J U U A N K U N T A T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 1 3

1 J U U A N K U N T A T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 1 3 TASEKIRJA Kunnanhallitus 31.3..2014 JUUAN TILINPÄÄTÖS 2013 tuhatta euroa vuodet 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Asukasluku 5203 5 324 5 453 5 592 5 705 5 762 5 829 Verotulot 13430 13053 13 401 13 508 13 001 13 545 13 346 Vuosikate 998-353 271 1 796 968 3 380 2 738 Poistot 1528 1470 1 409 1 482 1 416 1 216 1 186 Tulos -530-1823 -1 138 314-447 2 165 1 552 Yli- tai alijäämä -153-1412 -775 343-239 1 483 1 773 Investoinnit,netto 2176 2505 1 511 1 161 1 803 1 498 1 204 Vuosikate % poistoista 65,3-24,0 19,3 121,2 68,4 278 231 Lainat /asukas 0 0 0 0 0 0 0 Vuosikate /asukas 191,7-66,3 49,8 321,1 170 587 469,8 Tase 32030 32521 33 065 34 061 33 806 33 907 31 911

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1.Toimintakertomus 1.1.Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1.1.1.Kunnanjohtajan katsaus 3 1.1.2.Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 7 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 10 1.1.5 Tulevan kehityksen arviointia 13 1.1.6 Kunnan henkilöstö 15 1.1.7 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 16 1.1.8 Ympäristötekijät 16 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 19 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 19 1.3.2 Toiminnan rahoitus 20 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 21 1.5 Kokonaistulot ja -menot 22 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 23 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 28 2. Talousarvion toteutuminen 30 2.1 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 30 2.2 Käyttötalouden toteutuminen 31 2.2.1 Hallinnon palvelualue 31 2.2.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue 35 2.2.3. Sivistyksen palvelualue 43 2.2.4 Tekninen palvelualue 54 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 67 2.4 Investointiosan toteutuminen 69 2.5 Rahoitusosan toteutuminen 76 3 Tilinpäätöslaskelmat 78 3.1 Tuloslaskelma 78 3.2 Rahoituslaskelma 79 3.3.Tase 80 3.4 Konsernilaskelmat 82 4.Tilinpäätöksen liitetiedot 86 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 86 4.2.Tuloslaskelman liitetiedot 87 4.3.Taseen liitetiedot 92 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 98 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 99 4.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 100 5. Eriytetyt tilinpäätökset 102 5.1.Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat 102 5.2 Kaukolämpölaitoksen tilinpäätöslaskelmat 104 6.Allekirjoitukset ja merkinnät 106 7.Luettelot ja selvitykset 107 (31.3.2014 esitys kv:lle ja tilint.korjaukset sivuille 82,97 ja 99; 22.5.2014 ja skannattu 2.6.14 allekirjoitukset)

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 taloudellinen toimintaympäristö on edelleen pitkittyneen taantuman myötä ollut kunnille haasteellinen. Kuntien omien talouden tasapainotus-, ja säätötoimenpiteiden myötä kunnat ovat omissa ennakkotiedoissaan raportoineet kuitenkin edellisvuotta selvästi vahvemmista tuloksista, näin myös Juuassa. Parantuneesta tuloskehityksestä huolimatta talouden tunnusluvut eivät ole tyydyttävät ja kulukarsintaa ja rakenteita uudistavia toimia on syytä jatkaa. Juuassa työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkealla tasolla. Kuntien vastuu ja rooli tulee entisestään kasvamaan mitä tulee pitkäaikaistyöttömien toimenpiteisiin ohjaamiseen ja järjestämiseen, asiaa säätelevää uutta lainsääntöä tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Jatkossa yhä lyhyemmän työttömyysjakson työttömät tulevat kuntien vastuulle tai vastaavasti mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä Kelalle maksettavat kunnan osuudet työmarkkinatuesta kasvavat. Huolimatta siitä, että Juuan kunnan kuntouttavan työtoiminnan piirissä on kuukaudessa keskimäärin 40 45 henkilöä, uhkaavat korkeat työttömyysluvut kasvattaa kunnan maksamaa osuutta entisestään. Heikko työllisyyskehitys on koko 2008 alkaneen taantumakauden vaikuttanut Juuassa siten, että kunnan verotulokehitys on ollut Pohjois- Karjalan kuntien alhaisimpia. Talouden keskeiset tunnusluvut ja vertailu edellisvuoden kehitykseen on esitetty seuraavassa taulukossa. Talouden tunnusluvut /tuloslaskelma ulkoiset 2012 2013 Toimintatuotot 7.4 6.9 Toimintakulut 40.8 40.1 Toimintakate -33.5-33.2 Verotulot 13.1 13.4 Valtionosuudet 19.6 20.4 Vuosikate - 0.4 1.0 Poistot ja arvon alennukset -1.5-1.5 Tilikauden tulos -1.8-0.5 Poistoeron muutos 0.4 0.0 Varausten muutos 0.0 0.4 Tilikauden yli/alijäämä -1.4-0.2 Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiä verrattaessa voidaan todeta, että toimintatuotot ovat hieman pienentyneet. Toimintakulut ovat olleet 0.7 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja näin myös toimintakatteen kasvu on saatu pysäytettyä. Kun verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet hieman edellisvuotta suotuisammin, on vuosikate 1.0 milj. euroa. Vuosikate ei

4 kuitenkaan kata poistoja ja tulos 0.5 milj. tappiollinen tilikauden alijäämän ollessa poistoeron muutoskirjausten jälkeen 0.2 milj.. Ostopalveluissa suurimmat menoerät kohdistuvat perusterveydenhuoltoon (3.3 milj. ), erikoissairaanhoitoon (6.2 milj. ) sekä sosiaalipalveluihin (7.4 milj., esim. vanhusten asumispalvelut). Vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin verrattuna suurin ostopalvelujen kasvu (0.4 milj. ) kohdistui sosiaalipalveluihin. Kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että Juuan kunnan talous on vahvistunut edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Talouden tunnusluvut eivät kuitenkaan ole terveellä pohjalla ja toimia talouden tasapainottamiseksi on syytä määrätietoisesti jatkaa etenkin, kun Juuan kunta on pakotettu viemään läpi erittäin haasteellisen kokonaisinvestointiohjelman. Kiitän haasteellisissa olosuhteissa saavutetuista tuloksista ja yhteistyöstä luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa Juuassa 17.3.2014 Pekka Pietiäinen kunnanjohtaja

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta JHTT-tilintarkastaja Kunnanhallitus Sosiaali-ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuusto vuonna 2013 Vainikka Pekka, SDP, puheenjohtaja Halonen Pirjo, Kesk, I varapuheenjohtaja Hyykky Jari, PS, II varapuheenjohtaja Alanko Risto, Kesk Brelo Tuomo, PS Eskelinen Anne, Kesk Hernesniemi Väinö, PS Kettunen Seppo, Kesk Kirjavainen Onni, SDP Kortelainen Joni, SDP Laaja Tuomo, KD Lehikoinen Matti, Kesk Leppänen Petri, Kesk Louhelainen Reima, PS Martikainen Arvi, PS Martikainen Jonna, PS Miettinen Jari, SDP Perälä Kari, Kesk Peura Matti, Kesk Ruokolainen Jaakko, Kesk Ryynänen Leo, Kok Tanskanen Heidi, Kesk Timonen Sakari, SDP Tolvanen Jarmo, SDP Vepsäläinen Jarmo, SDP Väyrynen Sinikka, SDP Wickström Pertti, Kok

6 Lokakuussa 2012 pidettyjen kunnallisvaalien osoittama kunnanvaltuuston paikkajakauma vuosina 2013-2016 on seuraava: valtuutetut puolueittain: kesk. 10 sdp 8 ps 6 kok 2 kd 1 yhteensä 27 Kunnanhallitus vuonna 2013 Varsinainen jäsen Ruokolainen Jaakko, puh.joht Hernesniemi Väinö, I vpj Väyrynen Sinikka, II vpj Tanskanen Heidi Martikainen Jonna Timonen Sakari Leppänen Petri Henkilökohtainen varajäsen Kettunen Seppo Kallinen Topi Kortelainen Liisa Eskelinen Anne Willman Eeva Kortelainen Joni Peura Matti

7 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan maakunnassa oli asukkaita vuoden 2013 lopussa 165 445. Se on noin 300 ihmistä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalaan on kuitenkin muutettu varsin ahkerasti. Pohjois-Karjala oli viime vuonna viidennen kerran peräkkäin muuttovoittomaakunta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 päättyessä maakunnan muuttovoitto oli 21 ihmistä. Joensuun seudun seitsemään kuntaan perustettiin vuonna 2013 yhteensä 507 uutta yritystä. Samalla 224 yritystä lopetti toimintansa, joten yritysten nettomäärän lisäys oli 283. Juuassa perustettiin vuonna 2013 13 uutta yritystä ja toimintansa lopetti 9 yritystä. Teollisuustyöpaikkoja oli Joensuun seudulla vuoden 2013 lopussa 8 723 kappaletta. Se on 208 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuustyöpaikkojen määrä laski hieman lähes kaikissa Joensuun seudun kunnissa. Kehitys on samanlainen muuallakin Suomessa, sillä Suomesta on kadonnut viimevuosien aikana peräti 60 000 teollisuustyöpaikkaa. Venäläismatkailijoiden Pohjois-Karjalaan jättämä matkailutulo oli vuonna 2013 noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuoden 2014 alku näyttää venäläismatkailijoiden jättämän matkailutulo osalta miinusmerkkistä kehitystä niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Talouden taantuma taittui maankunnassa vuonna 2013 ja loppuvuodesta oli jo varovaisia nousun merkkejä havaittavissa. Vuoden 2014 talousnäkymät ovat kuitenkin maailmalla niin kuin Pohjois- Karjalassakin edelleen epävarmat ja odottavat. Hienokseltaan loppuvuodesta parantunut taloustilanne ei ainakaan vielä näy merkittävästi yrityksien kyvyssä työllistää.

