Kouvolan kaupungin Henkilöstökertomus 2012
Tekstit: Konsernipalvelut / Henkilöstöpalvelut Henkilöstökertomustyöryhmä Taitto: Suvi Lantta Kansi: Eeva Forsman Kouvolan kaupungin julkaisu 2013 Henkilöstökertomus 2012
Sisältö Lähivuosien haasteet vaativat yhteistä tahtotilaa, sitoutumista ja lujaa luottamusta! 4 1. KAUPUNKISTRATEGIA 5 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 6 2.1 Palvelusuhteen luonne... 6 2.2 Päätoimisuus... 6 2.3 Henkilötyövuodet... 7 2.4 Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain... 8 2.5 Ikä- ja sukupuolijakauma... 9 2.6 Eläkkeelle siirtyminen...10 2.7 Eläkepoistuman ennuste...12 2.8 Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi...14 2.9 Palkkatuella työllistäminen...16 2.10 Kaupungin kesätyöpaikat...16 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 17 3.1 Työaikamuodot...17 3.2 Lisä- ja ylityöt...18 3.3 Perhevapaiden käyttö...18 3.4 Vuorotteluvapaa...19 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 20 4.1 Opintovapaa...23 4.2 Omaehtoisen koulutuksen tukeminen...23 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 24 5.1 Työhyvinvointi...24 5.2 Kuntoutustoiminta...27 5.3 Sairauspoissaolot...27 5.4 Työtapaturmasta johtuneet poissaolot...28 5.5 Kuntoutustuet...30 5.6 Ammatillinen kuntoutus...30 5.7 Työsuojelu...32 6. innovatiivisuus, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 34 6.1 Sisäinen viestintä...34 6.2 Uuden sukupolven organisaation valmistelu...34 6.3 Yhteistoiminta...35 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 37 7.1 Henkilöstön palkka- ja palkitsemisjärjestelmä...37 7.2 Henkilöstökustannukset...40 7.3 Talkoovapaa...43 Henkilöstökertomus 2012
Lähivuosien haasteet vaativat yhteistä tahtotilaa, sitoutumista ja lujaa luottamusta! Kunnallisia palveluja ja työelämää tulee rakentaa kestävän tuottavuuskehityksen varaan, jolloin osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen tekijä. Tämä edellyttää osaamisen, hyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämistä sekä luottamusta ja hyvää yhteistyötä henkilöstön kanssa. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on henkilöstöä koskevien tunnuslukujen ja niiden analyysien lisäksi antaa mahdollisimman kattava kuvaus kuluneen vuoden henkilöstötyön painopisteistä. Henkilöstön eläköityminen on kääntynyt selvään kasvuun ja eläkepoistuma tulee olemaan suurimmillaan kuluvan vuoden aikana. Eläkepoistuman hyödyntäminen on yksi merkittävimpiä keinoja henkilöstömäärän vähennystavoitteiden kannalta. Kaupungin talous edellyttää, että löydämme uusia innovatiivisia ratkaisuja kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Työhyvinvointi on edelleen yksi henkilöstöjohtamisen keskeisistä painopisteistä. Työhyvinvoinnin tilaa kaupungin työyhteisössä kartoitettiin syksyllä Työterveyslaitoksen Työelämän laatu kunnissa -kyselyn avulla. Tutkimuksen mukaan epävarmuutta esiintyy meillä jonkin verran muita tutkimuskuntia enemmän. Tätä selittää varmasti pitkään jatkuneen muutoksen lisäksi julkisuudessa paljon käyty keskustelu kaupungin henkilöstöstä. Myönteisenä asiana kyselyssä nousi esille se, että päätöksenteko koetaan meillä oikeudenmukaiseksi. Työhön liittyneet muutokset ovat olleet suuria, mutta niitä pidettiin kuitenkin pääosin myönteisinä. Kyselyyn vastanneista noin 77 prosenttia suosittelisi ystävälleen Kouvolan kaupunkia työnantajana. Vuoden 2012 alussa laadittiin toimenpideohjelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Käytössämme olevan aktiivisen hyvinvoinnista välittämisen mallin tavoitteena on tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä koko työuran aikana. Malliin sisältyvän tehostetun tuen osalta laadittiin myös yksityiskohtaiset ohjeet. Sairauspoissaolojen vähennystavoitetta ei onnistuttu saavuttamaan vielä kertomusvuonna, mutta niiden kasvusuunta saatiin vihdoinkin käännettyä laskuun. Sen sijaan saavutimme varhaiseläkemenoperusteisia maksuja koskeneen vähennystavoitteen. Uuden Kouvolan aloittaessa toimintansa varhe-maksumme olivat selvästi kunta-alan keskimääräistä tasoa korkeammat. Olemme lähestyneet keskimääräistä tasoa vuosi vuodelta ja tavoitteena onkin saavuttaa tämä taso nyt kuluvan vuoden aikana. Merkittävien tulosten saavuttaminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä. Olemme selvästi oikealla tiellä. Keskustason työmarkkina- ja järjestöpoliittinen tilanne rantautui Kouvolaan alkuvuodesta aiheuttaen ongelmia yhteistoiminnan organisoinnissa paikallistasolla, mikä oli äärimmäisen valitettavaa. Tehyn asemasta kaupungin yhteistyöryhmässä neuvoteltiin kevään aikana ja neuvottelujen lopputuloksena yhteistyöryhmässä ovat enää mukana ainoastaan pääsopijajärjestöjen edustajat. Työnantaja olisi halunnut pitää kaikki osapuolet saman pöydän ääressä ja jatkaa hyvin sujunutta yhteistoimintaa tältäkin osin. Nyt Tehyn kanssa on käyty erilliset neuvottelut yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista, mistä on aiheutunut paljon työtä. Tämä näkyi erityisesti syksyn aikana, kun kävimme henkilöstömenojen säästöihin ja lomautuksiin liittyviä yhteistoimintaneuvotteluja. Muutoksessa elämisen taito on noussut tärkeäksi ominaisuudeksi viime vuosina. Muutoksessa on aina olennaista ajattelutavan muutos ja taakse jättämisen taito. Tiedämme, että mitään ei voi tulla lisää, jos mistään ei luovu. Vuoden 2013 alussa voimaan tullutta uutta prosessiorganisaatiota valmisteltiin viime vuonna laaja-alaisesti kaikilla toimialoilla, mikä vaati paljon voimavaroja. