikoista tai vaihtaa alan tuoreita kuulumisia. Tällä hetkellä verkostossa on yli 800 naista, ja vuonna 2009 perustettiin nimeä kantava yhdistys toiminnan kehittämisen, laajentamisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi. IT-naisilla on monesti käytännöllinen lähestymistapa asioihin, minkä takia Nice Tuesdayn kantavaksi ajatukseksi nousi juuri käytännöllinen näkökulma tekniikkaan. Kokoonnumme kerran kuukaudessa joko Tampereella tai Helsingissä. Ohjelmassa on aina alustus, johonkin ajankohtaiseen tai kiinnostavaan aiheeseen ja keskustelua. Naisnäkökulmaa tuodaan esille puhuja- ja aihevalinnoissa, Erjanti kertoo. www.nicetuesday.fi ja www.superada.net TIETOA. 1 : 2015 7
JUURI NYT Kun jokaisella työntekijällä on valtaa ja vastuuta omasta työstään, se tekee jokaisesta oman työn ja työyhteisön kehittäjiä Luottamuksen arvo Teksti: Elina Das Bhowmik Mikä synnyttää luottamusta työpaikalla ja mikä rikkoo sen? Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina vieraillessani eri tietotekniikan palvelualan yrityksissä. Vierailut ovat liittyneet työehtosopimuksen työryhmän työskentelyyn, jossa pyritään selvittämään kuinka luottamusmiesjärjestelmä alan yrityksissä toimii. Haluamme tietää mikä on tietoalan yritysten todellisuus. Keskusteluja työpaikoilla ovat käyneet työntekijä- ja työnantajaliittojen edustajien lisäksi yrityksen henkilöstöhallinnosta vastaavat henkilöt ja luottamusmiehet. Työryhmän tehtävänantoon kuuluu selvittää hyviä ja huonoja käytäntöjä jotka edistävät tai heikentävät luottamuksen syntymistä, joka on edellytys paikalliselle sopimiselle. Käyntien perusteella on nähtävissä joitain yhdistäviä tekijöitä niissä yrityksissä, joissa homma toimii. Työpaikkoja joilla on vahva keskinäinen luottamus yhdistää avoin tiedonkulku, matala hierarkia, mahdollisuus vaikuttaa ja vahva tahto ratkaista eteen tulevia ongelmia oikeudenmukaisesti. Avoin tiedonkulku merkitsee muun muassa luottamusmiehen oikeutta kommunikoida vapaasti edustamansa henkilöstön kanssa. Avoimillaan kommunikointi tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi aloittaa keskustelun koko henkilöstön kanssa milloin tahansa kenenkään rajoittamatta. Matala hierarkia edesauttaa sitä, että päätöksentekijöillä on kasvot, jolle voi antaa palautetta. Kun jokaisella työntekijällä on valtaa ja vastuuta omasta työstään, se tekee jokaisesta oman työn ja työyhteisön kehittäjiä. Luottamusmiehen rooli siinä tilanteessa on toimia äänitorvena vaikeiden asioiden esiintuomisessa ja erilaisten näkemysten yhteen sovittajana. On tärkeää, että työpaikalla on selkeä kanava jota pitkin työntekijä voi viedä hänelle tärkeitä asioita eteenpäin. Ihmisten välille tulee aina ristiriitoja ja siksi on oleellista miten ristiriitoja käsitellään. Kun kanava on olemassa, asiat ovat jo hyvin. Useimmilla työpaikoilla vaikuttamiskanavana toimii luottamusmies. Kun luottamusmiehiä on enemmän, on joissain yrityksissä perustettua keskustelufoorumeja edustajien ja yrityksen johdon kanssa. Säännölliset tapaamiset ovat tärkeitä, jotta esiin nousseita asioita voidaan ratkoa mahdollisimman tuoreeltaan. Kun Pahinta on se, jos sovitut asiat eivät pidä. vielä asioiden ratkaisemisen lähtökohtana on tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, niin hyvä tulee. Jos yrityksessä ei ole käytäntöä sille miten henkilöstölle tärkeitä asioita ratkotaan, ne paisuvat ja vaikeutuvat. Toisaalta luottamusta heikentää sekin, jos henkilöstön esiintuomia asioita ei käsitellä, vaan ne jäävät ilmaan roikkumaan ja parempia aikoja odottamaan. Sama koskee tilannetta, jossa työyhteisön luottamus on niin kuralla, ettei työyhteisössä uskalleta puhua vaikeista asioista. Pahinta on se, jos sovitut asiat eivät pidä. Siinä tapauksessa mitkään hienot järjestelmät eivät auta ja silloin on turha puhua mistään muustakaan 8 TIETOA. 1 : 2015