8 Väestön ikärakenne Pohjois-Karjalassa 31.12.2013 Aluejako 1.1.2013 0-14 v. % 15-64 % 65+ % Yhteensä Joensuu 10815 14,5 49679 66,7 13977 18,8 74 471 Outokumpu 1030 14,2 4373 60,2 1859 25,6 7 262 Ilomantsi 577 10,3 3209 57,2 1828 32,6 5 614 Juuka 606 11,6 3035 58,3 1562 30,0 5 203 Kontiolahti 3288 22,8 9196 63,8 1938 13,4 14 422 Liperi 2377 19,2 7768 62,7 2251 18,2 12 396 Polvijärvi 654 14,0 2853 61,2 1157 24,8 4 664 Joensuun seutu 19347 15,6 80113 64,6 24572 19,8 124 032 Lieksa 1379 11,2 7258 59,0 3666 29,8 12 303 Nurmes 1038 12,7 4796 58,6 2357 28,8 8 191 Valtimo 315 13,2 1367 57,5 697 29,3 2 379 Pielisen Karjala 2732 11,9 13421 58,7 6720 29,4 22 873 Kitee 1417 12,7 6634 59,2 3146 28,1 11 197 Rääkkylä 295 12,0 1427 57,8 745 30,2 2 467 Tohmajärvi 672 13,8 2918 59,8 1286 26,4 4 876 Keski-Karjala 2384 12,9 10979 59,2 5177 27,9 18 540 Pohjois-Karjala 24463 14,8 104513 63,2 36469 22,0 165 445 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.3.2014

9 Työttömien osuus työvoimasta Kunta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Joensuu 18,7 17,8 17,2 16,8 16,8 15,8 14,8 14,3 14,1 16,5 14,6 14,0 15,1 15,9 Kitee 17,2 16,0 15,0 15,5 16,0 16,5 15,7 13,3 13,4 16,1 14,8 12,8 14,0 16,0 Lieksa 22,5 21,6 21,9 21,7 21,9 20,9 20,3 18,3 17,7 18,0 15,9 16,1 18,1 20,0 Nurmes 24,1 22,1 19,6 17,8 18,0 17,8 16,2 15,6 15,6 15,8 13,7 14,1 14,9 15,5 Outokumpu 20,7 19,6 18,8 17,1 17,5 17,2 16,1 15,0 14,8 17,9 17,2 14,6 14,2 16,7 Eno* 24,1 22,9 23,4 22,6 23,7 20,2 17,5 16,6 15,3 * * * * * Ilomantsi 22,0 22,2 21,5 21,8 22,3 20,7 17,1 15,7 14,5 17,1 14,4 13,6 15,0 15,3 Juuka 22,3 21,1 19,0 18,0 17,6 17,6 15,4 13,4 14,1 15,4 15,1 12,8 14,0 17,3 Kesälahti*** 21,0 19,9 18,4 18,8 17,7 17,5 14,4 12,6 12,7 16,2 13,5 12,6 14,3 *** Kiihtelysvaara* 15,9 16,4 16,3 14,3 15,6 * * * * * * * * * Kontiolahti 13,0 13,0 12,2 12,1 11,6 11,1 10,5 10,0 9,7 11,8 10,3 9,5 10,4 10,9 Liperi 13,6 13,3 13,4 13,2 12,7 12,3 10,8 9,9 9,2 11,5 11,2 10,5 11,3 12,1 Polvijärvi 20,6 19,5 18,6 17,9 17,6 16,1 15,3 14,4 14,0 17,1 17,2 14,2 15,6 15,9 Pyhäselkä* 14,2 14,6 13,1 13,9 13,5 12,7 12,1 11,4 11,3 * * * * * Rääkkylä 19,8 21,1 19,2 19,8 18,7 18,3 16,6 13,7 14,9 17,7 16,2 14,2 15,0 17,0 Tohmajärvi 21,0 19,9 18,3 19,1 20,2 18,8 18,5 15,9 14,9 17,6 16,0 14,7 17,4 19,3 Tuupovaara* 17,9 18,9 18,4 17,8 17,3 * * * * * * * * * Valtimo 24,3 22,1 23,1 21,5 19,6 17,2 15,8 13,1 13,0 15,3 13,6 14,5 14,1 14,0 Värtsilä** 21,0 18,7 15,9 16,1 18,1 ** ** ** ** ** ** ** ** ** Pohjois-Karjala keskim. 19,3 18,5 17,4 16,8 17,1 16,3 14,9 13,5 13,3 15,8 14,5 13,4 14,5 15,6 Koko maa 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 9,4 9,8 11,3 Työttömät yht. P-K 14 780 14 146 13 484 13 079 12 945 12 308 11 435 10 530 10 210 11 937 10 760 9 929 10 738 11 556 kuntaliitos *Joensuu **Tohmajärvi ***Kitee

10 1.1.4 Olennaiset muutoksen kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloksesta lyhyesti (1000, ulkoiset menot ja tulot) 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Toimintatuotot 6919 7 355 6 715 6 792 5 960 5 964 5 511 5 265 4 819 Toimintakulut -40141-40 826-38 819-37 128-35 592-32 566-31 597-29 968-29 299 toimintamenojen muutos-% -1,7 5,2 4,6 4,3 9,3 3,1 5,4 2,3 1,3 Toimintakate -33 222-33 472-32 104-30 336-29632 -26 602-26 086-24 703-24 480 toimintakatteen muutos-% -0,7 4,3 5,8 2,4 11,4 2,0 5,6 0,9 2,0 Verotulot 13 430 13 053 13 401 13 508 13 000 13 545 13 346 12 496 11 738 Valtionosuudet 20 407 19 619 18 499 18 170 17 097 15 768 14 935 14 420 12 786 Vuosikate 998-353 271 1 796 968 3 380 2 738 2 684 456 Poistot ja arvonalentumiset -1 528-1 470-1 410-1 482-1 415-1 215-1 186-1 268-1 405 Tilikauden tulos -530-1 823-1 138 314-447 2 165 1 552 1 416-958 Tilinpäätössiirrot 377 411 363 29 208-682 221 236 769 Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä -153-1 412-775 343-239 1 483 1 773 1 652-189 Vuosikate/Poistot % 65,3-24,0 19,3 121,2 68,39 278,04 230,96 211,65 32,45 Vuosikate /asukas 191,7-66,3 49,7 321,1 169,57 586,69 469,77 451,92 80,39 Kunnan ulkoiset toimintamenot vähenivät edellisestä tilinpäätöksestä noin 0,7 miljoonaa euroa. Poikkeuksellista vuonna 2013 oli henkilöstömenojen väheneminen noin 750 000 euroa. Palvelujen ostot kasvoivat edelleen, kasvun ollessa noin 2 500 000 euroa. Talousarvion menojen toteutuma oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 0,14 miljoonaa euroa suurempi ja toteutuma talousarvion muutosten jälkeen 0,9 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Investointeja budjetoitiin alun perin noin 7,5 miljoonaa euroa ja talousarvion muutosten jälkeen budjetoitu investointien tarve oli noin 2,8 miljoonaa euroa. Investointeja toteutettiin noin 2,4 miljoonan euron edestä. Vuosikate ei edelleenkään yllä poistojen määrän tasolle ja kunnan talous on edelleen vaarassa kriisiytyä. Verotilityslain muutoksen johdosta joulukuun 2013 alkupuolella kuntalaisten maksamat jäännösverot kunnallisverosta ehtivät mukaan joulukuun 2013 tilityksiin. Aiemmin ne ehtivät vasta joulukuuta seuraavan vuoden tammikuun tilityksiin. Verotulot kirjataan kuntien kirjanpidossa, poikkeuksena muista kunnan kirjauksista, suoritusajankohdan mukaan. Jäännösveroja vuodelta 2012 on syksyllä 2013 maksuunpantu 418 606 euroa.

11 Edellä mainituista syistä on kunnallisveroerä, noin 120 000, kirjattu kunnan vuoden 2013 verotuloksi. Aiemman lainsäädännön mukaan tulot olisivat tulleet ja kirjattu vasta vuonna 2014. Ali- tai ylijäämän muodostuminen Toimintakatteen rahoitus ja tilik.tulos TP 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 +muutokset Verotulot 13 508 126 13 401 044 13 053 007 13 070 000 13 430 118 Valtionosuudet 18 169 636 18 498 916 19 618 764 20 548 210 20 406 501 Rahoitustuotot ja -kulut 453 891 475 114 446 889 405 000 383 228 Verot, valtionosuudet ja rahoitus yhteensä 32 131 653 32 375 073 33 118 660 34 023 210 34 219 847 Toimintakate -30 336 117-32 103 709-33 471 551-33 648 950-33 222 278 Vuosikate 1 795 536 271 364-352 891 374 260 997 569 Poistot ja arvonalentumiset -1 481 550-1 409 667-1 470 339-1 560 380-1 528 035 Tilikauden tulos 313 986-1 138 303-1 823 230-1 186 120-530 466 Poistoerot ja varausten muutokset 28 701 363 457 411 305 356 000 377 095 Tilikauden yli- tai alijäämä 342 687-774 846-1 411 925-830 120-153 371

12

13 1.1.5 Tulevan kehityksen arviointia Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste 2013 2015 Lähde: *)IMF, World economic Outlook, tammikuu 2014 **) OECD, Economic outlook 2013, marraskuu Tuotannon kasvu Työttömyysaste 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Venäjä 1.5 2.0 2.5 Kiina 7.7 7.5 7.3 Euroalue -0.4 1.0 1,4 12.0 12.1 11.8 Yhdysvallat 1.9 2.8 3.0 7.5 6.9 6.3 Japani 1.7 1.7 1.0 4,0 3.9 3.8 OECD 1.3 2.2 2.3 8,0 7.8 7.5 Saksa 0.5 1.6 1.4 5.4 5.4 5.2 Ranska 0.2 0.9 1.5 10.6 10.8 26.8 Espanja -1.2 0.6 0.6 26.4 26.3 25.6 Tilastokeskuksen mukaan tuotanto supistui Suomessa 1 % vuonna 2012 ja 1,4 % vuonna 2013, joten taantuma on kestänyt jo kaksi vuotta. Kotimaiset tutkimuslaitokset arvioivat tuotannon kasvun käynnistyvän tämän vuoden aikana ja olevan 0,5-1 %. Hitaasta talouskasvusta huolimatta työttömyys ei noussut kovinkaan paljon vuoden 2013 aikana ja sen arvioidaan pysyvän lähes ennallaan vuonna 2014. Tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Suomessa 2014 2015 Tuotannon kasvu Työttömyysaste 2013 2014 2015 2013 2014 2015 VM 12/2013-1,2 0.8 1.8 8.2 8,4 8.2 Suomen pankki 12/2013-1.0 0.6 1.7 8.1 8.1 7.5 Aktia 2/2014-0.8 0.7 1.6 8.3 8.4 8.2 Nordea 3/2014-1.0 0.3 2.0 8.1 8.1 7.8 Handelsbanken 12/2013-1.2 1.5 2.2 8.1 8.0 7.4 OP-Pohjola 1/2014-1.0 1.7 1.6 8.1 8.2 8.0 Yritystoiminnan liikevaihto kasvoi vuoden 2009 pudotuksen jälkeen kaikissa maakunnissa vuosina 2010-2011. Vuonna 2012 kasvu hidastui ja kääntyi laskuun vuoden 2013 aikana useimmissa maakunnissa. Vain Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla tapahtui lievää kasvua. Yritystoiminnan liikevaihto putosi eniten Kainuussa, Keski- Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. (Edellä olleet arviot ja taulut TEM 56/2014 katsauksesta:maakuntien suhdannekehitys 2012-2014) Juuan kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 on rakennettu niin, että suunnitelmavuosien aikana kurotaan umpeen taloutemme epätasapaino. Ongelmamme johtuvat vain liian suurista menoista. Lisäksi on syytä tarkastella toimintojemme ja työtapojemme kustannustehokkuutta. Olemme puhuneet ja ajatelleet asian laidan johtuvan ikääntyvästä väestöstä, sairastavuudesta ja huonoista ajoista, kun tosiasiassa olemme löysäilleet silloin kun muut kunnat ovat panneet talouttansa kuntoon. Tilastojen (tosiasioiden) mukaan kustannustasomme samantapaisten kuntien joukossa muita selvästi korkeampi. Kunta on ollut vuosia velaton, mutta palvelutuotannossa tarvittavien investointien kannalta meillä on runsaanpuoleisesti korjausvelkaa. Nyt ja tulevina vuosina kunta panostaa voimakkaasti investointeihin.