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan suuri haaste myös henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tarvitsemmekin yhteistä tahtotilaa, sitoutumista sekä lujaa luottamusta kaikkien eri osapuolten kesken. Mitään uutta ei synny ilman luottamusta ja luottamus puolestaan rakennetaan aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lähivuosien haasteet ovat suuret. Meillä on kuitenkin kaikki edellytykset selviytyä niistä, kunhan vain toimimme yhdessä! henkilöstöjohtaja Päivi Karhu 4 Henkilöstökertomus 2012
1. KAUPUNKISTRATEGIA Kouvolan kaupunginvaltuuston 30.8.2010 hyväksymän kaupunkistrategian toiminta-ajatus, visio ja päämäärät on esitetty alla olevassa kuvassa. Arvot ovat valintojen tekemistä ohjaavia periaatteita. Kaupungin organisaation toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on arvoprosessin tuloksena määritelty: Kaupunkilaisen paras Vastuullinen yhteistyö Tavoitteellisuus ja tehokkuus Rohkea uudistuminen Luotettavuus ja turvallisuus. Strategiatyön lähtökohtana on kaupunkistrategia ja siinä määriteltyjen päämäärien jalkauttaminen. Strategiatyön jalkauttaminen niin kutsuttuna arvokirjatyönä eteni vuonna 2011 koko kaupunkiorganisaation laajuudelle. Strategiapäämäärät jalkautetaan johtamisen toteutusja toimenpidesuunnitelmiksi. Välineeksi on kehitetty organisaatiotasoittain tarkentuva tiekartasto, jolla pyritään tukemaan osallistavaa johtamista, läpinäkyvyyttä ja kokonaistarkastelua Henkilöstöohjelmalla on tarkoitus tukea kaupunkistrategian toteutumista. Henkilöstöä koskeviksi pitkän aikavälin tavoitteiksi on määritelty: Johtaminen on tavoitteellista, osallistavaa ja yhteistyötä edistävää Käytössä on strategiaa tukeva palkka- ja palkitsemisjärjestelmä Palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt. Henkilöstökertomus 2012 5
2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Palvelusuhteen luonne Vuoden 2012 lopussa Kouvolan kaupungin palveluksessa oli 6 607 henkilöä, joista vakinaisen henkilöstön osuus oli noin 76 %. Vakinaisen henkilöstön määrä laski vuoden aikana 46 henkilöllä. siirtyi Taitoan palvelukseen liikkeenluovutuksella yhteensä 63 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 59. Kaupungin koko henkilöstö 31.12.2012 jakautui seuraavasti: tilaajat 422 (6,4 %), tuottajat 5 248 (79,4 %) ja liikelaitokset 937 (14,2 %). 2.2 Päätoimisuus Vakinaisen henkilöstön määrän väheneminen johtuu siitä, että talouspalvelukeskuksen toiminta siirtyi Kunnan Taitoa Oy:lle vuoden 2012 alusta. Kaupungilta Taulukko 1 Henkilöstön määrä 31.12.2012 Koko henkilöstöstä on kokoaikatyössä 5 684 työntekijää (86 %) ja osa-aikatyössä 923 työntekijää (14 %). Miehistä kokoaikatyössä on 946 (86 %) ja naisista 4738 (86 %). Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti)* 95 4 3 102 Elinkeinopalvelut (ti)** 149 37 1 187 Sivistys (ti) 14 1 15 Perusturva (ti) 14 5 19 Tekniikka ja ympäristö (ti) 89 9 1 99 Sivistys (tu) 1 878 547 69 5 2 499 Perusturva (tu) 2 013 660 56 20 2 749 Liikelaitos tekninen tuotanto 707 113 26 3 849 Tilaliikelaitos 19 19 Liikelaitos Kouvolan Vesi 62 7 69 Yhteensä 5 040 1 383 156 28 6 607 Henkilöstömäärä 31.12.2011 5 086 1 300 208 36 6 630 Henkilöstömäärä 31.12.2010 4 832 1 197 198 25 6 252 Henkilöstömäärä 31.12.2009 4 707 1 302 146 18 6 173 Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalle, jolla hän työskentelee riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luoneesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. * Konsernipalvelujen (ti) vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yht. 12 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöyksikön kustannuspaikalta. ** Elinkeinopalvelut (ti) sisältää myös lomituspalvelut, joten henkilöstöön kuuluu 124 vakinaista ja 31 määräaikaista maatalouslomittajaa. Taulukko 2 Koko henkilöstö päätoimisuuden mukaan jaoteltuna 31.12.2012 Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kokoaikatyö 761 185 946 3 712 1 026 4 738 5 684 Osa-aikatyö 72 78 150 495 278 773 923 Yhteensä 833 263 1 096 4 207 1 304 5 511 6 607 6 Henkilöstökertomus 2012