JUURI NYT luottamuksen rakentamisesta. Yrityksissä, joita vaivaa luottamuspula, jokainen muutostilanne aiheuttaa suurta vasta rintaa. Niissä yrityksissä, joissa asiat ovat hyvin, työnantaja osoittaa arvostusta henkilöstön valitsemalle luottamusmiehelle. Parhaimmillaan luottamusmies on sekä johdon että henkilöstön luotettu, joka on parhaiten pulssilla siitä mikä on yrityksen syke. Kun keskusteluyhteys työntekijöiden ja johdon välillä toimii, koko yritys hyötyy. Arvostusta osoitetaan jakamalla luottamusmiehelle riittävästi tietoa ja varaamalla johdolta aikaa säännöllisiin yhteisiin tapaamisiin. Mikä onkaan parempi kanava henkilöstölle hoitaa työhön liittyviä tarpeita, kun johdon ja luottamushenkilöiden hyvä keskusteluyhteys. Luottamusmiehelle arvostusta osoitetaan myös sillä, että palkka ja urakehitys eivät pysähdy luottamustoimen vuoksi. Luottamus on pääomaa, jonka arvo mitataan sekä jokapäiväisissä arkisissa tilanteissa, että poikkeustilanteissa. Luottamus on uskoa siihen, että toisen aikeet ovat hyvät. Tästä syystä on selvää, että Kun keskusteluyhteys työntekijöiden ja johdon välillä toimii, koko yritys hyötyy. vaikeat tilanteet, kuten henkilöstön irtisanominen, rapauttaa luottamusta. Kuitenkin jos tilanne hoidetaan hyvin, voi asiat korjaantua. Luottamuksen arvo on siinä että työt sujuu, kun asiat pystytään sopimaan työntekijöiden ja työnantajan välillä. Kun ongelmia ei tarvitse peitellä, vapautuu energiaa varsinaiseen asiaan. Luottamus syntyy hyvistä teoista, puolin ja toisin. TIETOA. 1 : 2015 9
TIETOALA TIEDOTTAA Insinööriliitto on mukana uuden keskusjärjestön selvitystyössä Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on ilmoittautunut maaliskuun loppuun mennessä 48 ammattiliittoa, jotka edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Liitot päättivät helmikuun puolivälissä selvitystyön organisoimisesta, taloudesta ja aikataulusta. Liittojen kokouksessa valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 eri liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. Ohjausryhmä nimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Tavoitteena on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli-Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Aloitetulla hankkeella ei ole vaikutusta Tietoalan toimihenkilöihin, koska kyseessä on vasta selvitystyö. Jos sen lopputuloksena syntyy uusi keskusjärjestö, johon Insinööriliitto päättää edustajistonsa äänestyksessä liittyä, ei sekään aiheuta mitään ongelmia. Tietoalan toimihenkilöt neuvottelee yhdessä Ylemmät toimihenkilöt ry:n eli YTN:n kanssa tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen. Me työehtosopimusosapuolena edustamme joka tilanteessa jäseniämme eikä esitetyt pelotteet esimerkiksi siitä, että mahdollisen keskusjärjestömuutoksen jälkeen luottamusmiehemme eivät enää voisi toimia luottamusmiehinä ole meillä mitenkään realistinen. Siksi voimme täysin rauhassa seurata käytävää selvitystyötä ja katsoa mitä se mahdollisesti tuo tullessaan, kertoo Tietoalan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Esa Koskinen. Keskusjärjestöhankkeen puheenjohtajat Puheenjohtajaksi on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Varapuheenjohtajiksi on valittu Insinnööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Vakuutusväen liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme. ICTexpo 22. 23.4.2015 Tietoalan toimihenkilöt ry:n oma ständi löytyy jälleen Pohjoismaiden suurimmasta IT-alan messutapahtumasta. Tervetuloa tapaamaan yhdistyksemme aktiiveja toimijoita sekä Insinööriliiton asiantuntijoita. Meidät löytää osastolta 5c62. 10 TIETOA. 1 : 2015
TIETOALA TIEDOTTAA Insinööriliiton piirit voivat järjestää omia alueellisia koulutuksiaan. Näiden lisäksi henkilöstönedustajille on suunnattu kohdennettuja koulutustilaisuuksia. Klikkaa osoitteeseen http://www.ilry.fi/koulutukset Huom. Koulutuksiin on usein enemmän osallistujia kuin vapaita paikkoja. Muistathan ilmoittaa ajoissa, mikäli estyt pääsemästä paikalle. Osallistu kilpailuun ja voita kuntokartoitus koko yrityksellesi! Sivuilla 20 21 olevassa jutussa kerromme kuntokartoituksen hyödyistä hyvinvoinnin tukena. Osallistu arvontaan ja voit voittaa kuntokartoituksen koko yrityksesi henkilökunnalle. Lisätietoja ja osallistuminen netissä: www.tietoala.fi/kilpailu Suosittele jäsenyyttä! Uuden jäsenen hankkiminen on jokaisen jäsenen oikeus ja ennen kaikkea etu. Liittotoiminta perustuu