14 Tulevien vuosien ongelma on siinä, että investoinnit on jonkun maksettava. Se joku on aina kyseisten palvelujen tuottaja ja silloin palveluihin kohdistuvat poistot (investoinnit) heikentävät edelleen kyseisen yksikön tulosta. Tämä kiertoliike taas aiheuttaa lisää paineita toimintakatteen osoittamien kustannusten pienentämiseksi. Vaikeusastetta lisättäessä astuvat peliin mukaan vielä kunnan kolmansille myöntämät lainat ja takaukset. Nämä ovat aina riski, jotka voivat realisoitua nopeastikin. Asukasmäärä kunnassa vähenee voimakkaasti ja tasaista tahtia. Tämäkään tosiasia yhdessä korkean työttömyysasteen kanssa ei ollenkaan helpota kunnan talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Kuitenkin kunta on pystynyt tarjoamaan asukkailleen kohtuullisen hyvät palvelut ja halutessaan kunta voi ja pystyy korjaamaan kriisiytyvän talouden. Kuntien tuloslaskelma vuonna 2012, /asukas (Kuntaliitto/tilastokeskus) 2013 2012 Juuka Juuka 2000-6000 as. kunnat Pohjois- Karjala Koko maa Asukasluku 31.12.2012 5203 5 324 451 306 165 754 5 426 674 Tuloslaskelman erä: Toimintatuotot + 1330 1 381 1 278 1 596 1 567 Valmistus om. käyttöön ym. +/- 0 0 2 38 109 Toimintakulut - 7715 7 668 6 733 6 801 6 531 Toimintakate = 6385-6 287-5 453-5 166-4 855 Verotulot + 2581 2 452 2 839 2 879 3 560 Valtionosuudet + 3922 3 685 2 756 2 383 1 487 Verot ja valt.osuud.yht. 6 503 6 137 5 595 5 261 5 047 Korkotuotot + 6 15 11 14 41 Korkokulut - 0 0 35 36 44 Muut rahoituserät, netto +/- 68 69 35 42 60 Vuosikate = 192-66 153 115 249 Poistot ja arvonalentumiset - 294 276 242 265 351 Satunnaiset tuotot + 0 0 8 0 50 Satunnaiset kulut - 0 0 0 0 5 Tilikauden tulos = -102-342 -81-151 -57 Tilinpäätössiirrot +/- 72 77 5 10 5 Tilikauden yli-/alijäämä = -29-265 -76-141 -52

15 1.1.6 Kunnan henkilöstö Juuan kunnan palveluksessa 31.12.2013 vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 337 henkilöä. Vuoden 2013 aikana kunnan vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 8 henkilöllä. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin yhteensä 25 henkilöä ja 17 henkilöä poistui kunnan palveluksesta. Näistä 7 siirtyi eläkkeelle. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle. 2011 2012 2013 Palkat ja palkkiot 12 531 359,00 13 447 578,00 12 732 287,00 Eläkemaksut 3 579 246,00 3 775 610,00 3 783 727,00 Muut henkilöstösivukulut 654 562,00 762 175,00 690 214,00 Yhteensä 16 765 167,00 17 985 363,00 17 206 228,00

16 Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot vähenivät vuonna 2013 edellisvuodesta noin 4,3 % eli noin 780 000 euroa. Henkilöstömenojen vähennys johtuu sijaismenojen pienentymisestä sekä lomapalkkavarausten vähenemisestä. 1.1.7 Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Taloudellisen riskin kunnan toiminnassa muodostaa talouden taantuma ja kunnan toimintakatteen edelleen huonontuminen. Yleinen taantuma ja kunnan toimintojen suuret yksikkökustannukset heikentävät investointimahdollisuuksia ja palvelujen kehittämistä. Henkilöstön saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella voi lähivuosina osoittautua nykyistä vaikeammaksi. Lääkäripalveluita on pyritty korjaamaan erilaisin ostopalvelusopimuksin. Ne kuitenkin lisäävät edelleen kustannuksia ja muodostavat sinänsä jo oman riskiryhmänsä. Erilaiset uudet atk-järjestelmät muodostavat myös toiminnallisen riskin. Näyttääkin siltä, että atk-toimintojakin kuvaa nykyisin jatkuva muutos. Maakunnallisuuden järjestelmien ylläpidossa on katsottu pienentäneen järjestelmäriskejä. Kunnan rakennukset, liikennevälineet ja irtain omaisuus on riskilajina turvattu vakuutuksin. Toiminnan keskeytysvakuutuksia ei kunnalla ole ollut. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2011. Oman riskiryhmänsä muodostavat erilaiset poikkeustilanteet mm. lämmön- ja vedenjakelussa, tietoliikenteessä sekä elintärkeiden asiakaspalvelujen tuottamisessa. Näihin riskeihin varaudutaan kunnan poikkeusolojen suunnitelmissa. 1.1.8 Ympäristötekijöistä Kunnan vesi- ja viemäriverkosto on saneerauksen kohteena koko suunnittelukautena. Edellä mainittuihin investointeihin varauduttu talousarviossa. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yleisestä ohjeistamisesta. Valvonnan täytäntöönpanosta vastaa kunnanjohtaja. Palvelualueen päällikkö vastaa, että palvelualueen sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja on riittävää. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu muun muassa kuntalakiin sekä kunnan hallintosääntöön ja siinä mainittuihin tehtäviin, toimintavaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon.

17 Sisäinen valvonta on toimintayksiköiden prosessi, jonka avulla se pyrkii kohtuullisessa määrin varmistamaan tavoitteidensa saavuttamista ja toimintansa laillisuutta. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet. Näiden yleisohjeisiin perustuen on käynnistetty kehittämistyö jonka tavoitteena on systemaattiset sisäisen valvonnan tarkastukset ja raportoinnit. Kunnanhallitus on vuosittain antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, mitkä ovat sisältäneet ohjeita myös sisäiseen valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa..säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Valvontaa ovat osaltaan suorittaneet kunnanhallitus täytäntöönpanopäätösten yhteydessä sekä ohjeiden mukaisesti määrätyt viranhaltijat. Toimielinten ja viranomaisten päätösten lain- ja säännöstenmukaisuutta on seurattu kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla. Otto-oikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä Kunnanhallituksen ja muiden tilivelvollisten viranomaisten tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyiden toimivuutta, toimeenpanoa ja kehittämistä. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa sisäistä valvontaa ohjeistuksen mukaisesti osana johtamistaan Yleisellä tasolla valvontaan on lisäksi toteutettu johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Havaittuihin puutteisiin on esimiestasolla välittömästi puututtu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailuissa ja niitä edeltävissä osavuosiraporteissa. Tavoitteiden asetteluissa tai määrärahojen budjetoinneissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällistä menettelyä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kunnan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Mahdollisia vahinkoriskejä on arvioitu ja päivitetty kohteittain vuosittain vakuutustarkastelun yhteydessä. Investointeihin ja rahoitukseen ei kertomusvuonna kohdistunut erityisriskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tällaiset vastuut, menetykset tai korvaukset voisivat koskea esimerkiksi virheellistä menettelyä hankinnan kilpailuttamisessa tai valtion omaisuuden takaisinperinnässä. Sopimustoiminta. Terveydenhuollon ostopalvelusopimuksissa on ollut myös vuonna 2013 melkoisia haasteita lääkäripalvelujen järjestämisessä.

18 Vanhentumisaikojen seurantaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siten, että varamiesjärjestelmät ovat riittävät myös mahdollisten pitkien sairaslomien yhteydessä. Kunnan asianhallintajärjestelmään on (2011) otettu käyttöön sopimustenhallintaosio, jolla voidaan myös keskitetysti hallita sopimuksia ja seurata esim. niiden voimassaoloaikaoja. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä käynnistettyjen kehittämistoimien sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Sisäinen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. Tarkastuslautakunnan valvonta Lautakunta on kiinnittänyt huomiota kertomuksessaan asioihin, joita oli syytä kehittää ja korjata. Kunnanhallitus on vuosittain ennen talousarvion käsittelyä antanut kunnanvaltuustolle selonteon niistä toimenpiteistä joihin on ryhdytty tarkastuslautakunnan esittämien asioiden kehittämiseksi.

19 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 6 919 7 355 Toimintakulut -40 141-40 826 Toimintakate -33 222-33 471 Verotulot 13 430 13 053 Valtionosuudet 20 407 19 619 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 30 81 Muut rahoitustuotot 355 366 Korkokulut Muut rahoituskulut -2-1 Vuosikate 998-353 Poistot ja arvonalentumiset -1 528-1 470 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -530-1 823 Tilinpäätössiirrot 377 411 Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä -153-1 412 Tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 17,24 18,01 Vuosikate/Poistot % 65,28-24,00 Vuosikate /asukas 191,73-66,28 Asukasmäärä 31.12. 5203 5324 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

20 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 997-353 Tulorahoituksen korjauserät -60-141 Investointien rahavirta Investointimenot -2 358-3 150 Rahoitusosuudet investointeihin 39 645 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 143 216 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 239-2 783 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-14 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja po muutokset -3 6 Vaihto-omaisuuden muutokset -13 10 Saamisten muutos 523-729 Korottomien velkojen muutos 47 1 299 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 554 572 Rahavarojen muutos -685-2 211 Rahavarat 31.12. 7 628 8 313 Rahavarat 1.1. 8 313 10 524-685 -2 211 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -5479-2375 Pääomamenojen tulorahoitus % 43,02-14,01 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 65,51 68,97 Asukasmäärä 31.12. 5203 5324 Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuudeninvestointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365pv x rahavarat 31.12. / kassastamaksut tiikaudella

