LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012

LIMINGAN KUNTA Taskirja 2012

TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 28 Tilinpäätöslasklmat 62 Konsrnilasklmat 67 Liittidot 71 Allkirjoitukst ja mrkinnät 90 Luttlot ja slvitykst 92 Tilikartta 94 Panttikirjaluttlo 106 2

LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2012 3

SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Ylinn taloudllinn khitys 8 Limingan kunnan khitys 9 Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa 10 Lähivuosin haastt 13 Kunnan hnkilöstö 13 Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä 14 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 16 Tuloslasklma ja sn tunnusluvut 16 Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 17 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 19 Tas ja sn tunnusluvut 19 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 22 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 23 Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä 23 Konsrnin toiminnan ohjaus 23 Olnnaist konsrnia koskva tapahtumat 24 Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä 24 Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut 25 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 27 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 28 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 28 Käyttötaloudn totutuminn 28 Ylishallinto ja linkinojn khittäminn 28 Prusturvapalvlut 32 Sivistyspalvlut 37 Tknist palvlut 45 Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 49 Tuloslasklmaosan totutuminn 52 Invstointin totutuminn 54 Rahoitusosan totutuminn 57 Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 57 Liit: Tuottavuusohjlman toimnpitt tulosaluittain 61 4

OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Pääosa suomalaistn kuntin nrgiasta ja kskustlusta suuntautui vuonna 2012 hallituksn ajaman kuntaraknnuudistuksn ja sosiaali- ja trvydnhuollon raknnuudistuksn kysymyksiin. Kunnat ovat ollt vuosia löysässä hirrssä odottan mitn kuntin käy. Limingassa vanha valtuusto antoi uudll valtuustoll prinnöksi päivittyn stratgian, jonka mukaan itsnäisyydstä tul pitää kiinni. Lisähaastn kskustluun ja tulvaisuudn suuntaamisn toi kunnallisvaalit, jotka uudistivat monssa kunnassa valtuuston koostumusta hyvin voimakkaasti. Limingassa 35:stä valtuuttusta uusia on nyt 21 valtuutttua. Mrkittävää oli s, ttä moni vuosikymmniä kunnallispolitiikassa vaikuttanut valtuutttu i asttunut nää hdoll. Pois jättäytyivät mm. valtuuston puhnjohtaja Tapio Junttila ja hallituksn puhnjohtaja Hlna Tornbrg. Limingan kasvu jatkui vahvana vuonna 2012. Väkimäärä kasvoi 2,9 % li 268 asukasta, joista muuttovoittoa oli 86 asukasta, syntyvyydn ollssa 220 lasta. Asuntorakntaminn on kohdistunut pääosin Ojanpränkankaan ja Okkosnrannan aluill. Uutna aluna otttiin käyttöön Saunarannan alu kirkonkylän ja Tupoksn välissä, joista nsimmäist raknnukst saatiin harjakorkutn vuodn aikana. Alun tontit luovuttaan usassa vaihssa ja valmiina alulla asuu noin 1000-1500 asukasta. Maata hankittiin 41 ha, kskihinnan ollssa 0,76 /m 2. Liiknn-turvallisuudn osalta mrkittävää oli kvyn liikntn alituksn rakntaminn Ojanpränkankaan ja Kaartnahon asuntoaluidn välill. Valitttavaa on s, ttä kunta joutui maksamaan koko alituksn its. Toinn liiknnturvallisuutta parantava hank oli ratahallintokskuksn maksama kvyn liikntn yhtys radan alits ydinkskustassa. Vuodn aikana valmistui uusi kirjasto, Liminganlahdn luontokskuksn sanraus ja laajnnus skä uusi pankkitalo, josta kunnan omistama Limingan khitys Oy osti kaksi liikhuonistoa. Haastna on dlln sopivanhintaistn liiktilojn puut ydinkskustassa. Vuodn aikana totutttiin trvyskskuksn suunnittlu ja urakkakilpailu, mutta hanktta jouduttiin karsimaan kustannustn ylittyssä budjtoidusta. Tätn uusi kilpailutus siirtyi vuodll 2013. Elinkinolämän osalla mrkittävää on Tupoksn Ankkurilahtn suunnitltu Suomn nsimmäinn Outltt -hank, jossa tavoittna on rakntaa noin 10.000 m 2 suuruinn brändimyymälöidn kskittymä. Kunta on mukana hankkssa kumppanina. Hank on vilä kskn. Kuntataloudn kannalta vuosi 2012 oli hikko, sillä ngatiivisn vuosikattn omaavin kuntin määrä kasvoi 63 kuntaan. Osasyynä on valtionosuuslikkaukst 118 /asukas ja kiintistövron poisto vrotulojn tasausjärjstlmästä. Muutoksn vaikutus oli Limingassa -2,0 miljoonaa uroa. Mannrsuomn kuntin tilikaudn tulos on kskimäärin -57 /asukas. Myös kuntin vlkautuminn kasvoi ja lainamäärä on nyt 2282 /asukas. Kuvaavaa on, ttä koko maassa kuntin toimintakat kasvoi 6,2 % ja vrorahoitus vain 2,5 %, li kunnat syövät nmmän kuin tinaavat. Limingan kunnan vuodn 2012 tunnusluvut ja tulos ovat aikaismpiin vuosiin vrrattuna hikompia. Vuosikattta muodostui 3,4 miljoonaa li 358 /asukas, tilikaudn tulos oli 385.000 uroa ja vlkamäärä 2122 /asukas. Vaikka tuottavuudn khittämisn osalla on thty paljon, tul palvluraknntta ja tuottavuutta parantavia ratkaisuja kytä tkmään myös jatkossa. Erityistä huomiota on kiinnitttävä toimintamnojn kasvun hillitsmisn, sillä toimintakat kasvoi 6,1 % ja vrorahoitus vain 2,8 %. Myös invstointin osalla tul jatkossa pitää välivuosia, jotta vlkaantuminn saadaan katkaistua. Osana tuottavuutta parantavia toimia kunta lähti osakkaaksi Montra Oy:öön ja siirsi taloushallintopalvlut ja hnkilöstön vanhoina työntkijöinä yhtiön palvluksn. Tällä ratkaisulla voidaan pinntää toimintaan liittyviä riskjä ja saada aikaan myös kustannussäästöä niin invstoinnissa kuin hnkilöstökustannuksissa. 5

Tilinpäätössiirtojn jälkn vuodn 2012 tilikaudn ylijäämäksi jäi 109.915,58 uroa. Tasn ylijäämää on vuodnvaihtssa 6,5 miljoonaa li 686 /asukas ja invstointivarauksia 8,3 miljoonaa uroa. Vuosi on ollut taloudllissti ja toiminnallissti vaativa. Hnkilöstö on joutunut vnymään ja hakmaan uusia toimintatapoja skä osallistumaan ylimääräisiin slvityksiin ja hankkisiin kaikilla hallinnonaloilla. Olmm kuitnkin slvinnt yhdssä asttuista haastista, mistä sitän lämpimät kiitokst hnkilöstöll skä luottamushnkilöill. Pkka Rajala kunnanjohtaja 6

Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Prusturvalautakunta Tkninn lautakunta Sivistysosasto Prusturvaosasto Tkninn osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Prusturvaosasto Osastopäällikkö Tkninn osasto Osastopäällikkö Luottamushnkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsntä pj Tapio Junttila I vpj Kalvi Nvala II vpj Tapani Lppäluoto Kunnanhallitus, 9 jäsntä pj Hlna Tornbrg vpj Liisa Kylmänn Tarkastuslautakunta, 6 jäsntä pj Trho Lipsonn Kskusvaalilautakunta, 5 jäsntä pj Päivi Pkkala Prusturvalautakunta, 9 jäsntä pj Markku Ahola Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pkka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinn Prusturvaosasto prusturvajohtaja Eva-Maarit Valkama -31.3.2012 prusturvajohtaja Irma Toivann 10.4.2012- Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinn-Suorsa Tkninn osasto tkninn johtaja Simo Pöllänn Sivistyslautakunta, 9 jäsntä pj La Sangi Tkninn lautakunta, 9 jäsntä pj Tuomas Ahola 7

Ylinn taloudllinn khitys Epävarmuus taloudn tulvasta khityksstä kasvoi vuonna 2012 mrkittävästi. Kasvun painopist oli khittyvissä maissa. Sn sijaan usissa tollisuusmaissa kasvu hiipui tai kääntyi taantumaan. Euroalun ja Eu:n kasvu pysähtyivät. Kasvua hidastivat korka työttömyys, vlkakriisin aihuttama pävarmuus skä julkistn talouksin vakautustoimt. Suomi on vinnin johdosta voimakkaasti riippuvainn Eu:n talouskhityksstä. Tilastokskuksn nnakkotitojn mukaan Suomn bruttokansantuot alni vuonna 2012 0,1 % (v. 2011 + 2,7 %). Kasvua vaimnsi vinnin tuntuva hikntyminn. Työllisyystilann pysyi dllisvuodn tasolla. Työttömyysast alni 7,8 %:sta 7,7 %:iin. Kuluttajahinnat kohosivat kskimäärin 2,8 %. Korkotaso oli nnätysmäisn alhainn, 3 kk uriborkorko oli vuodn lopussa 0,187 %. Taulukko 1. Kansantaloudn khitys 2009 2010 2011 2012 BKT, muutos % -8,5 3,3 2,7-0,1 Työttömyysast, % Työllisyysast 8,2 68,3 8,4 67,8 7,8 68,6 7,7 69,1 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,8 Ansiotason muutos, % 4,0 2,5 2,7 3,5 Vuodn 2012 talousarviota laadittassa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,8 %, kuluttajahintojn nousuksi 3,3 % ja kskimääräisksi työttömyysastksi 7,6 %. Kuntatalous Tilastokskuksn kräämin nnakkotitojn mukaan kuntin yhtnlaskttu vuosikat hikkni dllisvuodsta runsaat 700 milj. uroa (37 %). Vuosikattidn alnmisn vaikutti toimintakattn vrorahoitusta suurmpi kasvu. Kuntin mnojn kasvu oli dlln suuri. Vuosikat oli asukasta kohdn 238 (v. 2011 382 /as) ja 70 % poistoista. Ngatiivisn vuosikattn kuntin määrä nousi dllisvuodn 33 kunnasta 63 kuntaan. Kuntin onglmana on, ttä vuodn 1997 jälkn kuntasktorin vuosikat i ol yhtnäkään vuonna riittänyt poistonalaistn invstointin omahankintamnoihin. Näin on syntynyt ns. tulorahoitusvajtta, jota on jouduttu rahoittamaan omaisuutta myymällä ja nnn kaikka lainanotolla. Tulorahoitusvajtta on syntynyt v. 1997-2012 yhtnsä yli 13 mrd. uroa. Kuntin lainakanta kasvoi v. 2012 12,5 % ja oli 2.282 uroa/asukas. Vuosikat kattoi invstoinnista vain 34 %. Kuntin vrotulot kasvoivat vuonna 2012 1,4 %, valtionosuudt 5,3 %, vrorahoitus yhtnsä 2,5 % ja toimintakat 6,2 %. Invstointimnot kasvoivat 7,1 % dllisvuodsta ja olivat 709 /asukas (v. 2011 665 /asukas). Lähd: Suomn kuntaliitto/tilastokskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioidn mukaan. 8

Limingan kunnan khitys Liminka on 2000-luvulla ollut suhtllissti Suomn voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimisn kymmnn vuodn aikana n. 3200 asukkaalla, li 52 %. Asukasluvun kasvu on prustunut voimakkaasn muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut 53 %. Myös luonnollinn västönkasvu on Limingassa suuri, 140-180 hnkä vuodssa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Vuonna 2012 Limingan asukasluku kasvoi 268 asukkaalla (2,9 %) ja oli vuodn lopussa 9.432. Muuttovoitto oli 86 asukasta ja luonnollinn kasvu 182 Limingan kuntastratgian mukainn västönkasvu on kskimäärin 2-3 % vuodssa. Taulukko 2. Limingan asukasluvun khitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoit 1990 4 825 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 5 516 5 735 5 910 6 186 6 475 7 039 7 484 7 963 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 1,8 1,7 3.1 4.7 4.7 8.7 6.3 6.4 5.5 2.1 3.3 2.0 1,4 2,9 9 500 Kuntastratgian mukainn asukaslukutavoit vuonna 2012 oli 9.500 asukasta. 500 400 300 200 100 0 (100) 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 1800 1500 1200 900 600 300 Luonn. västönkasvu Muuttovoitto 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0-6 v 1329 1472 1585 1588 1622 1635 1601 1642 7-12 v. 920 961 1013 1061 1161 1197 1245 1313 0-6 v 7-12 v. Limingan kunnan ikäraknn on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä västöä. Lastn osuus on suuri vrrattuna koko maahan. Limingan västön kski-ikä, 30,5 vuotta, on maan nuorin. Vuonna 2011 0-14-vuotiaidn osuus oli Limingassa 34,6 % ja koko maassa 16,5 %, all 7-vuotiaita oli Limingassa 17,5 % ja koko maassa 7,8 %. Vanhustn osuus on puolstaan alhainn. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,1 % ja koko maassa 18,1 %. Limingassa västön huoltosuhd on lastn suurn määrän johdosta korka (v. 2010 75,2 ja v. 2011 74,7), mutta huoltosuhtn muutos vuotn 2030 mnnssä on muista kunnista poiktn pini (0,3 %-yksikköä). Västönkasvu skä lastn ja nuortn suuri määrä tuovat haastita palvlujn järjstämisll. Muuttajat ovat nuoria lapsiprhitä, mikä näkyy tnkin lastn ja nuortn palvlujn lisääntyvänä tarpna. Toistaisksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailln kohtuullist pruspalvlut. Kunta on 2000-luvulla invstoinut mrkittävästi koulu-, päiväkoti- ja liikuntahankkisiin. V. 2004-2012 invstointimnot ovat ollt yhtnsä 62,2 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 54 milj. uroa. Vuonna 2012 invstointimnot olivat 6,0 milj. uroa, 636 /asukas 9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Taulukko 3. Västön ikärakntn khitys Ikäryhmä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0-6 1472 1585 1588 1622 1635 1601 1642 % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % 7-15 1351 1441 1523 1632 1679 1728 1807 % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % 16-18 293 333 344 376 402 420 432 % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 19-29 929 934 889 864 835 842 864 % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 30-64 3244 3430 3552 3686 3769 3828 3922 % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % 65-74 358 363 364 363 382 405 424 % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % 75-316 313 316 318 335 340 341 % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % Yhtnsä 7963 8399 8576 8861 9037 9164 9432 Limingan kskimääräinn työttömyysast nousi himan dllisvuodsta ja oli 8,1 %. Limingan työttömyysast oli sudun alhaisin ja Pohjois-Pohjanmaalla 2. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömiä oli kskimäärin 55 (v. 2011 61) ja nuoria all 25- vuotiaita työttömiä 36 (v.2011 27). Pohjois-Pohjanmaan kskimääräinn työttömyysast oli 11,4 %. 350 300 250 200 150 100 50 0 12 10 8 6 4 2 0 70 60 50 40 30 20 10 Nuort >1 v Työttömät työnhakijat Työttömyysast, % 0 Kuvio. Kskimääräinn työttömyysast ja työttömin määrä. Kuvio. Yli vuodn työttömänä ollidn ja all 25-vuotiaidn työttömin määrä. Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa Olnnaist muutokst taloudssa Limingan vuosikat hikkni dllisvuodsta 28 %, 1,3 milj. uroa. Vuosikattn hikknmisn vaikuttivat mrkittävästi vuonna 2012 totuttut valtionosuuksin likkaukst, yhtnsä 2,0 milj. uroa (kiintistövron poisto vrotulojn tasausrästä skä valtionosuuksin likkaus 118 /asukas). 10

Vrotulojn kasvu oli dlln alhainn, vrotulot kasvoivat 2,4 %. Valtionosuudt lisääntyivät 3,2 % ja vrorahoitus yhtnsä 2,8 %. Vuosikattta krtyi 3,4 milj. uroa (v. 2011 4,7 milj. uroa) ja asukasta kohdn 358. Valtuusto myönsi talousarviovuonna määrärahamuutoksia käyttötaloutn yhtnsä 600.000. Toimintakat ylitti lopullisn talousarvion 0,137 milj. urolla, 0,3 %. Toimintamnot kasvoivat 6,4 % ja toimintatulot 7,7 %. Toimintakattn kasvuksi tuli 6,1 %. Talousarviossa toimintamnojn kasvuksi arvioitiin 4,7 %, toimintatulojn 2 %, toimintakattn 4,9 % ja vrorahoituksn 3,4 %. Toimintakattn kasvu oli 1,3 milj. uroa vrorahoituksn kasvua suurmpi (toimintakat kasvoi 2,6 milj. uroa, vrorahoitus 1,3 milj. uroa). Toimintamnojn kasvuun vaikutti talousarvioon sisältynyt hnkilöstöpaktti (9 uutta virkkaa/tointa). Hnkilöstömnot kasvoivat dllisvuodsta 2,0 milj. uroa (7,6 %). Erikoissairaanhoidon mnojn kasvu oli myös tuntuva, kunnan osuudt nousivat 9,7 %, 0,7 milj. uroa. Vuodn 2012 invstointimnoihin vaikutti trvyskskushankkn aloituksn siirtyminn vuodll 2013. Invstointimnot olivat yhtnsä 6,0 milj. uroa, 637 /asukas. Invstointin omarahoitusast parani dllisvuodsta, invstointin tulorahoitusprosntti oli 83,2% (v. 2011 40 %). Vuonna 2012 i nostttu uusia pitkäaikaisia lainoja, vaan rahoitustarv katttiin kuntatodistuksilla. Kunnan lainakanta oli vuodn lopussa 20 milj. uroa. Asukaskohtainn lainamäärä nousi dllisvuodn 2044 urosta 2122 uron. Olnnaist muutokst toiminnassa Vuonna 2012 jatkttiin kunnanhallituksn tuottavuusohjlman toimnpanoa toimintaprosssja läpikäymällä. Kunnan organisaation khittämisssä kskisiä ajatuksia ovat itsohjautuvuus ja matala organisaatio. Hallintoa kvntämällä pyritään ohjaamaan rsurssja palvlutuotantoon. Tuottavuusohjlman totuttamissta on raportoitu toimintakrtomuksn liittssä. Vuonna 2012 thtiin päätös kirjanpito- ja palkanlaskntapalvlujn ulkoistamissta Montra Oy:ll vuodn 2013 alusta lukin. Khitysvammaistn asumispalvlut siirrttiin alkuvuodsta 2012 yksityisll toimijall, missä yhtydssä oma yksikkö lakkautttiin. Vuonna 2011 otttiin käyttöön kustannustnsurantajärjstlmä, Maisma-malli. Maismamallin vrtailutitoja voidaan käyttää tulvina vuosina palvluja khitttässä ja suunnitltassa. Vuodn 2012 tidot siirrtään Maisama-malliin tilinpäätöksn valmistuttua ja raportti tuodaan riksn kunnanhallituksll ja valtuustoll tidoksi. 11

Taulukko 3. Kunnan taloudn khitys (1.000 ) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Asukasluku 31.12. 8 399 8 576 8 861 9 037 9 164 9 432 kasvu-% 5.5 2.1 3.3 2.0 1.4 2.9 Tulovroprosntti 19.0 19.0 19.5 19.5 19.5 19.5 Vrotulot 17 930 19 725 20 994 23 039 23 597 24 162 Valtionosuudt 16 167 18 918 21 278 21 998 22 821 23 548 Vrorahoitus yhtnsä 34 097 38 643 42 272 45 038 46 418 47 710 muutos % 12.9 13.3 9.4 6.5 3.1 2.8 /asukas 4 060 4 506 4 771 4 984 5 065 5 058 Toimintamnot 38 478 41 908 45 841 45 763 48 473 51 559 muutos % 8.4 8.9 9.4-0.2 5.9 6.4 Toimintakat 30 380 33 850 37 428 38 780 41 533 44 086 muutos % 10.0 11.4 10.6 3.6 7.1 6.1 /asukas 3 617 3 947 4 224 4 291 4 532 4 674 Vuosikat 3 379 4 422 4 643 6 114 4 692 3 373 /asukas 402 516 524 677 512 358 vuosikat/poistot % 198.1 208.6 201.6 268.4 190.5 112.9 Tilikaudn tulos 1 673 2 302 2 140 3 837 2 229 385 Invstoinnit, ntto 6 779 3 605 3 546 9 617 11 619 3 787 /asukas 807 420 400 1 064 1 268 402 Invstointin tulorahoitus-% 47.7 112.6 123.9 62.3 39.9 83.2 Tasn loppusumma 45 732 46 272 47 988 54 061 64 312 65 650 Lainakanta 12 107 10 658 9 209 11 760 18 732 20 011 /asukas 1 442 1 243 1 039 1 301 2 044 2 122 Konsrnin lainakanta /asukas 2 015 1 849 1 708 1 968 2 681 2 733 Omavaraisuusast, % 59.9 64.2 66.4 66.2 59.1 58.6 Krtynyt ylijäämä 1 846 2 918 4 426 5 120 5 858 6 468 /asukas 220 340 499 567 639 686 12

Lähivuosin haastt Kuntin vrotulojn khitys riippuu kskissti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolstaan sidoksissa maailmantaloudn khityksn. Kuntakntän onglmana on tulopohjan pttämisn lisäksi kustannuskhitys, joka ylittää kuntin tulojn khityksn. Limingan kunnassa haastna on toimintakattn kasvun hillitsminn vastaamaan vrorahoituksn kasvua. Erityisn haastn kunnan taloudll tuo vuosin 2013-14 mittava invstointiohjlma. Vv. 2013-2014 invstointimnot ovat yhtnsä 16,8 milj. uroa ja nttoinvstoinnit 16,2 milj. uroa. Invstointiohjlman totuttaminn dllyttää kunnossa olvaa kuntataloutta. Invstointiohjlmasta johtun vuodn 2013 talousarvion käyttötalousosa on rittäin tiukka. Toimintakattn kasvu vrt. vuodn 2012 tilinpäätöksn on vain 1,9 %. Talousarviossa pysyminn dllyttää hallintokunnilta tarkkaa surantaa. Kunnanhallitus päätti syksyllä 2009 tuottavuudn khittämisohjlman laatimissta v. 2009-2012. Lähtökohtana Limingan kunnan toimintojn khittämisssä on tarjota asukkaill lakisäätist ja kuntastratgian mukaist palvlut sitn, ttä kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaistn vrorahoitus kohtuullisna. Tämä dllyttää palvlujn tuotantoprosssin ja palvluvrkon arviointia ja khittämistä. Toimintamnojn kasvun hillitsminn on mahdollista vain rakntisiin puuttumalla ja toimintatapoja khittämällä. Tuottavuudn parantaminn on kskinn johtamisn ja suunnittlun tavoit. Tuottavuusohjlmassa käydään läpi kaikki kuntaorganisaation prosssit ja thtäväkuvat. Totuttut toimnpitt ovat toimintakrtomuksn liittnä. Kunnan hnkilöstö Limingan kunnan hnkilöstömäärä kasvoi dllisvuodsta 28 työntkijällä. Kunnan palvluksssa oli vuodn lopussa 686 hnkilöä (v. 2011 658). Vakinaisssa palvlussuhtssa työskntli 77 % kunnan hnkilöstöstä. Määräaikaistn ja sijaistn osuus oli 19 % ja työllistttyjn skä oppisopimuksssa olvin osuus 4 %. Hnkilöstöstä on laadittu rillinn krtomus. Taulukko 4. Hnkilöstö osastoittain 2010-2012 Osasto 2010 2011 2012 Hallinto-osasto Prusturvaosasto Sivistysosasto Tkninn osasto Yhtnsä 16 188 321 99 624 19 188 344 107 658 21 188 370 107 686 Taulukko 5. Hnkilöstökulujn khitys 2010-2012 2010 1000 2011 1000 2012 1000 Muutos 2011-12 Palkat 19 369 20 608 22 469 9,0 % Sosiaalikulut 5 371 5 686 5 858 3,0 % Hnk.korvaukst 372 330 400 21,1 % Hnkilöstökulut yht. 24 368 25 963 27 928 7,6 % Hnkilöstökulut /as 2 696 2 833 2 961 4,5 % 13