hyvin pitkälti jäsenmäärään; mitä enemmän jäseniä, sen paremmin liitto voi toimia jäsentensä hyväksi. Tämän vuoksi uusien jäsenten hankinta on palvelus niin itselle, kuin myös uudelle jäsenelle ja koko jäsenkunnalle. Täyttäessään liittymislomakkeen uuden jäsenen olisi hyvä mainita suosittelijan yhteystiedot. Lisätietoja ja palkinnot on nähtävissä Insinööriliiton verkkosivuilta Jäsenyys-kohdan alta. Hyödynnä jäsenetusi Osallistu Insinööriliiton tarjoamiin koulutuksiin! Insinööriliiton internetsivuilta löytyy koko Suomen kattava koulutus tarjonta. Niihin osallistuminen on jäsenille maksutonta. Koulutuksia järjestetään erittäin monipuolisesti ja ne pidetään pääsääntöisesti joko arki-iltoina tai viikonloppuisin. Myös Palkkanosturista saat palkka-arvion hetkessä! Insinööriliiton työsuhdeneuvonta on koostanut Palkkanosturin, jonka avulla on mahdollista tarkistaa miten oma palkka asemoituu suhteissa muihin insinööreihin tai esimerkiksi uuttaa työpaikkaa hakiessa haarukoida käypää palkka toivetta. Palkkanosturin pohjana on syksyn 2014 työmarkkinatutkimuksen palkkadata. Aineistossa on mukana kokoaikatöissä kyselyhetkellä toimineet palkansaajat. Palkkanosturin käyttäminen ja sivuilta löytyvä Paranna palkkaasi tukea palkkaneuvotteluihin -opas vaativat kirjautumisen jäsensivuille. www.ilry.fi/palkkanosturi Tarkista omat tietosi jäsensivuilta Omien jäsensivujen kautta pääset katsomaan ja tarvittaessa tekemään muutosilmoituksen jäsenrekisterissä oleviin perustietoihisi. Myös työpaikka- ja opiskelutiedot voi kätevästi muokata sivujen kautta. Ensimmäistä kertaa kirjautuessa salasana on syntymäaika muodossa ppkkvv ja käyttäjätunnus on aina jäsenkortissa lukeva jäsennumero. Ongelmia työpaikalla tai kysyttävää liiton jäsenyydestä? Asiakaspalvelumme palvelee kaikissa jäsenyyteen, työsuhteeseen ym. liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 9 16 numerossa 0201 801 801. Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. Tietoalan toimihenkilöiden jäsenet kuuluvat Insinööriliittoon. TIETOA. 1 : 2015 11
HED-PÄIVÄT Teksti ja kuvat: Nina Räsänen HED-PÄIVÄT Henkilöstöedustajien neuvottelupäivät eli HED-päivät on tietotekniikan palvelualan henkilöstöedustajien edunvalvonta- ja koulutustapahtuma. Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja YTN ry:n yhteiset HED-päivät järjestettiin 12. 14.3. laivaseminaarina; 75 henkilöstöedustajaa risteili M/S Gabriellalla Tukholmaan. Porukan toivotti tervetulleeksi Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja ja pääneuvottelija Esa Koskinen ja YTN:n pääneuvottelija ja Tradenomiliiton lakimies Esa Schön. Ajankohtaisista työmarkkina-asioista kävi puhumassa Insinööriliitto ry:n puheenjohtaja Pertti Porokari sekä Teknologiateollisuus ry:n Jarkko Ruohoniemi. Työsuojelutarkastuksista sekä työsuojeluvalvonnasta kertoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston Vesa Ullakonoja. Iltapäivän lopuksi Insinööriliiton lakimies Tiina Kauppila ja Esa Schön kävivät läpi oikeustapauskäytäntöjä ja -prosesseja, muun muassa oikeusturvan merkitystä. Pitkän ja asiapitoisen ensimmäisen päivän päätteeksi nautittiin yhteinen illallinen Food Garden -ravintolassa. Seuraavan päivän aamuna oli aikaa käväistä aurinkoisessa Tukholmassa, ohjelma jatkui klo 14 paikallista aikaa. Päivän seminaariohjelman avasi Ruotsin Insinööriliitosta (Sveriges Ingenjörer) Anneli Laanep Joandi, joka kertoi Ruotsin työmarkkinajärjestelmästä, keskusjärjestöistä, työehto sopimuksista ja sopimusneuvotteluista. Kuulimme muun muassa että Ruotsissa on noin 650 työehtosopimusta! Seuraavaksi käytiin vilkasta keskustelua Esa Koskisen ja Esa Schönin johdolla työllisyys- ja kasvusopimuksesta ja sen mahdollisesta jatkosta. Kesäkuussa varmistuu, tuleeko uusi työllisyys- ja kasvusopimus TyKa. Keskusteltiin myös keskimääräisestä työajasta, jonka Teknologiateollisuuden neuvottelijat haluaisivat tuoda Tietotekniikan palvelualan työehtosopimukseen. Mikäli keskimääräinen työaika tulisi, se poistaisi muun muassa varallaolo- ja ylityökorvaukset. Lyhyen tauon jälkeen Insinööriliiton tutkija Jenni Larjomaa kävi läpi kyselyn tulokset miten TES-palkkaratkaisu