21 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 21 956 21 249 OMA PÄÄOMA 21 664 21 817 Aineettomat hyödykkeet 30 50 Peruspääoma 16 732 16 732 Aineettomat oikeudet 4 7 Edell. tilikausien yli/alijäämä 5 085 6 497 Muut pitkävaikutteiset menot 26 43 Tilikauden yli/alijäämä -153-1 412 Aineelliset hyödykkeet 18 493 17 687 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet 2 333 2 337 VARAUKSET 3 899 4 276 Rakennukset 9 847 10 287 Poistoero 3 504 3 470 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 918 2 908 Vapaaehtoiset varaukset 395 806 Koneet ja kalusto 249 258 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 210 217 Ennakkomak ja keskener. hank. 1 144 1 895 Valtion toimeksiannot 8 12 Muut toimeksiantojen pääomat 202 205 Sijoitukset 3 433 3 512 Osakkeet ja osuudet 3 274 3 353 VIERAS PÄÄOMA 6 257 6 211 Muu lainasaamiset 130 130 Pitkäaikainen 415 386 Muut saamiset 29 29 Muut velat 415 386 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 4 Lyhytaikainen 5 842 5 825 Valtion toimeksiannot 1 4 Ostovelat 3 033 3 026 muut velat/liittymismaksut ja muut 307 306 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 073 11 268 siirtovelat 2 502 2 493 Vaihto-omaisuus 77 64 Muu vaihto-omaisuus 77 64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 32 030 32 521 Saamiset 2 368 2 891 Taseen tunnusluvut Pitkäaikaiset saamiset 826 841 Omavaraisuusaste % 79,81 80,24 Lainasaamiset 826 841 Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,35 15,52 Kertynyt yli-/alijääma, 1000 4932 5085 Lyhytaikaiset saamiset 1 542 2 050 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 947,93 955,19 Myyntisaamiset 855 792 Lainakanta 31.12., 1000 0 0 Lainasaamiset 22 22 Lainakanta 31.12.,/ /asukas 0 0 Muut saamiset 479 968 Lainasaamiset, 1000 130 130 Siirtosaamiset 186 268 Asukasmäärä 5203 5324 Rahoitusomaisuusarvopaperit 2 151 2 151 Osakkeet ja osuudet 2 151 2 151 Rahat ja pankkisaamiset 5 477 6 162 VASTAAVAA YHTEENSÄ 32 030 32 521 Omavaraisuusaste, %= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus,% = 100 x (vieraspääoma-saadut ennakot) / käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

22 1.5 Kokonaistulot ja - menot Tulot 1000 2013 Toiminta Toimintatuotot 6 919 Verotulot 13 430 Valtionosuudet 20 406 Korkotuotot 30 Muut rahoitustuotot 355 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot -86 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 39 Käyttöomaisuuden myyntitulot 143 Kokonaistulot yhteensä 41 236 Menot 1000 2013 Toiminta Toimintakulut 40 141 Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntitappiot -26 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 358 Kokonaismenot yhteensä 42 475 Kokonaistulot - kokonaismenot -1 239 Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset 554 Rahavarojen muutos 685 1 239

23 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma 2013 2012 Toimintatuotot 17 645 17 807 Toimintakulut -51 687-52 091 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 2 2 Toimintakate -34 040-34 282 Verotulot 13 430 13 053 Valtionosuudet 22 336 21 468 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 41 92 Muut rahoitustuotot 365 381 Korkokulut -158-153 Muut rahoituskulut -30-50 Vuosikate 1 944 509 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 2 347-2 305 Tilikauden yli- ja alipariarvot - - Satunnaiset erät - - Tilikauden tulos - 403-1 796 Tilinpäätös siirrot 353 471 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 50-1 325 Tunnusluvut Toimintatuotot % / toimintakuluista 34,14 % 34,19 % Vuosikate %/poistoista 82,83 % 22,09 % Vuosikate / asukas 373,60 95,67 Asukasluku 31.12. 5203 5324

24 Konsernin rahoituslaskelma ( 1000 ) 2013 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 944 509 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -44-127 Investointien rahavirta Investointimenot -3 323-3 829 Rahoitusosuudet investointimenoihin 55 669 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 164 220 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 204-2 558 Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-14 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 895 298 Pitkäaikaistenlainojen vähennys -395-388 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 29 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -7 6 Vaihto-omaisuuden muutos -20 10 Saamisten muutos 557-754 Korottomien velkojen muutos 127 1 346 Rahoituksen rahavirta 1 157 533 Rahavarojen muutos -47-2 025 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 9 423 9 470 Rahavarat 1.1. 9 470 11 495-47 -2 025 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -5 244-2 203 Investointien tulorahoitus % 59,48 % 16,12 % Pääomamenojen tulorahoitus % 53,07 % 14,30 % Kassan riittävyys, pv 16,95 61,15 Lainahoitokate 3,80 1,22 Asukasmäärä 5 203 5 324

25 KONSERNITASE 2013 2012 KONSERNITASE 2013 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 27 935 27 135 OMA PÄÄOMA 20 607 20 682 Peruspääoma 16 732 16 732 Aineettomat hyödykkeet 52 76 Arvonkorotusrahasto 645 654 Aineettomat hyödykkeet 0 2 Muut omat rahastot 295 290 Aineettomat oikeudet 14 8 Edell. tilikausien yli/alijäämä 2 985 4 331 Muut pitkävaikutteiset menot 38 63 Tilikauden yli/alijäämä -50-1 325 Ennakkomaksut 0 3 VÄHEMMISTÖOSUUS 6 5 Aineelliset hyödykkeet 26 561 25 659 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 4 714 5 074 Maa- ja vesialueet 2 558 2 525 Poistoero 4 088 4 070 Rakennukset 16 815 17 248 Vapaaehtoiset varaukset 626 1 004 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 963 2 953 Koneet ja kalusto 716 822 PAKOLLISET VARAUKSET 187 159 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Keskeneräiset hankinnat 1 507 2 109 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 289 303 Valtion toimeksiannot 79 91 Sijoitukset 1 322 1 400 Lahjoitusrahastojen pääomat 6 5 Osakkuusyhteisöosuudet 14 13 Muut toimeksiantojen pääomat 204 207 Osakkeet ja osuudet 1 278 1 357 Muut saamiset 30 30 VIERAS PÄÄOMA 15 449 14 820 Pitkäaikainen 7 120 6 606 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 78 85 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 505 6 200 Valtion toimeksiannot 76 83 Lainat julkisyhteisöiltä 251 93 Muut toimeksiantojen varat 2 2 Ostovelat 2 0 Muut velat 343 313 VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 239 13 823 Siirtovelat 19 0 Vaihto-omaisuus 194 175 Aineet ja tarvikkeet 117 111 Lyhytaikainen 8 329 8 214 Muu vaihto-omaisuus 77 64 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 421 387 Lainat julkisyhteisöiltä 12 7 Saamiset 3 623 4 178 Saadut ennakot 38 41 Pitkäaikaiset saamiset 847 882 Ostovelat 3 515 3 472 Myyntisaamiset 19 38 Muut velat 436 434 Lainasaamiset 827 842 siirtovelat 3 907 3 873 Muut saamiset 1 2 VASTATTAVAA 41 252 41 043 Lyhytaikaiset saamiset 2 776 3 296 Myyntisaamiset 1 744 1 673 Lainasaamiset 22 22 Muut saamiset 644 1 127 Siirtosaamiset 366 474 Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuus % 61,44 62,81 Rahoitusomaisuusarvopaperit 2 609 2 524 Suhteellinen velkaantuneisuus % 28,85 28,24 Osakkeet ja osuudet 2 151 2 151 Kertynyt ylijäämä/alijäämä 1000 2935 3006 Sij. rahamarkkinainstrumentt. 343 294 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 564,09 564,54 Joukkovelkakirjalainasaamiset 115 79 Konsernin lainakanta 1000 7189 6688 Konsernin lainat / asukas 1381,61 1256,19 Rahat ja pankkisaamiset 6 813 6 946 Konsernin lainasaamiset 1000 0,00 0,00 VASTAAVAA 41 252 41 043 Kunnan asukasmäärä 5203 5324

26 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 9 Muut omistusyhteisöt 4 Yhteensä 4 13 Konserniohjaus Juuan kunnan kokonaan omistama Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot hallinnoi 235 vuokra-asuntoa ja yhtiön liikevaihto on noin 1,2 milj. euroa vuodessa. Yhtiön tase on suuruudeltaan noin 5,4 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat ovat yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet vuodelle 2013 olivat: Tulostavoitteet Toteuma Tilikauden tulos positiivinen - 53 712,68 euroa Alijäämäinen tulos johtuu saamatta jääneistä vuokratulosta sekä Jokitie 2 purkamisen käynnistymisen myötä kiinteistön tasearvosta 50 % on poistettu. Muut tavoitteet Kiinteistöstrategian laadinnan käynnistäminen yhteistyössä kunnan kanssa Tyhjien asuntojen määrä alle 10 kpl hallinnoitavista asunnoista Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot enintään 5 % kokonaisvuokratuotosta Toteuma Yhtiö on toiminut aktiivisesti käynnistämällä heikompikuntoisten asuntojen purkamisen, jotta asuntojen määrä olisi kysyntää vastaavalla tasolla. Kiinteistöstrategia on tarkoitus laatia vuoden 2014 aikana. Tyhjien asuntojen määrä oli vuonna keskimäärin 23 asuntoa. Tämä johtui Jokitien asuntojen tyhjentämisestä purkamisen valmistelua varten. Jokitien asuntojen tyhjillään olosta johtuen myös saamatta jääneet vuokratuotot olivat noin 12 % kokonaisvuokratuotosta.

27 Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lakeja, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudattavaa sekä omaisuutta ja voimavaroja turvaavaa. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kiinteistö Oy Juuan vuokaratalot on täysin kunnan omistuksessa oleva varsinainen konserniyhtiö. Kunnanvaltuusto on talousarvion yhteydessä antanut tavoitteet yhtiölle ja niitä on seurattu mm. edellä kerrotulla tavalla tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtiön pöytäkirjat ovat tulleet tiedoksi kunnanhallitukselle. Kunnan ja yhtiön yhteistoiminta on ollut tiivistä sekä toiminnallisesti että konsernivalvonnan kannalta. Yhtiön asukasvalintaa seuraa ns. asukasvalintatyö-ryhmä jossa on edustettuna edustaja kunnan sosiaalitoimesta ja hallinnosta ja yhtiöstä. Työryhmän tehtävänä on seurata mm. ARA:n ohjeiden noudattamista. Kunnanhallituksesta on nimetty edustaja yhtiökokoukseen ja yhtiön hallituksessa on edustajat kunnanhallituksesta ja kunnan johtavista viranhaltijoista sekä työntekijöistä. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalojen talous on pysynyt kunnossa ja toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Muiden yhtiöiden ja yhteisöjen valvonta on perustunut lähinnä kunnanhallituksen määräämien edustajien osallistumiseen yhtiö- ja muihin kokouksiin. Edustuksia eri yhtiöissä ja yhteisöissä on määrätty useammalle henkilöille, jolloin edustajilla on ollut paremmat mahdollisuudet osallistua mm. asunto-yhtiöiden yhtiökokouksiin ja on näin saatu parannettua kuntakonsernin valvontaa.

28 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittely voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Ohessa ovat lyhyt kuvaus tuloslaskelmasta edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloksesta ulkoiset 1000 2013 2012 Toimintatuotot 6 919 7 355 Toimintakulut -40 141-40 826 Toimintakate -33 222-33 472 Verotulot 13 430 13 053 Valtionosuudet 20 407 19 619 Vuosikate 998-353 Poistot- ja arvonalentumiset -1 528-1 470 Tilikauden tulos -530-1 823 Poistoeron muutos -34 366 Varausten muutos 411 45 Tilikauden ylijäämä+/alijäämä - -153-1 412 Vapaaehtoisia investointivarauksia voi tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Varaus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen. Vastaavasti varaus on purettava kun taloussuunnitelmassa ei ole enää varaukselle kohdetta (määrärahaa).