2.3 Henkilötyövuodet Tarkemmin henkilöstömäärää kuvaa henkilötyövuosi (htv), jolla tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan vuotta, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisvuodesta 86,95:llä (pl. Kunnan Taitoa Oy:lle siirtynyt talouspalvelukeskus). Henkilötyövuodet vähenivät vakinaisten osalta 11,44:llä, lisääntyivät määräaikaisten osalta 103,04:llä ja vähenivät työllistettyjen osalta 4,65:llä. Henkilötyövuosia kertyi selvästi edellisvuotta enemmän perusturva- ja sivistyspalveluissa (tu). Perusturvapalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät lähes kaikilla palvelualueilla ja erityisen suurta kasvu oli kotihoito- ja vanhuspalveluissa (23,63 htv) sekä erikoissairaanhoidossa (36,35 htv). Erikoissairaanhoidon osalta kasvua selittää mm. perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen siirtyminen takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi hoitohenkilöstön osalta helmikuun alusta. Sivistyspalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät erityisesti lasten ja nuorten palveluissa (12,68 htv) sekä toisen asteen koulutuspalveluissa (16,07 htv). Henkilötyövuosien määrän kehitys toimialoittain on kuvattu kaaviossa 1. Toimialojen henkilötyövuosien määrän kehitykseen 2010-2012 ovat vaikuttaneet mm. seuraavat muutokset: Konsernipalveluissa Pohjois-Kymen Tiedon yhtiöittäminen vuoden 2011 alusta (-35,42 htv) Talouspalvelukeskuksen siirto Kunnan Taitoalle vuoden 2012 alusta (-70,13 htv) Perusturvapalveluissa Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois-Kymen sairaalan) siirtyminen kaupungille vuoden 2011 alusta (+298,52 htv). Taulukko 3 Henkilötyövuodet toimialoittain 2012 Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Tot. Tot. Muutos-% 1-12/12 1-12/11 Konsernipalvelut (ti) 77,99 15,08 2,03 95,10 105,05-9,47 Elinkeinopalvelut (ti) 116,10 35,83 0,54 152,47 157,88-3,43 Sivistys (ti) 13,61 1,41 0,00 15,02 16,17-7,11 Perusturva (ti) 6,69 18,06 0,00 24,75 20,20 22,52 Tekniikka ja ympäristö (ti) 84,27 8,08 0,86 93,21 88,35 5,50 Sivistys (tu) 1 613,79 600,75 71,53 2 286,07 2 250,37 1,59 Perusturva (tu) 1 654,77 686,60 54,20 2 395,57 2 312,25 3,60 Tekninen tuotanto 654,36 142,77 35,30 832,43 857,77-2,95 Tilaliikelaitos 18,91 0,00 0,00 18,91 19,72-4,11 Liikelaitos Kouvolan Vesi 58,18 10,50 0,00 68,68 67,50 1,75 Yhteensä 4 298,67 1 519,08 164,46 5 982,21 5 895,26 1,47 Vuonna 2011* 4 365,64 1 430,64 169,11 5 965,39 Vuonna 2010** 4 163,00 1 348,24 171,16 5 682,40 * Luvussa mukana talouspalvelukeskus. ** Luvussa mukana talouspalvelukeskus ja Pohjois-Kymen Tieto -liikelaitos. Henkilöstökertomus 2012 7
Kaavio 1 Henkilötyövuosien määrän kehitys 2010-2012 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Tekn. ja ymp.palv. Sivistys Konsernipalvelut Elinkeinopalvelut Perusturva Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi 2010 244,24 166,19 90,47 2 269,58 1 952,48 892,79 66,65 2011 194,90 157,88 88,35 2 266,54 2 332,45 857,77 67,50 2012 114,01 152,47 93,21 2 301,09 2 420,32 832,43 68,68 2.4 Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Valtaosa vakinaisesta henkilöstöstä eli 3 692 henkilöä (204 miestä ja 3 488 naista) kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului 839 henkilöä (261 miestä ja 578 naista), kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin 228 henkilöä (160 miestä ja 68 naista), kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin 190 henkilöä (173 miestä ja 17 naista) ja kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piiriin 91 henkilöä (35 miestä ja 56 naista). Kaavio 2 Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain OVTES 17 % TS 4 % LS 2 % TTES 4 % KVTES 73 % KVTES OVTES TS LS TTES 8 Henkilöstökertomus 2012
2.5 Ikä- ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön osalta naisten suurin ikäryhmä on 50-54 -vuotiaat, kun taas miesten suurin ikäryhmä on 55-59 -vuotiaat. Vakinaisen henkilöstön suurimmat ikäryhmät ovat samat kuin koko henkilöstöllä. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä sekä miehissä että naisissa on 20-24 -vuotiaat. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,1 vuotta (46,0). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,2 vuotta (48,1) ja määräaikaisen 39,2 vuotta (38,9). Määräaikaiset ovat siis keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin vakinaiset. Koko henkilöstön osalta naisten keski-ikä on 45,8 vuotta (45,7) ja miesten 47,3 vuotta (47,3). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä on 47,9 vuotta (47,8) ja määräaikaisten 39,3 vuotta (39,0). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien miesten keskiikä on 50,0 vuotta (50,0) ja määräaikaisten 38,7 vuotta (38,8). Koko kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,4 % (83,1 %) ja miehiä 16,6 % (16,9 %). Naisvaltaisin toimiala on perusturvan tuotanto, jossa naisia on 93,9 % (94,3 %). Kaavio 3 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 31.12.2012 Miesvaltaisin toimiala puolestaan on liikelaitos Kouvolan Vesi, jonka henkilöstöstä miehiä on 75,4 % (76,1 %). Kaikkein tasaisin sukupuolijakauma on tekniikka ja ympäristöpalveluissa (ti), jossa miehiä on 52,5 % (54,2 %) ja naisia 47,5 % (45,8 %). (Suluissa vuoden 2011 vastaavat luvut.) Taulukko 4 Koko henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2012 Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Konsernipalvelut (ti) 23 79 102 Elinkeinopalvelut (ti) 59 128 187 Sivistys (ti) 4 11 15 Perusturva (ti) 2 17 19 Tekniikka ja ympäristö (ti) 52 47 99 Sivistys (tu) 457 2 042 2 499 Perusturva (tu) 167 2 582 2 749 Tekninen tuotanto 268 581 849 Tilaliikelaitos 12 7 19 Kouvolan Vesi 52 17 69 Yhteensä 1 096 5 511 6 607 Vuonna 2011 1 118 5 512 6 630 Vuonna 2010 1 102 5 150 6 252 Vuonna 2009 1 079 5 094 6 173 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Naiset 1 30 173 296 416 524 698 809 799 449 12 Miehet 0 4 23 39 64 89 143 145 201 115 10 Yhteensä 1 34 196 335 480 613 841 954 1 000 564 22 Henkilöstökertomus 2012 9
Kaavio 4 Henkilöstön sukupuolijakauma toimialoittain 31.12.2012 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Konsernipalvelut (ti) Elinkeino (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekn. ja ymp. (ti) Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tekn. tuotanto Tilaliikelaitos Kvl:n Vesi Yhteensä Naiset 77,5 68,4 73,3 89,5 47,5 81,7 93,9 68,4 36,8 24,6 83,4 Miehet 22,5 31,6 26,7 10,5 52,5 18,3 6,1 31,6 63,2 75,4 16,6 2.6 Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2012 aikana Kouvolan kaupungilta siirtyi eläkkeelle yhteensä 178 työntekijää. Lisäksi osa-aikaeläkkeelle siirtyi 23 työntekijää. Vuonna 2012 eläköitymisen myötä vapautuneesta 178 vakanssista jätettiin täyttämättä 45 eli 25 %, kun vuotta aiemmin vapautuneista vakanssesta jätettiin täyttämättä 13 %. Taulukko 5 Vuonna 2012 myönnetyt eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut hieman edellisvuodesta (27:stä 25:een). Osatyökyvyttömyyseäkkeet ovat vähentyneet merkittävästi (25:stä 8:aan), mikä ei ole myönteinen kehityssuunta, koska osatyökyvyttömyyseläke voi olla hyvä vaihtoehto työntekijän työkyvyn heikentyessä eikä siitä aiheudu työnantajalle varhemaksua. Kaupunginhallitus asetti 22.6.2009 ohjeelliseksi Vanhuuseläkkeelle jääneet Varhennetulle vanhuuseläkkelle Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Osa-aikaeläkkeelle jääneet Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Jätetty täyttämättä lkm Jätetty täyttämättä % jääneet Konsernipalvelut (ti) 9 0 1 1 0 6 60% Elinkeinopalvelut (ti) 5 0 2 1 0 7 100% Sivistys (ti) 0 0 0 0 0 0 0% Perusturva (ti) 0 0 0 1 0 0 0% Tekniikka ja ympäristö (ti) 3 0 1 0 0 2 50% Sivistys (tu) 52 0 3 6 0 2 4% Perusturva (tu) 40 0 8 4 4 0 0% Tekninen tuotanto 39 0 10 2 4 27 55% Tilaliikelaitos 0 0 0 0 0 0 0% Kouvolan Vesi 5 0 0 0 0 1 20% Yhteensä 153 0 25 15 8 45 25% Vuonna 2011 137 1 27 36 25 22 13% Vuonna 2010 134 2 37 53 8 46 27% Vuonna 2009 100 1 27 32 11 36 28% 10 Henkilöstökertomus 2012
tavoitteeksi, että vuoden 2014 loppuun Taulukko 6 Eläkepoistuman hyödyntäminen ammattiryhmittäin mennessä vapautuvista vakansseista jätetään 2009-2012 täyttämättä 350 400. Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty Jätetty Eläkepoistuman hyödyntäminen vuosina 2009-2012 nähdään taulukosta 6. täyttämättä lkm täyttämättä % Eläkepoistumaa on hyödynnetty Kouvolan Hallinto- ja toimistohenkilöstö 62 25 40% kaupungilla tehokkaasti niiden Opetushenkilöstö (OVTES) 129 10 8% ammattiryhmien osalta, joissa se on ollut Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) 61 3 5% palvelutuotannon kannalta mahdollista. Muu sivistystoimen henkilöstö 14 1 7% Esimerkiksi hallinto- ja toimistohenkilöstön Hoitohenkilöstö 111 1 1% osalta 40 % eläköitymisen myötä Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. 95 24 25% vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä laitoshuoltajat) ja teknisen sektorin tehtävistä Ruokapalveluhenkilöstö 27 11 41% 43 %. Eläkepoistuman hyödyntäminen Puhtauspalveluhenkilöstö 44 25 57% on ollut erityisen suurta maatalouslomituksen Maatalouslomituksen henkilöstö 13 11 85% sekä puhtaus- ja ruokapalve- Tekninen henkilöstö (TS ja TTES) 84 36 43% luhenkilöstön osalta. Eläkepoistumaa ei Lääkärit (LS) 3 1 33% ole voitu hyödyntää asetettujen tavoitteiden Yhteensä 643 148 23% mukaisesti, koska palveluverkkoon ei ole tehty vielä merkittäviä muutoksia tarkasteluvuosien on ollut suurinta. Perusturvapalveluissa (tu) eläköitymistä aikana. ei ole hyödynnetty vuonna 2012 lainkaan ja sivistyspalveluissakin (tu) hyvin vähän. Sivistyspalvelujen Alhainen eläkepoistuman hyödyntämisprosentti johtuu osalta erityisesti palveluverkkoa koskevilla ratkai- siitä, että eläkepoistumaa ei ole juuri lainkaan pystytty suilla on suuri merkitys eläkepoistuman hyödyntämisen hyödyntämään niillä toimialoilla, joissa eläköityminen kannalta. Kaavio 5 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain 1997-2011 Lähde: Keva Henkilöstökertomus 2012 11