on toteutettu Tietotekniikan palvelualan yrityksissä. Kyselyyn vastasi 58 henkilöstöedustajaa 45 eri yrityksestä. Sitten Insinööriliiton asiamies Elina das Bhowmik kävi läpi kyselyssä olleita parannusehdotuksia TES:n parantamiseksi ja mitä asioita tulisi painottaa seuraavissa liittokohtaisissa sopimuksissa. Kokousväki kävi vilkasta keskustelua erilaisista TES tulkinnoista yrityksissä. Tietoalan toimihenkilöiden varapuheenjohtaja Juha Reinisalo kertoi TES-työryhmistä sekä työryhmien työskentelystä ja millaisia asioita niissä käsitellään. Lopuksi vielä käytiin keskustelua TES-tavoitteista. Kahden päivän tiiviin tietopaketin jälkeen laiva saapui takaisin Helsinkiin lauantaiaamuna. 12 TIETOA. 1 : 2015
HED-PÄIVÄT Jarkko Ruohoniemi Anneli Laanep Joandi Pertti Porokari Esa Koskinen TIETOA. 1 : 2015 13
HED HED-PÄIVÄT Nimi, yritys, titteli, henkilöstedustajaasemasi: Teemu Aalto, Isoworks, Tekninen asiantuntija, luottamusmies Erkki Airio, LTC-Otso Oy, asiantuntija, luottamusmies Marko Mäki, Tieto Finland Oy, Continuous Service Manager, luottamusmies Miksi olet HED? Minua pyydettiin tehtävään, koska olen ollut edellisessä liitossa aktiivinen ja hallituksen jäsenenä. Luulin että voisin vaikuttaa enemmän, kuin oikeasti pystynkään. Tehtävä on mukava lisä peruspuurtamiselle. En osaa sanoa ei. Nämä ovat aina olleet kiinnostavia asioita. Haluan vaikuttaa siihen, että asiat menevät oikein ja jotenkin päädyin luottamusmieheksi. Työyhteisön hyvälaatuinen toiminta kiinnostaa sekä työntekijöiden hyvinvointi. Mikä sai sinut lähtemään mukaan HED-päiville? Yrityksen muut HED:it kertoivat tapahtumasta ja pyysivät mukaan. Olen ensimmäistä kertaa HED-päivillä mukana, kun olen vasta vuoden verran ollut luottamusmiehenä. Olin aikaisemmin Tieto-Tapiolassa luottamusmiehenä ja mukana Vakuutusväen liiton toiminnassa. Nämä ovat kolmannet HEDpäivät, joissa olen mukana. Saa laajennettua näköalaa ja pääsee tutustumaan muihin alan firmoihin, kuulee yhteisiä ongelmia. Hyviä luennoitsijoita. TES-kentän/sopimusalan kuulumiset. Haastavin tilanne HED-urasi aikana? Muutoksen aikaansaaminen positiiviseen suuntaan on ollut kaikkein haastavinta. Haastavimpia ovat epäasiallinen kohtelu ja henkilöiden välisiin ongelmiin liittyvät asiat. YT-neuvottelut ovat aina haastavia, oli henkilöitä neuvottelujen piirissä yksi tai kolmesataa. Parasta HEDinä olemisessa on: Saa olla kokoajan ajan hermolla, tietää missä mennään oikeasti. Kun luottamusmieskausi on päättymässä ja tulee uusi valinta, niin ihmiset tulevat sanomaan, että jatkathan sinä vielä. Jotain olen tehnyt oikein. Tieto tulevaisuudesta kaikin puolin, saan tietää talon asioita enemmän kuin esimiehet kertovat ja minulla on järjestäytymätöntä jäsentä paremmat vaikutusmahdollisuudet. 14 TIETOA. 1 : 2015
Tulevia koulutuksia PERUSOPINNOT Introduction to the Collective Agreement Target group: All personnel representatives in IT Service sector (shop stewards, deputy shop stewards, occupational safety delegates etc.) Contents and objectives: The training includes the main provisions of the Collective Agreement and the local bargaining principles. The training improves personnel representatives ability to conclude local agreements and resolve disputes locally. 20. 21.4.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki TÄYDENTÄVÄ KOULUTUS Yritystalouskurssi henkilöstön edustajille Tavoite ja sisältö: Syventää henkilöstön edustajien taloustaitojen osaamista. Kassavirran laskeminen ja tunnusluvut Kassavirran merkitys strategioiden rahoittamisessa Konkurssin ennustaminen, z-luvut Lyhyt katsaus suhdanteisiin ja niiden vaihteluun Talouspolitiikan mahdollisuudet avoimessa taloudessa 4. 5.5.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki 26. 27.10.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki LM 3: Työlainsäädäntö ja sopimukset (2 pv) Tavoite: Koulutuksen tavoitteena on syventää luottamusmiehen osaamista sekä roolia, tehtäviä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sisältö: työlainsäädännön keskeinen sisältö, oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa, työsopimuksen ehtojen muuttaminen, henkilöperusteinen irtisanominen. 