29 Kunnanhallitus esittää, että varauksia tuloutetaan ja tehdään poistoeron muutosten kirjaukset seuraavasti: Varausten ja poistoerojen muutokset 2013 Tuloslask. euroa Poistoeron muutokset Poistoeron lisäys Tuloutetuista investointivarauksista tehdään kohteeseen liittyvät poistoeronlisäykset enintään hankintamenon suuruisena Pakettiauton vaihto (Hiace9 20 000,00 Viemäriverkoston rakentaminen 391 370,53 yhteensä 8500 411 370,53 Poistoeron vähennys Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8550 377 095,10 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -34 275,43 Varausten muutokset Varausten vähennykset Tuloutetaan investointivarauksia seuraavasti: Pakettiauton vaihto (Hiace) 20 000,00 Viemäriverkoston rakentaminen 391 370,53 Yhteensä 8650 411 370,53 VARAUSTEN LIS (-) TAI VÄH (+) 411 370,53 VARAUSTEN MUUTOS 377 095,10 tili nro Edellä kerrottujen poistoerojen ja varausten muutosten seurauksena tilinpäätöksen tuloslaskelman viennit ovat oheisen taulukon mukaiset. Tilikauden 2013 tuloksen käsittely Vuosikate 997 568,76 Poistot ja arvonalentumiset -1 528 035,28 Tilikauden tulos -530 466,52 Poistoeron muutos -34 275,43 8500 Poistoeron lisäys (-) -411 370,53 8550 Poistoeron vähennys (+) 377 095,10 Varausten muutos 411 370,53 8650 Varausten vähennys (+) 411 370,53 Tilikauden alijäämä -153 371,42 Edelleen kunnanhallitus esittää, että tilikauden 2013 tuloksesta tehdään edellä mainitut tilinpäätössiirrot ja että tilikauden alijäämä 153 371,42 euroa katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä kirjaamalla alijäämä taseen yli-/alijäämätilille.

30 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion 2013 määrärahojen toteutuminen TP 2012 TA 2013 ta-muutos Ta 2013 + muutos Toteutuma 2013 tot % %tp:stä 10 Kunnanhallitus Tuotot 1 094 978 1 084 810 0 1 084 810 1 118 735 103,13 102,17 Kulut -2 164 997-2 501 350 0-2 501 350-2 355 335 94,16 108,79 Netto -1 070 019-1 416 540 0-1 416 540-1 236 600 87,30 115,57 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot 4 285 696 4 234 860 166 800 4 401 660 3 867 905 87,90 90,25 Kulut -29 466 679-29 229 220-999 800-30 229 020-29 354 796 97,10 99,62 Netto -25 180 983-24 994 360-833 000-25 827 360-25 486 891 98,70 101,39 40 Sivistyslautakunta Tuotot 2 521 550 2 546 570 0 2 546 570 2 532 613 99,45 100,44 Kulut -9 792 396-9 624 500 0-9 624 500-9 461 134 98,30 96,62 Netto -7 270 846-7 077 930 0-7 077 930-6 928 521 97,89 95,29 50 Ympäristölautakunta Tuotot 61 885 49 100 0 49 100 48 063 97,89 77,67 Kulut -143 136-184 320 0-184 320-142 834 77,49 99,79 Netto -81 251-135 220 0-135 220-94 771 70,09 116,64 60 Tekninen lautakunta Tuotot 5 415 288 5 262 820 0 5 262 820 5 339 125 101,45 98,59 Kulut -6 731 853-4 422 020 0-4 422 020-4 788 160 108,30 71,13 Netto -1 316 565 840 800 0 840 800 550 965 65,50-41,85 90 Tarkastuslautakunta Tuotot 0 0 0 0 0 0,00 0,00 Kulut -22 240-32 700 0-32 700-26 460 80,92 118,97 Netto -22 240-32 700 0-32 700-26 460 80,92 118,97 RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot 13 379 397 13 178 160 166 800 13 344 960 12 906 441 96,71 96,47 Kulut -48 321 301-45 994 110-999 800-46 993 910-46 128 719 98,16 95,46 Netto -34 941 904-32 815 950-833 000-33 648 950-33 222 278 98,73 95,08

31 2.2 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.2.1 Hallinnon palvelualue KUNNANHALLITUS Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on kuntatalous ja konserniohjauksen kehittäminen. Tavoitteina on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen, vuosikate on poistojen tasoa 5 vuoden aikavälillä ja että kunta on velaton. Toimenpiteinä terveyskeskus- ja vanhuspalvelujen kehityshanke sekä kaikkien palvelualojen toimintojen jatkuva tehostaminen. Avustuksille on ennen ollut oma vastuualueensa, mutta tässä talousarviossa avustukset yhdistyksille jaetaan kunnanhallituksen kustannuspaikalta (3000 ) Kunnanhallituksen toiminnalliset tavoitteet 1.Tasapainoisen kuntatalouden ylläpito edistämällä kaikkien palvelualojen toimintojen tehostamista ja kehittämishankkeiden läpivientiä. Kunnassa toimi vuonna 2013 talouden tasapainottamistyöryhmä. Toimintoja tehostamista tapahtui kaikilla palvelualueilla ja tilikauden tulos oli odotettua parempi. 10 Kunnanhallitus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot 1 094 978 1 084 810 0 1 084 810 1 118 735 103,1 102,2 Myyntituotot 1 018 333 1 078 140 0 1 078 140 1 093 292 101,4 107,4 Tuet ja avustukset 28 601 6 670 0 6 670 5 278 79,1 18,5 Muut toimintatuotot 48 044 0 0 0 20 165 ***** 42 Toimintakulut -2 154 460-2 501 350 0-2 501 350-2 355 335 94,2 109,3 Henkilöstökulut -898 631-997 290 0-997 290-883 878 88,6 98,4 Palkat ja palkkiot -585 149-661 370 0-661 370-636 216 96,2 108,7 Henkilösivukulut -313 483-335 920 0-335 920-247 661 73,7 79 Eläkekulut -284 290-302 160 0-302 160-215 552 71,3 75,8 Muut henkilösivukulut -29 193-33 760 0-33 760-32 109 95,1 110 Palvelujen ostot -1 056 703-1 215 470 0-1 215 470-1 245 423 102,5 117,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -30 622-41 100 0-41 100-31 402 76,4 102,5 Avustukset -78 358-132 000 0-132 000-72 358 54,8 92,3 Muut toimintakulut -90 146-115 490 0-115 490-122 275 105,9 135,6 Toimintakate -1 059 482-1 416 540-1 416 540-1 236 600 87,3 116,7 Poistot ja arvonalentumiset -10 537-150 0-150 -20 359 ***** 193,2 Suunnitelman muk. poistot -10 537-150 0-150 -20 359 ***** 193,2 Tilikauden tulos -1 070 019-1 416 690 0-1 416 690-1 256 959 88,7 117,5

32 Luottamushenkilöhallinnon toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian päivittäminen ja valtuustoseminaarien järjestäminen Valtuustoseminaari järjestettiin keväällä 2013, jossa valmisteltiin kuntastrategiaa. Kuntastrategia on valtuuston hyväksyttävänä huhtikuussa 2014. Hallintopalvelujen toiminnalliset tavoitteet 1. Asiahallinnan/kirjaamon kehittäminen valmistelu yhteen pisteeseen Kirjaamon kehittäminen vaati vielä valmistelua ja ennen tämän toteuttamista on huomioitava millaisia lisävelvoitteita valtio on siirtämässä kuntien yhteispalvelun vastattavaksi. Henkilöstöhallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Työsuojeluvaltuutettujen valinta 1.1.2014 alkavalle toimikaudelle. Työsuojeluvaltuutetut valittiin syksyllä 2014. Joukkoliikenteen toiminnalliset tavoitteet 1. Turvataan välttämättömiä asiointiyhteydet niiden alueiden asukkaille, jotka eivät selviydy perusasioinneistaan olemassa olevilla liikennepalveluilla. Kuljetuksissa kehitetään yhteistyötä edelleen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Välttämättömät asiointiyhteydet on järjestetty ja lisäksi Pielisen karjalan kunnilla on yhteinen joukkoliikennekoordinaattori. Elinkeinotoiminnan toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena korvata talouden taantumasta aiheutuneet työpaikkamenetykset Kuntaan on perustettu elinkeinotyöryhmä. Paikkakunnan yrityksillä on käynnistymässä investointihankkeita, joiden myötä työpaikkojen määrän kunnassa olisi mahdollista kasvaa nykyisestä Maaseututoimi Alkutuotanto Aktiivi tukia hakeneita tiloja oli 162 tilaa, mikä on 1 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskipeltoala

33 per maatila oli noin 29 ha. Luonnonmukaisen tuotannon sopimustiloja oli 13 maatilaa. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia on tehty melko aktiivisesti: niitä toteutui 4 kappaletta. Lypsykarjoista lopetti tuotantonsa 5 tilaa, lypsykarjatiloja oli vuoden lopussa 36 kpl. Edellisten vuosien uusinvestointien ansiosta maidonkokonaistuotantomäärä on lopettaneista tiloista huolimatta kuitenkin noussut 322 130 litraa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 uusia lypsykarjarakennusinvestointeja toteutui kaksi kappaletta, Vuokkoon ja Tuopanjoelle. Naudanlihan tuotantopuolella toteutui yksi navettainvestointi Vuokon alueelle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus teki vuoden 2013 aikana 6 rahoitustukipäätöstä Juuan alueelle: saatujen avustusten yhteismäärä on 216 271, korkotukilainasumma yhteensä 658 800 ja hankkeiden kokonaiskustannusarviot 2 140 600. Rakentamisen lisäksi tuki kohdentui nuoren viljelijän tilanpidon aloittamiseen ja kosteikkoalueen perustamiseen. Hanke ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Juuan osalta on oltu mukana 10 eri hankkeen toiminnassa. Leaderista rahoitettiin vuonna 2013 yksi kehittämishanke ja kaksi yritystoiminnan käynnistämishanketta, hankkeille maksettujen avustuksien yhteismäärän ollessa 18 871,05. Maaseudun pienyritysrahoitus puolella oli yritysinvestointi - ja kehittämiskohteita oli yhteensä 2 kpl. Investoinnit loivat uusia työpaikkoja 3 kpl. Investointeihin saatiin tukea 144 660. Vuoden 2013 aikana Juuassa käynnistettiin maatalousyrittäjien lähiruokaryhmä, jonka lähiruokatuotteita on myynnissä nunnanlahtelaisessa Kivikylän Herkku - kyläpuodissa. Ryhmälle järjestettiin paikallista pienryhmäkoulutusta ja asiantuntijakonsultointia yhteistyössä elintarvikealan kehittämishankkeiden kanssa. Lähiruokaryhmän työ oli menestyksekästä ja juukalainen ternimaito, naudanliha ja muut tuotteet saivatkin hyvän vastaanoton kuluttajilta. Lähiruokaryhmän työ tuotti maakunnallista huomiota maatalousalan toimijoiden parissa ja Kivikylän Herkku Kyläpuodin yrittäjä Johanna Pajarinen palkittiin vuoden 2013 juukalaisena yrittäjänä. Toimintakulut vuonna 2013 olivat Liperin kunnan järjestämänä 65 696 euroa.