Taulukko 6. Hnkilöstökulut tulosaluittain v. 2012 1.000 Palkat Sos. kulut Yht. Muutos 2011-12 Ylishallinto 908 250 1 157 11,7 % Prusturvapalvlut 6 400 1 895 8 295 4,5 % Sivistyspalvlut 11 981 2 902 14 883 9,4 % Tknist palvlut 2 765 763 3 528 9,8 % Muut tulosalut 16 48 64-62,4 % Yhtnsä 22 069 5 858 27 928 7,6 % Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä Hnkilöstö on tärkä voimavara kunnan toimintoja khitttässä. Limingan kunta on pystynyt toistaisksi rkrytoimaan pätvää ja osaavaa hnkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Hnkilöstön saatavuutn on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva skä dullinn sijainti Oulun lähisyydssä. Sijaistn saatavuudssa on ajoittain siintynyt onglmia. Hnkilöstön ikääntyssä nnalta hkäisvän toiminnan mrkitys tul korostumaan. Invstointiohjlman totuttaminn dllyttää mrkittävää viraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilann rahoitusmarkkinoilla voi aihuttaa onglmia joko rahan saatavuudn tai rahoituskustannustn kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 50 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalun ja Suomn talousnäkymät aihuttavat omalta osaltaan pävarmuustkijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Limingan kunnan vuodn 2013 talousarvioon sisältyy usita riskitkijöitä, joista mrkittävimpiä ovat ylinn taloudn khitys ja sn tuomat mahdollist lisälikkaukst, valtionosuusriippuvuus, vlkamäärän kasvu, talouskhityksn vaikutus korkotasoon skä rikoissairaanhoidon osuuksin kasvu. Koska Limingan kunnan talous on voimakkaasti riippuvainn valtionosuuksista (42 % tuloista), vaikuttavat valtionosuuksin lisälikkaukst mrkittävästi kunnan taloutn. Limingan taloudn kstävyydn kannalta on tärkää, ttä muuttotas saadaan pidttyä positiivisna. Muuttovoitto i ol itsstään slvyys vaan s dllyttää, ttä kunta pysyy myös jatkossa houkuttlvana asuinpaikkana. Liminka on ainoana Oulunsudun kunnista saanut ylisn valtionosuudn korotusosaa (dllyttää, ttä västönmuutos 3 vuodn aikana > 6 %). Erän suuruus on n. 0,4 milj. uroa. Västönkasvun hiipuminn voi aihuttaa sn, tti. ko. lisää saada. Valtionosuusjärjstlmän uudistamisn vaikutukst kunnan taloutn ivät ol vilä tidossa. Uusi valtionosuusjärjstlmä tul käyttöön vuodn 2015 alusta. Mrkittäviä pävarmuustkijöitä ovat myös valtionhallinnon ja duskunnan päättämät ja päätöksntkoon tulvat uudt tuudt ja lakimuutokst. Uudn trvydnhuoltolain myötä kuntalaislla on vapaus valita nsisijainn trvydnhuollon palvluja antava hoitopaikka. Muutos on mrkittävä ja saattaa vaikuttaa rityissti Limingassa, jossa on kaksi taajamaa. Oulun sudun tulvaisuus riippuu pitkälti linkinolämän kilpailukyvystä ja työpaikkojn olmassa olosta ja uusin syntymisstä. Sn vuoksi panoksia tul laittaa linkinolämän dllytystn khittämisn niin Limingassa kuin sudullisstikin. Kunnasta riippumattomat ulkoist tkijät, kuntauudistus ja sosiaali- ja trvydnhuollon tulva raknn vaikuttavat vahvasti lähivuosin toimintaan. 14

SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivittty sisäisn valvonnan ohjt vuonna 2011. Sisäisn valvonnan järjstämisstä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhnkilöt ovat vastuussa sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta omin hallinnonalojnsa osalta. Sisäisn valvonnan tarkoituksna on varmistaa, ttä kunnan toiminta on taloudllista ja tuloksllista, päätöstn prustna olva tito on riittävää ja luotttavaa ja ttä noudattaan lain säännöksiä, viranomaisohjita ja toimilintn päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisn valvonnan ohjidn mukaan kunnan toiminnot tul järjstää ja johtaminn hoitaa sitn, ttä organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinn valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisn valvonnan toimivuutta ja riskin hallintaa rillisn lomakkiston avulla. Tämän jälkn osastot ovat kartoittant oman tilantnsa. Esimispäivillä on käyty yhdssä läpi sisäisn valvonnan ohjt. Johtamis- ja hallintojärjstlmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivittty vuonna 2009 ja sivistyspalvlujn osalta vuonna 2011. Hallintosäännössä on sittty kunnan organisaatioraknn skä toimilintn ja viranhaltijoidn toimivallan jako ja thtävät. Organisaatioraknntta on tarkistttu osittain vuosina 2010-11. Säännöstn, määräystn ja päätöstn noudattaminn Asioidn valmistlu on prustunut hyvään hallintotapaan. Toimilintn ja viranhaltijoidn päätökst thdään asiakirjahallintaohjlmalla, josta saadaan päätösluttlot. Päätökst anntaan tidoksi ao. toimilimll. Viranhaltijapäätöstn osalta simistn thtävänä on pistokokin tarkistaa onko päätökst thty toimivallan puittissa, ovatko n riittävästi prustltuja, ovatko päätökst ollt asianmukaissti nähtävillä ja onko n annttu tidoksi asianosaisill. Tavoittidn totutumisn suranta ja varojn käytön valvonta Talousarvion tavoittt johdtaan kuntastratgiasta, joka tarkisttaan krran valtuustokaudssa. Viimisin tarkistus on thty joulukuussa 2012. Tulosyksiköidn tavoittt on määritlty käyttösuunnitlmissa. Työntkijöidn tavoittt määritllään vuosittain käytävissä khityskskustluissa, joidn yhtydssä käydään läpi myös astttujn tavoittidn totutuminn. Tulosaluidn ja -yksiköidn vastuuhnkilöt ovat surannt säännönmukaissti astttujn tavoittidn ja määrärahojn totutumista. Raportit on annttu tidoksi ao. toimilimll/osastopäälliköll. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion totutumissta johtoryhmäll krran kuukaudssa ja kunnanhallituksll ja valtuustoll nljännsvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoint kunnanvaltuustoll tavoittidnsa totutumissta kahdsti vuodssa. Riskin hallinnan järjstäminn Kunnanvaltuuston hyväksymät riskinhallinnan priaattt: Riskin hallinta sisältyy sisäisn valvonnan ohjisiin. Lisäksi ri hallinnonaloilla on thty turvallisuusslvityksiä. Omaisuusriskihin varautuminn: Limingan kunnan vakuutustn hoito on annttu vakuutusmklarill. Vakuutukst on kilpailutttu v. 2011. Vakuutusturva prustuu thtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkisttaan vuosittain yhdssä mklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Sosiaalitoimistoon, kotipalvluun skä trvyskskuksn on thty riskianalyysit ja turvallisuuskatslmukst. Esimihill on järjsttty niidn prustlla koulutusta. Kouluill on laadittu turvallisuus- ja plastussuunnitlmat, jotka tarkisttaan säännöllissti. Poistumisharjoituksia pidtään vuosittain. Valmiussuunnitlma on päivittty vuonna 2009. Sopimustoiminta Toiminta on prustunut valtuuston, hallituksn ja muidn toimilintn päätöksiin ja hallintosäännöllä dlgoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olvat sopimukst on koottu sähköisn sopimustnhallintajärjstlmään, joka on otttu käyttöön v. 2011. 15

Kunnanhallituksn lausunto Kunnanhallitus totaa lausuntonaan sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta ja riittävyydstä taloudn ja toiminnan surannan prustlla, ttä kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön skä kunnanhallituksn hyväksymin sisäisn valvonnan ohjidn mukaan ja ttä sisäinn valvonta on toimivaa ja asianmukaissti järjstttyä. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslasklma ja sn tunnusluvut Tuloslasklma 2012 1.000 2011 1.000 Toimintatuotot 7 473 6 940 Toimintakulut -51 559-48 473 Toimintakat -44 086-41 533 Vrotulot 24 162 23 597 Valtionosuudt 23 548 22 821 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 48 Muut rahoitustuotot 73 64 Korkokulut -315-305 Muut rahoituskulut -16 0 Vuosikat 3 373 4 692 Poistot ja arvonalntumist -2 989-2 463 Satunnaist kulut Tilikaudn tulos 385 2 229 Tilinpäätössiirrot -275-1 490 Tilikaudn ylijäämä 110 738 Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 14.5 14.3 Vuosikat/poistot, % 112.9 190.5 Vuosikat poistonalaisista invstoinnista, % 105.6 42.6 Vuosikat, /asukas 358 512 Krtynyt ylijäämä, 1.000 6 468 5 858 Krtynyt ylijäämä /as 686 639 Asukasmäärä 9 432 9 164 Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * vuosikat/(poistot ja arvonalntumist) Vuosikat prosnttia poistonalaisista invstoinnista = 100 * vuosikat/poistonalaistn invstointin omahankintamnot Toimintatuotot kasvoivat dllisvuodsta 7,7 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 27,4 %, maksutuotot 0,6 %, tut ja avustukst 9,8 ja muut tulot vähnivät -1,4 %. Myyntituottojn kasvuun vaikutti trvyskskussairaalan käyttöastn kasvu ja palvlujn myynti muill kunnill. Muidn tulojn vähnminn johtui maanmyyntivoittojn laskusta. Toimintakulut kasvoivat 6,4 % ja toimintakat 6,1 %. Toimintakuluista hnkilöstömnot kasvoivat 7,6 %, palvlujn ostot 5,4 %, tut ja avustukst 6,5 % skä aint ja tarvikkt 3,5 %. Valtuuston asttama taloustavoit, toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu i totutunut krtomusvuonna. Näin oli myös talousarviossa. Vrorahoitus kasvoi 2,8 %, joista vrotulot 2,4 % (tulovro 2,8 %, kiintistövro 7,1 % ja osuus yhtisövron tuotosta -22,3 %) ja valtionosuudt 3,2 %. 16

Toinn valtuuston asttama tavoit, vuosikat > suunnitlman mukaist poistot, totutui. Limingassa, missä invstointitaso on korka, suunnitlman mukaist poistot ivät vastaa korvausinvstointin määrää. Vuosikattn tulisi olla tuntuvasti korkampi jotta s vastaisi kskimääräistä vuotuista invstointitasoa. Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 2012 1.000 2011 1.000 Toiminnan rahavirta Vuosikat 3 373 4 692 Satunnaist rät Tulorahoituksn korjausrät -345-556 Invstointin rahavirta Invstointimnot -6 006-14 037 Rahoitusosuudt invstointihin 1 953 2 275 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 610 699 Toiminnan ja invstointin rahavirta -414-6 927 Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst -78-170 Antolainasaamistn vähnnykst 75 15 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0 8 000 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 218-1 949 Lyhytaikaistn lainojn muutos 3 200 800 Muut maksuvalmiudn muutokst -432-233 Rahoituksn rahavirta 546 6 463 Rahavarojn muutos 131-464 Rahavarat 31.12. 1 316 1 184 Rahavarat 01.01 1 184 1 648 Rahavarojn muutos 131-464 Rahoituslasklman tunnusluvut Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymä -7 342-6 927 Invstointin tulorahoitus, % 83.2 39.9 Pääomamnojn tulorahoitus, % 53.8 33.8 Lainanhoitokat 1.5 2.2 Kassan riittävyys, pv 8 7 Asukasmäärä 9 432 9 164 Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymän tulisi olla > 0, jotta tavoit rahoittaa invstoinnit omarahoitukslla totutuisi. Limingassa näin i tapahdu, vaan invstointin rahoittamisn joudutaan käyttämään tuntuvasti virasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkuksllisn suurt invstoinnit. Lisäksi valtionosuuksin likkaus vuonna 2012 skä kiintistövron poistaminn vrotulojn tasausrästä vaikuttivat Limingassa mrkittävästi vuosikattasoon. Invstointin tulorahoitusprosntti krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla. ( = 100 * vuosikat/(invstointimnot invstointin rahoitusosuudt)). Lainanhoitokat krtoo kunnan tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun (= (vuosikat + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhnnykst)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna). 17

Tulorahoituksn korjausrät ovat käyttöomaisuudn myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslasklmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustuloihin. Muut maksuvalmiudn muutokst koostuvat toimksiantojn varojn ja pääomin, vaihto-omaisuudn, saamistn ja korottomin pitkä- ja lyhytaikaistn vlkojn muutoksista. Vuonna 2012 kunta pystyi rahoittamaan invstoinnista 83,2 % omalla tulorahoituksllaan. Pääomamnoista pystyttiin rahoittamaan noin 53,8 %. Pääomamnojn tulorahoitusprosntissa on huomioitu invstointin lisäksi antolainat skä lainojn lyhnnykst. Vuonna 2012 kunta i ottanut uutta pitkäaikaista lainaa, vaan rahoitustarv hoidttiin lyhytaikaislla rahoitukslla. Lainoja lyhnnttiin 2,2 milj. uroa. Lainanhoitokat oli 1,5. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olvan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilann oli vuodn aikana tiukka. Kassan riittävyys oli 8 päivää. 18

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tas ja sn tunnusluvut VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 1.000 1.000 1.000 1.000 Pysyvät vastaavat 59 466 59 049 Oma pääoma 23 932 23 708 Ainttomat hyödykkt 1 009 1 384 Pruspääoma 17 463 17 463 Ainttomat oikudt 51 37 Arvonkorotusrahasto 0 386 Muut pitkävaik. mnot 959 1 347 Edllistn tilikausin ylijäämä 6 358 5 120 Tilikaudn ylijäämä 110 738 Ainllist hyödykkt 48 176 47 824 Maa- ja vsialut 4 410 4 518 Poistoro ja vapaaht. varaukst 14 471 14 197 Raknnukst 30 266 26 883 Poistoro 6 203 6 929 Kiintät rakntt ja laittt 10 765 10 185 Vapaahtoist varaukst 8 268 7 268 Kont ja kalusto 1 118 1 197 Muut ainllist hyödykkt 92 80 Pakollist varaukst 544 1 044 Ennakkomaksut ja kskn- Muut pakollist varaukst 544 1 044 räist hankinnat 1 525 4 960 Toimksiantojn pääomat 204 159 Sijoitukst 10 281 9 842 Valtion toimksiannot 58 102 Osakkt ja osuudt 8 991 8 556 Lahjoitusrahastojn pääomat 99 36 Muut lainasaamist 731 745 Muut toimksiantojn po:t 47 21 Muut saamist 559 541 Viras pääoma 26 499 25 205 Toimksiantojn varat 94 138 Pitkäaikainn 13 793 15 714 Valtion toimksiannot 58 102 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojn rityi- laitoksilta 13 374 15 592 kattt 36 36 Muut vlat 419 122 Lyhytaikainn 12 706 9 491 Vaihtuvat vastaavat 6 090 5 125 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Vaihto-omaisuus 0 0 laitoksilta 6 218 3 018 Aint ja tarvikkt 0 0 Saadut nnakot 64 140 Ostovlat 2 460 2 828 Saamist 4 775 3 941 Muut vlat 502 471 Pitkäaikaist saamist 2 628 1 731 Siirtovlat 3 461 3 033 Muut saamist 2 628 1 731 Lyhytaikaist saamist 2 146 2 210 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 650 64 312 Myyntisaamist 487 484 Lainasaamist 90 40 Muut saamist 1 504 1 620 Tasn tunnusluvut Siirtosaamist 66 66 Omavaraisuusast, % 58.6 % 59.1 % Suht. vlkaantunisuus-% 47.9 % 47.0 % Rahat ja pankkisaamist 1 316 1 184 Krtynyt ylijäämä, 1.000 6 468 5 858 Krtynyt ylijäämä, /as 686 639 VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 650 64 312 Lainakanta 31.12., 1.000 20 011 18 732 Lainat, /asukas 2 122 2 044 Lainasaamist 31.12.,1.000 731 745 Asukasmäärä 9 432 9 164 Omavaraisuusast = 100 * (oma pääoma + poistoro ja vapaaht. varaukst)/(koko pääoma - saadut nnakot) Suhtllinn vlkaantunisuus = 100 * (viras pääoma saadut nnakot)/käyttötulot Lainasaamist = sijoituksiin mrkityt jvk-lainasaamist ja muut lainasaamist 19

2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 Tasn loppusumma oli 65,6 milj. uroa (muutos 2,1 %). Omavaraisuusast laski himan dllisvuodsta ja oli 58,6 %. Suhtllinn vlkaantunisuus nousi 47 %:sta 47,9 %:iin ja kunnan lainakanta 18,7 milj. urosta 20 milj. uroon. Ylijäämätilillä oli vuodn lopussa 6,4 milj. uroa (14,7 % toimintakattsta). Omavaraisuusast kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sitokykyä skä kykyä slviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhtllinn vlkaantunisuus puolstaan krtoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin viraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikat, % poistoista Suhtllinn vlkaantunisuus, % 300 250 200 150 100 50 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 60 50 40 30 20 10 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Invstointin tulorahoitusast Lainat, /asukas 150 120 90 60 30 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Omavaraisuusast, % Rahavarat, /asukas 80 60 40 20 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa 1200 1000 800 600 400 200 0 Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tidot v. 2012 tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän khitys 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lainanotto, 1000 8100 0 0 4000 8921 3497 Lainojn lyh., 1000 912 1449 1449 1449 1949 2218 Lainamäärä, 1000 12107 10658 9209 11760 18732 20011 Lainojn korot, 1000 392 538 306 194 305 315 Lainamäärä /as 1442 1243 1039 1301 2044 2122 Lainojn hoitokust., /as 155 232 198 182 246 269 20

21

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismnot olivat vuonna 2012 yhtnsä 60,2 milj. uroa ja -tulot 60,8 milj. uroa. Kokonaismnot vähnivät dllisvuodsta 7,3 % ja tulot 6,1%. Vrorahoituksn osuus kokonaistuloista oli 78,6 % ja toimintatuottojn 12,3 %. Vuonna 2011 vastaavat osuudt olivat 71,8 % ja 10,7 %. Tulot 1.000 % Toiminta Toimintatuotot 7 473 12.3 Vrotulot 24 162 39.8 Valtionosuudt 23 548 38.8 Korkotuotot 8 0.0 Muut rahoitustuotot 73 0.1 Tulorahoituksn korjausrät Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutusvoitot -345-0.6 Invstoinnit Rahoitusosuudt invstointihin 1 953 3.2 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 609 1.0 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn vähnnykst 75 0.1 Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0 0.0 Lyhytaikaistn lainojn lisäys 3 200 5.3 Kokonaistulot yhtnsä 60 756 100.0 /asukas 2009 2010 2011 2012 Käyttötalousmnot Rahoitusmnot Invstointimnot Kokonaismnot Toimintakat Vrorahoitus 5196 202 454 5852 4224 4771 5064 199 1146 6408 4291 4984 5290 264 1532 7086 4532 5065 5466 279 637 6382 4674 5058 Mnot Toiminta Toimintakulut 51 559 85.7 Korkokulut 315 0.5 Muut rahoituskulut 16 0.0 Invstoinnit Invstointimnot 6 006 10.0 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn lisäykst 78 0.1 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys 2 218 3.7 Kokonaismnot yhtnsä 60 192 100.0 Kokonaistulot 60 756 Kokonaismnot 60 192 Kokonaistulot-mnot 564 Täsmäytys rahoituslasklmaan Muut maksuvalmiudn muutokst 432 Rahavarojn muutos -131 Yhtnsä 564 22

KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä Tytäryhtisöt Yhtiöt Kiintistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiktoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhtisöt Muut omistusyhtysyhtisöt Yhtnsä Yhdistlty konsrnitp:n (kpl) 4 2 3 9 Ei yhdistlty (kpl) 3 11 14 Liminka-konsrniin kuuluvat suraavat tytäryhtisöt Limingan Khitys Oy, Limingan Vsihuolto Oy, Kiintistö Oy Limingan Liikkskus, Kiintistö Oy Limmintalot, Kiintistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhtisöihin kolm asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun sudun ammatillisn koulutuksn kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhtisöt on jättty yhdistämättä konsrnitilinpäätöksn, koska yhdistlyllä i ol vaikutusta konsrnin tuloksn. Konsrnin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konsrniohjt vuonna 2008. Konsrniohjilla luodaan puittt Liminka -konsrniin kuuluvin yhtisöjn omistajaohjauksll. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhtydssä konsrniin kuuluvin tytäryhtisöjn toiminnallisista ja taloudllisista tavoittista. Tytäryhtisöt raportoivat tavoittidnsa totutumissta kunnanhallituksll osavuosikatsauksn ja toimintakrtomuksn yhtydssä. Lisäksi tytäryhtisöjn ja kunnan kanssa pidtään suunnittlu- ja nuvottlupalavri vuosittain. Valtuuston asttamin tavoittidn totutuminn Konsrnijohdoll asttut tavoittt Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikat/Poistot % Omavaraisuusast % Suht. vlkaantunisuus % Lainamäärä /asukas Mittarit Ta 2012 Tp 2012 > 30 31,9 > 100 107,4 55 53.0 < 45 55,7 < 2500 2733 Raportointi toiminnasta ja taloudsta 2 x vuodssa (Vsiyhtiö ja Limmintalot): totutui Kuntayhtymiin ja konsrniyhtiöihin valittujn kunnan dustajin västäminn säännönmukaissti nnn kokouksia: i täysin totutunut kuntayhtymin dustajin osalta. Limingan Vsihuolto Oy:ll asttut tavoittt - vsi- ja jätvsimaksut /m 3 < sudun kskimääräinn taso: hinnat < Oulussa - liittymismaksut < sudun kskimääräinn taso: i tot. - suunnitlmallinn taloudnhoito: invstointin omarahoitusast vähintään 80 % (totutui), raportointi taloudsta ja toiminnasta 2 krt/v (totutui), liikvaihto 291.580 /tt. Limingan Khitys Oy:ll asttut tavoittt - kustannustitoinn toiminta: totutui Vuokrataloyhtiöill asttut tavoittt - yhtiö toimii omakustannuspriaattlla (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitsvill (tot.) - asunnot ja asuinalut ovat turvallisia ja viihtyisiä, totutui - raportti kh:ll taloudsta ja toiminnasta 2 krt/v, tot. - käyttöast-%: tavoit 2012 95 %, tot. 89 % - asuntojn kskinliövuokra: tavoit < 8,50, tot. 9,06 - luottotappiot, tavoit 0, luottotappioita oli 1516 - kskimääräist hoitokulut (/m 2 /kk) 4,67 Yhtiön vuokrahuonistot on saatu vuokrattua tavoittidn mukaissti. Joitakin vanhimman raknnuskannan asuntoja on ollut tyhjillään. Vuonna 2012 vapautui 56 asuntoa, hakmuksia on ollut noin 3,7 kpl/vapautunut asunto. Asunnot on pidtty kunnossa säännöllisillä huonistormontilla ja nnakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan nrgiasäästöohjlmassa. 23