25. 26.5.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki 23. 24.11.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki LM 1: Luottamusmiestoiminnan perusteet (2 pv) Tavoite: Koulutus antaa osallistujalle perusvalmiudet toimia luottamusmiehenä tietotekniikan palvelualan työpaikalla. Koulutus selkeyttää luottamusmiehen tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia sekä auttaa häntä toimimaan työpaikallaan käytännön valvontatehtävissä. Sisältö: Tietotekniikan palvelualan neuvottelutoiminta ja osapuolet, Suomen työmarkkinajärjestelmä, luottamusmiehen rooli, tehtävät ja tiedonsaanti, työehtosopimuksen keskeinen sisältö, paikallinen sopiminen, erimielisyyksien käsittely työpaikalla. 7. 8.9.2015, Sokos Hotel Pasila, Helsinki Ilmoittautumislinkki lähetetään sähköpostilla noin kuukautta ennen kurssin alkua. Kurssisihteerinä toimii Tea Tähkäpää, tea.tahkapaa@ilry.fi Luottamusmiesilmoitus Oletko muistanut tehdä luottamusmiesilmoituksen? Sen voi tehdä helposti netissä osoitteessa www.tietoala.fi. llmoituksen teko varmistaa sen, että pääset HED:eille tarkoitetun viestinnän piiriin. Saat tietoa koulutuksista ja muista ajankohtaisista asioista. Sopimustilanne Vuoden 2014 palkkaratkaisu on pantu käytäntöön viimeistään 1.3.2015. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjärjestöt tarkastelevat kesäkuussa 2015 taloudellista tilannetta ja tarkastelun perusteella sopivat kolmatta vuotta koskevan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta. Mikäli keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, voidaan sopimus irtisanoa. TIETOA. 1 : 2015 15
TYÖELÄMÄ Palkoista ei työpaikoilla puhuta Teksti: Aila Tähtitanner Palkkaan liittyvistä asioista ei suomalaisilla työpaikoilla ole tapana puhua. Tämä näkyi myös Tietoalan työmarkkinatutkimuksen tuloksissa. Kaikkein vähiten puhutaan henkilökohtaisista palkankorotuksista. Yleiskorotukset ja niiden toteutuminen ovat aihealue, josta työpaikoilla puhutaan eniten, tosin useimmiten niistäkin puhutaan vain satunnaisesti. Myöskään palkkatasosta puhuminen ei ole kovin yleistä, joka toisen vastaajan työpaikoilla niistä ei puhuta lainkaan. Henkilökohtaisista korotuksista puhuminen on vielä harvinaisempaa. Lähes kaksi kolmasosaa Tietoalan työmarkkinatutkimuksen vastaajista ilmoitti, että henkilökohtaisista palkankorotuksista ei puhuta lainkaan. Muina palkkaan liittyviä asioina mainittiin mm. palkkauksen perusteet, tulospalkkaus ja lomarahat sekä asiakkailta laskutettavat tuntihinnat, luontoisedut, henkilöstörahastot ja matka-ajan palkka. Nämäkään keskustelut eivät ole kovin yleisiä. Myös se puhutti, ettei koskaan tunnu olevan rahaa palkankorotuksiin. Kovin moni ei myöskään luota työnantajaansa palkkaukseen liittyvissä asioissa. Vain alle kolmannes vastaajista katsoi organisaation palkkarakenteen olevan edes jossain määrin oikeudenmukainen. Työpaikkojen kulttuurit eroavat toisistaan paljon. Palkkaan liittyvä avoimuus parantaisi oikeudenmukaisuuden kokemusta. Epäselvillä asioilla on taipumus synnyttää huhuja ja huhujen paikkansapitävyyden selvittely saattaa viedä henkilöstöltä paljon energiaa, mikä puolestaan heikentää töiden sujumista. Monessa muussa maassa palkka-asiat eivät ole niin suuri tabu kuin Suomessa, esimerkiksi myös korkeakoulutetun väen rekrytointi-ilmoituksissa saatetaan muualla suoraan kertoa tulevan tehtävän palkkataso. Omasta palkastaan tutkimuksen vastaajat keskustelivat esimiehensä kanssa lähinnä satunnaisesti. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista kävi säännöllisiä palkkakeskusteluja esimiehen kanssa. Enemmän kuin joka neljäs vastaaja kertoi, ettei ole koskaan käynyt esimiehensä kanssa omaa palkkaansa koskevia keskusteluja. Aloite palkkakeskustelun käymiseen tulee yleensä henkilöltä itseltään. Eniten palkkakeskusteluja kävivät nuoret vastaajat. Kokeneemmankin väen olisi hyvä aktiivisemmin nostaa palkka-asiat esille eikä odottaa, että heidän aikaansaannoksensa kyllä huomataan. Palkkakeskustelun tueksi kannattaisi aika ajoin pysähtyä pohtimaan oman tehtävänsä muutoksia, omia aikaansaannoksiaan ja omaa kehittymistään. Lkm