34 Tuloslaskelman erittely toimintakatteen jälkeisistä eristä TP 2012 Ta 2013 Ta 2013 muutokset Ta 2013 muutoksin 2013 toteutuma tot % % tp:stä Toimintatuotot 13 379 397 13 178 160 166 800 13 344 960 12 906 441 97,94 96,47 Toimintakulut -46 850 948-45 994 110-999 800-46 993 910-46 128 719 100,29 98,46 Toimintakate -33 471 551-32 815 950-833 000-33 648 950-33 222 278 101,24 99,26 Verotulot 13 053 007 13 070 000 0 13 070 000 13 430 118 102,76 102,89 5000 Kunnan tulovero 11 259 272 11 300 000 0 11 300 000 11 413 032 101,00 101,37 5100 Kiinteistövero 792 638 790 000 0 790 000 818 942 103,66 103,32 5200 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 001 097 980 000 0 980 000 1 198 144 122,26 119,68 Valtionosuudet 19 618 764 20 548 210 0 20 548 210 20 406 501 99,31 104,02 5860 Kunnan ja peruspalv.valt.osuus 15 780 520 16 121 240 0 16 121 240 16 091 412 99,81 101,97 5861 Verotul perust valtionos.tasau 4 226 052 4 771 470 0 4 771 470 4 783 968 100,26 113,20 5862 Järjestelmämuutoksen tasaus 155 506 155 500 0 155 500 155 508 100,01 100,00 5863 Opet.-ja kult.toimen muut valt -543 314-500 000 0-500 000-624 387 124,88 114,92 Rahoitustuotot ja -kulut 446 889 405 000 0 405 000 383 228 94,62 85,75 Korkotuotot 81 471 62 000 0 62 000 30 444 49,10 37,37 6000 Korkotuotot antolain. ulkopuol 9 938 2 000 0 2 000 19 811 990,55 199,35 6020 Korkotuot. sijoituksista ja ta 58 739 50 000 0 50 000 1 151 2,30 1,96 6030 Maksuliikennetilien korot 11 909 10 000 0 10 000 9 483 94,83 79,63 6031 Muut korkotuotot 885 0 0 0 0 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 366 008 343 000 0 343 000 355 183 103,55 97,04 6100 Osinkotuotot ja osuuspääomien 347 235 340 000 0 340 000 347 495 102,20 100,07 6120 Verotilitysten korot ja korotu 5 428 0 0 0 165 ***** 3,04 6130 Viivästyskorot 12 974 3 000 0 3 000 6 491 216,37 50,03 6170 Muut rahoitustuotot 372 0 0 0 1 031 ***** 277,15 Korkokulut -52 0 0 0 0 0,00 0,00 6240 Maksuliikennetilien korot -52 0 0 0 0 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -538 0 0 0-2 400 ***** 446,10 6310 Verotilitysten korot -92 0 0 0-1 920 ***** 2086,96 6320 Viivästyskorot ja korotukset -281 0 0 0-144 ***** 51,25 6350 Luottoprovisiot -158 0 0 0-52 ***** 32,91 6380 Muut rahoituskulut -7 0 0 0-284 ***** 4057,14 Vuosikate -352 891 1 207 260-833 000 374 260 997 569 82,63-282,68 Poistot ja arvonalentumiset -1 470 339-1 560 380 0-1 560 380-1 528 035 97,93 103,92 Suunnitelman muk. poistot -1 470 339-1 560 380 0-1 560 380-1 528 035 97,93 103,92 7110 Poistot tietokoneohjelmista -5 296 0 0 0-3 541 ***** 66,86 7120 Poistot muista pitkävaik.menoi -6 967 0 0 0-16 665 ***** 239,20 7130 Poistot rakennuksista -798 790-788 570 0-78 857-781 068 99,05 97,78 7140 Poistot kiint.rakenteista ja l -541 757-682 760 0-682 760-625 478 91,61 115,45 7150 Poistot koneista ja kalustosta -117 530-89 050 0-89 050-101 283 113,74 86,18 7210 Muut lisäpoistot 0 0 0 0 0 0,00 0,00 Tilikauden tulos -1 823 230-353 120-833 000-1 186 120-530 467 150,20 29,09 Poistoeron muutos 366 305 356 000 0 356 000-34 275-9,63-9,36 8500 Poistoeron lisäys (-) -40 480 0 0 0-411 371 ***** 1016,23 8550 Poistoeron vähennys (+) 406 784 356 000 0 356 000 377 095 105,93 92,70 Varausten muutos 45 000 0 0 0 411 371 ***** 914,16 8650 Varausten vähennys (+) 45 000 0 0 0 411 371 ***** 914,16 Tilikauden ylijäämä (alij.) -1 411 925 2 880-833 000-830 120-153 371-5 325,38 10,86

35 2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena ovat asukkaiden hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat lähipalvelut, joiden tuottamisessa tavoitellaan tasapainoa palveluiden kysynnän, kunnan resurssien, palveluiden laadun ja saatavuuden välillä. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Vanhusten huollon palvelurakenneuudistuksen loppuun saattaminen - Perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan ja siihen liittyvän muun toiminnan saattaminen toimivaan ja hallittavaan järjestykseen. - Päivähoidon järjestäminen - Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen käyttöönottaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot 4 285 697 4 234 860 166 800 4 401 660 3 867 905 91,3 90,3 Myyntituotot 973 280 1 084 300-34 000 1 050 300 735 261 67,8 75,5 Maksutuotot 2 137 432 2 186 320 95 300 2 281 620 2 226 777 101,9 104,2 Tuet ja avustukset 728 215 420 140 84 500 504 640 473 007 112,6 65 Muut toimintatuotot 446 770 544 100 21 000 565 100 432 860 79,6 96,9 Toimintakulut -29 420 001-29 229 220-999 800-30 229 020-29 354 796 100,4 99,8 Henkilöstökulut -9 628 422-9 436 190-574 070-10 010 260-9 187 941 97,4 95,4 Palkat ja palkkiot -7 144 758-6 973 370-434 400-7 407 770-6 652 786 95,4 93,1 Henkilösivukulut -2 483 664-2 462 820-139 670-2 602 490-2 535 155 102,9 102,1 Eläkekulut -2 079 581-2 064 000-76 840-2 140 840-2 171 611 105,2 104,4 Muut henkilösivukulut -404 083-398 820-62 830-461 650-363 543 91,2 90 Palvelujen ostot -16 631 653-16 970 270-370 275-17 340 545-17 103 177 100,8 102,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -560 688-560 290 16 805-543 485-484 808 86,5 86,5 Avustukset -1 409 889-1 289 160-53 200-1 342 360-1 438 015 111,5 102 Muut toimintakulut -1 189 349-973 310-19 060-992 370-1 140 855 117,2 95,9 Toimintakate -25 134 305-24 994 360-833 000-25 827 360-25 486 890 102 101,4 Poistot ja arvonalentumiset -46 677-35 760 0-35 760-44 288 123,8 94,9 Suunnitelman muk. poistot -46 677-35 760 0-35 760-44 288 123,8 94,9 Tilikauden tulos -25 180 982-25 030 120-833 000-25 863 120-25 531 178 102 101,4

36 Toiminnalliset tavoitteet: 1. Lääkäri- ja muun vastaanottotoiminnan ratkaisut (omat virkalääkärit ja/tai toiminnan kilpailutus) Sosiaali- ja terveyslautakunta on toukokuussa 2013 tehnyt päätöksen, jonka mukaan lääkärirekrytoinnissa tullaan aktiivisesti pyrkimään tilanteeseen, jossa kunnassa on omat virkalääkärit niin hammashuollossa kuin lääkäreiden vastaanotolla. Hammashuollossa toimii jo virkasuhteessa vastaavahammaslääkäri, mikä on näkynyt positiivisesti koko hammashuollon toiminnassa. Lääkärirekrytointia varten lautakunta perusti rekrytointiryhmän, joka yhteistyössä Josekin ja sairaanhoitopiirin kanssa osallistui rekrytointitilaisuuksiin ja tuotti materiaalia näkyvyyden saamiseksi rekrytoinnille. Loppuvuodesta tehtiin yhteistyösopimus lääkäreiden tehostetun rekrytoinnin käynnistämiseksi virkasuhteisiin Mediapu oy:n kanssa. Vuoden vaihteeseen mennessä lääkärin viroista kiinnostuneita ehdokkaita on ollut tarjolla, mutta johtavan lääkärin puuttuminen on hidastanut rekrytointia. Lääkärirekrytoinnin siirtäminen ulkopuoliselle kokoaikaiselle toimijalle on tuonut kuitenkin tehokkuutta toimintaan. 2. Systemaattinen hanke vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisen lisäämiseksi kunnan alueella toteutetaan. Huhtikuussa 2013 käynnistyi Juuassa kehitysvammaisten ryhmäasumisyksikkö Sinisiipi. Ryhmäasumisen henkilökunta hoitaa myös kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemisen. Viherkallioon pyritään siirtämään muualle maakuntaan autettuun asumiseen sijoitettuja kehitysvammaisia. Siirtojen toteuttaminen on ollut hidasta ja tulee jatkossakin vaatimaan pitkäjännitteistä työtä. Viherkalliossa on edelleen kehitetty asumisvalmennustoimintaa. Vuoden kärkihankkeena on ollut vanhustenhuollon tehostetun palveluasumisen tarjonnan lisääminen Juuan kunnassa. Kunnan valtuusto 18.6.2013 50 on päättänyt hankkeen toteuttamistavasta. Päätöksen mukaan Juuan Hoiva ja Hoito Oy (Tetriahon hoitokoti) investoi ja toteuttaa 36-paikkaisen vanhusten hoitokodin rakentamisen nykyisen hoitokodin välittömään läheisyyteen. Asiaa ollaan valmistelemassa eteenpäin. Kunnalla on meneillään myös oma muutoshanke terveyskeskuksen kattoremontin yhteydessä. Muutoshankkeessa vuodeosaston laitospaikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi valtakunnallisten toimenpideohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Hanke saadaan toteutettua lopullisesti loppukesän aikana 2015. 3. Ryhmämuotoisen päivähoidon laaja-alainen kehittäminen Kunnanvaltuusto on 19.12.2012 61 hyväksynyt päivähoidon toimintaohjelman tuleville vuosille. Päätöksessä on sitouduttu kehittämään ryhmämuotoisia päivähoitopalveluita ja luomaan sille asialliset toimintaympäristöt. Vuoden 2014 alusta alkaen päivähoito siirtyi sivistystoimen alaisuuteen. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevan kuntalaiskyselyn toteuttaminen. Kyselyä ei tulla kuluvan vuoden aikana toteuttamaan. Juuan kunta on mukana Pohjois-Karjalan Kansaterveyden keskuksen toteuttamassa Health in Focus - Tähtäimessä terveys. Hyvinvointia kaikille kahdessa Karjalassa -hankkeessa toteuttaa kyselyn, jossa kartoitetaan syrjäseutujen terveyspalvelutarpeita ja tyytyväisyyttä palveluihin. Kyselyn tulokset yhdistettynä hyvinvointikertomukseen tuottavat tietoa Juuan hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi.