Olnnaist konsrnia koskvat tapahtumat Vsiyhtiö laati vuonna 2012 pohjavsin suojlusuunnitlman. Yhtiön invstoinnit olivat yhtnsä 0,6 milj. uroa ja n kohdistuivat kaava-alun vrkostojn rakntamisn, Ala-Tmmksn alavsisäiliön sanrauksn ja haja-asutusaluidn vrkostojn rakntamisn. Invstoinnit pystyttiin rahoittamaan toiminnasta saaduin varoin. Yhtiö oli vuodn lopussa vlaton. Limingan Khitys Oy myi omistamansa ja Ammattiopisto Luovill vuokraamansa kiintistön Luovill ja hankki kaksi liikhuonistoa kirkonkylän kskustaan raknntusta liiktalosta. Tilat vuokrattiin dlln kahdll yrittäjäll. Asuintaloyhtiöissä totutttiin normaalja kunnossapitokorjauksia. Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä Konsrniohjidn mukaan konsrnivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöidn thtävänä on huolhtia siitä, ttä yhtiöissä on määritlty sisäisn valvonnan toimintapriaattt ja ttä niissä surataan sisäisn valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöidn on huolhdittava ttä n tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja ttä riskinhallinnan priaattt on määritlty. Kunnanhallitus nimää dustajat tytäryhtiöidn yhtiökokouksiin ja västää hitä tarvittassa kunnan kannasta tärkimpiin asioihin. Lisäksi konsrnin johto on tiiviissä yhtistyössä tytäryhtisöjn kanssa, koska yhtisöjn hallituksissa on johtavia luottamushnkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöidn tilintarkastajina toimivat kunnan valitsman tarkastusyhtisön palvluksssa olvat tilintarkastajat. Konsrnitilinpäätösohjissa tytäryhtisöjä pyydttiin raportoimaan riskin hallinnastaan. Yhtiöt ovat todnnt, tti niillä ol rityisiä toiminnallisia/taloudllisia riskjä. Limmintalojn osalta riskinä voidaan pitää asuntojn vuokrauskysynnän mahdollista vähnmistä. Oulun lähisyys on kuitnkin turvaamassa asuntojn kysyntää. Asuntojn vuokrausasttta paranntaan pitämällä asunnot hyvässä kunnossa. Yhtiön raknnukst on vakuutttu täydstä arvosta. Limingan Vsihuolto Oy:ssä on vuonna 2009 thty riskinhallintaslvitys. Kiintistö Oy Limmintaloissa on thty kiintistöjn kuntotarkastukst, joidn mukaan kiintistöjn sanrausta ja toimintaa khittään. Johtoryhmä kävi vuodn vaihtssa läpi konsrnivalvonnan toimivuutta. Konsrniohjisiin on sisällyttty vlvoittt kskitttyjn konsrnitoimintojn käyttämisstä. Tämä i ol toistaisksi totutunut. Konsrnisvitys thdään vuonna 2013. Kunnanhallitus katsoo, tti yhtiöidn toiminnassa ol krtomusvuonna tullut sill sllaisia puuttita, joihin sn olisi tullut puuttua. Konsrniohjausta raportoinnista on syytä khittää. 24

Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut Vuodn 2008 alusta tuli voimaan täydllisn konsrnitilinpäätöksn laatimisvlvollisuus. Konsrnitilinpäätös käsittää konsrnituloslasklman, -rahoituslasklman ja -tasn skä niidn liittidot. Konsrnin tuloslasklma, 1000 2012 2011 Toimintatuotot 19 993 19 097 Toimintakulut -62 749-59 303 Osuus osakkuusyhtisöjn voitosta 5 4 Toimintakat -42 750-40 202 Vrotulot 24 162 23 597 Valtionosuudt 23 548 22 821 Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot 28 45 Muut rahoitustuotot 120 110 Korkokulut -448-442 Muut rahoituskulut -20-2 Vuosikat 4 640 5 927 Poistot ja arvonalntumistt Suunnitlman mukaist poistot -4 319-3 872 Satunnaist rät 0 1 Tilikaudn tulos 321 2 057 Tilinpäätössiirrot -323-1 387 Vähmmistöosuudt -0-1 Tilikaudn ylijäämä (alijäämä) -3 669 Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 31.9 32.2 Vuosikat/Poistot, % 107.4 153.1 Vuosikat /asukas 492 647 Asukasluku 9 432 9 164 Konsrnin rahoituslasklma, 1000 2 012 2 011 Toiminnan rahavirta Vuosikat 4 640 5 927 Satunnaist rät 0 1 Tulorahoituksn korjausrät -336-577 Invstointin rahavirta Invstointimnot -7 752-15 580 Rahoitusosuudt invstointihin 1 961 2 281 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 1 271 998 Toiminnan ja invstointin rahavirta -217-6 950 Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst -80-170 Antolainasaamistn vähnnykst 75 15 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 792 8 400 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 773-2 464 Lyhytaikaistn lainojn muutos 3 177 856 Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pää- 89 4 omin muutokst Vaihto-omaisuudn muutos -10-4 Saamistn muutos -796-1 551 Korottomin vlkojn muutos 436 1 361 Rahoituksn rahavirta 910 6 447 Rahavarojn muutos 693-503 Rahavarojn muutos Rahavarat 31.12. 3 639 2 947 Rahavarat 1.1. 2 947 3 450 Rahavarojn muutos 693-503 Rahoituslasklman tunnusluvut Invstointin tulorahoitus, % 80.1 44.6 Pääomamnojn tulorahoitus, % 54.1 37.2 Lainanhoitokat 1.6 2.2 Kassan riittävyys 18.0 13.8 25

Konsrnitas, 1.000 VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT 72 600 72 157 OMA PÄÄOMA 26 710 26 547 Ainttomat hyödykkt 1 102 1 480 Pruspääoma 17 463 17 463 Ainttomat oikudt 115 99 Arvonkorotusrahasto 0 386 Muut pitkävaik. mnot 981 1 380 Muut omat rahastot 3 399 3 399 Ennakkomaksut 5 1 Edllistn tilikausin ylijäämä 5 845 4 785 Ainllist hyödykkt 68 038 68 032 Tilikaudn ylijäämä 3 513 Maa- ja vsialut 4 917 5 049 Raknnukst 42 623 39 631 VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 197 2 211 Kiintät rakntt ja laittt 15 506 14 774 Kont ja kalusto 2 796 2 821 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 15 154 14 831 Muut ainllist hyödykkt 211 209 VARAUKSET Ennakkomaksut ja kskn- 1 984 5 549 Poistoro 6 152 6 987 räist hankinnat Vapaahtoist varaukst 9 001 7 844 Sijoitukst 3 461 2 645 Osakkuusyhtisöosuudt 356 348 PAKOLLISET VARAUKSET 729 1 215 Muut osakkt ja osuudt 2 145 1 338 Eläkvaraukst 0 0 Muut lainasaamist 659 665 Muut pakollist varaukst 729 1 215 Muut saamist 301 293 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 590 296 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 480 274 Valtion toimksiannot 105 174 Valtion toimksiannot 105 174 Lahjoitusrahastojn pääomat 103 40 Lahjoitusrahastojn rityiskattt 40 40 Muut toimksiantojn pääomat 383 81 Muut toimksiantojn varat 335 60 VIERAS PÄÄOMA 37 753 35 865 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 052 8 533 Pitkäaikainn 22 542 23 991 Vaihto-omaisuus 359 349 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Aint ja tarvikkt 333 321 laitoksilta 18 457 20 416 Ksknräist tuottt 26 27 Lainat julkisyhtisöiltä 584 599 Valmiit tuottt 0 0 Muut vlat 3 501 2 975 Muu vaihto-omaisuus 0 1 Lyhytaikainn 15 211 11 874 Saamist 6 054 5 237 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 699 3 507 Pitkäaikaist saamist 2 629 1 731 Lainat julkisyhtisöiltä 36 51 Muut saamist 2 628 1 731 Saadut nnakot 74 158 Siirtosaamist 0 0 Ostovlat 2 954 3 338 Lyhytaikaist saamist 3 425 3 506 Muut vlat 725 680 Myyntisaamist 1 320 1 412 Siirtovlat 4 723 4 140 Lainasaamist 90 40 Muut saamist 1 738 1 781 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 83 132 80 964 Siirtosaamist 277 273 Rahoitusarvopaprit 423 88 Konsrnitasn tunnusluvut Rahat ja pankkisaamist 3 216 2 859 Omavaraisuusast, % 53.0 53.9 Suht. vlkaantunisuus-% 55.7 54.5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 83 132 80 964 Krtynyt ylijäämä, 1.000 5 848 5 298 Krtynyt ylijäämä, /asukas 620 578 Lainakanta 31.12., 1.000 25 776 24 573 Konsrnin lainat /asukas 2 733 2 681 Lainasaamist 31.12., 1.000 659 665 Kunnan asukasluku 9 432 9 164 26

TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikaudn tuloksksi tuli 384.633,29 uroa. Kunnanhallitus sittää tilikaudn tuloksn käsittlystä suraavaa: 1. tulouttaan thtyjä poistoroja suunnitlman mukaan 725.282,29 uroa 2. thdään 1.000.000 uron invstointivaraus trvyskskuksn rakntamisn 3. siirrtään tilikaudn ylijäämä 109.915,58 uroa omaan pääomaan tilikaudn ylijäämätilill. 27

TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTU- MINEN Käyttötaloudn totutuminn Ylishallinto ja linkinojn khittäminn Visio Liminkalaist tuntvat kuntansa ja osallistuvat sn khittämisn. Kunnan hnkilöstö kok työnsä tärkänä ja hallits sn. Kuntalaistn tarpista lähtvät palvlut tuottaan yhtistyötä ja uusinta tknologiaa hyödyntän. Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Ylishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus-, talous-, hallinto-, hnkilöstö-, vistintä-, titotkniikka-, linkino- ja markkinointipalvlut. Ylishallinto ohjaa kunnan stratgian mukaissti kuntakonsrnin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Ylistavoittna on kunnan toiminnan ja taloudn ohjaus skä yhtnsovittaminn stratgiassa astttujn päämäärin ja vision saavuttamisksi. Painopistnä talousarviokaudlla ovat tuottavuusohjlman läpiviminn kuntaorganisaatiossa skä organisaation uudistaminn stratgiajohtoismmaksi Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt suunnitlmakaudlla - tuloksllisuudn ja yhtistyörakntidn khittäminn - poliittisn päätöksnton stratgisn roolin vahvistaminn ja uudn toimintamallin khittäminn - palvlujn järjstämissuunnitlman laadinta - linvoiman vahvistamisn linjaukst - hyvinvointipolitiikan linjaukst - kunnan tulvaisuudn tahtotilan ja khitysvaihtohtojn määrittly - Saunarannan asuntoalun ja Tupoksn Ankkurilahdn kakkosvaihn kaavoitus - talous- ja palkanlaskntapalvlujn järjstäminn Taloussuunnitlmaan sisältyy it-suunnittlijan toimn vakinaistaminn vuodn 2013 alusta. Tällä i ol kustannusvaikutuksia. Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä Kriittinn mnstystkijä Vtovoimainn kotikunta Viihtyisä, trvllinn ja turvallinn asuinympäristö Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Muuttotas Tonttivaranto Muuttotas > 100 2 vuodn tonttivaranto Muuttotas + 86 Tonttivaranto 2 vuotta Saunarannan kaava valmis ja käyttöönotttavissa kväällä 2012 Saunarannan kaava sai lainvoiman 7/2012 Elinkinotoiminnan monipuolistaminn Myöntinn kuntakuva Kunnassa olvin ja kuntaan muuttavin/prustttavin yritystn määrä Vuositas > 20 Nttoprustanta 29 (uusia 46, lakannita 17) 28

Ennakoiva kaavoitus ja riittävä raknnusoikus Tontti- ja toimitilatarjonta Vaihtohtoisia yritysympäristöjä raknnttavissa Käynnisttty uusin yritysaluidn kaavahankkita: Spänkangas, Kyllönn ja Liminganportti Markkinointi ja myynti Työpaikkojn määrä Työpaikkojn määrän kasvu > 50/vuosi Totutuma yli 50 Liiknnyhtyksin toimivuus Kvyn liikntn väylin rakntaminn Raknnttua kvyn liikntn väylää km/v Kskusta - Tupos kvyn liikntn väylän suunnittlu ja totutus 2012 13 Suunnittlu thty ja hank hyväksytty MAL - hankki-siin. Totutus alkaa vuonna 2013 ja kunnan osuus 50 % Hyvinvoiva kuntalainn Ennalta hkäisvä toimintatapa Hyvinvointimittarit Hyvinvointimittarit määritlty ja hyvinvointikrtomus vuodlta 2012 thty Hyvinvointikrtomus laadittu ja huomioitu kuntastratgiassa ja talousarviossa Työttömyysast, nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys Kokonaistyöttömyysast skä nuortn, all 25- vuotiaidn työttömin ja pitkäaikaistyöttömin määrä alnvat vuodsta 2011 Ei totutunut: Työttömyysast 8,1 % (7,8 % v. 2011) Nuort työttömät 36 hlöä (27 hlöä v. 2011) Pitkäaikaistyöttömät 55 hlöä (61 hlöä v. 2011) Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvlurakntt Nykyaikaist tuotantotavat Palvlujn järjstämissuunnitlma Palvlujn järjstämissuunnitlma thty 31.8.2012 Järjstämissuunnitlmat laadittu ja sisällyttty talousarvioon 2013 Titoainiston hyväksikäyttö Toimivat johtamisjärjstlmät Stratgialähtöinn johtaminn Maismamalli Kunnan tulvaisuudn tahtotilan määrittly Maismamallin tuottaman tidon hyödyntäminn palvluja khitttässä Kuntastratgian päivittäminn thty 30.9.2012 mnnssä Maisma-malli käytössä kaikilla tulosaluilla Kuntastratgia laadittu ja huomioitu talousarviossa 2013 29

Joustava organisaatio ja päätöksntko Uusi toimintamalli Uusi toimintamalli käytössä vuonna 2013 Valmistlu thty, ratkaisu siirrtty uudll valtuustokaudll Valtuustokaudn arviointi Valtuustokaudn arviointi thty Totutttu 6/2012 Toimiva omistajapolitiikka ja konsrniohjaus Konsrnipalvlut Konsrnipalvlujn kilpailuttaminn Ei totutttu, konsrnislvitys totuttaan vuonna 2013 Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja pitkäjäntinn taloudnpito Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Tuottavuusohjlman vuosittaist toimnpitt Tuottavuusohjlman totuttaminn Totutttu suunnitlman mukaan Mnojn ja tulojn tasapaino Toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu Toimintakat 6,1 % vrorahoitus 2,8 % Vuosikat/poistot Vuosikat > poistot Vuosikat 3,4 milj. > poistot 3,0 milj. Lainamäärä /asukas Lainamäärä /asukas < maan kskiarvo Lainamäärä 2122 /as, koko maan ka 2282 /as Tulorahoituksn riittävyys Invstointin tulorahoitus % > 50 % Invstointin tulorahoitus 83 % Onnistuminn kasvustratgiassa Asukasluvun kasvu, % Asukasluvun kasvu 2-4 %/v Asukasluvun kasvu 2,9 % (268 as.) Vrotulot /asukas Ero maan kskiarvoon pinn i totutunut: ro v. 2011 956 /as, v. 2012 1001 /as Vrotulojn kasvu, % > maan kskiarvo v. 2011 kunnallisvrotuksssa Liminka 5 %, koko maa 5,1 % Tuloksllisuudn parantaminn Maismamalli Kustannukst /suorit ivät kasva Maisma-mallin tulokst saadaan kväällä 2013 30

Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Motivoitunut ja osaava hnkilöstö Hyvinvoiva työntkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Hnkilöstöraportti - sairauspäivin määrä/tt - koulutuspäivin määrä/tt - hnkilöstön vaihtuvuus Sairauspoissaolopäivin määrä/tt lask, koulutuspäiviä vähintään 1,1/tt, vaihtuvuudn suranta Totutunut, vaihtuvuutta i järjstlmällissti surattu Työhyvinvointikoulutus Koulutus totutttu Ei totutttu Arviointi Limingan asukasluku kasvoi 2,9 % ja positiivista on, ttä dllisstä vuodsta poiktn asukasluvun kasvusta mrkittävä osa tuli muuttovoitosta. Asukasluvun kasvun nnakoidaan tulvina vuosina jatkuvan samansuuntaisna. Saunarannan uusi asmakaava sai lainvoiman ksällä 2012, mikä parantaa tarjolla olvin asuintonttin määrää. Vuodn 2012 aikana laadittiin ja hyväksyttiin uusi kuntastratgia, hyvinvointikrtomus skä palvlujn järjstämissuunnitlmat, jotka on kaikki huomioitu vuodn 2013 talousarvion laadinnassa. Mrkittävänä päätöksnä Limingan kunta siirtyi Montra Oy:n omistajaksi syksyllä 2012 ja tki päätöksn siirtää talous- ja hnkilöstöhallinnon palvlut yhtiön hoidttavaksi 1.1.2013 alkan. Kunnan taloudllist tavoittt totutuivat muilta osin paitsi, toimintakattn kasvu ylitti vrorahoituksn kasvun. Toimintakat kasvoi 6,1 % ja vrorahoitus vain 2,8 %. Vrorahoituksn kasvuun vaikutti vuonna 2012 totuttut valtionosuuksin likkaukst. Tuloslasklma Tp 2011 1.000 Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot 192 200 000 15 500 215 500 308 040 Toimintakulut -3 020-3 439 800-40 500-3 480 300-3 380 652 Toimintakat -2 828-3 239 800-25 000-3 264 800-3 072 612 192 188 Poistot -21-49 800-49 800-22 719 27 081 Tilikaudn tulos -2 849-3 289 600-3 314 600-3 095 331 219 269 Sisäist palvlut 291 546 700 546 700 521 228-25 472 Sisäist vuokrat -97-102 600-102 600-119 461-16 861 Sisäist hallintopalvlut (tulot) 140 157 700 157 700 179 186 21 486 Sisäist it-palvlut (mnot) -39-37 400-37 400-60 752-23 352 Sisäist it-palvlut (tulot) 286 529 000 529 000 522 255-6 745 Toimintakat, ml. sis. palv. -2 536-2 693 100-2 718 100-2 551 383 166 717 Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut (mnot) -57-56 600-56 600-64 976-8 376 Hallintopalvlut (tulot) 720 753 300 753 300 846 091 92 791 Toimintakat /as -309-343 -346-326 20 Toimintakat /as (ml sis. palv.) -277-286 -288-271 18 31

Prusturvapalvlut Visio Kuntalaist saavat asianmukaist ja ammattitaidolla taloudllissti tuottut riittävät sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut. Stratgist linjaukst - Sosiaali- ja trvyspalvlut järjsttään asiakkaidn tarpisiin prustuvina - Toiminnassa painottaan hyvinvointia, omatoimisuudn distämistä ja nnalta hkäisvää työtä - Hnkilöstön rkrytoinnissa ja ammattitaidon khittämisssä korosttaan tulvaisuudn osaamistarpita - Arvioidaan vaihtohtoisia palvlujn tuottamismallja ja toimitaan yhtistyövrkostoissa - Sosiaali- ja trvyspalvlut tuottaan taloudllissti - Thosttaan tknologian laaja-alaista käyttöä Prusturvapalvlut muodostuvat sosiaalityön, vanhustyön ja trvydnhuollon palvluista. Sosiaalityön vastuualun palvluihin kuuluvat sosiaalityön, aikuissosiaalityön, lastnsuojlun, lastnvalvonnan, toimntulotun, khitysvammahuollon, vammaispalvlun, päihdtyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksn palvlut. Sosiaalityön palvluidn thtävänä on tuka ja auttaa yksilöitä ja prhitä ohjaukslla ja nuvonnalla skä järjstämällä tarpidn mukaisia tukitoimia. Trvydnhuollon vastuualun palvluihin kuuluvat trvysnuvonta, trvyskskuksn vastaanottotoiminta, kuntoutus, sairaankuljtus, suuntrvydnhuolto, koulu- ja opisklutrvydnhuolto, trvyskskuksn vuodosasto, milntrvyspalvlut ja rikoissairaanhoito. Vanhustyön vastuualun palvluihin kuuluvat kotihoito (kotipalvlu ja kotisairaanhoito), vanhustn päivätoiminta, ikäihmistn nuvola, vanhustn asumis- ja laitoshoito, hoitotyön khittäminn ja johtaminn. Prusturvaosasto tarjoaa kuntalaisill lainsäädännön mukaissti laadukkaat sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut. Tavoittna on distää ja ylläpitää västön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista trvydntilaa skä västön ja yhtisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan prustana ovat hyvinvointia tukvat västön saatavissa olvat palvlut. Työnjako sosiaali- ja trvydnhuollon toimijoidn kskn on kskinn tavoit tulvill vuosill. Tulosalun ylistavoit ja painopist Sosiaali- ja trvyspalvlujn päätavoittna on trv ja hyvinvoiva kuntalainn. Trvydn ja hyvinvoinnin tukmisssa vuonna 2012 painottaan - kuntalaistn omatoimisuutta - laitoshoidon purkamista - asumispalvluidn khittämistä - slkyttään palvlutoiminnassa tarkoituksnmukaisia arviointja palvluissa/asumisssa - yhtistyön lisäämistä yli hallintokuntarajojn skä ympäristökuntin kanssa Kskisimmät muutokst ja toimnpitt suunnitlmakaudlla - Trvyskskuksn suunnittlu ja rakntamisn aloittaminn viimistään syyskuussa 2012 - Kokonaisturvallisuus trvydnhuollossa (KoTu) hankn yhtistoiminta Pohton, Oulun yliopiston ja Työtrvyslaitoksn kanssa on suunnittlussa kskissti mukana. - Vanhustnhuollon palvlurakntn muuttaminn ja khittäminn Maisma-mallin titojn pohjalta. - Palvlustlin khittäminn vanhustn koti- ja asumispalvluihin skä lapsiprhidn kotipalvluun kriisitilantissa. - Khitysvammahuollon palvlurakntn muuttaminn ja khittäminn. 32

- Lastn ja nuortn hyvinvoinnin vahvistaminn lapsi ja nuorisopoliittisn ohjlman mukaissti. - Osallistutaan trvydn- ja hyvinvointiohjlman khittämishakksn (Trps2) yhtistyössä Trvmpi Pohjois- Suomi. - Tukva 2-hank päättyy toukokuun 2012 loppuun mnnssä. - Effica- ohjlmin päivitykst trvydnhuollossa skä kotihoidossa AvoHilmon (valtakunnallinn hoitoilmoitusrkistri) käyttöönotto - Kanta hankksn (E-rsptin käyttöön otto) liittyvät toimnpitt. - Kytk- hankn jatkaminn yhtistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoittna on khittää saattohoitopotilaidn ja milntrvyspotilaidn hoitoa skä aivovrnkirtohäiriöpotilaidn kuntoutusta - Osallistutaan dlln sudullisn sosiaali- ja trvydnhuollon sähköinn toimintatapa hankksn. - Yhtistyössä ODL:n ja KELA:n kanssa on aloitttu ikääntynidn kuntoutujin yhtistoiminnallisn avokuntoutuksn (IKKU) kurssi, jonka tarkoituksna on tuka ikääntynidn kotona slviytymistä. Kurssi kstää vuodn 2012 loppuun. - Taloussuunnitlmassa on huomioitu Aspan rakntaman khitysvammaistn asumispalvluyksikön toiminnan käynnistyminn vuodn 2013 alusta (0,6 milj. uroa). Arviointi Prusturvapalvluissa toiminta on ollut toimintavuodll astttujn tavoittidn ja painotustn mukaista. Kulunn vuodn aikana on khittty kuntalaistn omatoimisuutta tukvia toimintatapoja. Uudn trvyskskuksn suunnittluun trvyskskuksn hnkilöstö osallistui aktiivissti. Rakntaminn oli tarkoitus aloittaa syksyllä 2012, mutta rakntamisn aloittaminn siirtyi vuodn 2013 kvääsn. Kokonaisturvallisuus trvydnhuollossa hank saatiin päätöksn syksyllä 2012. Hankkn raportointi siirtyi vuodn 2013 puolll. Hank lisäsi hnkilökunnan titoisuutta turvallisuusnäkökohdista. Hankkn myötä valmistui myös Työtrvyslaitoksn julkaisusarjassa opas rgonomiatidon hyödyntämisstä trvydnhuollon tilasuunnittlussa. Vanhustn palvlujn khittämisssä on huomioitu Maisma-mallin vrtailutidoista saatu palaut. Palvlurakntn muutoksn suunnittlu on aloitttu. Kotihoidossa valmistltiin palvlujn myöntämisn kritrit otttavaksi käyttöön vuodn 2013 alussa. Arvioinnissa käyttään hyväksi Rai-toimintakyvyn arviointimittaria. On myös thty päätös vanhustn päivätoiminnan aloittamissta kväällä 2013. Palvlustlin käyttöönoton suunnittlu siirtyi vuodll 2013. Limingan kunnalla on ollut oma viisipaikkainn (5) khitysvammaistn ryhmäasuntoyksikkö. Koska Asumispalvlusäätiö ASPA:n asumispalvluhank i dnnyt suunnitlmin mukaan, joutui kunta siirtämään tämän oman asumisyksikön liikknluovutuspriaattlla 1.3.2012 alkan Limingassa olvall yksityisll yksiköll. Khitysvammaistn palvluita khitttiin osana prusturvapalvluita. Lastn ja nuortn hyvinvointiin on kiinnittty huomioita. On khittty lastnnuvolatoimintaa osallistumalla Tukva 2- hankkssa lastn nlivuotistarkastuksin pilotointiin. Prusturvapalvlut on myös aktiivissti osallistunut kunnassa käynnistynsn hyvinvointijohtamisn khittämistyöhön ja sähköisn hyvinvointikrtomuksn laadintaan. Siinä on lastn, nuortn ja prhidn asiat on otttu vahvasti huomioon. Pitkäaikaistyöttömiä on ohjattu työhön tai koulutuksn. Kuntouttava työtoiminta on vähntänyt pitkäaikaistyöttömin määrää, mutta nuortn työttömin ja koulun kskyttänidn määrä on noussut. Päätttiin panostaa nuortn syrjäytymisn hkäisyyn lisäämällä rsursointia kuntouttavaan työtoimintaan ja työpajall. Ylihallintokuntarajojn olva yhtistyö on tiivistynyt ja on myös jatkttu hyvää yhtistyötä ympäristökuntin ja muidn yhtistyökumppanidn kanssa. Trvyspalvluissa on valmistltu E-rsptin käyttöönottoa sudun kuntin kanssa. Asiakkaidn hoitoktjuja on khittty yhtistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. 33