2.7 Eläkepoistuman ennuste Eläkepoistuma on suurimmillaan vuosina 2013-2017. Ennusteen mukaan vuosi 2013 on suurin eläköitymisvuosi, mitä pitäisi pystyä hyödyntämään henkilöstömäärän vähentämistavoitteiden osalta. Kouvolan kaupungin eläkepoistuma on vuosina 2013-2030 kunta-alan keskimääräistä eläkepoistumaa suurempi. Työkyvyttömyyseläke-ennuste sisältää kaikki erilaiset työkyvyttömyyden lajit: täysi työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki osakuntoutustuki. Taulukko 7 Eläkepoistuman ennuste 2013-2020 Vuosi Vanhuuseläke Työkyvyttömyys eläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % Kuntaalan eläkepoistuma % 2013 186 75 261 4,3 3,2 2014 137 72 209 3,4 3,3 2015 142 70 212 3,5 3,3 2016 158 68 226 3,7 3,3 2017 191 65 256 4,2 3,4 2018 151 63 214 3,5 3,3 2019 154 60 214 3,5 3,3 2020 171 57 228 3,7 3,2 Lähde: Keva Kaavio 6 Kunta-alan eläkepoistuma 2012-2030 Lähde: Keva 12 Henkilöstökertomus 2012
Taulukko 8 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma 2012-2020 Ammattiryhmä Vak. henk. 2012-2015 henk. 2012-2015 % 2012-2020 henk. 2012-2020 % Perushoitajat ja lähihoitajat 774 90 11,6 224 28,9 Siivoojat 339 91 26,8 176 51,8 Sairaanhoitajat 325 27 8,4 76 23,4 Aineenopettajat ja lehtorit 294 24 8,2 65 22,1 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 276 34 12,2 78 28,4 Luokanopettajat 266 26 9,9 64 23,9 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 263 38 14,6 76 28,8 Perhepäivähoitajat ym. 226 54 24,0 100 44,3 Lastentarhanopettajat 198 14 7,1 36 18,4 Maatalouslomittajat 162 24 14,5 53 32,7 Sihteerit 156 23 14,8 62 39,7 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 156 27 17,5 60 38,8 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat 153 13 8,2 34 22,4 Opinto-ohjaajat 138 11 8,2 26 19,1 Keittiöapulaiset 128 21 16,4 53 41,1 Sairaala- ja hoitoapulaiset 116 26 22,2 55 47,4 Henkilökohtaiset avustajat ym. 115 6 5,0 24 20,7 Ammattiryhmät on muodostettu Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (Ammattiluokitus 2001) mukaan. Lähde: Keva Eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuELtai VaEL-vakuutettuina 31.12.2010. Eläkepoistumaennusteet päivitetään parin vuoden välein. Vuosittaiset prosenttiosuudet kuvaavat, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä työntekijämäärästä siirtyy eläkkeelle ko. vuonna. Viestintäpäällikkö Heli Lehden eläkejuhlia vietettiin keväällä 2012 60-luvun tyyliin. Kuvat: Tea Salonsaari ja Sara Vainikka. Henkilöstökertomus 2012 13
2.8 Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelun avulla määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiat, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Henkilöstösuunnittelun tarkoituksena ennakoida ja ohjata toimintaa siten, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Henkilöstösuunnitelmalla luodaan pohjaa myös henkilöstön kehittämiselle. Henkilöstösuunnitelman sisältöä kehitettiin siten, että suunnitelma kattaa aiempia vuosia laajemmin sekä laadullisen että määrällisen osion. Vuosien 2013 2015 suunnitelman laatimista on vaikeuttanut se, että uuden palveluorganisaation valmistelu oli syksyllä vielä siinä määrin kesken, ettei suunnitteluprosessi toteutunut täysin ennakkoon suunnitellulla tavalla. parannetaan tuottavuutta. Tällä hetkellä haasteena on eläköitymisen runsas lisääntyminen tietyissä ammattiryhmissä ja sen seurauksena palvelutuotannon kannalta riittävän henkilöstön rekrytointi. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu entisestään lähivuosina. Hyväksyessään henkilöstösuunnitelman 3.12.2012 kaupunginhallitus päätti myös seuraavaa: Kaupunginhallitus edellyttää, että toimialat valmistelevat 30.6.2013 mennessä esitykset niin hallinto- ja tukipalvelujen kuin palvelutuotannonkin henkilöstömitoituksesta. Henkilöstön vähentämistavoite vuosina 2012 2015 on 325 henkilötyövuotta. Hallinto- ja tukipalvelujen osalta toimialat laativat yhteisen esityksen. Em. valmistelu tehdään niin, että tarvittavat yksityiskohtaiset henkilöstöä koskevat päätökset voidaan tehdä vuoden 2014 loppuun mennessä. Esityksissä tulee huomioida konsernirakenteen uudistaminen (mm. liikelaitosselvitykset, Kinnon asema), toimintojen uudelleen järjestelyt ja mahdolliset lakkauttamiset sekä henkilöstön irtisanomissuojan päättyminen vuoden 2013 lopussa. Määrällinen henkilöstösuunnitelma vuosille 2012 2015 on esitetty taulukossa 9. Rekrytointi Palveluprosesseja, työnjakoa ja osaamista kehittämällä sekä henkilöstöresurssien joustavalla käytöllä Kouvolan kaupungilla on käytössä täyttölupamenettely, jonka tarkoituksena on varmistaa rekrytointitarpeen huolellinen arviointi työyksiköissä. Taulukko 9 Henkilöstösuunnitelma 2012-2015 Täyttölupamenettelyn ulkopuolella ovat seuraavat ammattiryhmät: opetushenkilöstö, lääkärit, Toimiala 2012 2015 Muutos Muutos-% sosiaalityöntekijät, psykologit ja puheterapeutit. htv htv htv:nä 12-15 12-15 Täyttölupatyöryhmään kuuluivat henkilöstölautakunnan Konsernipalvelut 104,70 91,10-13,60-13% puheenjohtaja Jukka Nyberg (työ- Hyvinvointipalvelut 4 740,00 4 527,30-212,70-4% ryhmän puheenjohtaja), kaupunginhallituksen Kaupunkikehitys 290,06 263,40-26,66-9% jäsen Vesa Vainio, henkilöstöjohtaja, talous- ja Tilaliikelaitos 19,00 18,00-1,0-5% strategiajohtaja, perusturvajohtaja sekä kaksi Tekninen tuotanto 827,72 758,65-69,07-8% tuotantojohtajaa (sivistys sekä tekninen). Täyttölupatyöryhmän Kouvolan Vesi 69,00 67,00-2,00-3% sihteerinä toimi henkilöstöyksi- Yhteensä 6 050,48 5 725,45-325,03-5% kön henkilöstösuunnittelija. Täyttölupatyöryhmä 14 Henkilöstökertomus 2012