37 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot/asukas Henkilöstön määrä Vakanssit (sis.ulk.) 4.452 4.762 4.723 4.905 200,1 200,0 200,1 203,6 VASTUUALUE HALLINTO Toiminnan kuvaus Lautakunnan luottamushenkilötoiminta sekä palvelualueen varsinaista palvelutoimintaa tukevat hallinto- ja toimistopalvelut Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Hallinto- ja toimistopalveluja kehitetään vastaamaan palvelualueen strategisia tavoitteita. Tämä tehdään yhdessä kunnan muun hallinto- ja toimistopalveluiden kehitystyön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Hallintosäännön uudistuksen läpivieminen ja sen mukainen rekrytointi On toteutunut. Taloustilanteen heikkenemisen seurauksena joitakin rekrytointeja on laitettu jäihin. 2. Uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan koulutus ja sisäänajo toimintaan Käynnissä. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Menot /asukas 84 97,9 82,0 77,2

38 VASTUUALUE PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Perusterveydenhuollon toiminnot sisältävät terveydenhuollon avohoidon, hammashuollon, vuodeosaston, täydentävien palvelujen ja huollon toiminnat. Hammashoidon sekä lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton toiminnat hoidetaan toistaiseksi ulkoistettuna. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan ja siihen liittyvän muun toiminnan saattaminen toimivaan ja hallittavaan järjestykseen. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Selvitetään omaan toimintaan siirtymisen mahdollisuudet lääkäreiden vastaanoton ja siihen liittyvien hoitajien vastaanottotoiminnoissa. Tarvittaessa vastaanottotoiminta kilpailutetaan. Lääkärirekrytointia varten lautakunta perusti rekrytointiryhmän, joka yhteistyössä Josekin ja sairaanhoitopiirin kanssa osallistui rekrytointitilaisuuksiin ja tuotti materiaalia näkyvyyden saamiseksi rekrytoinnille. Loppuvuodesta tehtiin yhteistyösopimus lääkäreiden tehostetun rekrytoinnin käynnistämiseksi virkasuhteisiin Mediapu oy:n kanssa. Vuoden vaihteeseen mennessä lääkärin viroista kiinnostuneita ehdokkaita on ollut tarjolla, mutta johtavan lääkärin puuttuminen on hidastanut rekrytointia. Lääkärirekrytoinnin siirtäminen ulkopuoliselle kokoaikaiselle toimijalle on tuonut kuitenkin tehokkuutta toimintaan. 2. Sähköisten asioimispalveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Perusterveydenhuollossa on otettu kuluvan vuoden aikana käyttöön Medinet-omahoitopalvelu sekä sähköinen ajanvaraus, jota kehitetään edelleen. Valtakunnallisen Kanta-hankkeen yhteydessä on tullut mahdollisuus tarkastella omia sähköisiä lääkemääräyksiä ja yhteisrekistereitä. Toiminta laajenee edelleen vuoden 2014 aikana. 3. Ennaltaehkäisevän toiminnan jalkauttaminen toimintaan: laaja-alaisen lapsi- ja perhetyön kehittäminen, työttömien terveystarkastukset, hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit, vuodeosaston kuntoutus ja arviointiyksikön käynnistäminen Ehkäisevää työtä kehitettiinn osana päivittäistä toimintaa. Terveyskeskuksessa järjestettiin avoimet ovet tapahtuma kaksi kertaa vuodessa. Vuodeosaston kuntoutus- ja arviointiyksikön toimintaa ei ole saatu käynnistettyä. Toiminnan toteuttamisessa keskeinen toimija on geriatri, jonka palveluita ei tällä hetkellä ole saatavilla siinä muodossa kuin pitkäjännitteinen toiminnan suunnittelu edellyttäisi. Avopuolella geriatrin palveluja on saatavilla. Työttömien terveystarkastuksia tehdään hoitajan vastaanotolla. Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit on toteutettu suositusten mukaisina 75-vuotta täyttäneille juukalaisille.

39 VASTUUALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Juuan kunta on liittynyt Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen 1.1.2011 alkaen. Kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2012/ 64 lisätty avustus 21.160. VASTUUALUE ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminnan kuvaus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tuottamat sekä yksityisiltä tuottajilta ostetut erikoissairaanhoidon palvelut. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Erikoissairaanhoidon menojen hallinta kunnan oman palvelutuotannon keinoin. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Potilasjonon hallinta. On kyetty hallitsemaan. Esim. erikoissairaanhoidon jonopäiviä ei käytännössä ole kertynyt. 2. Kustannuspaineista huolimatta palvelujen käyttöä ei rajoiteta taloudellisilla perusteilla. On toteutunut. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Hoitopäivät 5686 4529 6500 4534 Käynnit 7515 7117 7400 7500 Jonotuspäivät 58 18 50 7 Kustannukset /asukas 1.253 1.209 1.293 1.238

40 VASTUUALUE SOSIAALIPALVELUT Toiminnan kuvaus Sosiaalipalvelut sisältävät päivähoidon, sosiaalityön, kehitysvammahuollon ja vanhusten palvelut. Sosiaalipalvelujen keskeiset strategiset tavoitteet suunnitelmakaudelle: - Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutos kunnan oman ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti. - Päivähoitopalvelujen järjestäminen pitkäjänteisellä tavalla. Päivähoito siirretään sivistystoimen alaisuuteen 1.1.2014 alkaen. - Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen aseman vahvistaminen sosiaalihuollossa - Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittäminen omassa kunnassa. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisen kehittäminen kunnan alueella. Huhtikuussa 2013 käynnistyi Juuassa kehitysvammaisten ryhmäasumisyksikkö Sinisiipi. Ryhmäasumisen henkilökunta hoitaa myös kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemisen. Viherkallioon pyritään siirtämään muualle maakuntaan autettuun asumiseen sijoitettuja kehitysvammaisia. Siirtojen toteuttaminen on ollut hidasta ja tulee jatkossakin vaatimaan pitkäjännitteistä työtä. Viherkalliossa on edelleen kehitetty asumisvalmennustoimintaa. Vuoden kärkihankkeena on ollut vanhustenhuollon tehostetun palveluasumisen tarjonnan lisääminen Juuan kunnassa. Kunnan valtuusto 18.6.2013 50 on päättänyt hankkeen toteuttamistavasta. Päätöksen mukaan Juuan Hoiva ja Hoito Oy (Tetriahon hoitokoti) investoi ja toteuttaa 36-paikkaisen vanhusten hoitokodin rakentamisen nykyisen hoitokodin välittömään läheisyyteen. Asiaa valmisteltiin eteenpäin. Kunnalla on meneillään myös oma muutoshanke terveyskeskuksen kattoremontin yhteydessä. Muutoshankkeessa vuodeosaston laitospaikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi valtakunnallisten toimenpideohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Hanke saadaan toteutettua lopullisesti loppukesän aikana 2015. 2. Päivähoidon kokonaisratkaisun aikaan saaminen ja täytäntöönpano Kunnanvaltuusto on päätöksessään 18.6.2013 52 päättänyt päivähoidon siirtämisestä sosiaalija terveydenhuollon palvelualueelta sivistystoimeen. Siirto tapahtuu 1.1.2014 alkaen. 3. Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Lastensuojelun perhetyö on jatkanut toimintaansa, mutta varsinaisia muita matalan kynnyksen palveluita ei ole kehitetty. Henkilöstöresurssin on järjestettävä olemassa olevasta henkilökunnasta ja siihen ei ole vuoden aikana ole ollut resurssia irroitettavissa.

41 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA2013 TOT 2013 Kunnan päivähoidon kustannukset /as josta lasten hoidon tuki /asukas huostaan otettujen lasten määrä lastensuojelun kustannukset /asukas päihdehuollon kustannukset /asukas Kehitysvammahuollon kustannukset / asukas josta erityishuoltopiirin osuus /asukas Kotihoidon kust./as. Vanhusten ym.asumispalveluiden kustannukset joista ostopalvelut /asukas ostetut asumispalvelupaikat omaishoidon tuen saajien määrä 219 259,2 279 255 51 56,0 57 45 10 jälkihuollossa 4 7 + 4 7, jälkihuollossa 4 8 jälkihuollossa 4 79 100,7 110 98 2 6,6 4,0 11,0 359 450,2 435 504 134 145,0 151,4 169 296 299,0 275 187 575 974,5 910 1.101 376 380,4 358 410 65 70 48 72 43 41 50 51 VASTUUALUE TOIMEENTULOTURVA Toiminnan kuvaus Toimeentuloturvaan kuuluvat toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa - Työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden määrän väheneminen

42 Toiminnalliset tavoitteet: 1. Työpajatoiminnan käynnistäminen Juuassa Kunnanhallitus on tehnyt periaatepäätöksen toiminnan käynnistämisestä Juuassa. Asiaa valmisteltiin talousarvion valmistelun yhteydessä ja hankehakemus ELY-keskukselle on jätetty, mutta toiminnan luonteeseen sopivia tiloja ei ole löydetty. 2. Yhteistyö Nuortenpaja Apajan kanssa jatkuu On jatkettu sopimusten mukaisesti. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toimeentulotukea saavat taloudet Toimeentulotukimenot /asukas Passiivisen työmarkkinatuen saajat 303 309 310 300 92 116,7 87 130 60 65 65 60

43 2.2.3 Sivistyksen palvelualue SIVISTYSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelut toteuttavat kasvatus- ja koulutuspalveluja päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen alueella. Kirjasto- ja tietopalvelun palveluja tarjoaa kunnankirjasto. Vapaa-ajanpalveluja ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Kunnan puhtaus- ja ruokapalvelujen tuottaminen kuuluu myös sivistyspalvelujen toimialaan. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on väestön ikärakenne ja kaavoitus. Tavoitteena on väestön ikärakenteen muutos ja tulo- ja lähtömuuton suhteen parantaminen. Toimenpiteinä on mm. hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä laadukkaiden opetus- ja päivähoitopalvelujen ylläpito. Lisäksi kuntastrategian painopistealueen kuntatalous ja konserniohjaus, tavoitteena on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen ja toimenpiteinä kaikkien palvelualueiden toimintojen jatkuva tehostaminen. Sivistyslautakunnan tavoitteena on toteuttaa tarvittavat kouluverkon muutokset vastaamaan pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannusten nousua hillittyä oppilasmäärän pienentyessä. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi suunnittelukaudella otetaan kantaa varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan sijoittumiseen kuntaorganisaatiossa. Lukiokoulutusta toteutetaan kunnan omassa lukiossa, jossa opetussuunnitelmassa painotetaan kuvataidetta ja muotoilua. Lukiokoulutus ylläpidetään vahvana. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on vahvat resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja antaa taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelut liittyvät suunnittelukaudella tiiviisti yhteen nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintojen kanssa. Tukipalveluissa puhtaus- ja ruokapalvelut tuotetaan kunnan koko organisaatiolle. Tavoitteiden toteutuminen Sivistyslautakunta on käsitellyt kouluverkon muutostarpeita ja rakennetta loppuvuonna 2013 ja asia etenee alkuvuonna 2014 päätöksiin. Kouluverkon pienimmässä kouluyksikössä Kajoossa oli 20.9.2013 laskentapäivänä 15 oppilasta. Lukiokoulutusta on toteutettu kunnan omassa lukiossa. Kirjastopalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistossa on järjestetty moninaista kurssitarjontaa eri opiskelijaryhmille. Kulttuuripalvelut siirtyivät keväällä 2013 kirjaston hoitoon henkilöstömuutosten myötä. Nuoriso- ja vapaa-aikapalveluissa täytettiin vakinaisesti nuoriso-vapaa-ajanohjaajan toimi ja käynnistettiin taas myös etsivä nuorisotyö. Puhtaus- ja ruokapalvelut ovat tuottaneet kuntaorganisaatiolle palveluja.