Effica-ohjlmia on päivittty tarpn mukaan. Kotihoidon AvoHilmo on otttu käyttöön. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksssaan 1.10.2012 66 prusturvapalvluill 600 000 uron lisämäärärahan. Prusturvapalvlut ylitti muutttua talousarviotaan 101 299 urolla, 0,5 %. Vuodn 2011 tilinpäätöksn nähdn prusturvapalvlujn muutos oli 4,5 %, oman toiminnan osalta toimintakattn muutos oli vain 1,3 %. Aikaismpaan vuotn nähdn sosiaalipalvluissa rityissti toimntulotun mnot nousivat nnakoitua nmmän. Pääosin nousua slittää toimntulotun prusosaan tullt muutokst. Vanhuspalvluissa puolstaan myyntitulojn määrä laski. Vanhuspalvluissa ylitykst ovat tullt pääosin hnkilöstömnoissa. Pitkäaikaistyöttömin työllistämisssä ja syrjäytymisn hkäisyssä on thty yhtistyötä Rytipajan kanssa ja tämä näkyy hnkilöstömnoissa. Huomioitavaa on kuitnkin, ttä työllisttyistä saadaan palkkatuka ja histä i kunnan tarvits maksaa sakkomaksua. Prustrvydnhuollon osalta talousarvio on kokonaisuutna totutunut suunnitllusti. Positiivisna sikkana voidaan todta, ttä vuodosaston huono käyttöast saatiin nostttua normaalill hyväll tasoll. Trvyspalvluidn osalta ylitystä talousarvioon nähdn on rikoissairaanhoidossa. Tämä pitää sisällään rikoissairaanhoidon kalliidn hoitojn tasauksn, joka Limingan osalta oli 200 000 uroa. Tuloslasklma Tp 2011 1.000 Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot 2 674 2 603 400-1 500 2 601 900 3 142 394 Toimintakulut -20 792-20 751 800-684 400-21 436 200-22 077 993 Toimintakat -18 117-18 148 400-685 900-18 834 300-18 935 599-101 299 Poistot -86-61 400-61 400-65 440-4 040 Tilikaudn tulos -18 203-18 209 800-685 900-18 895 700-19 001 038-105 338 Sisäist mnot -1 112-1 183 400-1 183 400-1 289 153-105 753 Sisäist vuokrat -669-643 700-643 700-714 821-71 121 Sisäist ruokahuoltopalvlut -395-386 200-386 200-434 252-48 052 Sisäist it-palvlut -47-153 500-153 500-140 080 13 420 Toimintakat, ml. sis. palv. -19 229-19 331 800-685 900-20 017 700-20 224 752-207 052 Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut -233-210 100-210 100-249 108-39 008 Toimintakat /asukas -1 977-1 924-1 997-2 008-11 Toimintakat /as (ml sis.palv.) -2 098-2 050-2 122-2 144-22 Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Laadukkaat ja asiakaslähtöist palvlut Asiakaspalvlujn hallinta Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Sosiaali- ja trvydnhuollon lainsäädännön hoito- ja palvlutakuun totutuminn Hoito- ja palvlutakuu totutuu kuntalaisill lain määräajoissa Ylissti prusturvapalvluissa on pysytty määräajoissa. Sosiaalipalvluissa on muutamia yksittäisiä muutaman päivän määräajan ylityksiä. 34

Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn Trps 2 -hank Osallistutaan yhtistyössä rikoissairaanhoidon prustrvydnhuollon Trps 2 hankksn On osallistuttu Trps2 hankksn. On laadittu omalta osalta hyvinvointikrtomus osana kunnan hyvinvointikrtomusta. Kunnan sähköinn hyvinvointikrtomus on saatu laadittua valtuustokaudll 2013 2016. Tukva 2 hankkn loppuunsaattaminn Laajojn 4-vuotis tarkastustn pilotointi ja juuruttaminn käyttöön Exit-osion juurruttaminn sosiaali- ja nuorisotyöhön Varsinainn pilotointiosuus päättyi 31.5.2012. 4-vuotiaidn laajat trvystarkastukst ovat käytössä. Vaihtohtoistn palvlurakntidn khittäminn Palvlustlin khittäminn koti- ja asumispalvluihin Palvlustlin käyttöönotto2013 alussa vanhustn kotihoidossa Asiaa valmistlu thdään vuodn 2013 aikana. Asumispalvluidn khittäminn Vanhuspoliittisn stratgian päivittäminn 2012 Vanhuspoliittista stratgiaa ollaan päivittämässä. Khitysvammaistn palvluasumisn lisääminn vuodll 2012 2013. Lisäyksn i ol ollut tarvtta. Vanhustn asumispalvluidn khittäminn 2012 Vanhustn laitoshoidon purkaminn 2014 mnnssä. Vanhustn asumispalvlujn khittäminn ja laitoshoidon purku suunnitllaan osana vanhuspoliittista stratgiaa. Alkukartoitus on thty. Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvluprosssit Toimivat ja tarkoituksnmukaist yhtistyövrkostot Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Moniammatillist yhtistyökokonaisuudt yli hallintokuntin lapsi ja nuorisopoliittista ohjlmaa skä lastnsuojlusuunnitlmaa hyväksi käyttän Aktiivissti on oltu mukana rilaisissa moniammatillista yhtistyövrkostoissa. Tidonhallinnan systmaattisuus Luodaan toimivat yhtistyömuodot sosiaali- ja trvydn skä koulutoimn ja päivähoidon kanssa Arkistonmuodostussuunnitlmin valmistlu Arkiston muodostussuunnitlma laatiminn kunnan omana toimintana Ohjidn mukainn arkistonmuodostussuunnitlma on thty. 35

Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Palvlutoiminnan khittäminn toimiviksi toiminta järjstlmiksi Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Palvluidn käyttöluvut ja taloudn totutumisn suranta nljänns vuosittain Talous ja tilastotitojn hyödyntäminn toiminnassa Palvluidn käyttöä ja taloudn totutumista on surattu kuukausittain. Toimintaa on pyritty soputtamaan hyväksytyn talousarvion mukaisksi. Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Motivoitunut ja osaava hnkilöstö Riittävä ammatillinn hnkilökunta Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Hnkilöstön ammattipätvyys ja määrä Virat ja työsuhtt on täyttty klpoisuudt omaavilla hnkilöillä Virat ja toimt on saatu täyttyksi klpoisuudn omaavilla hnkilöillä. Täydnnyskoulutus päivät 3-10 päivää/työntkijä Sosiaali- ja trvydnhuollon täydnnyskoulutuksn totutuminn Vlvoittn totutumista on surattu ja hnkilöstöä on koulutttu täydnnyskoulutusohjidn mukaissti. 36

Sivistyspalvlut Visio Laatua, hyvinvointia ja turvallisuutta Stratgist linjaukst - Khittyvät sivistyspalvlut - Kasvun ja khityksn tukminn - Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn - Varhainn puuttuminn ja haastisiin vastaaminn - Elinkaariajattlu palvluja tuotttassa - Valtaosa palvluista omasta kunnasta - Lapst ja nuort tusijalla palvluissa - Osaava hnkilöstö - Vrkottunut yhtistyö Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Sivistyspalvluihin kuuluvat varhaiskasvatus, prusoptus, lukiokoulutus, sioptus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto skä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvlut Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Lastn päivähoito on osa yhtiskunnan lapsiprhill tarjoamaa tuki- ja palvlujärjstlmää. Kunnallisn päivähoitopaikan vaihtohtona vanhmmat voivat valita lapsn hoidon järjstämisksi yksityisn hoidon tun tai all 3-vuotiaall lapsll kotihoidon tun. Vuotta nnn oppivlvollisuudn alkamista lapslla on oikus kunnan joko päiväkotin tai koulun yhtydssä järjstämään maksuttomaan sioptuksn. Koulutuspalvlut vastaavat lakisäätisstä tai muutn määrätystä optus- ja kasvatustoiminnasta. Koulutuspalvluidn tavoittna on tarjota yksilöll mahdollisuus hankkia ylissivistystä ja suorittaa oppivlvollisuus ja jatko-opintoklpoisuus skä antaa yhtiskunnall välin khittää sivistyksllistä pääomaa ja lisätä yhtisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut distävät kaiknikäistn kuntalaistn fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, lämänhallintaa skä titojn ja taitojn karttumista. Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt ja niidn arviointi Prusoptuksn oppilasmäärä kasvaa 5,8 %, sikoululaistn määrässä i ol juurikaan muutosta ilman uusia kuntaan muuttajia. Lukiolaistn määrässä i tapahdu olllista muutosta (n. 190 opisklijaa). Arviointi: Prusoptuksn oppilasmäärän kasvu 71 oppilasta. Lukion opisklijamäärä pinni viidllä. Sivistystoimn hallinnossa tapahtunt muutokst vakiintunvat käytäntiksi. Kahdn yhtnäiskoulun ja päivähoidon kahdn vastuualun hallintomallja arvioidaan ja khittään. Myös kirkonkylän ja Tupoksn välistä yhtistyötä khittään koko sivistystoimssa, jotta Limingassa olisi yhtnäist toimintapriaattt sivistystoimn alaisissa toimipistissä. Arviointi: Prusoptuksssa yhtnäisttty järjstyssäännöt ja oppilashuollon käytäntt; samanlainn valinnaisaintarjonta käytössä; samanlainn koulun khittämistyöryhmätoiminta; yhtinn opttajin koulutustarjonta. Lisäksi työn alla rtkisäännöt ja oppilaan ojntamiskinot. Yhtinn kulttuuri- ja koululiikuntatoiminta (koulujn välist tapahtumat). Myös varhaiskasvatuksn jako kahtn päävastuualusn onnistunut. Prusoptuslain muutoksn myötä optus järjsttään kolmiportaisn tun mukaissti. Tähän liittyviä käytäntitä vakiinnuttaan ja huolhditaan hnkilöstön kouluttamissta. 37

Arviointi: Prusoptus mukana Osaava-, Klpo- ja Tarmo-hankkissa. Oppilashuollon käsikirja päivittty. Hallintokuntarajat ylittävä oppilashuollon khittämistyöryhmä kokoontunut kolm krtaa. Tuttu opttajin kouluttautumista jatun opttajuudn toimintamalliin. Kaikki osallistunt kolmiportaisn tun koulutuksiin.. Varhaiskasvatuksn hnkilöstön thtäväkuvin slkiyttämistä jatktaan. Kirkonkylän uusi päiväkoti avataan ja yksikköön siirrtään kaksi prhpäivähoitajaa prhpäivähoidon varahoidon järjstämistä vartn. Palvlustlin käyttömahdollisuutta slvittään. Linnukan päiväkodissa ryhmäprhpäiväkoti muuttaan päiväkotiryhmäksi. Arviointi: Varhaiskasvatuksn johtamisjärjstlmää on slkiyttty sim. simistn ja yksiköidn vastaavin opttajin thtäväkuvia on arvioitu ja niitä on päivittty. Varhaiskasvatuksn hallinnon tukipalvluidn rsurssja on parannttu niin, ttä varhaiskasvatuksn hallinnossa on aloittanut kokopäiväinn toimistosihtri vuodn 2012 alussa. Kirkonkyläll avattiin 7-osastoinn Linnukan päiväkoti ja sillä järjsttään myös prhpäivähoidon varahoitoa. Palvlustlin käyttömahdollisuutta on slvittty ja asiaa on sitlty ja valmistltu päätöksntkijöill. Vuodn 2012 alussa ryhmäprhpäiväkoti on muutttu päiväkotiryhmäksi. Lukio jatkaa kaksisarjaisna, kolmisarjaisuus voisi olla mahdollinn vuonna 2013. Lukioll slvittään mahdollista rikoistumista johonkin nykytknologian osa-alusn. Arviointi: Lukio-optus jatkuu kaksisarjaisna. Vuodn 2013 talousarviossa kolmisarjaisuudn nnakoidaan alkavan 2015. Opintojn painottaminn vaatii taloudllisia ja toiminnallisia rsurssja. Lähitulvaisuudn suuri haast on yotutkinnon sähköistyminn ja titotkniikan prustaitojn hallinta. Kirjastoraknnus valmistuu kväällä, uudt tilat muuttavat käytäntitä ja mahdollistavat monipuolisia toimintoja. Uusia luokanopttajan virkoja prusttaan nljä ja yksi kuraattorin virka. Valmistuvaan päiväkotiin on varattu viisi uutta tointa, nljä lastntarhaopttajaa ja yksi päivähoitaja. Kirjastoon on varaus kirjastovirkailijan palkkaamisn. Arviointi: Uusi kirjasto otttiin käyttöön ksällä, aukioloaikoja on lisätty skä kskustassa ttä Tupoksssa, kirjastonhoitaja palkattiin. Luokanopttajan ja kuraattorin virat täyttty: kaksi opttajaa Tupoksn ja kaksi Liminganlahdll, kuraattori Tupoksn. Päiväkodin toimt täyttty. Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn huomioidaan kaikssa toiminnassa. Savuton koulu hank. Arviointi: Liminganlahdn koulussa ja lukiossa totutttiin yhtinn Savuton koulu toiminta järjstämällä tapahtumia ja titoiskuja; trvydnhoitaja vtänyt viids- ja kuudsluokkalaisilla Smok fr hanktta. NouHätä toiminta (palo- ja plastustoiminta), EA-kurssit opttajill ja oppilaill. Makisia ja virvoitusjuomia koulussa ainoastaan sovittuina tapahtumapäivinä. Trvllist lämäntavat tmaviikko, jolloin oppilaat thnt itsarvioinnin. Nuorisotaloll on hankittu uusia liikuntavälinitä, kirjastoll nyrkkilysäkki, skittipaikat, kiipilysinät liikuntahalliin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut kokonaisuudssaan distävät kuntalaistn hnkistä ja ruumiillista hyvinvointia ja trvyttä. 38

Tuloslasklma Tp 2011 1.000 Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot 1 634 1 501 100 53 400 1 554 500 1 686 111 Toimintakulut -17 339-18 135 700-140 100-18 275 800-18 447 176 Toimintakat -15 706-16 634 600-86 700-16 721 300-16 761 066-39 766 Poistot -204-302 100-302 100-318 802-16 702 Tilikaudn tulos -15 909-16 936 700-86 700-17 023 400-17 079 868-56 468 Sisäist mnot -4 929-5 609 700-5 609 700-5 613 198-3 498 Sisäist vuokrat -2 948-3 292 100-3 292 100-3 392 442-100 342 Sisäist ruokahuoltopalvlut -1 412-1 618 000-1 618 000-1 483 888 134 112 Sisäist hallintopalvlut -140-157 700-157 700-179 186-21 486 Sisäist it-palvlut -176-300 300-300 300-287 565 12 735 Sisäist liikuntapalvlut -252-241 600-241 600-270 117-28 517 Toimintakat, ml. sis. palv. -20 635-22 244 300-86 700-22 331 000-22 374 263-43 263 Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut -338-340 600-340 600-372 535-31 935 Toimintakat /as -1 714-1 764-1 773-1 777-4 Toimintakat /as (ml sis.p) -2 252-2 358-2 368-2 372-5 Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Turvallinn työ-, kasvu- ja kouluympäristö Kiusaamisn hkäismisn työvälint hallinnassa Turvallisuus- ja kriisisuunnitlmat on päivittty Kiusaamisn nnalta hkäisminn Päivittty syyslukukaudlla. KiVa-koulu -projktin tavoittidn totutuminn Kummi- ja tukioppilastoiminta kouluilla aktiivista Ylä- ja alakoululla oma Kiva-tiimi, joka slvittää kiusaamistapauksia. Projktin mukaista toimintaa totutttu. Kiusaamisn hkäisy ohjlma vk:ssa Turvallinn päivä lapsll Tupoksssa ja kskustassa kiusaamisn hkäisyn suunnitlma thty Turvallinn välitunti Välituntivalvonnat toimivat Viihtyisät, toiminnallist ja valvotut välituntialut Pihojn viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta lisätty, osittain pihat ksknräisiä. Kodin ja varhaiskasvatuksn/ koulun yhtistyö Kaikilla pruskouluilla ja sioptuksssa Wilma ja Muksuntti käytössä Toimiva yhtydnpito kodin ja varhaiskasvatuksn/ koulun välillä Muksuntti käytössä vk.:ssa ja Wilma pk:ssa, sioptuksn Wilman hankintaa on slvittty, mutta sitä i vilä hankittu. 39

Toimivat ja laadukkaat palvlut Yhtnäinn prusoptus Vanhmpainvartit ja -illat Opttajat opttavat yli luokkarajojn. Omaa hnkilörsurssia käyttään sijaisuuksissa. Khittään yhtnäistä prusoptusta ja hyödynntään sn suomia mahdollisuuksia Vanhmpainvartit pidtty pääsääntöissti syksyllä. Vanhmpainilta pidtty kaikill luokka-astill. Ala- ja yläkoulun raja häivyttty, yhtisiä tilaisuuksia järjsttty, osa opttajista opttaa ala- ja yläluokilla. Joustava hnkilöstön käyttö sijaisuuksissa kaikilla luokka-astilla. Monipuolistn ja toimivin palvlujn tason ylläpitäminn Varhaiskasvatuksssa astuksn mukainn hnkilöstöraknn Varhaiskasvatuksssa ryhmäkoot suhdluvun mukaist: aikuist/lapst 1/4 tai 1/7 Ryhmäkoot ollt lainmukaisia ja ryhmin käyttö- ja täyttöastita on surattu, jotta astuksn mukainn hnkilöstöraknn i ylity. Optusryhmin suositusylärajoja i ylittä Prusoptusryhmin koot: sioptus nintään 20 opp. 1.- 6. luokat 25 opp. 7. -9. luokat 24 opp. Prusoptuksn ryhmäkoot ivät ol ylittynt. Lukiossa aloittavin kskiarvo yli sitsmän Lukion ryhmäjakoprust 36 opisklijaa. Kvätlukukaudlla i ol ollut yli 36 opisklijan ryhmiä. Syyskaudlla kahdssa ryhmässä 37 opisklijaa. Palvlujn kattavuus Thosttun tun oppilaidn määrä (%) si- ja pruskoulussa, rityisn tun oppilaidn määrä (%) sija pruskoulussa Oppilaan oika-aikainn ja oikanlainn oppimisn skä koulukäynnin tuki on totutunut Pruskoulussa thostttu tuki 68 ja rityinn tuki 93 oppilaalla, päivähoidossa 12 rityissikoululaista. Osallitujamäärä Kaikki lapst käyvät sikoulu joko päiväkodissa tai kouluissa Koko ikäluokka käynyt sikoulun. Kaikill päivähoitoa haknill on järjstynyt päivähoitopaikka lain määräämässä ajassa Palvlujn khittäminn Prhidn varhaiskasvatustarpisiin vastaaminn Kaikki hakijat ovat saant hoitopaikan. Esioptuksn ja alkuoptuksn yhtistyömuotojn khittyminn Joustava siirtyminn päivähoidosta kouluun Esioptuksn ja alkuoptuksn opttajat tkvät yhtistyötä. Kirkonkylällä lo-lto ovat mukana työparitoiminnan khittämishankkssa, jossa khittään 0-2 luokkin yhtistyötä. 40

Vaikuttava sudullinn musiikkiopistotoiminta Hyvinvoiva kuntalainn Ennalta hkäisvä toiminta Musiikin jatko-opintoihin siirtyvät oppilaat Tarjontaa kaiknikäisill Laadukas instrumntti- ja yhtissoitto-optus Musiikkitknologian hyödyntäminn Palvlupaltin monipuolisuus Kolm opisklijaa siirtynyt jatko-opintoihin. Ylinn musiikkitito opttaan virtuaalisssa oppimisympäristössä KuVa-tapahtumia järjsttty kaikill ikäryhmill. Tarjonnan määrä lapsill ja nuorill Lastn ja nuortn toiminta tusijalla KuVa-palvluissa lapst ja nuort tusijalla (liikunta 80%, nuoriso 100%, kulttuuri 60%, musiikkiopisto 90%) Tupakoivin nuortn määrä Savuton koulu ja kouluympäristö Lukio ja Liminganlahdn koulu thnt yhtistyötä savuttomuudn distämisksi: tmapäiviä, titoiskuja ja thostttua valvontaa. Valistustyön oika kohdntaminn Kysly nuorisoll päihtidn käytöstä Kyslyä i thty. Monipuolist harrastusmahdollisuudt Asiakastyytyväisyyskysly Toimivat ja joustavat palvlut Varhaiskasvatuspalvluidn kysly thtiin ksäkuussa. Tulokst analysoitu. Krhojn ja osallistujin määrä Monipuolinn krhotarjonta Kouluissa kvätkaudlla pidtty 304 ja syyskaudlla 208 krhotuntia. Nuorisotoimssa 37 krhoa, osallistujia 4735. Nuorisotalojn avoimissa ovissa kävijöitä Tupoksssa 3932, kskustassa 4360 kävijää. 41

Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvlurakntt Kilpailukykyist palvlut ja valmiidn titoainistojn hyödyntäminn Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Palvlun hinta sudullinn kskiarvo. Oppilas-/opisklijahinta Päivähoitopäivän hinta Lainan hinta/asukas Käyttömnot/asukas Palvlujn hinta on sudun kskiarvo Oppilashinnat, /oppilas: Ktunmaa 6153 (6358) Lakus 6254 (6006) Rantakylä 5782 (5641) Linnukka 4818 (4614) Tupos 4873 (4541) Yläastt 8846 (8166) Lukio 6628 (6608) Päivähoito Kokopäivähoito /htp/lapsi: 0-2 v. 77,95 (73,22) 3-6 v. 48,13 (44,53) Osapäivähoito: 0-6 v. 49,32 Prhpäivähoito kokopäivähoito 0-6 v. 58,53 osapäivähoito 0-6 v. 41,68 Lainan hinta 2,20. Maisma-mallin vrtailutidot Maisma-mallin titojn hyödyntäminn palvlujn tuottamisssa ja suunnittlussa Maisma-malliin on syöttty vuodn 2011 tidot, joita hyödynntty vuodn 2013 talousarvion tkmisssä. Tknologian hyödyntäminn Itspalvlutoimintojn ja sähköisn asioinnin määrä Kuntalaistn omatoimisuudn lisääminn Palvlu joustavaa ja sähköistn järjstlmin käyttö sujuvaa ja monipuolista Sähköinn ilmoittautuminn otttiin käyttöön apiptoiminnassa. Vk:ssa asiakkaat käyttävät sujuvasti sähköisiä järjstlmiä. Itspalvluautomaatin käyttöönotto kirjastossa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvluidn nttitidottamisn uudistaminn Tidonkulun parantaminn Kunnan uudistttu sivusto hyödynntty, KuVa:n oma fac book sivusto avattu. Toimivat johtamisjärjstlmät Stratgialähtöinn johtaminn Yksittäis- tai ryhmäkhityskskustlut Khityskskustlut käyty kaikkin kanssa Prusoptus, lukio, varhaiskasvatus- ja kulttuurija vapaa-aikapalvlut käynt joko yksilö- tai ryhmäkskustlut. 42