Tietoalan ansiokehitys maltillista Lokakuussa 2014 kokopäivätoimisten Tietoalojen toimihenkilöiden mediaanipalkaksi saatiin 3775 ja keskiarvopalkaksi 3843. Palkkahajonta oli aavistuksen verran viime vuodesta kasvanut. Nyt ylin kymmenys ansaitsi 1,87-kertaisesti sen mitä alin kymmenys. Ansiokehitys vuoden aikana on ollut varsin maltillista. Lokakuusta 2013 lokakuuhun 2014 Tietoalan toimihenkilöiden palkat olivat nousseet sekä mediaanipalkalla että keskiarvopalkalla mitattuna tasan 2 %, euromääräinen nousu oli 75. Naisten ja miesten palkkaero oli vuoden aikana hieman kasvanut. Miesten ansiokehitys oli vuoden aikana ollut parempi kuin naisilla. Mediaanipalkalla mitattuna naisten euro oli tänä vuonna 94,9 % miesten eurosta. Palkkaeron valossa Tietoala näyttäytyy kuitenkin varsin tasa-arvoisena alana. Tehtäväryhmittäin tarkasteltuna paras palkkataso on perinteisesti ollut projektitai järjestelmävastuun tehtäväryhmässä, näin oli tänäkin vuonna. Suurimmissa tehtäväryhmissä palkkahajonta oli suurin laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtävissä sekä käyttö- ja laitepalveluissa. Palkka on sidoksissa tehtävän vaativuuteen. Tämänvuotiset tutkimustulokset antavat jonkin verran viitteitä siltä, että työehtosopimuksen alimmalla vaativuustasolla ansiokehitys on ollut varsin vähäistä ja uusia tulokkaita lienee Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % lokakuu 2014 1329 3843 2680 3200 3775 4375 5004 lokakuu 2013 1357 3768 2700 3156 3700 4300 4950 muutos, 75-20 44 75 75 54 muutos, % 2,0-0,7 1,4 2,0 1,7 1,1 16 TIETOA. 1 : 2015
TYÖELÄMÄ vaihto, osa-aikaeläkkeelle siirtyminen, osittainen hoitovapaa tai muu vastaava. Tulospalkkiot ennallaan Noin 40 % vastaajista ilmoitti saaneensa tulospalkkion. Luku on likimain samansuuruinen kuin vuotta aiemminkin. Myös keskimääräisen tulospalkkion suuruus oli sama kuin edellisvuonnakin, 5 % vuosiansioista (mediaani). Tulospalkkion perusteena olevassa mittaristossa on useimmiten mukana mittareita liittyen kahden tai kolmen eri organisaatiotason tuloksiin. Yleensä yksi näistä mittareista on koko organisaation tai konsernin tulosta mittaava elementti. Tämän lisäksi käytetään usein mittareita, jotka mittaavat osaston tai tulosyksikön tulosta, oman ryhmän tai tiimin tulosta tai henkilökohtaisia tuloksia. Mittareina käytetään tyypillisesti sekä taloudellisia että laadullisia tunnuslukuja. Yleisimmät mittarit olivat liiketaloudellinen tulos sekä asiakastyytyväisyys. Varsin yleisesti mittarina toimivat myös liikevaihto sekä erilaisten kehitystavoitteiden saavuttaminen. Muita paljon käytettyjä mittareita ovat projektien läpimenoaika, käyttö kate, tuotannon kasvu ja Palkasta puhuminen Tietoalan työpaikoilla 0 % tuottavuuden kehittäminen. Muina mittareina mainittiin mm. asiakaslaskutus, palvelutuotannon häiriöttömyys, toimintasuunnitelman toteutuminen, reklamaatioiden määrä sekä sairauspoissaolojen määrä ja henkilöstön tyytyväisyys. Tulospalkkioiden kannustavuudesta ollaan montaa mieltä. Vain muutama vastaaja koki oman tulospalkkausjärjestelmänsä erittäin kannustavana. Reilu neljännes tulospalkkauksen piirissä olevista vastaajista katsoi järjestelmän olevan jonkin verran kannustava. Valtaosa vastaajista piti omaa tulospalkkausjärjestelmäänsä kuitenkin vain vähän tai ei lainkaan kannustavana. Esimiehet kokivat oman tulospalkkausjärjestelmänsä hieman kannustavammaksi kuin asiantuntijat, mutta ero ei ollut suuri. Pienissä yrityksissä toimivat vastaajat kokivat omat tulospalkkausjärjestelmänsä merkittävästi kannustavammaksi kuin isojen yritysten väki. Tutkimukseen vastasi 1514 Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille! Lisätietoja tutkimuksesta: Aila Tähtitanner, aila.tahtitanner@ilry.fi palkattu aiempaa jonkin verran pienemmällä palkka tasolla. Uuteen työpaikkaan vaihtaminen ei automaattisesti kasvata palkkapussia, vaan moni, etenkin yt-uhan alla oleva, on joutunut tyytymään aiempaa matalampaan palkkatasoon. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskipalkkojen välillä oli nyt noin 600. Alueellinen palkkaero kasvaa palkka tason kasvaessa. Parhaiten palkatun ylimmän kymmenyksen kohdalla palkkaero oli jo 800. Palkkapussia kasvatti tavallisimmin liittojen neuvottelema yleiskorotus. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän meriittikorotuksen oli saanut 15 % vastaajista, mikä on viimevuotista selvästi suurempi osuus. Vuosi sitten meriittikorotukset tuntuivat olleen erityisen tiukassa. Tämänvuotinen osuus on taas samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2012. Meriittikorotuksen saaneilla palkka oli noussut keskimäärin 200. Keskimääräinen meriittikorotuksen summa tuntuu pysyvän vuodesta toiseen jokseenkin samansuuruisena. Työpaikan vaihtajia vastaajien joukossa oli 6 %. Likimain samansuuruinen joukko (5 %) oli siirtynyt entisellä työnantajalla aiempaa vaativampiin tehtäviin. Liikkuvuus on samalla tasolla kuin vuotta aiemminkin eikä olennaista muutosta ole tapahtunut myöskään vuoteen 2012 verrattuna. Yleiskorotuksista ja Työn vaativuuden arviointiin perustuvan pal- niiden toteutumisesta 5 62 28 5 kankorotuksen oli saanut 5 % vastaajista. Vaa- Palkkatasosta 8 39 49 4 tivuuden muutos tuotti Henkilökohtaisista keskimäärin 270 euron 3 33 61 3 palkankorotuksista suuruisen palkan nousun. Muista palkkaan 5 24 46 25 sentilla vastaajista palkka oli laskenut, syynä Usein Satunnaisesti Ei lainkaan En osaa sanoa palkanlaskuun oli useimmiten lomautus tai muu työnantajasta johtuva syy. Noin joka neljännellä niistä vastaajista, joilla palkka oli laskenut, syynä oli oma valinta, esi- Paranna palkkaasi - tukea palkkaneuvotteluihin -vihkonen, josta saat lisää tietoa Liiton jäsensivuilta löytyy merkiksi vuorotteluvapaa, paikkakunnan palkkauksesta ja palkkakeskusteluun valmistautumisesta. Lähes kolmella pro- liittyvistä asioista 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TIETOA. 1 : 2015 17
TYÖELÄMÄ Pelialan koulutus kuntoon? Teksti: Tiina Sandberg Kuvat: Tuomas Siitonen, Pixhill.com Pelialan hype ei ole kupla, joten on mietittävä miten koulutus tulee pysymään alan kehityksen vauhdissa mukana? Sitä on ryhtynyt selvittämään opetushallituksen syksyllä 2014 käynnistämä peliteollisuuden VOSE-työryhmä (VOSE = Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi). Ryhmä tuottaa kuluvan kevään aikana tietoa ja neljä vaihtoehtoista skenaariota yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten koulutuksen sisällöllisen kehittämisen tueksi. Ennakointiryhmässä on mukana työnantajan, oppilaitosten, opiskelijoiden ja hallinnon ihmisiä laajalti, yhteensä 40 edustajaa. Opetusneuvos Ulla Taipale-Lehto opetushallituksesta sanoo, että laajuudesta huolimatta ryhmä on hyvin toimiva. Eri taustoista huolimatta yhteispeli sujuu. Onko niin, että alalla on totuttu tekemään tiimityötä vai onko kyse luovuudesta, sitä en tiedä, mutta tavanomaista isompi ryhmä vaikuttaa tehokkaalta. Ryhmä julkaisee loppukeväästä osaamistarveraportin, jota on tarkoitus levittää laajalti ja käyttää opetussuunnitelmatyön tukena eri kouluasteilla. Taipale-Lehto kuitenkin muistuttaa, että kyse on osaamistarpeiden ennakoinnista ja skenaarioista, ei faktatiedon tuottamisesta. Koulutuksen järjestäjät voivat itse päättää, miten tietoa hyödyntävät. Moderni artesaaniala Peliteollisuus on ala, jossa muodollista koulutusta tärkeämpää on osaaminen. Työnantajat kuitenkin arvostavat tutkintoja ja sertifikaatteja, koska teoreettinen osaaminen antaa hyvän pohjan omaksua uutta tietoa ja uusia välineitä. Jatkuvasti muuttuvalla alalla tämä on tärkeä muistaa. Nitrogamesin toimitusjohtaja Jussi Tähtinen sanoi hyvin: Osaaville tekijöille töitä on kyllä tarjolla, mutta ne joilla on itse hankitun osaamisen lisäksi koulutusta etenevät varmemmin urallaan, Taipale-Lehto jatkaa. Pelialan katto-organisaation Neogamesin johtaja Koopee Hiltusen mielestä koulutusta kehitettäessä on pidettävä jatkuvasti mielessä, että peliala on kaupallinen ja globaali artesaaniala. Tarkoitan artesaaniudella sitä, että tekemään oppii vain tekemällä, pelkkä teoreettinen osaaminen ei riitä. Kaupallisuus edellyttää jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Alan globaalius taas sitä, että esimerkiksi liiketalouden ja markkinoinnin opetuksessa toiminta-alueena nähdään kaiken aikaa koko maailma. Globaalin markkinoinnin ja liiketalouden ohella pelialan koulutuksessa tullaan Taipale-Lehdon mukaan kiinnittämään tulevaisuudessa huomiota muun muassa 18 TIETOA. 1 : 2015