käsitteli vuonna 2012 yhteensä 304 hakemusta, joista 15:een annettiin kielteinen päätös. Muille myönnettiin täyttölupa joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Täyttölupa-anomuksista 116 koski hoitohenkilöstöä. Rekrytoinnissa käytettiin apuna sähköistä Kuntarekry-rekrytointijärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Kuntarekry.fi-palvelu on kuntatyönantajien käyttöön tarkoitettu rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL-Kuntarekry Oy. Palvelu sisältää kolme osakokonaisuutta: rekrytointijärjestelmän, www.kuntarekry.fisivuston sekä erikseen määritellyt palvelut. Kuntarekry-järjestelmä on ollut toimialojen käytössä perusrekrytoinneissa, mutta sijaisuuksien hallintaan tarkoitetun osion kokonaisvaltaiseen käyttöön ei ole kuitenkaan vielä sitouduttu riittävästi vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on, että myös sijaisten hallintaan tarkoitetut toiminnot otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Rekrytointijärjestelmästä saa täyden hyödyn ainoastaan silloin, kun se on otettu käyttöön täysipainoisesti koko kaupungin organisaatiossa. Eniten hakijoita vuonna 2012 keräsivät Pohjois-Kymen sairaalan lähetin (258 hakijaa) ja vahtimestari/ huoltomiehen (136 hakijaa) tehtävät. on osallistuttu joihinkin koulutus- ja rekrytointitapahtumiin. Kouvolan kaupunki on vuosina 2011-2013 mukana Medikon toteuttamassa pitkäkestoisessa ulkomaan rekrytoinnissa. Tavoitteena on suomenkielentaitoisen lääkäri- ja hammaslääkärityövoiman rekrytointi Kymenlaakson alueelle. Sivistyspalveluissa pääosa rekrytoinneista ajoittui helmi-kesäkuulle, jolloin opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa valmisteltiin tulevaa toimintakautta. Suurin haaste on saada rekrytoiduksi erityisopettajia, erityisluokanopettajia ja psykologeja. Pätevien hakijoiden puuttuessa virkoja on täytetty määräaikaisesti. Suuri osa psykologipalveluista on hankittu ostopalveluna. Rekrytointikanavina on käytetty työvoimahallinnon mol.fi -sivustoa ja kaupungin omia www-sivuja. Lehtiilmoituksista on luovuttu lähes kokonaan. Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa on ollut vaikeuksia löytää päteviä hakijoita vuoden 2012 aikana tarkastusinsinöörin, valvontaeläinlääkärin ja eläinlääkärin virkoihin. Hakijoita virkaa kohden on ollut vain muutama ja esimerkiksi valvontaeläinlääkärin virkaan ei ensimmäisellä kierroksella ollut yhtään hakijaa. Hyvinvointipalveluissa Taulukko 10 Täyttölupapäätökset vuonna 2012 Perusturvapalveluissa rekrytoinnin pääpaino on ollut koulutetun ammattihenkilökunnan rekrytoinnissa. Erityisen haastavaa on ollut lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Rekrytointikanavina on käytetty ammattilehtiä, työvoimahallinnon mol. fi -sivustoa ja kaupungin omia www-sivuja sekä lääkärien osalta TK-rekry -sivuja. Vuoden aikana Ammattiryhmä Täyttölupa Täyttölupa Täyttölupaa Yhteensä myönnetty myönnetty ei myönnetty toistaiseksi määräajaksi Hallinto- ja toimistohenkilöstö 29 7 8 44 Opetushenkilöstö 6 2 0 8 Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) 50 1 3 54 Muu sivistystoimen henkilöstö 13 3 3 19 Hoitohenkilöstö 115 1 0 116 Muu sos. ja terveydenhuolto (sis. laitoshuoltajat) 32 0 0 32 Ruokapalveluhenkilöstö 8 0 0 8 Puhtauspalveluhenkilöstö 7 3 0 10 Maatalouslomituksen henkilöstö 0 0 0 0 Tekninen henkilöstö 12 0 1 13 Yhteensä 272 17 15 304 Henkilöstökertomus 2012 15
2.9 Palkkatuella työllistäminen Taulukko 11 Työllistettyjen sukupuolijakauma toimialoittain vuonna 2012 Henkilöstöyksikön kautta työllistettiin palkkatuella vuoden 2012 aikana yhteensä 343 henkilöä. Työllistäminen oli pääosin ns. harkinnanvaraista työllistämistä, jossa henkilöiden tarjonta on laajempaa ja työaika on 85% normaalista työajasta. Velvoitetyöllistettyjen osuus oli 29 henkilöä. Valtio velvoitti nämä yli 57-vuotiaat henkilöt työllistettäviksi kokoaikatyöhön kahdeksan kuukauden työsuhteeseen. Näin heille varmistettiin päiväraha eläkeikään asti. Harkinnanvaraisessa työllistämisessä työsopimukset tehtiin kuuden kuukauden mittaiseksi, mikä ei kuitenkaan useimmille riittänyt ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsyyn. Sopimuksista Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Konsernipalvelut 3 1 4 Sivistys 22 101 123 Sivistys OTE Nuorten työpajat 48 58 106 Perusturva 21 116 137 Tekninen tuotanto (ml. ti) 53 26 79 Yhteensä 147 302 449 Vuonna 2011 136 312 448 Vuonna 2010 154 328 482 Vuonna 2009 115 218 333 kuitenkin noin kolmasosa (109 kappaletta) onnistuttiin jatkamaan ja siten turvaamaan myös heille pääsy päivärahalle. Työllistetyistä suurin osa kuului ikäryhmään 25-55 -vuotiaat. Heitä oli yhteensä 205 henkilöä. 