Tavoittt käyty läpi hnkilöstön kanssa Tavoittt saavutttu ja stratgia jalkautttu. Työntkijät titoisia kunnan stratgiasta ja linjauksista ja totuttavat niitä sovltuvin osin työssään Stratgiasta tidotttu hnkilöstöll ri yhtyksissä ja toimintaa suunnitltu ja totutttu stratgian mukaissti. Joustava organisaatioraknn Arviointi dllisstä vuodsta ja mahdollist parannushdotukst ja toimnpitt Jo totuttut organisaatiouudistukst toimivat Yhtnäiskoulun suomat mahdollisuudt hyödynntty. Varhaiskasvatuksn aluhallintomalli lähtnyt toimimaan hyvin. Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja vastuullinn taloudnpito Talousarvion ja palvlutarpn totutuminn ja suranta Talousarviota i ylittä. Sivistystoimn talousarvio ylittyi 39.766. Vastuualuista prusoptus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut ylittivät talousarvionsa. Laskutuksn ajantasaisuus Raaliaikainn totutumisvrtailu Alkuvuodn laskutusviivt slvittty. Surantaa thostttu. Tulopohjan laajntaminn Rahoitusmäärä Ulkopuolisn rahoituksn hankkiminn Rahoitusta saatu mm. krhotoimintaan, optusryhmin pinntämisn, rityisoptuksn khittämisn, rityisnuorisotyöntkijäin palkkaamisn, rillisiin hankkisiin. Tuloksllisuudn parantaminn Maisma-malli Kustannusvrtailu: uromääräist suoritkohtaist kustannukst ivät kasva Maisma-mallin vuodn 2011 titojn mukaan prusoptus, varhaiskasvatus ja lukiokoulutus ovat dullisia. 43

Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Osaava ja motivoitunut hnkilöstö Hyvä simistyö ja hyvinvoiva hnkilöstö Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Koulutustilaisuuksia 1-3/tt Hyvinvoiva työyhtisö Koulutustilaisuuksia on ollut tarjolla runsaasti, osallistuminn ollut aktiivista, yhdn päivän tavoit totutunut, monilla yli kolm päivää. Käydyt khityskskustlut, toimnpitt ja niidn suranta Osaamisn khittäminn, työntkijöidn kustannustitoisuudn lisääminn Kskustluissa käyty. Osa simihistä osallistunut khityskskustlukoulutuksn. Kskustluissa huomioitu stratgian tavoittita. Sairauspoissaolojn määrä/työntkijä 11,8 päivää sairauspoissaoloja/työntkijä (d.11,4) Usita pitkiä poissaoloja. Tknologian hyväksikäyttö ja tidon hallinta Stratgian tavoittidn saavuttaminn Stratgian mukainn toiminta Kokonaisuutna tavoittt saavutttu hyvin. Työtä tukvin ohjlmin ja välinidn käytön hallinta ja hankinta Ajanmukaist ohjlmat ja välint skä niidn käytön osaaminn Ohjlmat päivittty, välinistöä uusittu ja sisäisiä koulutuksia järjsttty tarpn ja mahdollisuuksin mukaan. 44

Tknist palvlut Visio Ympäristöosasto tuottaa kuntalaisill turvallisn ja viihtyisän lin- ja toimintaympäristön. Stratgist linjaukst - Kunta asmakaavoittaa omistamiaan maita - Sudullisna roolina tarjota tonttja pintalorakntamisn - Asmakaava-aluidn tonttituotanto omajohtoisna totutuksna - Edisttään kaava-aluidn ulkopuolisn rakntamisn osalta yhdyskuntarakntn kannalta dullisia aluita - Toimitilojn monipuolistn hankintamahdollisuuksin hyödyntäminn Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Tulosalun thtävänä on tuottaa suraavat palvlut: - Yhdyskuntatkniikan rakntaminn ja ylläpito - Mittaus- ja kartoituspalvlut - Toimitilojn hankinta ja ylläpito - Ruoka- ja puhtauspalvlut - Asuntoasiat - Tonttin luovutus - Rakntamisn ohjaus - Tilautakunnall säädtyt thtävät Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Päävastuualun ydinosaamista on tonttituotanto, jonka onnistuminn hijastuu voimakkaasti koko kunnan stratgian totuttamisn. Painopistaluina ovat tonttituotannossa onnistuminn ja riittävin tukipalvluidn tuottaminn kasvaviin tarpisiin. Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt Ruokapalvlut hoidtaan jatkossakin kahdsta valmistuskittiöstä, Tupokslta ja Kirkonkylältä. Trvyskskuksn valmistuskittiö muutttiin jaklukittiöksi 1.8.2011 alkan. Uusia kiintistöjä ottaan käyttöön vuodn 2012 suraavasti, kirkonkylän päiväkoti 1.1.2012, Kirjasto 1.6.2012. Tämä tarkoittaa sitä ttä tukipalvluidn (ruoka-, puhtaus- ja tilapalvluidn) tarv kasvaa dlln voimakkaasti. Asuntorakntaminn arvioidaan pysyvän vuodn 2011 tasolla, mutta on muistttava ttä ylinn talouskhitys voi vaarantaa tämän arvioin. Ydinvoimalan rakntaminn Pyhäjoll lisää kysyntää myös Limingan asunto- ttä tollisuustontill. Tästä johtun maanhankinnan, kaavoituksn ja kunnallistkniikan osalta täytyy valmistautua tulvaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakntaminn painottuu Saunarannan- ja Okkosn rannan aluill. Okkosn rannan rakntaminn on jattu kolmn vaihsn, josta 3- vaih raknntaan 2013. Saunarannan asmakaavan tonttin luovutus aloittaan kväällä 2012. Tonttin luovutus tavoit yhtnsä 52 Kirkonkylällä ja Saunarannassa. Maanhankinta kskittyy Tupoksn ritasoliittymään ja skä kirkonkylän tulvin asuntoaluidn kasvusuunnill skä tarvittassa hankitaan vaihtomaita kiinnostavilta aluilta. Tknisn osaston tuottavuusohjlman toimnpitt vuonna 2012 - nrgiansäästö, toiminnan sisäistäminn - tilasuunnittluohjt käytäntöön - organisaation khittäminn dlln, toiminta priaattt - tuottistaminn, tavoittidn tarkastlu 45

Tuloslasklma Tp 2011 1.000 Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot 2 429 2 168 300 27 600 2 195 900 2 315 571 Toimintakulut -7 139-7 116 600-71 100-7 187 700-7 566 228 Toimintakat -4 710-4 948 300-43 500-4 991 800-5 250 657-258 857 Poistot -2 152-2 566 200-2 566 200-2 581 670-15 470 Tilikaudn tulos -6 862-7 514 500-43 500-7 558 000-7 832 327-274 327 Sisäist mnot -745-1 171 700 0-1 171 700-1 014 211 157 489 Sisäist vuokrat -156-165 800-165 800-181 473-15 673 Sisäist ruokahuoltopalvlut -496-896 000-896 000-727 954 168 046 Sisäist kuljtuspalvlut -68-72 100-72 100-70 926 1 174 Sisäist it-palvlut -24-37 800-37 800-33 858 3 942 Sisäist tulot 6 494 7 418 100 0 7 418 100 7 395 334-22 766 Sisäist vuokrat 2 669 2 844 900 2 844 900 3 074 093 229 193 Sisäist ruokahuoltopalvlut 2 304 2 900 200 2 900 200 2 646 094-254 106 Sisäist puhdistuspalvlut 1 005 1 156 800 1 156 800 1 121 510-35 290 Sisäist liikuntapalvlut 252 241 600 241 600 270 117 28 517 Sisäist hallintopalvlut 196 202 500 202 500 212 594 10 094 Sisäist kuljtuspalvlut 68 72 100 72 100 70 926-1 174 Toimintakat, ml. sis. palv. 1 040 1 298 100-43 500 1 254 600 1 130 466-124 135 Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut (mnot) -156-149 000-149 000-171 146-22 146 Toimintakat /as -514-525 -529-557 -27 Toimintakat /as (ml sis.palv.) 113 138 133 120-13 Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Vtovoimainn kotikunta Turvallinn ja vtovoimainn asuin- ja toimintaympäristö Arviointi kritri/mittari Tavoit Totutuma tonttia/vuosi Katutilasto Valaistustilasto Tonttja luovuttaan 40 kpl/vuosi Katujn päällystysast nous 5 %-yksikköä Katujn valaistusast nous 5 %- yksikköä Vuokrattu 26 kpl Myyty 22 kpl Päällystys- ja valaistusast i ol noussut, katuja päällysttty ja valaistu vähmmän kuin raknnttu. Laadukkaat ja asiakaslähtöist palvlut Palvlujn saatavuus ja laatu Asiakaspalaut Toimitilat ja toimitilapalvlut kytään tarjoamaan Tavoittssa pysytty. Kolmssa kiintistössä sisäilmaonglmia 46

Elinkinotoiminnan vahvistaminn Vtovoimaist ja kilpailukykyist asuinympäristöt Valmiusast Saunarantaan asmakaavoittaan asuntoalu I-alull rakntajat pääsivät syyskuun lopulla. Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Toimivat palvlurakntt Kilpailukykyist palvlut ja tuotantoprosssit Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Toimintojn kustannuslasknnan kattavuus Kustannustitoisuus Taloudllist tavoittt astttu. Toimivat johtamisjärjstlmät Sitoutuminn stratgiaan Khityskskustlujn kattavuus Khityskskustlut käydään 100 %:sti Khitys kskustlut käyty 100 %:ssti Toimiva yhtistyö Esimispalavrin määrä ja hnkilöstöpalaut Joustavat ympäristö- ja tukipalvlut Osastopalavrit krran kuukaudssa. Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja pitkäjäntinn taloudnpito Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Talousarvion totutuminn Tulosalun talousarvion pitävyys Tavoittssa i pysytty vaikka taloudllist tavoittt pääosin totutuivat Ehän yhdyskuntarakntn säilyttäminn Rakntamisn ohjauksn tilastot Rakntaminn 80 %:sti asmakaava-aluill Hajarakntamisn prosntti on 24 %. Kunnallistkniikan rakntamiskustannustn kattaminn Talousarvion totutuminn Uusin asuntoaluidn kunnallistkniikan kustannukst kattaan 100 %:sti tonttin luovutukssta saatavilla tuloilla Kattaan 90 %:ssti. 47

Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Osaava ja motivoitunut hnkilöstö Osaamisn ja uudistumisn khittäminn Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Thtäväjärjstlyistä suunnitlma olmassa Työnmuotoilun ja thtäväjärjstlyidn onnistunut totuttaminn Jalkautttu suunnitlmaa Arviointi Tknistn palvlujn talousarvio ylittyi vuonna 2012 258.857 uroa. Suurimpana syynä oli maanmyyntitulojn hikko khitys. Huonointa khitys oli yritystonttin myynnissä. Tähän vaikutti haastava maailmanlaajuinn taloustilann. Kunnan asuntotonttja luovutttiin 48 kpl, joista myytiin 22. Mittaustoiminnassa ylitys johtui pääasiassa pohjakartan laadinnasta kirkonkylän alull. Kunnallistkniikassa puistojn hoitoaluidn lisääntyminn vaikutti mrkittävästi kustannustn nousuun. Vuonna 2013 on aloitttu puistoaluidn hoitosuunnitlman tkminn ja samalla on tarkoitus määritllä hoitotasot ri puistoaluill. Myös liikunta-aluidn hoito i pysynyt talousarviossa. Liikunta-aluidn hoidon tasoa ja laajuutta joudutaankin arvioimaan tulvina vuosina. Tilapalvluissa kustannustn nousu johtui uusin kiintistöjn, kirkonkylän päiväkodin ja kirjaston, käyttöönotosta vuonna 2012. Kunnan nrgiaohjlmalla pyritään vaikuttamaan nrgian kulutuksn ja näin vaikuttamaan kustannuksiin. Tknisn osaston mnot kasvoivat vuonna 2012 6 % ja samaan aikaan tulotaso alni 4,7 %. Tämän htkn arvion mukaan mnojn khitys tul jatkumaan ilman slkitä palvlutasopudotuksia samalla tasolla. Tknisn osaston yksiköt tulvat tkmään slvityksn mnojn karsimissta ja tulojn lisäyksistä kvään 2013 aikana. Invstoinnit Talonraknnushankkista v. 2012 valmistui kirjasto, joka otttiin käyttöön 1.7.2012. Trvyskskuksn rakntamisn aloittaminn siirtyi vuodn 2013 puolll, koska lasknta ylitti hankkn kustannusarvion 17 %. Hankkll saatiin syksyllä päätös valtionosuudsta. Pintn talonraknnushankkidn määrärahalla pruskorjattiin sisäilmaonglmista Lintupuiston ja Marjalan päiväkotja. Kunnallistkniikka raknnttiin Ankkurilahdn asmakaavan III alull ja Saunarannan asuntoalun I alull. Saunarannan alun rakntamisn kustannukst nousivat, koska masuunikuona loppui rakntamisn loppuvaihssa. Saunarannan kunnallistkniikan rakntamiskustannuksiin vaikutti myös pitkä katuyhtys Tupoksn tiltä. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ruokapalvlut Suorittt 649 484 698 311 710 093 760 291 772 422 781 574 Muutos, % 4.4 % 7.5 % 1.7 % 7.1 % 1.6 % 1.2 % Hinta, /suorit 2.28 2.43 2.49 2.42 2.63 2.77 Muutos, % 3.2 % 6.6 % 2.5 % -2.8 % 8.7 % 5.3 % Hoitovastik / htm 2 3.19 3.47 3.70 4.19 4.32 4.17 Pääomavastik / htm 2 2.25 2.74 2.68 2.07 2.11 2.35 Puhdistuspalvlut / htm 2 2.24 2.34 2.46 2.51 2.47 2.44 Atriahinta on kskimääräinn hinta, joka sisältää kittiöidn vuokrat ja atriakuljtukst. Hoitovastik sisältää pint kunnossapitokustannukst ja pääomavastik suunnitlman mukaist poistot. Puhdistttavia nliöitä oli vuonna 2012 yhtnsä 33.019 htm 2 ja kunnossapidttäviä nliöitä 33.163 htm 2. 48

Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Ylishallinto ja linkinojn kh. Toimintatulot 200 000 15 500 215 500 308 040 Toimintakulut -3 439 800-40 500-3 480 300-3 380 652 Toimintakat -3 239 800-25 000-3 264 800-3 072 612 192 188 Toimintakat, ml sis. palvlut -2 693 100-2 718 100-2 551 383 166 717 Sisäist rät vuokrat (mnot) -102 600-102 600-119 461 hallintopalvlut (tulot) 157 700 157 700 179 186 it-palvlut (mnot) -37 400-37 400-60 752 it-palvlut (tulot) 529 000 529 000 522 255 ntto 546 700 546 700 521 228-25 472 Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot -49 800-49 800-22 719 hallintopalvlut (mnot) -56 600-56 600-64 976 hallintopalvlut (tulot) 753 300 753 300 846 091 yhtnsä 646 900 646 900 758 396 Prusturvapalvlut Toimintatulot 2 603 400-1 500 2 601 900 3 142 394 Toimintakulut -20 751 800-684 400-21 436 200-22 077 993 Toimintakat -18 148 400-685 900-18 834 300-18 935 599-101 299 Toimintakat, ml sis. palvlut -19 331 800-20 017 700-20 224 752-207 052 Sisäist mnot vuokrat -643 700-643 700-714 821 ruokahuoltopalvlut -386 200-386 200-434 252 it-palvlut -153 500-153 500-140 080 yhtnsä -1 183 400-1 183 400-1 289 153-105 753 Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot -61 400-61 400-65 440 hallintopalvlut -210 100-210 100-249 108 yhtnsä -271 500-271 500-314 548 Sivistyspalvlut Toimintatulot 1 501 100 53 400 1 554 500 1 686 111 Toimintakulut -18 135 700-140 100-18 275 800-18 447 176 Toimintakat -16 634 600-86 700-16 721 300-16 761 066-39 766 Toimintakat, ml sis. palvlut -22 244 300-22 331 000-22 374 263-43 263 Sisäist mnot vuokrat -3 292 100-3 292 100-3 392 442 ruokahuoltopalvlut -1 618 000-1 618 000-1 483 888 hallintopalvlut -157 700-157 700-179 186 it-palvlut -300 300-300 300-287 565 liikuntapalvlut -241 600-241 600-270 117 yhtnsä -5 609 700-5 609 700-5 613 198-3 498 Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot -302 100-302 100-318 802 hallintopalvlut -340 600-340 600-372 535 yhtnsä -642 700-642 700-691 337 49

Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tknist palvlut Toimintatulot 2 168 300 27 600 2 195 900 2 315 571 Toimintakulut -7 116 600-71 100-7 187 700-7 566 228 Toimintakat -4 948 300-43 500-4 991 800-5 250 657-258 857 Toimintakat, ml sis. palvlut 1 298 100 1 254 600 1 130 466-124 135 Sisäist rät vuokrat (mnot) -165 800-165 800-181 473 ruokahuoltopalvlut (mnot) -896 000-896 000-727 954 kuljtuspalvlut (mnot) -72 100-72 100-70 926 it-palvlut -37 800-37 800-33 858 vuokrat (tulot) 2 844 900 2 844 900 3 074 093 ruokahuoltopalvlut (tulot) 2 900 200 2 900 200 2 646 094 puhdistuspalvlut (tulot) 1 156 800 1 156 800 1 121 510 kuljtuspalvlut (tulot) 72 100 72 100 70 926 liikuntapalvlut (tulot) 241 600 241 600 270 117 hallintopalvlut (tulot) 202 500 202 500 212 594 yhtnsä 6 246 400 6 246 400 6 381 122 134 722 Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot -2 566 200-2 566 200-2 581 670 hallintopalvlut (mnot) -149 000-149 000-171 146 yhtnsä -2 715 200-2 715 200-2 752 816 Vaalit Toimintatulot 10 000 10 000 20 910 Toimintakulut -20 000-20 000-20 765 Toimintakat -10 000-10 000 145 10 145 Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot) -600-600 -418 Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut -14 300-14 300-13 589 Toimintakat -14 300-14 300-13 589 711 Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot) -300-300 -308 hallintopalvlut (tulot) 14 300 14 300 13 598 yhtnsä 14 000 14 000 13 290 Työllistäminn ja läkmaksut Toimintatulot 150 000-150 000 0 0 Toimintakulut -503 100 391 100-112 000-52 851 Toimintakat -353 100 241 100-112 000-52 851 59 149 Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot) -10 400-10 400-1 198 50

Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Käyttötalous yhtnsä Toimintatulot 6 632 800-55 000 6 577 800 7 473 026 Toimintakulut -49 981 300-545 000-50 526 300-51 559 255 Toimintakat -43 348 500-600 000-43 948 500-44 086 229-137 729 Toimintakat, ml sis. palvlut -43 348 500-600 000-43 948 500-44 086 229-137 729 Sisäist rät vuokrat (mnot) -4 204 200-4 204 200-4 408 197 ruokahuoltopalvlut (mnot) -2 900 200-2 900 200-2 646 094 kuljtuspalvlut (mnot) -72 100-72 100-70 926 hallintopalvlut (mnot) -157 700-157 700-179 186 liikuntapalvlut (mnot) -241 600-241 600-270 117 it-palvlut -529 000-529 000-522 255 vuokrat (tulot) 2 844 900 2 844 900 3 074 093 ruokahuoltopalvlut (tulot) 2 900 200 2 900 200 2 646 094 puhdistuspalvlut (tulot) 1 156 800 1 156 800 1 121 510 kuljtuspalvlut (tulot) 72 100 72 100 70 926 liikuntapalvlut (tulot) 241 600 241 600 270 117 hallintopalvlut (tulot) 360 200 360 200 391 780 it-palvlut (tulot) 529 000 529 000 522 255 yhtnsä 0 0 0 0 Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot -2 979 500-2 979 500-2 988 631 hallintopalvlut (mnot = tulot) -767 600 0-767 600-859 689 yhtnsä -2 979 500-2 979 500-2 988 631 Muutokst sisältävät valtuuston vuonna 2012 hyväksymät määrärahamuutokst (600.000 ) skä työllistämistukipalkkojn kattn ja työllistämistun kattn siirron tulosalulta työllistäminn ja läkmaksut. 51

Tuloslasklmaosan totutuminn Tuloslasklma Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Varsinainn toiminta Toimintatulot Myyntituotot 1 522 300 1 522 300 2 137 377 615 077 Maksutuotot 2 436 200-55 000 2 381 200 2 362 617-18 583 Tut ja avustukst 751 400 751 400 975 617 224 217 Muut tuotot 1 922 900 1 922 900 1 997 415 74 515 Toimintatulot yhtnsä 6 632 800-55 000 6 577 800 7 473 026 895 226 Toimintamnot Hnkilöstömnot -27 470 500-156 300-27 626 800-27 927 611-300 811 Palvlujn ostot -15 693 500-196 300-15 889 800-16 427 944-538 144 Aint, tarvikkt ja tavarat -3 484 700-8 000-3 492 700-3 738 219-245 519 Avustukst -2 706 900-180 000-2 886 900-2 832 285 54 615 Muut toimintamnot -625 700-4 400-630 100-633 195-3 095 Toimintamnot yhtnsä -49 981 300-545 000-50 526 300-51 559 255-1 032 955 Toimintakat -43 348 500-600 000-43 948 500-44 086 229-137 729 Vrotulot 24 654 000 24 654 000 24 162 291-491 709 Valtionosuudt 23 418 000 23 418 000 23 547 524 129 524 Rahoitustulot ja -mnot Korkotulot 10 000 10 000 8 035-1 966 Muut rahoitustulot 20 000 20 000 72 573 52 573 Korkomnot -686 000-686 000-315 281 370 719 Muut rahoitusmnot -10 000-10 000-15 649-5 649 Vuosikat 4 057 500-600 000 3 457 500 3 373 264-84 236 Poistot ja arvonalntumist Suunn. mukaist poistot -2 979 500-2 979 500-2 988 631-9 131 Tilikaudn tulos 1 078 000-600 000 478 000 384 633-93 367 Poistoron lis. (-) tai väh. (+) 725 282 725 282 Varaustn lis. (-) tai väh. (+) -1 000 000-1 000 000 Tilikaudn ylijäämä 1 078 000-600 000 478 000 109 916-368 084 Taulukko 7. Kunnan vrotulojn totutuminn vrolajittain. Vrotulot Talousarvio Totutuma Poikkama Kunnan tulovro 23 404 000 22 926 297-477 703 Osuus yhtisövron tuotosta 450 000 419 067-30 933 Kiintistövro 800 000 816 927 16 927 Vrotulot yhtnsä 24 654 000 24 162 291-491 709 52

Taulukko 8. Kunnan tulovroprosntti ja kunnallisvroa vastaava vrotttava tulo. Tulovro- % Vrotttava tulo, Muutos % Vrovuosi 2006 19.00 81 602 737 11.7 % Vrovuosi 2007 19.00 91 305 700 11.9 % Vrovuosi 2008 19.00 101 154 366 10.8 % Vrovuosi 2009 19.50 104 847 754 3.7 % Vrovuosi 2010 19.50 109 789 713 4.7 % Vrovuosi 2011 19.50 115 235 641 5.0 % Taulukko 9. Kunnallisvro 2006-2011 Tulovro- % Kunnallisvro Muutos % Vrovuosi 2006 19.00 15 504 520 11.7 % Vrovuosi 2007 19.00 17 348 083 11.9 % Vrovuosi 2008 19.00 19 219 330 10.8 % Vrovuosi 2009 19.50 20 445 312 6.4 % Vrovuosi 2010 19.50 21 408 994 4.7 % Vrovuosi 2011 19.50 22 470 950 5.0 % Koko maan kunnallisvron tuotto kasvoi vuonna 2011 5,1 %. Taulukko 10. Vrotulot v. 2011-2012 Vrotulot 2011 2012 Muutos % Kunnan tulovro 22 295 492 22 926 297 2.8 % Osuus yhtisövron tuotosta 539 072 419 067-22.3 % Kiintistövro 762 801 816 927 7.1 % Vrotulot yhtnsä 23 597 365 24 162 291 2.4 % Taulukko 11. Käyttötaloudn valtionosuudt v. 2011-2012 Valtionosuudt yhtnsä 2011 2012 Muutos % Kunnan pruspalvlujn vo 18 818 625 20 171 064 7.2 % Vrotulojn tasaus 5 342 627 4 805 989-10.0 % Järjstlmämuutoksn tasaus -237 164-237 164 0.0 % Optus- ja kulttuuritoimn muut vo:t -1 103 410-1 192 365 8.1 % Valtionosuudt yhtnsä 22 820 678 23 547 524 3.2 % Taulukko 12. Käyttötaloudn valtionosuuksin totutuminn Valtionosuudt Talousarvio Totutuma Poikkama Kunnan pruspalvlujn vo 20 003 000 20 171 064 168 064 Vrotulojn tasaus 4 905 000 4 805 989-99 011 Järjstlmämuutoksn tasaus -237 000-237 164-164 Optus- ja kulttuuritoimn muut vo:t -1 253 000-1 192 365 60 635 Valtionosuudt yhtnsä 23 418 000 23 547 524 129 524 53