JUURI NYT Ulla Taipale-Lehto käyttäjän ymmärtämiseen, ip-oikeuksien hallintaan ja data-analytiikkaan. Hyötypelit on myös asia, joka tulee rytinällä yleistymään. Niin ikään yleinen pelillistyminen on vahva trendi, joka kiinnostaa ja koskettaa monia. Tämän VOSE-hankkeen painopiste se ei kuitenkaan ole, hän jatkaa. Määrän sijasta laatua Peliala on kuuma ala, joten opiskelijoita on helppo saada alan koulutukseen. Koulutettavien lukumäärä vastaa jotakuinkin vapautuvien työpaikkojen määrää vuositasolla. Hiltusen mielestä koulutusta voisi yhä lisätä, mutta tärkeintä on koulutuksen laadun parantaminen ja tason yhdenmukaistaminen. Toisaalta alalla on osaamisvaatimus, ei pätevyysvaatimusta, joten alan kehitystä ei yksin koulutuksella ratkaista. Hiltusen mielestä VOSE-hanke on yksi palanen kokonaisuutta, jossa pelialan nykyinen hype käännetään tasaiseksi menestykseksi. Lähtöasetelma on hyvä: Suomi on jo yksi johtavista peliteollisuuden maista, mobiilipeleissä kenties jopa johtava. Nykyisen menestyksen taustalla on hänen mielestään paljon Nokian perintönä tullutta mobiilialan osaamista, mahdollisuuksien hyödyntämistä, uskoa ja oikeanlaista dynamiikkaa tekemisen meininkiä. Hiltunen pitää nykyistä kotimaista koulutussysteemiä hyvin hajanaisena ja epätasaisena. Monessa eri paikassa tarjotaan pelikoulutusta monen eri nimikkeen alla ja koulutusten laajuudet ja kestot vaihtelevat muutamasta opintopisteestä jopa pariin sataan opintopisteeseen. Koulutustarjontaa ei myöskään löydy esimerkiksi kootusti netistä. Sekavuus vaikeuttaa viestintää ja hallinnointia, ja kuluttaa turhaan kallisarvoisia resursseja. Jotta pääsemme tavoitteeseemme Suomesta tulee niin hyvä pelinkehitysmaa kuin mahdollista tarvitaan koulutukseen jatkuvaa panostusta. Ala on niin nopeasti kehittyvä, että sekä teknisiin valmiuksiin että opettajien tiedon ajantasaisena pysymiseen on satsattava kaiken aikaa. Resursseja tarvitaan paljon enemmän kuin monella muulla alalla. Taipale-Lehto myöntää, että pelialan koulutuksen taso on tänä päivänä liian paljon riippuvainen opettajan osaamisesta, oppilaitoksen työelämäyhteyksistä ja teknisten resurssien ajanmukaisuudesta. VOSEn tuottamat skenaariot eivät ole ennusteita eivätkä käsikirjoituksia, vaan työkaluja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamiseksi ja alan tulevaisuuden osaamistarpeiden löytämiseksi. Tavoitteena on etsiä käyttökelpoisia malleja toivottavan koulutuksen järjestämiseksi ja ei-toivotun tulevaisuuden välttämiseksi. TIETOA. 1 : 2015 19
TYÖELÄMÄ HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Jaksa töissä Teksti: Milla Pennanen Kuvat: Easyway Oy kuvapankki, Pixhill.com Mittaus on mahdollista lähes missä vain. InBody-770 -järjestelmä on uusin ja tutkitusti tarkin kehon koostumusta mittaava laitteisto. Easyway Finland Oy:n toimitusjohtaja Ossi Nikula korostaa, että osallistuminen kuntokartoitukseen on erittäin helppoa ja vaivatonta. Nopealla kuntotestillä uutta potkua jaksamiseen Ennen aktiivisen kuntoilun tai painonpudotuksen aloittamista tai ihan vain mielenkiinnosta omaa hyvinvointiaan kohtaan kannattaa selvittää missä mennään oman terveyden osalta. Kenties monelle oman rasvaprosentin selvittäminen tuntuu kauhistuttavalta, mutta mitä jos sen avulla saa kipinän aloittaa terveellisempi elämä ja liikunta? On erään yrityksen kuukausittainen henkilöstön kokous. Työntekijät saapuvat asiakkaiden luota tai yrityksen omalta toimistolta yhteiseen kokouspaikkaan hieman hermostuneina. Kokousta ennen saa nimittäin käydä mittauttamassa itsensä Easywayn toteuttamassa kuntokartoituksessa. Vapaaehtoinen mittaus aiheuttaa toisinaan pientä hilpeyttä, mutta yksitellen omalle paikalleen kokoustilassa hakeutuu niin iloisia kuin yllättyneitä työntekijöitä testien tuloslaput käsissään. Olemme halunneet pitää osallistumiskynnyksen mahdollisimman matalana ja samalla varmistaa että kaikki osallistujat saavat itselleen käyttökelpoista tietoa 20 TIETOA. 1 : 2015