2.10 Kaupungin kesätyöpaikat Nuoria alle 25-vuotiaita oli 34 ja yli 55-vuotiaita 104 henkilöä. Palkkakustannuksiin käytettiin (ilman sos. Koululaisia haki kaupungin kesätöihin 1 475 henkilöä, kuluja) 3099 000 euroa ja tukea työhallinnolta saatiin mikä oli hieman edellisvuotista vähemmän. Kuukauden 1 887 000 euroa. Henkilöstöyksikkö organisoi palkkatuella työllistämistä OTE Nuorten työpajoja lukuun sosiaalisin perustein ja loput arvottiin. Toimialoittain pituisia työsuhteita oli tarjolla 300, joihin 70 valittiin ottamatta. kesätyöpaikat jakaantuivat seuraavasti: sivistys 50, perusturva 103, tekninen tuotanto 139 ja Kouvolan vesi Ote Nuorten työpajojen kautta työllistettiin vuonna 8. Palkkamenot (ilman sos.kuluja) olivat 262 230 euroa. 2012 yhteensä 106 nuorta, joista alle 25-vuotiaita oli 89 ja muita 17. Työllistettyjen nuorten keski-ikä oli 22,2 vuotta. Kaavio 7 Työllistettyjen määrä palvelusektoreittain vuonna 2012 Taulukko 12 Kesätyöntekijöiden määrä toimialoittain vuonna 2012 30 % 18 % 1 % Konsernipalvelut 51 % Sivistys Perusturva Tekninen tuotanto (ml. ti) Toimiala Yhteensä Sivistys 50 Perusturva 103 Tekniikka ja ympäristö 139 Kouvolan Vesi 8 Yhteensä 300 Vuonna 2011 300 Vuonna 2010 255 Vuonna 2009 256 16 Henkilöstökertomus 2012
3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1 Työaikamuodot Vakinaisesta henkilöstöstä 33 % (v. 2011: 32 %) kuuluu jaksotyöajan piiriin. Toiseksi suurin ryhmä on yleistyöaikaa tekevät henkilöt, joita on 31 % (v. 2011: 30 %) vakinaisesta henkilöstöstä. Kolmanneksi suurimmat ryhmät ovat opetustyöaikaa ja toimistotyöaikaa tekevät. Molempien osuus on 15 %. Toimistotyöajan säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Jaksotyön säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Perhepäivähoitajan säännöllinen täysi työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa työaikajaksossa. Tasoittumisjakson pituus Kouvolan kaupungilla on kuusi kuukautta. Säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa on käytössä esim. koulupsykologeilla, ylihoitajilla, sosiaalityöntekijöillä ja koulukuraattoreilla. Kaavio 8 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä eri työaikamuodoissa 31.12.2012 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Toimisto -työaika Yleistyöaika Kaksivuorotyö Jaksotyö Perhepäivähoitajat Opetustyö Lääkärit 37 h/vko Naiset 604 1220 0 1595 84 521 56 127 Miehet 146 340 18 49 0 234 34 12 Henkilöstökertomus 2012 17
3.2 Lisä- ja ylityöt Kaupungin henkilöstö on tehnyt vuosittain huomattavan määrän lisä- ja ylityötä. Maksetut lisä- ja ylityökorvaukset olivat vuonna 2012 yhteensä noin 2,26 milj. euroa sosiaalikustannuksineen (v. 2011: 2,13 milj. ). Henkilöstölle maksetut lisä- ylityöt on esitetty taulukossa 13. Työtehtävien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla tulee pyrkiä jatkossa entistä enemmän palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tätä kautta voidaan vähentää myös henkilöstömenoja. Taulukko 13 Lisä- ja ylityöt vuonna 2012 Toimiala Lisätyötunnit Ylityötunnit Lisätyö euroa Ylityöt euroa Eurot yhteensä Eurot sis. henkilösivukulut Konsernipalvelut (ti) 69,50 27,50 2 247,43 809,88 3 057,31 3 731,54 Elinkeinopalvelut (ti) 3 153,49 1 046,26 42 672,73 21 793,95 64 466,68 78 683,52 Sivistys (ti) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perusturva (ti) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tekniikka ja ympäristö (ti) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sivistys (tu) 4 850,79 2 466,24 58 520,67 54 653,29 113 173,96 138 132,21 Perusturva (tu) 26 312,95 27 759,10 523 000,75 653 868,28 1 176 869,03 1 436 403,96 Tekninen tuotanto 4 883,14 12 977,52 55 135,52 330 976,33 386 111,85 471 261,10 Tilaliikelaitos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kouvolan Vesi 78,25 3 346,55 2 092,80 107 484,53 109 577,33 133 742,42 Yhteensä 39 348,12 47 623,17 683 669,90 1 169 586,26 1 853 256,16 2 261 954,74 Vuonna 2011 36 453,83 48 920,63 580 878,08 1 175 402,80 1 756 280,88 2 129 314,94 3.3 Perhevapaiden käyttö Vuoden 2012 aikana käytettiin yhteensä 70 220 kalenteripäivää perhevapaita. Äitiysvapaalla oli vuoden 2012 aikana 164 henkilöä ja isyysvapaata käytti 27 henkilöä. Vanhempainvapaata käytti 159 henkilöä (159 naista), hoitovapaata 174 henkilöä (174 naista) sekä tilapäistä hoitovapaata 805 henkilöä (77 miestä ja 728 naista). Perhevapaiden pituudet ovat seuraavat: äitiysvapaa 105 arkipäivää isyysvapaa 1-18 arkipäivää äitiys- tai vanhempainrahakaudella, isäkuukausi 13-36 arkipäivää vanhempainvapaa 158 arkipäivää. Kouvolan kaupunki maksaa palkkaa ottovanhempainvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä. Hoitovapaata myönnetään alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Tilapäistä hoitovapaata myönnetään alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuttua äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan 18 Henkilöstökertomus 2012