Invstointin totutuminn Toimilin/invstointiryhmä Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Kunnanhallitus Kiintä omaisuus mnot 250 000 180 000 430 000 424 237 tulot 675 000-520 000 155 000 264 754 ntto -425 000 700 000 275 000 159 482-115 518 Irtain omaisuus ja ainton kom mnot 55 000 55 000 29 453 tulot 0 0 0 ntto 55 000 55 000 29 453-25 547 Prusturvalautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot 50 000 50 000 50 954 tulot 0 0 ntto 50 000 50 000 50 954 954 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot 170 000 170 000 116 643 tulot 0 0 0 ntto 170 000 170 000 116 643-53 357 Tkninn lautakunta Kirjasto mnot 1 480 000 1 480 000 1 468 879 tulot 1 560 000 1 560 000 1 560 000 ntto -80 000-80 000-91 121-11 121 Tupoksn yhtnäiskoulu mnot 0 0 0 tulot 0 0 57 900 ntto 0 0-57 900-57 900 Tupoksn päiväkoti mnot 150 000 150 000 0 tulot 0 0 0 ntto 150 000 150 000 0-150 000 Kirkonkylän päiväkoti mnot 0 75 000 75 000 76 688 tulot 0 0 0 0 ntto 0 75 000 75 000 76 688 1 688 Trvyskskus mnot 3 300 000 3 300 000 356 209 tulot 0 0 0 ntto 3 300 000 3 300 000 356 209-2 943 791 54

Toimilin/invstointiryhmä Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Muu talonraknnus mnot 300 000 300 000 372 997 tulot 0 0 26 560 ntto 300 000 300 000 346 437 46 437 Luontokskus mnot 140 000 140 000 280 453 tulot 0 0 203 729 ntto 140 000 140 000 76 724-63 276 Ylistn tidn hankkt mnot 650 000 650 000 577 290 tulot 0 0 ntto 650 000 650 000 577 290-72 710 Tidn ja aluidn rakntaminn mnot 1 350 000 200 000 1 550 000 1 796 671 tulot 0 0 0 105 137 ntto 1 350 000 200 000 1 550 000 1 691 535 141 535 Irtain omaisuus mnot 40 000 40 000 20 084 tulot 0 0 0 ntto 40 000 40 000 20 084-19 916 Ainton käyttöomaisuus mnot 201 000 201 000 434 947 tulot 0 0 ntto 201 000 201 000 434 947 233 947 Invstoinnit yhtnsä mnot 8 136 000 455 000 8 591 000 6 005 506 tulot 2 235 000-520 000 1 715 000 2 218 080 ntto 5 901 000 975 000 6 876 000 3 787 426-3 088 574 Kiintä omaisuus Vuonna 2012 hankittiin maata yhtnsä 41 ha. Maan kskihinta oli 0,76 /m 2. Kunta luovutti yhtnsä 48 tonttia, joista myytiin 22 ja vuokrattiin 26. Talousarviossa oli varauduttu Kaarnalaivan päiväkotiraknnuksn myyntiin, mutta toisn paritalopuoliskon kauppa totutui vasta vuodn 2013 puollla. Tkninn lautakunta Kirjasto Kirjaston rakntaminn käynnistyi vuonna 2011 OPM:n valtionosuuspäätöksn varmistuttua. Valtionosuus, 1.560.000 uroa, saadaan jälkirahoittisna. Kirjasto valmistui ksäkuussa 2012. Hankkn hyötyala on 1308 m 2 bruttoala 1419 m 2 ja kokonaiskustannukst 3.197.187 uroa. Kirjaston kokonaiskustannusarvio oli 2,9 milj. uroa. Tupoksn yhtnäiskoulu Tulo on raknnusaikainn vakuus, joka prittiin konkurssiin mnnn putkiurakoitsijan antamasta vakuudsta. 55

Kirkonkylän päiväkoti Kirkonkylän päiväkoti otttiin käyttöön vuodn 2012 alusta. Osa kustannuksista jäi maksttaviksi vuonna 2012. Hankkn kokonaiskustannukst v.2010-12 olivat yhtnsä 2.956.638 uroa ja kokonaiskustannusarvio 3,0 milj. uroa. Hank totutttiin KVR-urakkana. Päiväkodin bruttoala on 1624 m 2, hyötyala 1200 m 2 ja tilavuus 7253 m 3. Päiväkodin yhtytn koulun piha-aluill totutttiin myös liiknn- ja pihajärjstlyjä. Päiväkodin rakntaminn oli osa tuottavuusohjlmaa, jossa yhdksi tavoittksi astttiin päivähoidon palvluvrkon khittäminn. Päiväkodin valmistuttua voitiin luopua kirkonkylän pinistä päiväkotiyksiköistä (Kaarnalaivan pk ja Kylätuvan pk). Trvyskskus Kunnanvaltuusto tki lokuussa päätöksn trvyskskuksn uudisraknnushankksta. Trvyskskuksn suunnittlu käynnistyi syksyllä 2011 ja hank kilpailutttiin syyskuussa 2012. Talousarvioon nähdn kokonaiskustannusarvio ylittyi 1,9 milj. uroa, 17 %, minkä vuoksi hank palautttiin suunnittluun. Hank on kilpailutttu uudlln alkuvuodsta 2013 ja rakntaminn käynnistyy huhtikuussa 2013. Trvyskskus on kokonaisuudssaan valmis syyskuussa 2014. Hankkn kokonaiskustannusarvio on 10,9 milj. uroa. Trvyskskuksn rakntamisn saatiin valtionosuuspäätös (414.865 uroa) joulukuussa 2012. Luontokskus Limingan kunta solmi Mtsähallituksn kanssa aisopimuksn kväällä 2009, jonka tavoittna oli distää kansainvälisn lintuluontokskuksn totutumista Liminganlahdll. Aisopimukslla mm. sitouduttiin käynnistämään Liminganlahdn lintuluontokskushank. Limingan kunta sitoutui osallistumaan hankksn olmassa olvan luontokskuskiintistön muutostöidn, lämmitysjärjstlmän skä alun ympäristön infratöidn osalta. Kunnan kokonaiskustannusarvio on yhtnsä 280.000 uroa. V. 2011-2012 kunnan nttomnot olivat yhtnsä 259.628 uroa. Hank jatkuu vilä vuonna 2013 kittiörmontin osalta. Muu talonraknnus Määrärahalla on totutttu kiintistöjn prusparannustoimnpititä päiväkodissa, kunnantalolla, vanhainkodissa skä kouluilla. Suurimmat hankkt olivat Ojanpränkankaan huoltoraknnuksn rakntaminn (98.400 uroa) skä Lintupuiston ja Marjalan päiväkotin sisäilman parantamisn liittyvät korjaukst (n. 128.500 uroa). Ylistn tidn hankkt Vuonna 2012 totutttiin 8-tin alikulku skä Ktunmaantin suunnittlu. Alikulun päällystystyöt totuttaan vuonna 2013. Aluidn ja tidn rakntaminn Vuonna 2012 totutttiin suraavat hankkt: kirkonkylän katujn rakntaminn 233.991 Tupoksn katujn rakntaminn 891.873 katujn päällystäminn 119.036 katujn valaistus 47.103 puistot, likkikntät ja virkistysalut 274.048 koulukskuksn piha 68.057 lintutorni 34.015 sadvsivimäröinti ja kuivatus 23.411 Ainton käyttöomaisuus Vuonna 2012 hankittiin 4 asuntoa Mijritin vartn raknntusta asuntoyhtiöstä. Määrärahan ylitys johtui asuntojn lainaosuudsta (297.474 uroa), mitä i huomioitu talousarviota thtässä. 56

Rahoitusosan totutuminn Rahoitusosa Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Toiminta ja invstoinnit Vuosikat 4 057 500-600 000 3 457 500 3 373 264-84 236 Tulorahoituksn korjausrät -550 000-550 000-344 808 205 192 Invstintin rahavirta Invstointimnot -8 136 000-455 000-8 591 000-6 005 506 2 585 494 Rahoitusosuudt invstointihin 1 560 000 1 560 000 1 953 325 393 325 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 1 225 000-520 000 705 000 609 562-95 438 Toiminta ja invstoinnit, ntto -1 843 500-1 575 000-3 418 500-414 162 3 004 338 Rahoitustoiminta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst -78 138-78 138 Antolainasaamistn vähnnykst 10 000 10 000 74 541 64 541 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 4 300 000 4 300 000 0-4 300 000 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 218 400-2 218 400-2 218 420-20 Lyhytaikaistn lainojn lisäys 3 200 000 3 200 000 Vaikutus maksuvalmiutn 248 100-1 575 000-1 326 900 563 821 1 890 721 Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama KÄYTTÖTALOUSOSA Ylishallinto ja linkinojn kh. Toimintatulot 200 000 15 500 215 500 308 040 Toimintakulut -3 439 800-40 500-3 480 300-3 380 652 Toimintakat -3 239 800-25 000-3 264 800-3 072 612 192 188 Prusturvapalvlut Toimintatulot 2 603 400-1 500 2 601 900 3 142 394 Toimintakulut -20 751 800-684 400-21 436 200-22 077 993 Toimintakat -18 148 400-685 900-18 834 300-18 935 599-101 299 Sivistyspalvlut Toimintatulot 1 501 100 53 400 1 554 500 1 686 111 Toimintakulut -18 135 700-140 100-18 275 800-18 447 176 Toimintakat -16 634 600-86 700-16 721 300-16 761 066-39 766 Tknist palvlut Toimintatulot 2 168 300 27 600 2 195 900 2 315 571 Toimintakulut -7 116 600-71 100-7 187 700-7 566 228 Toimintakat -4 948 300-43 500-4 991 800-5 250 657-258 857 Vaalit Toimintatulot 10 000 10 000 20 910 Toimintakulut -20 000-20 000-20 765 Toimintakat -10 000-10 000 145 10 145 57

Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut -14 300-14 300-13 589 Toimintakat -14 300-14 300-13 589 711 Työllistäminn ja läkmaksut Toimintatulot 150 000-150 000 0 0 Toimintakulut -503 100 391 100-112 000-52 851 Toimintakat -353 100 241 100-112 000-52 851 59 149 Käyttötalous yhtnsä Toimintatulot 6 632 800-55 000 6 577 800 7 473 026 Toimintakulut -49 981 300-545 000-50 526 300-51 559 255 Toimintakat -43 348 500-600 000-43 948 500-44 086 229-137 729 TULOSLASKELMAOSA Vrotulot 24 654 000 24 654 000 24 162 291-491 709 Valtionosuudt 23 418 000 23 418 000 23 547 524 129 524 Korkotulot 10 000 10 000 8 035-1 966 Muut rahoitustulot 20 000 20 000 72 573 52 573 Korkomnot -686 000-686 000-315 281 370 719 Muut rahoitusmnot -10 000-10 000-15 649-5 649 Tuloslasklmaosa yhtnsä 47 406 000 47 406 000 47 459 493 53 493 INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiintä omaisuus mnot -250 000-180 000-430 000-424 237 tulot 675 000-520 000 155 000 264 754 ntto 425 000-700 000-275 000-159 482 115 518 Irtain omaisuus ja ainton kom mnot -55 000-55 000-29 453 tulot 0 0 0 ntto -55 000-55 000-29 453 25 547 Prusturvalautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot -50 000-50 000-50 954 tulot 0 0 ntto -50 000-50 000-50 954-954 Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot -170 000-170 000-116 643 tulot 0 0 0 ntto -170 000-170 000-116 643 53 357 Ympäristölautakunta Kirjasto mnot -1 480 000-1 480 000-1 468 879 tulot 1 560 000 1 560 000 1 560 000 ntto 80 000 80 000 91 121 11 121 58

Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tupoksn yhtnäiskoulu mnot tulot 0 0 57 900 ntto 0 0 57 900 57 900 Tupoksn päiväkoti mnot -150 000-150 000 0 tulot 0 0 0 ntto -150 000-150 000 0 150 000 Kirkonkylän päiväkoti mnot 0-75 000-75 000-76 688 tulot 0 0 0 0 ntto 0-75 000-75 000-76 688-1 688 Trvyskskus mnot -3 300 000-3 300 000-356 209 tulot 0 0 0 ntto -3 300 000-3 300 000-356 209 2 943 791 Muu talonraknnus mnot -300 000-300 000-372 997 tulot 0 0 26 560 ntto -300 000-300 000-346 437-46 437 Luontokskus mnot -140 000-140 000-280 453 tulot 0 0 203 729 ntto -140 000 0-140 000-76 724 63 276 Ylistn tidn hankkt mnot -650 000-650 000-577 290 tulot 0 0 ntto -650 000 0-650 000-577 290 72 710 Tidn ja aluidn rakntaminn mnot -1 350 000-200 000-1 550 000-1 796 671 tulot 0 0 0 105 137 ntto -1 350 000-200 000-1 550 000-1 691 535-141 535 Irtain omaisuus mnot -40 000-40 000-20 084 tulot 0 0 0 ntto -40 000 0-40 000-20 084 19 916 Ainton käyttöomaisuus mnot -201 000-201 000-434 947 tulot 0 0 ntto -201 000 0-201 000-434 947-233 947 Invstoinnit yhtnsä mnot -8 136 000-455 000-8 591 000-6 005 506 tulot 2 235 000-520 000 1 715 000 2 218 080 ntto -5 901 000-975 000-6 876 000-3 787 426 3 088 574 59

Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama RAHOITUSOSA Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lis. -78 138-78 138 Antolainasaamistn väh. 10 000 10 000 74 541 64 541 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lis. 4 300 000 4 300 000-4 300 000 Pitkäaikaistn lainojn väh. -2 218 400-2 218 400-2 218 420-20 Lyhytaikaistn lainojn muutos 0 0 3 200 000 3 200 000 Vaikutus maksuvalmiutn 0 0 563 821 563 821 YHTEENSÄ mnot -61 031 700-1 000 000-62 031 700-60 192 247 1 839 453 tulot 61 279 800-575 000 60 704 800 60 192 248-512 552 ntto 248 100-1 575 000-1 326 900 0 1 326 900 Käyttötalousosan sitovuustasona tulosalun toimintakat, invstointiosan sitovuustasona hankkn nttomnot ja tuloslasklmaosan skä rahoitusosan sitovuustasona sittyt määrärahat ja tuloarviot. 60

Liit Tuottavuusohjlman toimnpitt tulosaluittain Ylishallinto ja linkinojn khittäminn - Puhlin- ja titoliiknnpalvlujn kilpailutus (v. 2010 kustannukst olivat 60.672, v. 2011 33.787 ) - It-palvluissa siirtyminn ostopalvluista omaan työhön (työpanoksn 50 %:n lisäys) - Asianhallintajärjstlmän uusiminn ja sähköinn kokouskäytäntö/kunnanhallitus - Lasing-sopimuksn käyttöönotto it-laithankinnoissa - Yrityspalvlujn uudlln järjstäminn - Päätös talous- ja hnkilöstöpalvlujn (kirjanpito- ja palkanlasknta) ulkoistamissta Montra Oy:ll - Kuntarkryjärjstlmän käyttöönotto Prusturvapalvlut - Toiminnan khittämisssä on huomioitu Maisma-mallin skä Ikäihmistn laatusuositukst. - Ensimmäist RAI-mittaukst on thty kotihoidossa ja RAI-mittaridn käyttöönottamisksi koko vanhuspalvluihin on thty suunnitlmat. - On jatkttu prusturvapalvluissa käyttöön otttua tapa käydä kuukausittain läpi taloustotumat ja omin palvlujn toiminnallisuutta kuvaavat tilastoluvut skä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastot. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkamat ja thty nnust loppuvuodksi skä thty suunnitlmat talousarviossa pysymisksi. - Kaikilla vastuualuilla on surattu sairauspoissaolojn määrää ja asiaa on käyty läpi tiimipalavrissa ja khityskskustluissa poissaolojn vähntämisksi. - Koko hnkilökunnan yhtisiä informaatio- ja kskustlutilaisuuksia i vuonna 2011 ol ollut ja vuodn 2012 syksyll on sovittu tilaisuuksin ajankohdat. Vuodn 2012 kvään tilaisuus on korvattu prusturvajohtajan tulosyksikkökäynnillä. - On osallistuttu Lakudn sosiaali- ja trvyspalvlujn yhtistoiminta-alun suunnittluun siihn saakka, kunns päätttiin luopua koko hankksta. - Kustannuksia on tarkastltu vain sitovuustason mukaissti ulkoisna nttona. Sivistyspalvlut - Sivukoulujn hallinto siirrtty Linnukan koulun rhtorin thtäviin ja varhaiskasvatus siirrtty prusturvan hallinnosta sivistystoimn vuodn 2010 alusta. - 2010 Rantakylän ja Lakudn kuudnnt luokat Linnukkaan, 2012 Ktunmaan viids luokka Linnukkaan. - Tupoksn ja Liminganlahdn yhtnäiskoulut aloittant toimintansa. Hallinnossa rhtori ja apulaisrhtori kummassakin koulussa. - Joustava prusoptus aloitttu Liminganlahdn koulussa ja joustavan prusoptuksn ohjaaja palkattu. - Varhaiskasvatuksn hallinnossa siirrytty alumalliin (yksi hallintohnkilö vähmmän vuodn 2010 tasosta) - Varhaiskasvatuksssa vuorohoito kskittty yhtn yksikköön - Päivähoidon maksuprustisiin muutos vuodn 2011 alusta (prht maksavat vähintään 10 hoitopäivästä/ kk ja yli 15 hoitopäivää tarvitsvat maksavat täydn kuukausimaksun) - Koulujn sioptus siirtynyt varhaiskasvatuspalvluihin, joissa s on kskittty suurmpiin yksiköihin. - Kirjasto-kulttuurijohtajan virka prustttu vastaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvluista. - Kulttuurisihtrin thtävät siirrtty kirjasto-kulttuurijohtajall, nuoriso- ja kulttuurisihtrin toimi nuorisosihtriksi, uutn nuorisotaloon nuorisotyöntkijä, tsivä nuorisotyöntkijä vakinaistttu. - Toinn tsivä nuorisotyöntkijä palkattu (OM:n rahoitus). - Prusoptuksn tuntimäärän tarkistaminn Tknist palvlut - Tuottavuusohjlman mukaist tavoittt käyttöön 2012 talousarvioon - Talonraknnushankkidn suunnittluohj - Enrgiansäästöohjlma, kiintistökohtainn nrgiasäästöohjistus - Katuvalaistus, muutos natrium valoiksi 61

LIMINGAN KUNTA Tilinpäätöslasklmat 62

Tuloslasklma 2012 2011 Toimintatulot Myyntitulot 2 137 376.99 1 677 085.33 Maksutulot 2 362 617.36 2 349 006.83 Tut ja avustukst 975 616.50 888 558.01 Muut toimintatulot 1 997 415.03 2 025 473.27 7 473 025.88 6 940 123.44 Toimintamnot Hnkilöstömnot Palkat ja palkkiot -22 069 436.20-20 277 475.45 Hnkilöstösivukulut Eläkkulut -4 564 760.72-4 393 361.84 Muut hnkilöstösivukulut -1 293 414.46-1 292 597.78 Palvlujn ostot -16 427 943.89-15 580 331.09 Aint tarvikkt ja tavarat -3 738 218.98-3 610 594.02 Avustukst -2 832 285.16-2 658 871.20 Muut toimintamnot -633 195.13-660 231.90 Toimintakat -44 086 228.66-41 533 339.84 Vrotulot 24 162 290.90 23 597 365.29 Valtionosuudt 23 547 524.00 22 820 678.00 Rahoitustulot ja -mnot Korkotulot 8 034.50 47 459.57 Muut rahoitustulot 72 572.58 64 447.54 Korkomnot -315 280.56-304 746.19 Muut rahoitusmnot -15 648.75-156.67 Vuosikat 3 373 264.01 4 691 707.70 Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist poistot -2 988 630.72-2 463 144.14 Tilikaudn tulos 384 633.29 2 228 563.56 Poistoron lis. (-) tai väh. (+) 725 282.29-2 790 429.16 Varaustn lis. (-) tai väh. (+) -1 000 000.00 1 300 000.00 Tilikaudn ylijäämä 109 915.58 738 134.40 63

Rahoituslasklma 2012 2011 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikat 3 373 264.01 4 691 707.40 Satunnaist rät Tulorahoituksn korjausrät -344 808.18-555 598.40 Invstointin rahavirta Invstointimnot -6 005 505.62-14 037 038.12 Rahoitusosuudt invstointimnoihin 1 953 325.28 2 275 413.17 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 609 562.40 698 599.70 Toiminnan ja invstointin rahavirta -414 162.11-6 926 916.25 Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst -78 137.71-169 632.22 Antolainasaamistn vähnnykst 74 541.20 14 541.20 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0.00 8 000 000.00 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 218 420.00-1 949 196.00 Lyhytaikaistn lainojn muutos 3 200 000.00 800 000.00 Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pääomin muutokst 88 831.65 3 701.41 Saamistn muutos -833 783.76-1 426 218.19 Korottomin vlkojn muutos 312 572.13 1 189 419.36 Rahoituksn rahavirta 545 603.51 6 462 615.56 Rahavarojn muutos 131 441.40-464 300.69 Rahavarojn muutos Rahavaravarat 31.12. 1 315 591.93 1 184 150.53 Rahavarat 01.01. 1 184 150.53 1 648 451.22 131 441.40-464 300.69 64

Tas VASTAAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt 50 518.00 37 313.56 Muut pitkävaikuttist mnot 958 594.59 1 346 547.39 1 009 112.59 1 383 860.95 Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut 4 410 179.77 4 517 928.67 Raknnukst 30 265 997.20 26 883 298.44 Kiintät rakntt ja laittt 10 765 024.05 10 185 454.13 Kont ja kalusto 1 118 201.95 1 197 425.03 Muut ainllist hyödykkt 91 701.78 79 775.17 Ennakkomaksut ja ksknräist hankinnat 1 524 627.24 4 959 745.48 48 175 731.99 47 823 626.92 Sijoitukst Osakkt ja osuudt 8 991 365.78 8 555 918.38 Muut lainasaamist 730 656.26 745 197.46 Muut saamist 558 741.27 540 603.56 10 280 763.31 9 841 719.40 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimksiannot 57 938.82 101 586.48 Lahjoitusrahastojn rityiskattt 36 047.11 36 023.14 93 985.93 137 609.62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamist Pitkäaikaist saamist Muut saamist 2 628 194.00 1 730 906.29 2 628 194.00 1 730 906.29 Lyhytaikaist saamist Myyntisaamist 486 785.13 483 912.55 Lainasaamist 90 000.00 40 000.00 Muut saamist 1 503 605.56 1 619 821.25 Siirtosaamist 66 007.25 66 168.09 2 146 397.94 2 209 901.89 Rahat ja pankkisaamist 1 315 591.93 1 184 150.53 VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 649 777.69 64 311 775.60 65

VASTATTAVAA 2012 2011 OMA PÄÄOMA Pruspääoma 17 463 488.12 17 463 488.12 Arvonkorotusrahasto 0.00 385 991.29 Edllistn tilikausin ylijäämä 6 358 228.97 5 120 094.87 Tilikaudn ylijäämä 109 915.58 738 134.10 23 931 632.67 23 707 708.38 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoro 6 203 286.17 6 928 568.46 Vapaahtoist varaukst 8 268 187.93 7 268 187.93 14 471 474.10 14 196 756.39 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakollist varaukst 543 831.99 1 043 831.99 543 831.99 1 043 831.99 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimksiannot 57 938.82 101 586.48 Lahjoitusrahastojn pääomat 98 892.81 36 210.78 Muut toimksiantojn pääomat 47 169.34 20 995.75 204 000.97 158 793.01 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainn Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 373 692.00 15 592 112.00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 418 974.00 121 500.00 13 792 666.00 15 713 612.00 Lyhytaikainn Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 218 420.00 3 018 420.00 Saadut nnakot 64 292.10 140 327.38 Ostovlat 2 459 690.73 2 828 222.35 Muut vlat 502 432.23 470 829.88 Siirtovlat 3 461 336.90 3 033 274.22 12 706 171.96 9 491 073.83 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 649 777.69 64 311 775.60 66

LIMINGAN KUNTA Konsrnilasklmat 67

Konsrnin tuloslasklma, 1.000 2012 2011 Toimintatuotot 19 993 19 097 Toimintakulut -62 749-59 303 Osuus osakkuusyht. voitosta 5 4 Toimintakat -42 750-40 202 Vrotulot 24 162 23 597 Valtionosuudt 23 548 22 821 Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot 28 45 Muut rahoitustuotot 120 110 Korkokulut -448-442 Muut rahoituskulut -20-2 Vuosikat 4 640 5 927 Poistot ja arvonalntumistt Suunnitlman mukaist poistot -4 319-3 872 Tilikaudn yli- ja alipariarvot 1 Tilikaudn tulos 321 2 057 Tilinpäätössiirrot -323-1 387 Vähmmistöosuuudt -0-1 Tilikaudn ylijäämä (alijäämä) -3 669 68

Konsrnin rahoituslasklma, 1.000 2 012 2 011 Toiminnan rahavirta Vuosikat 4 640 5 927 Satunnaist rät 1 Tulorahoituksn korjausrät -336-577 Invstointin rahavirta Invstointimnot -7 752-15 580 Rahoitusosuudt invstointihin 1 961 2 281 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 1 271 998 Toiminnan ja invstointin rahavirta -217-6 950 Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst -80-170 Antolainasaamistn vähnnykst 75 15 Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys 792 8 400 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys -2 773-2 464 Lyhytaikaistn lainojn muutos 3 177 856 Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pääomin muutokst 89 4 Vaihto-omaisuudn muutos -10-4 Saamistn muutos -796-1 551 Korottomin vlkojn muutos 436 1 361 Rahoituksn rahavirta 910 6 447 Rahavarojn muutos 693-503 Rahavarojn muutos Rahavarat 31.12. 3 639 2 947 Rahavarat 1.1. 2 947 3 450 Rahavarojn muutos 693-503 69

Konsrnitas, 1.000 VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT 72 600 72 157 OMA PÄÄOMA 26 710 26 547 Ainttomat hyödykkt 1 101 1 480 Pruspääoma 17 463 17 463 Ainttomat oikudt 115 99 Arvonkorotusrahasto 0 386 Muut pitkävaik. mnot 981 1 380 Muut omat rahastot 3 399 3 399 Ennakkomaksut 5 1 Edllistn tilikausin ylijäämä 5 845 4 785 Ainllist hyödykkt 68 038 68 032 Tilikaudn ylijäämä 3 513 Maa- ja vsialut 4 917 5 049 Raknnukst 42 623 39 631 VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 197 2 211 Kiintät rakntt ja laittt 15 506 14 774 Kont ja kalusto 2 796 2 821 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 15 154 14 831 Muut ainllist hyödykkt 211 209 VARAUKSET Ennakkomaksut ja kskn- 1 984 5 549 Poistoro 6 152 6 987 räist hankinnat Vapaahtoist varaukst 9 001 7 844 Sijoitukst 3 461 2 645 Osakkuusyhtisöosuudt 356 348 PAKOLLISET VARAUKSET 729 1 215 Muut osakkt ja osuudt 2 145 1 338 Eläkvaraukst 0 0 Muut lainasaamist 659 665 Muut pakollist varaukst 729 1 215 Muut saamist 301 293 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 590 296 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 480 274 Valtion toimksiannot 105 174 Valtion toimksiannot 105 174 Lahjoitusrahastojn pääomat 103 40 Lahjoitusrahastojn rityiskattt 40 40 Muut toimksiantojn pääomat 383 81 Muut toimksiantojn varat 335 60 VIERAS PÄÄOMA 37 752 35 865 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 052 8 533 Pitkäaikainn 22 542 23 991 Vaihto-omaisuus 359 349 Lainat rahoitus- ja vakuutus- Aint ja tarvikkt 333 321 laitoksilta 18 457 20 416 Ksknräist tuottt 26 27 Lainat julkisyhtisöiltä 584 599 Muu vaihto-omaisuus 0 1 Muut vlat 3 501 2 975 Saamist 6 053 5 237 Lyhytaikainn 15 210 11 874 Pitkäaikaist saamist 2 628 1 731 Lainat rahoitus- ja vakuutusl. 6 699 3 507 Muut saamist 2 628 1 731 Lainat julkisyhtisöiltä 36 51 Siirtosaamist 0 0 Saadut nnakot 74 158 Lyhytaikaist saamist 3 425 3 506 Ostovlat 2 954 3 338 Myyntisaamist 1 320 1 412 Muut vlat 725 680 Lainasaamist 90 40 Siirtovlat 4 723 4 140 Muut saamist 1 738 1 781 Siirtosaamist 277 273 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 83 132 80 964 Rahoitusarvopaprit 423 88 Osakkt ja osuudt 337 1 Sijoitukst rahamarkkinainst. 86 86 Rahat ja pankkisaamist 3 216 2 859 VASTAAVAA YHTEENSÄ 83 132 80 964 70

LIMINGAN KUNTA Liittidot 71

Tilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Kunnan tilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Pysyvin vastaavin arvostus Pysyvin vastaavin ainttomat ja ainllist hyödykkt on mrkitty tassn hankintamnoon vähnnttynä invstointimnoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja suunnitlman mukaisilla poistoilla. Suunnitlman mukaist poistot on laskttu kunnanvaltuuston 28.11.1996 hyväksymän poistosuunnitlman mukaissti, jota on tarkistttu 9.11.2009. Poistosuunnitlman mukaist suunnitlmapoistojn laskntaprustt on sittty tuloslasklman liittidoissa kohdassa suunnitlman mukaistn poistojn prustt. Sijoitustn arvostus Pysyvin vastaavin osakkt on mrkitty tassn hankintamnoon tai sitä almpaan arvoon. Pysyvin vastaavin sijoitusluontoist rät on mrkitty tassn hankintamnoon. Vaihto-omaisuudn arvostus Vaihto-omaisuus on mrkitty tassn hankintamnon määräisnä. Rahoitusomaisuudn arvostus Saamist on mrkitty tassn nimllisarvoon. Edllisn tilikaudn titojn vrtailuklpoisuus Lomapalkkavlan laskntatavassa tapahtui muutos tilikaudn 2011 lopussa. Vuosilomamääräykst muuttuivat marraskuussa 2011 sovituissa uusissa virka- ja työhtosopimuksissa, jotka tulivat voimaan vuodn 2012 alusta. Vuosilomaluvun 5 :ää muutttiin sitn, ttä B-vuosilomataulukot on poistttiin käytöstä ja lomakorvaus määräytyy A- taulukoidn vuosilomapäivin mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjidn mukaan lomapalkkavlkavaraus tuli kirjata uudlla tavalla jo vuodn 2011 tilinpäätöksissä. Tästä johtun toimintamnoihin on thtiin ylimääräinn, aikaismmista vuosista poikkava 55.068 uron suuruinn lisäkirjaus. Vuodn 2012 lomapalkkajaksotusta laskttassa vuonna 2011 thty lisäkirjaus osoittautui liian pinksi. Vuonna 2012 jaksotusmuutosta kirjattiin yhtnsä 446.736. Vuonna 2012 purttiin maa-omaisuutn vuonna 1997 thty arvonkorotus 385.991,29 uroa. Lisäksi pakollisiin varauksiin thdystä vastuuvaraukssta tuloutttiin omaan pääomaan dllistn tilikausin ylijäämätilill 500.000 uroa. Ko. toimnpitt thtiin tilintarkastajan suositukssta. Konsrnitilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Konsrnitilinpäätöksn laatimispriaattt Konsrnitilinpäätöksn on yhdisttty kaikki tytäryhtisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsnnä. Sisäist liiktapahtumat ja sisäist kattt Konsrniyhtisöjn kskinäist tuotot ja kulut skä saamist ja vlat samoin kuin konsrniyhtisöjn ja kunnan omistamin kuntayhtymin kskinäist tuotot ja kulut skä saamist ja vlat on vähnntty vähäisiä liiktapahtumia lukuun ottamatta. Kskinäisn omistuksn liminointi Kunnan ja sn tytäryhtisöjn kskinäisn omistuksn liminointi on thty pariarvomntlmällä. Vähmmistöosuudt Vähmmistöosuudt on rotttu konsrnin yli- ja alijäämästä konsrnituloslasklmassa skä konsrnin omasta pääomasta konsrnitasssa. 72

Suunnitlmapoistojn oikaisu Kiintistötytäryhtisöjn ainttomin ja ainllistn hyödykkidn poistot on oikaistu suunnitlman mukaisiksi ja jäännösarvojn ro on kirjattu konsrnituloslasklmassa tytäryhtisöjn poistojn oikaisuksi ja aikaismmill tilikausill krtynyt ro konsrnitasssa dllistn tilikausin yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhtisöt Osakkuusyhtisöjä i ol yhdistlty konsrnitassn. Nämä on jättty yhdistlmättä konsrnitilinpäätöksn, koska yhdistlmättä jättämisllä i ol mrkitystä oikan ja riittävän kuvan saamisn konsrnin toiminnan tulokssta ja taloudllissta asmasta. Vapaahtoist varaukst Konsrnitasssa vapaahtoisia varauksia i ol jattu vapaasn omaan pääomaan ja lasknnallisn vrovlkaan. Edllisn tilikaudn vrtailuklpoisuus Toiminnassa i ol tapahtunut olnnaisia muutoksia. 73

Tuloslasklmaa koskvat liittidot Toimintatuotot Toimintatuotot thtäväaluittain Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Vaalit 20 910 10 374 20 910 10 374 Tarkastustoiminta 0 201 0 201 Ylishallinto 384 663 330 350 308 040 192 392 Prusturvapalvlut 10 539 824 10 070 277 3 142 394 2 674 136 Sivistyspalvlut 4 414 581 4 273 654 1 686 111 1 633 664 Tknist palvlut 4 633 451 4 412 014 2 315 571 2 429 356 Yhtnsä 19 993 429 19 096 870 7 473 026 6 940 123 Vrotulot Vrotulojn rittly 2012 2011 Kunnan tulovro 22 926 297 22 295 492 Osuus yhtisövron tuotosta 419 067 539 072 Kiintistövro 816 927 762 801 Vrotulot yhtnsä 24 162 291 23 597 365 Valtionosuudt Valtionosuuksin rittly 2012 2011 Kunnan pruspalvlujn valtionosuus 20 171 064 18 818 625 Vrotuloihin prustuva valtionosuuksin tasaus 4 805 989 5 342 627 Järjstlmämuutoksn tasaus -237 164-237 164 Optus- ja kulttuuritoimn muut valtionosuudt -1 192 365-1 103 410 Valtionosuudt yhtnsä 23 547 524 22 820 678 Suunnitlman mukaist poistot Käyttöomaisuudn poistot 2012 2011 Poistot poistosuunnitlman mukaan 2 988 631 2 463 144 Kirjattu tuloslasklmaan 2 988 631 2 463 144 Kirjattu poistorojn vähnnyksksi 725 282 509 571 Poistonalaistn hyödykkidn poistojn määrittlmisn on käyttty valtuuston vuonna 2009 hyväksymää poistosuunnitlmaa. Kunnanvaltuusto tarknsi poistosuunnitlmaa vuonna 2012, mutta uudt poistoajat ottaan käyttöön vuodn 2013 alusta hankittuun käyttöomaisuutn. 74

Poistosuunnitlma Hyväksytty valtuustossa 9.11.2009 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Limingan kunnan poistosuunnitlman 28.11.1996 77. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uudn ylisohjn kunnan ja kuntayhtymän suunnitlman mukaisista poistoista vuonna 2008. Ohjtta on noudatttava viimistään tilivuodsta 2009 alkan. Ylisohjn tarkoituksna on ohjata suunnitlman mukaistn poistojn tkmistä skä yhdnmukaistaa kunnissa käytttäviä poistoaikoja ja mntlmiä. Kunnan kirjanpidossa noudattaan kirjanpitolakia sovltuvin osin. Kirjanpitolain säännöstn sovltamissta antaa ohjt kuntajaosto. Suunnitlman mukaislla poistolla tarkoittaan pysyvin vastaavin ainllistn ja ainttomin hyödykkidn ja muidn pitkävaikuttistn mnojn hankintamnojn kirjaamista kuluksi järjstlmällissti niidn taloudllisn vaikutusajan kulussa. Tilinpäätöksssä saadaan rityisstä syystä kirjata suunnitlman ylittäviä poistoja. Suunnitlmapoistot dllyttävät kunnalta poistosuunnitlman laatimista skä rillistä pysyvin vastaavin hyödykkidn surantaa ja poistojn laskntajärjstlmän ylläpitämistä. Hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy poistosuunnitlman. Konsrnitilinpäätöksn laatimisssa on noudatttava samoja arvostus- ja jaksotuspriaattita kuin moyrityksn tilinpäätöksssä. Kunnan määräämisvallassa olvat yhtisöt Kirjanpitolain 5:12.2 :n prustlla yhtiö, jonka toiminta prustuu kiintistön hallintaan, tai yhdistys tai säätiö, saa poistaa pysyvin vastaavin hyödykkidn hankintamnot ja muut pitkävaikuttist mnot niidn vaikutusaikana ilman nnalta laadittua suunnitlmaa. Tällaisn yhtisön on kuitnkin laskttava suunnitlman mukaist poistot kuntakonsrnin tilinpäätöstä vartn. Poistopohjan määrittäminn Suunnitlmapoistojn pohjana on pysyvin vastaavin hankintamno. Hyödykkn hankintamnoon lutaan pääsääntöissti sn hankinnasta ja valmistukssta aihutunt muuttuvat mnot. Arvonlisävrollisssa toiminnassa käytttävän pysyvin vastaavin hyödykkn ostohintaan sisältyvää arvonlisävroa i luta hankintamnoon. Kunnassa suunnitlmapoistojn pohjana käytttävään hankintamnoon i luta myöskään palautusjärjstlmän (AVL 130 ) arvonlisävroa. Pysyvin vastaavin hyödykkn hankintaan on saatu valtionosuus, invstointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamnon vähnnyksksi. Poistolasknnassa poistopohjana pidtään ko. rahoitusosuudlla vähnnttyä hankintamnon määrää. Arvonkorotukst KPL 5:17.1 :n mukaan arvonkorotukst on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vsialuisiin ja arvopaprihin. Arvonalntumist Suunnitlman mukaistn poistojn kohtna olvin pysyvin vastaavin arvonalntumist käsitllään lisäpoistoina. Pysyvin vastaavin hyödykkistä, jotka ivät ol suunnitlmapoistojn kohtna, thdään KPL 5:13 :n mukainn arvonalnnuskirjaus. Arvonalntumisksi mrkitään kunnan tilinpäätöksssä vain pysyvin vastaavin maa- ja vsialuidn skä osakkidn ja osuuksin skä pysyviin vastaaviin kirjattujn taid-sinidn arvonalntumist. Pysyvin vastaavin prusparannusmno Aktivoitavia prusparannusmnoja ovat n prusparannusmnot, jotka parantavat hyödykkn tulon- tai palvluntuottamiskykyä alkupräistä suurmmaksi - prusparannus johtaa hyödykkn taloudllisn pitoajan kasvuun Korjaus- ja huoltomnot tul kirjata syntymisvuodn kuluksi. 75

Prusparannusmno voidaan joko lisätä sn poistamattomaan hankintamnoon tai kirjata rillisksi pysyvin vastaavin hyödykkn hankintamnoksi, joll määrätään oma poistosuunnitlma. Poistoaika on usin sama kuin prusparanntun hyödykkn jäljllä olva taloudllinn pitoaika. Jos prusparannus lisää olnnaissti hyödykkn jäljllä olvaa taloudllista pitoaikaa, muuttaan poistosuunnitlmaa vastaavasti. Pinhankinnat Pinhankintaraja on 10.000 uroa. Jos hankintamno nnn rahoitusosuudn vähntämistä alittaa 10.000 uroa, kirjataan hankintamno kokonaan hankintatilikaudn kuluksi. Poistoaika Pysyviin vastaaviin kuuluvin ainllistn ja ainttomin hyödykkidn hankintamno tul poistaa vaikutusaikanaan. Tällä tarkoittaan hyödykkn taloudllista pitoaikaa. Taloudllinn pitoaika on ylnsä lyhympi kuin sn tkninn pitoaika. Taloudllisn pitoajan määrittlyssä noudattaan varovaisuudn priaattta. Poistomntlmä Raknnuksill suositltavin poistomntlmä on tasapoistot. Kiintät rakntt ja laittt skä kont ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai mnojäännöspoistomntlmällä. Limingan kunnassa poistomntlmänä käyttään tasapoistoja. Poistosuunnitlman muuttaminn Jos pysyvin vastaavin hyödykksn liittyvät tulonodotukst tai palvlutuotantokyky muuttuvat olnnaissti, voidaan kysssä olvan hyödykkn poistosuunnitlmaa joutua muuttamaan. Aimpin tilikausin poistoja i tällöin kuitnkaan oikaista. Poistosuunnitlman muutos kosk vain muutostilikaudn ja sitä suraavin tilikausin suunnitlmapoistoja. Tuotannosta poisttun hyödykkn jäljllä olva mnojäännös poisttaan kokonaan sinä tilivuonna, jona hyödyk poisttaan käytöstä. 76

Limingan kunnan poistosuunnitlma Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt Liikarvo Muut pitkävaikuttist mnot Atk-ohjlmistot Muut Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Raknnukst ja raknnlmat Hallinto- ja laitosraknnukst Thdas- ja tuotantoraknnukst Talousraknnukst Vapaa-ajan raknnukst Asuinraknnukst Kiintät rakntt ja laittt Kadut, tit, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vsirakntt Vdnjakluvrkosto Vimärivrkko Kaukolämpövrkko Sähköjohdot, muuntoasmat, ulkovalaistuslaittt Puhlinvrkko, kskusasma ja ala-kskukst Muut putki- ja kaaplivrkot Sähkö-, vsi- yms. laitostn laitoskont ja laittt Kiintät nosto- ja siirtolaittt Liikntn ohjauslaittt Muut kiintät kont, laittt ja rakntt Kont ja kalusto Kuljtusvälint Muut liikkuvat työkont Muut kvyt kont Sairaala-, trvydnhuolto- yms. laittt Atk laittt Muut laittt ja kalustt Muut ainllist hyödykkt Luonnonvarat Arvo- ja taid-sint Ennakkomaksut ja ksknräist hankinnat Pysyvin vastaavin sijoitukst Osakkt ja osuudt Limingan kunta Tasapoisto 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta i poistoaikaa 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 40 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 5 vuotta käytön muk. poisto i poistoaikaa i poistoaikaa i poistoaikaa Ylisohj: rajat 5 20 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * i poistoaikaa 20 50 vuotta 20 30 vuotta 10 20 vuotta 20 30 vuotta 30 50 vuotta 15 20 vuotta 10 30 vuotta 15 30 vuotta 30 40 vuotta 30 40 vuotta 20 30 vuotta 15 20 vuotta 10 12 vuotta 15 20 vuotta 10 20 vuotta 15 20 vuotta 10 15 vuotta 10 15 vuotta 4 7 vuotta 5 10 vuotta 5 10 vuotta 5 15 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta käytön muk. poisto i poistoaikaa i poistoaikaa i poistoaikaa * rityisstä syystä voi olla níntään 20 vuotta Yliskohj: raknnuksill suositltavin poistomntlmä on tasapoisto. Kiintät rakntt ja laittt skä kont ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai mnojäännöspoistomntlmällä. 77

Slvitys suunnitlman mukaistn poistojn ja poistonalaistn invstointin vastaavuudsta Kskimäärärist poistot ja invstoinnit vuosina 2011-2015 Suunnitlman mukaist poistot 16 229 575 Poistonalaistn invstointin omahankintamno 31 886 748 Poikkama -15 657 174 Poikkama-% -49,1 % Slvitys poikkaman syistä Invstointi- ja poistotason poikkama johtuu osittain raknnustn hankintamnoa alntavista rahoitusosuuksista skä siitä, ttä tarkastlujaksoon ajoittuu poikkuksllisn suuria invstointihankkita: Invstointihankkidn omahankintamnot: Tupoksn yhtnäiskoulu 2011 4 120 860 Tidn ja aluidn rakntaminn 2011-2015 9 522 290 Kirjasto 2011-2012 1 612 886 Kirkonkylän päiväkoti 2011-2012 2 953 961 Trvyskskuksn rakntaminn 2012-2014 10 900 000 Yhtnsä 29 109 997 Kunnanvaltuusto on tarkistanut poistosuunnitlmaa vuonna 2012. Uudt poistoajat ottaan käyttöön vuodsta 2013 alkan raknnttavaan käyttöomaisuutn. 2011 2012 2013 2014 2015 Yhtnsä Poistot 2 463 144 2 988 631 3 113 800 3 652 000 4 012 000 16 229 575 Invstoinnit 14 037 038 6 005 506 10 280 000 6 480 000 2 080 000 38 882 544 Rahoitusosuudt -2 275 413-1 953 325-4 228 738 Maa-alut -487 852-424 237-250 000-250 000-250 000-1 662 089 Sijoitukst -269 521-435 447 0-200 000-200 000-1 104 968 Yhtnsä 11 004 252 3 192 496 10 030 000 6 030 000 1 630 000 31 886 748 2011-2012 tilinpäätöstitoja, 2013-15 suunnitlmatitoja 78

Pakollistn varaustn muutokst Pakollistn varaustn muutokst Konsrni 2012 2011 Eläkvastuu 1.1. 0 1 163 Vähnnykst tilikaudlla -1 163 Eläkvastuu 31.12. 0 0 Kunta 2012 2011 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 164 036 152 509 Lisäykst tilikaudlla 21 484 11 527 Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 185 520 164 036 Muut pakollist varaukst 1.1. 1 050 569 1 067 428 1 043 832 1 043 832 Lisäykst tilikaudlla 6 737 Vähnnykst tilikaudlla -506 737-23 596-500 000 Muut pakollist varaukst 31.12. 543 832 1 050 569 543 832 1 043 832 Pakollist varaukst yhtnsä 729 352 1 214 605 543 832 1 043 832 Vuonna 2012 purttiin pakollisiin varauksiin kirjattua vastuuvarausta 500.000 uroa. Prustluna oli kunnan takausvastuidn vähnminn. Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Pysyvin vastaavin hyödykkidn myyntivoitot ja -tappiot Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Muut toimintatuotot Maa- ja vsialuidn myyntivoitot 338 674 570 540 330 958 555 598 Raknnustn myyntivoitot 14 804 0 13 850 Myyntivoitot yhtnsä 353 478 570 540 344 808 555 598 79

Tastta koskvat liittidot Tasn vastaavia koskvat liittidot Arvonkorotukst Arvonkorotukst Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Maa- ja vsialut Arvo 1.1. 385 991 385 991 385 991 385 991 Purttu arvonkorotus -385 991-385 991 Arvo 31.12. 0 385 991 0 385 991 Arvonkorotukst yhtnsä 31.12. 0 385 991 0 385 991 Arvonkorotukst Vuonna 2012 purttiin maa-aluisiin thty arvonkorotus. Arvonkorotus oli thty vuodn 1997 avaavan tasn yhtydssä omakotitalotonttin, rivitalotonttin ja tollisuustonttin arvoihin. Arvonkorotus prustui tonttin todnnäköisn luovutushintaan. Pysyvät vastaavat tas-rittäin Ainttomat ja ainllist hyödykkt Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt Muut pitkävaik. mnot Ksknräist hankinnat Yhtnsä Poistamaton hankintamno 1.1. 37 314 1 346 547 1 383 861 Lisäykst tilikaudn aikana 39 080 Rahoitusosuudt tilikaudlla Vähnnykst tilikaudn aikana Siirrot rin välillä Tilikaudn poisto -25 876-387 953-413 829 Poistamaton hankintamno 31.12. 50 518 958 595 1 009 113 Kirjanpitoarvo 31.12. 50 518 958 595 1 009 113 Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Raknnukst Kiintä rakntt ja laittt Kont ja kalusto Muut ainllist hyöd. Ksknräist hankinnat Yhtnsä Poistamaton hankintamno 1.1. 4 131 938 26 883 298 10 185 454 1 197 425 79 775 4 959 745 47 437 635 Lisäykst tilikaudn aikana 424 237 6 147 008 1 765 509 329 228 11 927 1 284 316 9 962 225 Rahoitusosuudt tilikaudlla -1 560 000-105 137-1 665 137 Vähnnykst tilikaudn aikana -145 994-132 610-6 679-4 719 434-5 004 717 Siirrot rin välillä 0 Tilikaudn poisto -1 071 699-1 080 802-401 772-2 554 273 Poistamaton hankintamno 31.12. 4 410 180 30 265 997 10 765 024 1 118 202 91 702 1 524 627 48 175 732 Arvonkorotukst Kirjanpitoarvo 31.12. 4 410 180 30 265 997 10 765 024 1 118 202 91 702 1 524 627 48 175 732 Maa-aluisiin thty arvonkorotus purttu vuonna 2012. 80