Taulukko 14 Perhevapaiden käyttö vuonna 2012 kalenteripäivinä Toimiala Äitiys- Isyys- Vanhem- Hoito- Tila- Ottolapsen Yhteensä vapaa vapaa painvapaa vapaa päinen hoitovapaa hoitoloma Konsernipalvelut (ti) 0 22 10 713 24 0 769 Elinkeinopalvelut (ti) 381 0 1 019 970 16 0 2 386 Sivistys (ti) 0 0 0 0 2 0 2 Perusturva (ti) 124 0 104 0 1 0 229 Tekniikka ja ympäristö (ti) 87 13 298 222 62 0 682 Sivistys (tu) 7 359 288 4 780 12 196 1 657 0 26 280 Perusturva (tu) 7 678 64 13 390 14 735 1 478 0 37 345 Tekninen tuotanto 253 54 680 1 357 137 0 2 481 Tilaliikelaitos 0 0 0 0 22 0 22 Kouvolan Vesi 0 14 0 0 10 0 24 Yhteensä 15 882 455 20 281 30 193 3 409 0 70 220 Vuonna 2011 14 018 436 14 151 35 149 3 223 0 66 977 Vuonna 2010 16 723 553 15 713 28 905 3 111 6 65 011 Vuonna 2009 14 432 461 13 854 28 752 3 032 0 60 531 3.4 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2012 aikana 132 henkilöä (16 miestä ja 116 naista). Heidän keski-ikänsä oli 51,6 vuotta. Vapaata kertyi yhteensä 20 119 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaat lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Taulukko 15 Vuorotteluvapaiden käyttö vuonna 2012 kalenteripäivinä Toimiala Henkilöt Vuorotteluvapaa Kalpv yhteensä Kalpv / henkilö Konsernipalvelut (ti) 2 346 173,0 Elinkeinopalvelut (ti) 3 571 190,3 Sivistys (ti) 1 119 119,0 Perusturva (ti) 0 0 0,0 Tekniikka ja ympäristö (ti) 2 215 107,5 Sivistys (tu) 54 8 256 152,9 Perusturva (tu) 52 7 651 147,1 Tekninen tuotanto 16 2 452 153,3 Tilaliikelaitos 0 0 0,0 Kouvolan Vesi 2 509 254,5 Yhteensä 132 20 119 152,4 Vuonna 2011 117 17 849 152,6 Vuonna 2010 111 17 514 157,8 Vuonna 2009 103 14 401 139,8 Henkilöstökertomus 2012 19
4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön osaamisen kehittämisellä pyritään mahdollistamaan kaupungin strategisten päämäärien mukaisen toiminnan toteutuminen. Lähtökohtana ovat kaupungin tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Kehittämisen keinoin pyritään varmistamaan sekä henkilöstön osaaminen että organisaation kyky jatkuvaan oppimiseen, innovointiin ja kehittämiseen. Haasteena on henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen, mikä edellyttää entistä parempaa ennakointia ja henkilöstön moniosaamisen varmistamista ja hyödyntämistä. Kuntarekryn käyttöönotto, sosiaalinen media -koulutus, suojavaateohje, osaamisen johtaminen, sairauspoissaolojen hallinta, Kevan tuki työurien pidentämiseksi ja työaikajärjestelmät. Henkilöstöyksikön ja kaupungin muiden asiantuntijoiden lisäksi kouluttajina oli ulkopuolisia asiantuntijoita mm. Kevasta ja KT Kuntatyönantajilta. Koko henkilöstölle tarkoitettuja työyhteisö- ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä työyhteisökoulutuksia olivat Stella Polariksen esitykset Vuorovaikutustaidot työelämässä Kouvola-talolla sekä demoesitys terveystorilla Kuusankoski-talolla. Aikaisempien vuosien tapaan henkilöstöyksikkö vastasi koko henkilöstölle tarkoitetusta koulutuksesta ja toimialat oman toimialansa ammatillisesta koulutuksesta. Vuonna 2012 keskitettynä henkilöstökoulutuksena järjestettiin 50 tilaisuutta, joihin osallistui noin 1.300 kaupungin työntekijää. Koulutuksen painopisteet olivat esimiestyön tukeminen, työhyvinvointikoulutus ja tietohallintoon liittyvä koulutus. Esimiesinfojen tavoitteena on uusien toimintatapojen jalkauttaminen, ajankohtaisten asioiden tiedottaminen sekä esimiesten kysymyksiin vastaaminen. Esimiesinfojen teemoina oli mm. uudet virka- ja työehtosopimukset, Savuton Kouvola -toimintaohjelma, Kuntarekryn käyttöönottoa varten järjestettiin alkuvuodesta 14 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 191 henkilöä. Kouluttajana oli Kymen Rekrystä Panu Ojamies. TIETY-tietotyötutkintokoulutukseen osallistui toimialoilta 10 henkilöä. Perinteisten Office-ohjelmien koulutusten lisäksi annettiin myös Webropol- sekä Stato-koulutusta. Yhden päivän työsuojelukoulutus järjestettiin työsuojeluasiamiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Myös sisäisestä valvonnasta ja sopimuksenhallinnasta järjestettiin omat koulutukset. Seuraavassa on kuvattu toimialojen keskeisimmät koulutushankkeet. Hyvinvointipalvelut Tietotyön tutkinnon suoritti yhteensä 10 henkilöä. Kuva: Sara Vainikka. Opetustoimen täydennyskoulutuksen suunnittelun selkeinä johtoajatuksina ovat olleet yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistaminen, uuden hyvinvointipalvelujen prosessiorganisaation kehittäminen ja henkilöstön ammatillisen osaamisen lisääminen. Perusopetuksen opetushenkilöstön virkaehtosopimuksen mukainen täydennyskoulutus on osittain toteutettu opettajille 20 Henkilöstökertomus 2012