Maa- ja vsialut Maa- ja vsialut rittly Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Maa- ja vsialut Kiintistöjn liittymismaksut 359 712 397 907 46 377 46 377 Muut maa- ja vsialut 4 557 675 4 651 155 4 363 803 4 471 552 Maa- ja vsialut yhtnsä 4 917 387 5 049 062 4 410 180 4 517 929 Sijoitukst Pysyvin vastaavin sijoitukst Hankintamno 1.1. Lisäykst Vähnnykst Siirrot rin välillä Hankintamno 31.12 Osakkt ja osuudt Tytäryhtisöosakkt 4 308 713 4 308 713 Osakkuusyhtisöosakkt 332 282 332 282 Kuntayhtymäosuudt 2 870 134 2 870 134 Osakkt, omistusyhtysyhtisöt 819 499 434 948 1 254 447 Muut osakkt ja osuudt 225 290 500 225 790 Yhtnsä 8 555 918 435 448 8 991 366 Muut lainasaamist ja muut saamist Tytäryhtisöt 393 251 14 729-6 223 401 757 Muut yhtisöt 892 550 3 409-8 318 887 641 Yhtnsä 1 285 801 18 138-14 541 1 289 398 Sijoitukst yhtnsä 9 841 719 453 586-14 541 10 280 764 81

Omistuksia muissa yhtisöissä koskvat liittidot Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsrnin omistusosuus % Kuntakonsrnin osuus 1000 omasta viraasta tilikaudn pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhtisöt Limingan Khitys Oy Liminka 100.00 100.00 511 370-47 Limingan Vsihuolto Oy Liminka 69.81 69.81 2 658 2 521 21 Asunto Oy Limingan Rivitalot Liminka 56.70 56.70 27 6 0 Kiintistö Oy Limingan Limmintalot Liminka 100.00 100.00 628 3 392 0 Kiintistö Oy Limingan Vanamo Liminka 75.00 75.00 2 293 5-65 Kiintistö Oy Limingan Liikkskus Liminka 76.40 76.40 840 198-7 Kuntayhtymät Oulun sudun ammatillisn koulutuksn ky Oulu 1.815 1.815 1 270 1 094 126 P-P Sairaanhoitopiirin ky Oulu 1.404 1.404 1 992 2 901-126 P-P Liitto Oulu 1.330 1.330 11 16 0 Yhdistlmättömät osakkuusyhtisöt As.Oy Karinti Liminka 27.86 27.86 71 2 0 As.Oy Limingan Koti Liminka 29.46 29.46 25 0 0 As Oy Vtraanipuisto Liminka 36.00 36.00 212 0-1 yhtnsä 308 2-1 Muut Omistusyhtysyhtisöt (* As Oy Liminganjokipiha As Oy Limingan kärppäkartano As Oy Limingan Kranni As.Oy Voimatupos Limingan asunto Oy As Oy Limingan Kulapurj As Oy Limingan Karinraitti As Oy Limingan Vanha Tammi As Oy Limingan Kotiniitty As Oy Limingan Linnukka Kmpln Vsihuolto Oy *) Osuus osakkidn tuottamasta äänivallasta < 20 %. Kunta osti vuonna 2011 kaksi asuntoa Asunto Oy Limingan Linnukasta ja vuonna 2012 4 asuntoa As Oy Limingan Kotiniitystä. 82

Saamist tytäryhtisöiltä, kuntayhtymiltä skä osakkuus- ja omistusyhtysyhtisöiltä Saamistn rittly 2012 Pitkäaik. Lyhytaik. 2011 Pitkäaik. Lyhytaik. Saamist tytäryhtisöiltä Myyntisaamist 3 939 10 978 Lainasaamist Yhtnsä 3 939 10 978 Saamist kuntayhtymiltä Myyntisaamist 1 739 599 Muut saamist 4 039 2 940 Yhtnsä 5 778 3 539 Saamist yhtnsä 9 717 14 517 Siirtosaamisiin sisältyvät olnnaist rät Siirtosaamisiin sisältyvät olnnaist rät Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Lyhytaikaist siirtosaamist Tulojäämät Siirtyvät korot 115 1 291 115 1 291 Klan korvaus työth 17 155 32 330 EU-tut ja avustukst 76 434 79 943 Muut tulojäämät 183 772 159 364 65 892 64 877 Yhtnsä 277 476 272 928 66 007 66 168 83

Tasn vastattavia koskvat liittidot Oma pääoma Oman pääoman rittly Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Pruspääoma 1.1. 17 463 492 17 463 492 17 463 488 17 463 488 Lisäykst tilikaudlla Vähnnykst tilikaudlla Pruspääoma 31.12. 17 463 492 17 463 492 17 463 488 17 463 488 Arvonkorotusrahasto 1.1. 385 991 385 991 385 991 385 991 Vähnnykst tilikaudlla -385 991-385 991 Arvonkorotusrahasto 31.12. 0 385 991 0 385 991 Muut omat rahastot 1.1. 3 398 877 3 417 978 Siirrot rahastoon 260 Siirrot rahastosta 0-19 101 Muut omat rahastot 31.12. 3 399 137 3 398 877 Edllistn tilikausin ylijäämä 1.1. 4 785 052 3 765 656 5 120 095 4 425 887 Siirto tilikaudn ylijäämätililtä 559 571 1 019 396 738 134 694 208 Siirto pakollisn varauksn purku 500 000 500 000 Edllistn tilikausin ylijäämä 31.12. 5 844 623 4 785 052 6 358 229 5 120 095 Tilikaudn ylijäämä/alijäämä 2 580 513 187 109 916 738 134 Oma pääoma yhtnsä 26 709 832 26 546 599 23 931 633 23 707 708 Pakollist varaukst Pakollist varaukst Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Muut pakollist varaukst Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 185 520 164 036 Muut pakollist varaukst 543 832 1 050 569 1 043 832 1 043 832 Purttu varausta vuonna 2012-500 000 Muut pakollist varaukst yhtnsä 729 352 1 214 605 543 832 1 043 832 Muihin pakollisiin varauksiin kunnalla kuuluu vastuuvaraus, joka on muodostttu vuonna 1997 avaavassa tasssa. Varausta voidaan käyttää mahdollisiin takausvastuisiin. Vastuuvaraukssta on purttu vuonna 2012 500.000 uroa Limingan Kansanopistoll annttujn takaustn määrän vähnnyttyä. Takausvastuut Limingan Kansanopiston puolsta olivat 31.12.2012 yhtnsä 515.901 uroa. Lainat, jotka rääntyvät myöhmmin kuin viidn vuodn kuluttua Lainat, jotka rääntyvät 1.1. 2018-2012 2011 Kuntarahoitus Oy 3 500 000 4 955 266 84

Krtynyt poistoro ja invstointivaraukst Krtynyt poistoro ja varaukst 2012 2011 Krtynyt poistoro Limingan lukio Saldo 1.1 3 357 039.95 3 457 885.88 Poisto tilikaudlla -105 531.24-100 845.93 Saldo 31.12. 3 251 508.71 3 357 039.95 Hannu Krankan koulu Poistoro 2008 436 367.66 680 253.42 Poisto tilikaudlla -209 642.42-243 885.76 Saldo 31.12. 226 725.24 436 367.66 Tupoksn yhtnäiskoulu Saldo 1.1. 3 135 160.85 3 300 000.00 Poisto tilikaudlla -410 108.63-164 839.15 Saldo 31.12. 2 725 052.22 3 135 160.85 Krtynyt poistoro yhtnsä 31.12. 6 203 286.17 6 928 568.46 Invstointivaraukst Pint ala-astt 168 187.93 168 187.93 Kumppanuushankkt 2005 200 000.00 200 000.00 Kumppanuushankkt 2006 700 000.00 700 000.00 Kumppanuushankkt 2007 700 000.00 700 000.00 Trvyskskus 2010 2 500 000.00 2 500 000.00 Kumppanuushankkt 2010 1 000 000.00 1 000 000.00 Trvyskskus 2011 2 000 000.00 2 000 000.00 Trvyskskus 2012 1 000 000.00 Invstointivaraukst 31.12. 8 268 187.93 7 268 187.93 Vastuuvaraus 543 831.99 1 043 831.99 Elatustun takautumissaatavat Elatustun takautumissaatavan lasknnallinn korvaus 2012 2011 Tasn siirtosaamisiin mrkitty määrä 11 822,00 16 808.82 85

Lyhytaikaist vlat tytäryhtisöill ja kuntayhtymill Viras pääoma 2012 Pitkäaik. Lyhytaik. 2011 Pitkäaik. Lyhytaik. Vlat tytäryhtisöill Ostovlat 2 244 Muut vlat Siirtovlat Yhtnsä 0 2 244 Vlat kuntyhtymill Ostovlat 587 004 679 671 Muut vlat Siirtovlat 206 307 189 889 Yhtnsä 793 311 869 560 Viras pääoma yhtnsä 793 311 871 804 Liittymismaksut ja muut vlat Muut vlat Konsrni 2012 2011 Pitkäaikaist Muut vlat Liittymismaksut 3 500 748 2 975 352 Muut vlat Muut vlat yhtnsä 3 500 748 2 975 352 Kunta 2012 2011 Lyhytaikaist Muut vlat Liittymismaksut Muut vlat 724 730 680 263 502 432 470 830 Yhtnsä 724 730 680 263 502 432 470 830 Siirtovlkoihin liittyvät olnnaist rät Siirtovlkoihin sisältyvät olnnaist rät Konsrni 2012 2011 Kunta 2012 2011 Lyhytaikaist siirtovlat Tulonnakot Mnojäämät Palkkojn ja sivukulujn jaksotukst 3 718 075 2 873 084 2 733 457 2 286 721 Korkojaksotukst 92 102 65 192 50 608 60 847 Muut siirtovlat 912 629 1 202 075 677 272 685 706 Yhtnsä 4 722 806 4 140 351 3 461 337 3 033 274 Huollttavin varat Huollttavin varat 2012 2011 Huollttavin varat 31.12. 31 001 5 480 86

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskvat liittidot Vlat, joidn vakuudksi on annttu kiinnityksiä kiintistöihin Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 282 641 1 371 046 0 0 Vakuudksi anntut kiinnitykst 880 323 886 224 0 0 Lainat julkisyhtisöiltä 2 144 518 2 323 896 Vakuudksi anntut kiinnitykst 5 569 638 5 569 638 0 0 Kunta 2011 Lasingvastuidn yhtismäärä (arvonlisävroinn) Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Kunta 2011 Suraavalla tilikaudlla maksttavat 68 409 57 750 27 670 35 747 Myöhmmin maksttavat 108 539 102 941 37 619 58 538 Yhtnsä 176 948 160 691 65 289 94 285 Lasingsopimuksiin i sisälly olnnaisia irtisanomis- ja lunastushdon mukaisia vastuita. Vastuusitoumukst Kunta (= konsrni) 2012 2011 Takaukst samaan konsrniin kuuluvin yhtisöjn puolsta Alkupräinn pääoma 2 842 899 2 576 993 Jäljllä olva pääoma 1 711 269 1 476 295 Takaukst muidn puolsta Alkupräinn pääoma 1 578 583 1 578 583 Jäljllä olva pääoma 1 265 901 1 358 003 Vastuu Kuntin takauskskuksn takausvastuista 2012 2011 Kunnan osuus takauskskuksn takausvastuista 31.12. 34 233 500 29 520 435 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskskuksn rahastosta 31.12. 24 185 21 855 Muut mahdollist vastuut Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Kunta 2011 Sopimusvastuut Vuokravastuut 298 073 389 641 225 401 314 712 Arvonlisävron palautusvastuu 0 0 0 0 Prustamishankkidn valtionosuudn palautusvastuu (* 4 016 396 2 768 963 4 016 396 2 768 963 87

Vuokravastuut, kunta: Ojanprän päiväkodin vuokrasopimus vuodn 2017 loppuun. *) Sosiaali- ja trvydnhuollon skä optus- ja kulttuuritoimn prustamishankkisiin saatujn valtionosuuksin palautusvastuut: - Tupoksn koulun valtionosuus 1998 1.615.445 uroa, jäljllä 107.696 uroa - Hannu Krankan koulun valtionosuus 2007 1.573.050 uroa, jäljllä 1.048.700 uroa - Tupoksn yhtnäiskoulun valtionosuus 2010 1.500.000 uroa, jäljllä 1.300.000 uroa - Limingan kirjaston valtionosuus 2012 1.560.000 uroa, jäljllä 1.560.000 uroa Sähkön, lämmön ja vdn tuotanto Kunta i omista dllä mainittuja laitoksia, vaan palvlut osttaan ulkopuolisilta yhtiöiltä. Maankäyttösopimukst Kunta i ol kaavoittanut yksityistn maita. Raknnus-/lunasstussopimukst Ei ol thty Käyttöomaisuudn myynti Maa-aluidn ja raknnustn myynti vrottomana. Invstointina hankitut kont ja kalusto vrollisina. Vahingonkorvaukst Vahingonkorvaukst hattu vakuutusyhtiöiltä vrottomina. Korjauskuluista hattu arvonlisävron palautus. 88

Hnkilöstöä koskvat liittidot Hnkilöstön lukumäärä 31.12. 2012 2011 2010 Ylishallinto ja linkinojn khittäminn 21 19 16 Prusturvapalvlut 188 188 188 Sivistyspalvlut 370 344 321 Ympäristö- ja tukipalvlut 107 107 99 Yhtnsä 686 658 624 Hnkilöstökulut 2012 2011 2010 Palkat ja palkkiot 22 469 338.97 20 607 632.13 19 368 906.18 Hnkilöstösivukulut 5 858 175.18 5 685 959.62 5 370 863.07 Eläkkulut 4 564 760.72 4 393 361.84 4 182 904.04 Muut hnkilöstösivukulut 1 293 414.46 1 292 597.78 1 187 959.03 Hnkilöstökorvaukst ja muut korjausrät -399 902.77-330 156.68-372 325.66 Yhtnsä tuloslasklman mukaan 27 927 611.38 25 963 435.07 24 367 443.59 Hnkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuutn 247 998.61 279 656.68 252 946.06 Hnkilöstökulut yhtnsä 28 175 609.99 26 243 091.75 24 620 389.65 89

LIMINGAN KUNTA Allkirjoitukst ja mrkinnät 90

Tilinpäätöksn allkirjoitus Limingassa 22. päivänä maaliskuuta 2013 Tilinpäätösmrkintä Suorittusta tarkastukssta on laadittu tilintarkastuskrtomus. Limingassa päivänä 2013 91

LIMINGAN KUNTA Luttlot ja slvitykst 92

Luttlo käyttyistä kirjanpitokirjoista Luttlo käyttyistä kirjanpitokirjoista päiväkirja Baswar Offic sähköinn arkisto pääkirja Baswar Offic sähköinn arkisto taskirja riksn sidottuna palkka-ainisto atk-listoina tas-rittlyt riksn sidottuna Tositlajit Tositlaji 001 Muistiot 008 Oikaisut tilinavaussaldoihin 009 Sumu-poistot 010 Käyttöomaisuudn luovutukst 151 Myyntirskontra, viitsuoritukst 202 Myyntirskontra, suoritukst 301 Palkat 408 Tiliottt 409 Ostolaskut 490 Toimntulotuki 601 Trvyskskuksn myyntilaskut 602 Vanhainkodin maksut 603 Palvlukodin maksut 604 Khitysvammahuollon maksut 605 Sivistysosaston maksut 606 Aurausmaksut 607 Tontinvuokrat 608 Skalaist laskut 609 Kansalais- ja musiikkiop. myyntilaskut 610 Sosiaalitoimn tukiasuntojn vuokrat 611 Vuokrat 612 Kansalaisopiston asiakasmaksut 613 Musiikkiopiston asiakasmaksut 615 Lainalaskut 621 Tk-vastaanoton maksut 624 Sairaalamaksut 628 Hammashoitomaksut 629 Kuntoutusmaksut 654 Päivähoitomaksut 682 Kotihoitomaksut 999 Konvrsio Slvitys kirjanpidon säilytyksstä Kunnan taskirja, tilintarkastuskrtomus ja arviointikrtomus säilyttään pysyvästi. Muidn tilinpäätösasiakirjojn säilyttämisssä noudattaan kirjanpitolain 2. luvun 10 :n säännöksia sitn, ttä kirjanpitokirjat ja tililuttlo säilyttään vähintään 10 vuotta lilikaudn päättymisstä. Tilikaudn tosittt, liiktapahtumia koskva kirjnvaihto, tas-rittlyt ja muu kirjanpitoainisto säilyttään vähintään 6 vuotta. Kiintistöinvstointihin liittyvät laskut, tosittt ja muut slvitykst säilyttään 13 vuotta sn kalntrivuodn päättymisstä, jolloin kiintistöinvstointi on valmistunut. Eu-hankkidn tosittt säilyttään vähintään 10 vuotta ohjlmakaudn viimisstä maksatukssta tai hankpäätöstn määräämän ajan. 93

LIMINGAN KUNTA Tilikartta 94

TILIKARTTA 2012 Tilikartta on myös Baswarn (nt. Analyst) Offic ohjlmassa. Tiliöidssäsi laskuja voit haka oman vastuualusi tilit ja laskntakohtt ko. ohjlmasta. 1. ARVONLISÄVERO Arvonlisävrokoodit Mnot: 223 palautusklpoinn alv 23 % (vroton toiminta) 225 lasknnallinn alv-palautus 5 % 213 palautusklpoinn alv 13 % (vroton toiminta) 209 palautusklpoinn alv 9 % (vroton toiminta) 123 vähnnysklpoinn alv 23 % (vrollinn toiminta) 113 vähnnysklpoinn alv 13 % (vrollinn toiminta) 109 vähnnysklpoinn alv 9 % (vrollinn toiminta) 100 alv 0 Officssa ostolaskuja tiliöitässä Tulot: 324 myynnistä maksttava alv 23 % 313 myynnistä maksttava alv 13 % 309 myynnistä maksttava alv 9 % Alv-koodin käyttö: ALV-ryhmät 223, 213, 209 käyttään, kun kunnalla on mnon sisältämään arvonlisävroon palautusoikus (vroton toiminta) mnon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-saamistn tastilill ALV-ryhmä 225 sosiaali- ja trvydnhuollon arvonlisävrottomana hankittujn palvlujn ostoon ja tarvikkidn hankitaan on tullut 1.1.2002 alkan uusi lasknnallinn palautus 5 % hankintahinnasta. Palautus kosk yksityisiltä palvlujn tuottajilta ja valtiolta hankittavia palvluja. Lasknnallista palautusta i saa kunnilta tai kuntayhtymiltä osttuista palvluista. ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li 95 % bruttosummasta ja lasknnallisn alv:n osuudn li 5 % bruttosummasta alv-saamistn tastilill ALV-ryhmät 123, 113, 109 käyttään, kun kunnalla on mnon sisältämään arvonlisävroon vähnnysoikus (vrollinn toiminta) mnon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-saamistn tastilill ALV-ryhmä 100 käyttään vain Officssa ostolaskuja tiliöitässä, kun a) mno i sisällä arvonlisävroa b) kysssä toiminta, jonka arvonlisävroon kunnalla i ol palautus- ikä vähnnysoikutta (li palautus/vähnnysrajoituksn alainn toiminta tai palautus-/vähnnyskillon alainn toiminta) ALV-ryhmät 324, 313, 309 käyttään, kun kunnan on maksttava tulostaan arvonlisävroa (vrollinn toiminta) tulon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-vlkojn tastilill Laskutusta koskvat arvonlisävrolain ja kirjanpitolain muutokst ovat tullt voimaan 1.1.2004. Muutoksista on tidotttu hallintokunnill rillisllä ohjlla 14.10.2003 ja n ovat lisäksi tämän tilikartan liittnä. 95

2. TALOUSARVIOTILIT Talousarviotilinumro muodostuu suraavista osista: Tili - mno- ja tulolajit Kustannuspaikka (Kp) - kustannuspaikat ovat laskntakohtita - listaus käytössä olvista kustannuspaikoista on tilikartan liittnä - Limingassa kustannuspaikka on 4 numroinn Tunnist - tunnistt ovat kustannuspaikall avattuja sisäisn lasknnan yksikköjä - mikäli kustannuspaikall on avattu tunnist tai tunnistita, tiliöitässä (sim. laskujn tiliöinti Officssa, palkkamnokohdan mrkitsminn työsopimuksiin ym.) on käytttävä jotakin ko. kustannuspaikall avattua tunnisttta - mikäli kustannuspaikall i ol avattu tunnistita, tiliöitässä i myöskään saa käyttää niitä - Limingassa tunnistt ovat 3 numroisia - listaus käytössä olvista tunnistista on tilikartan liittnä, kullkin kustannuspaikan sallitut tunnistt on mrkitty ko. kustannuspaikan kohdall Laskujn tiliöiminn Officssa Laskut tiliöidään ja hyväksytään Baswarn Offic-järjstlmässä. Järjstlmään on syöttty tilikartta. Tilit, kustannuspaikat ja tunnistt skä käytössä olvat alv-koodit löytyvät hlposti valintaikkunan takaa. 96

Käyttötalousmnojn tiliöinti: Tili: Kustannuspaikka Tu 1 Tu 2 Inv Alv mnolaji (ts. toimistotarvikkt, kirjallisuus, kuljtuspalvlut jn.) sim. Kdonprän päiväkoti, Lakudn koulu, Hallintopalvlut tunnist 1 (jos on otttu käyttöön) tunnist 2 (jos on otttu käyttöön) i käytössä käyttötalousmnoissa (vain invstointimnoissa käytttävä invstointirittly li ns. inv-koodi, rillinn lista) alv-koodi (vrokoodi) Tastiljä käytttässä tastili mrkitään kohtaan tili. Tällöin kustannuspaikat ja tunnistt jättään tyhjäksi (poikkuksna invstoinnit). Alv-koodit (vrokoodit) 97

Invstointimnojn tiliöinti Tili = tastili Kustannuspaikka, kts. liit Tunnist (tarvittassa, jos ko. kustannuspaikall on avattu tunnistita), kts liit Invstointirittly li inv-koodi (aina) Tili Invstoinnissa käyttään suraavia tiljä: 1005 Titokonohjlmistot 1100 Maa- ja vsialut (= maa-aluidn ostot) 1106 Liittymismaksut, siirtoklpoist 1160 Kuljtusvälint (yksittäist irtaimistohankinnat) 1170 Muut kont ja kalusto (yksittäist irtaimistohankinnat) 1195 Ksknräist hankinnat (raknnukst, tit, puistot ym. rissä hankittavat invstoinnit) Osakkidn osto 1201 Tytäryhtisöosakkt ja osuudt 1203 Kuntayhtymäosuudt 1205 Osakkuusyhtisöosakkt ja-osuudt 1210 Muut osakkt ja osuudt Jos hankitaan valmiita kiintistöjä (ts. krtahankinta), käyttään tiljä: 1110 Asuinraknnukst 1115 Hallinto- ja laitosraknnukst 1120 Thdas- ja tuotantoraknnukst Invstointin kustannuspaikat ja mahdollist tunnistt löytyvät Officsta ao. valintaikkunan kautta. Inv-koodit on sittty alla olvassa taulukossa (mnojn tiliöinnissä käytössä 9000-9049 ja tulojn tiliöinnissä 9050-9070): 98