44 40 Sivistyslautakunta TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot 2 521 550 2 546 570 0 2 546 570 2 532 613 99,5 100,4 Myyntituotot 2 302 030 2 364 910 0 2 364 910 2 275 521 96,2 98,8 Maksutuotot 93 917 78 000 0 78 000 86 074 110,4 91,6 Tuet ja avustukset 120 577 99 210 0 99 210 160 753 162 133,3 Muut toimintatuotot 5 025 4 450 0 4 450 10 264 230,6 204,2 Toimintakulut -9 792 396-9 624 500 0-9 624 500-9 461 134 98,3 96,6 Henkilöstökulut -5 894 971-5 877 690 0-5 877 690-5 693 217 96,9 96,6 Palkat ja palkkiot -4 581 596-4 597 880 0-4 597 880-4 403 610 95,8 96,1 Henkilösivukulut -1 313 375-1 279 810 0-1 279 810-1 289 607 100,8 98,2 Eläkekulut -1 053 856-1 024 570 0-1 024 570-1 049 612 102,4 99,6 Muut henkilösivukulut -259 519-255 240 0-255 240-239 995 94 92,5 Palvelujen ostot -1 990 737-2 015 530 0-2 015 530-2 003 197 99,4 100,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -764 883-750 620 0-750 620-700 398 93,3 91,6 Avustukset -34 542-18 000 0-18 000-17 745 98,6 51,4 Muut toimintakulut -1 107 264-962 660 0-962 660-1 046 577 108,7 94,5 Toimintakate -7 270 846-7 077 930 0-7 077 930-6 928 521 97,9 95,3 Tilikauden tulos -7 270 846-7 077 930 0-7 077 930-6 928 521 97,9 95,3 VASTUUALUE HALLINTO-, PUHTAUS- JA RUOKAPALVELUT Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen yhteiset hallintopalvelut. Osana hallinnon toimialuetta keskitetty puhtaus- ja ruokapalvelujen yksikkö järjestää ruokapalvelut kouluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja tuottaa myös henkilöstön työpaikkaruokailupalveluita. Puhtauspalveluita tuotetaan pääasiassa kunnan eri organisaatioille niiden toimipisteisiin. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Palvelualueen toimistopalvelut ovat mukana yhteisessä toimistopalvelujen kehittämisessä. Toimistopalveluita tilataan hallinnon palvelualueelta. Puhtaus- ja ruokapalveluissa otetaan käyttöön palvelusopimukset ja toimitaan niiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja lukioopetuksen palvelutuotannon laajuuden supistuessa toteutetaan tarvittavat rakenteiden muutokset puhtaus- ja ruokapalveluissa. Päivähoitopalvelut siirretään suunnittelukaudella sivistyksen palvelualueen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Päivähoitopalvelujen siirtymisestä sivistyksen palvelualueelle vuoden 2014 alusta päätettiin valtuustossa kesällä 2013. Tavoitteiden toteutuminen Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat toimistopalvelujen järjestelyjen toteuttaminen siten, että ne laajuudeltaan ja tasoltaan palvelevat asiakkaita ja toimialaa hyvin, puhtaus- ja ruokapalveluissa palvelukuvausten vieminen asiakkaiden arkeen ja asiakasyhteistyön kehittäminen toimipisteissä

45 sekä päivähoidon, esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollinen yhdistäminen suunnittelukaudella. Puhtaus- ja ruokapalveluissa asiakkaiden kanssa yhteistyötä on tehty mm tarkentamalla palvelukuvauksia. Palvelumääriin on vaikuttanut muutokset toisaalta siivousalueiden ja toisaalta ruokailijamäärän muutoksissa samalla kun raaka-aineiden ja työn osuus kustannuksista on noussut. Päivähoito siirtyy vuoden 2014 alusta sivistyspalveluihin. Koululaisten iltapäivätoiminnassa koulun kanssa yhteinen toiminta on lisääntynyt, kun koulunkäyntiavustajat toimivat ohjaajina. VASTUUALUE PERUSOPETUS Toiminnan kuvaus Esi- ja perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Perusopetuksen koulut ovat oppimisympäristöjä, jotka toimivat oppilaittensa parhaaksi siten, että oppilaista kasvaa oppimishaluisia, vastuuntuntoisia, kansainvälisesti ajattelevia ja jatko-opinnoissaan menestyviä nuoria aikuisia. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Perusopetuksen koulut antavat esi- ja perusopetusta toimien opetussuunnitelman oppimis- ja kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Koulujen toimintaa sopeutetaan opetuksen laajuuden ja oppilasmäärien muutosten suhteen vastaamaan kasvatuksen, opetuksen tavoitteita ja kunnan taloudellisia mahdollisuuksia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kuntakohtaisen suunnitelman mukaisesti. Joustavat opetusjärjestelyt inkluusiossa mahdollistavat yleisen ja erityisen tuen toteuttamisen kustannustehokkaasti taaten riittävän tuen oppilaan opiskeluun. Tämän lisäksi erityisopetuksessa yksilöllistä tukea toteutetaan yleisopetuksen sisällä asteittain ja pienryhmäopetuksessa. Koulujen kerhotoiminnalla ja hankkeilla elävöitetään koulutoimintaa. Koulurakennusten liikuntatilojen, piha-alueiden ja lähiliikuntapaikkojen korjausten suunnittelu ja toteuttaminen koulukeskuksen alueella tulee saada toteutettua suunnittelukaudella. Tavoitteiden toteutuminen Perusopetuksessa on toiminut Vihtasuon, Nunnanlahden, Ahmovaaran ja Kajoon kyläkoulut sekä Poikolan yhtenäiskoulu. Perusopetuksen oppilasmäärä on pienentynyt 25 oppilaalla lukuvuodesta 2012-13 lukuvuoteen 2013-14. Poikolan koulun piha-alueiden / lähiliikuntapaikan ja kunnan liikuntahallin korjauksen suunnittelutyötä on tehty. Työ nivoutuu myös liikuntapalvelujen strategiseen suunnitteluun. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että oppilaat osallistuvat esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja sijoittuvat jatko-opintoihin toiselle asteelle. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyön jalkauttamistyö jatkuu ja portaittaisen erityisen tuen toimintamuodot ovat käytössä. Inkluusio on voimakkaammin osana joustavia opetuksen järjestelyjä. Koulujen kerhotoimintaa järjestetään ja kansainvälistä toimintaa Poikolan koulussa Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan nivoutumista lähemmäs perusopetusta edistettäisiin.

46 Ikäluokkansa lapset ovat osallistuneet esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja heidät ohjataan jatko-opintoihin toiselle asteelle joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Erityisen tuen portaittaisen tuen toimintamuodot ovat käytössä ja Joensuun seudun kuntien kesken on aloitettu opetussuunnitelmatyö vuonna 2016 uudistuvia opetussuunnitelmia varten sisältäen myös oppilaiden tukimuotojen kehittämisen. Koulujen kerhotoimintaa on toteutunut useita kerhoja vuosittain Poikolan koulussa ja myös kyläkouluilla. Kansainvälisyyshanketoimintaa on ollut Poikolan koulussa usean Euroopan maan kanssa yhteisessä oppilashankkeessa. Oppilasryhmien vierailuja ja muuta yhteistoimintaa on järjestetty koulujen kesken. Koululaisten iltapäivätoimintaa toteutuu kahdessa ryhmässä Poikolan ja esikoulun tiloissa. Ohjaajina toimii koulunkäyntiavustajien tehtävissä olevia. VASTUUALUE LUKIOKOULUTUS Toiminnan kuvaus Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä, tehtävänään antaa laaja-alainen yleissivistys, johtaa ylioppilastutkintoon ja antaa valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa myös valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja kasvaa aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Juuan lukio painottaa opetussuunnitelmassaan kuvataiteita ja muotoilua Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Lukion asema ainoana toisen asteen oppilaitoksena paikkakunnalla säilytetään vahvana. Lukiossa nuorten opiskelijoiden lisäksi on aikuislinja, jolla voi suorittaa koko oppimäärän tai aineopiskeluna yksittäisiä lukiokursseja. Yhteistyötä kansalaisopiston varsinkin aikuisopiskelussa, kirjaston ja kulttuuritoimen kanssa jatketaan. Lukion muotoilu- ja kuvataidepainotusta toteutetaan osana lukioopetusta ja sen markkinointia tehostetaan. Kielitarjonta pyritään pitämään monipuolisena. Lisäksi musiikkipainotteisuutta yksittäisten kurssien muodossa selvitetään. Virtuaali- ja verkko-opetuksen mahdollisuuksia hyödynnetään osana omaa opetusta sekä Isoverstaan sisällä, mikä vahvistaa lukio-opintojen monipuolisuutta. Ylioppilaskirjoitusten tuloksia seurataan vuosittain samoin verkkokurssien määrää. Lukiopaikan saaneet suorittavat ylioppilastutkinnon, sen jälkeen saavat jatko-opintopaikan tai työllistyvät. Tavoitteiden toteutuminen Juuan lukiossa nuorten opiskelijoiden lisäksi on ollut aineopiskelijoita venäjän kielessä ja verkkokursseilla elämänkatsomustiedossa. Yhteisiä kursseja taito- ja taideaineissa kansalaisopiston kanssa on järjestetty. Lukion kirjaston kirjat ovat kirjaston kanssa yhteisen hankkeen myötä samassa tietokannassa ja tiedonhaun koulusta on järjestetty. Kulttuuritoimen kanssa on ollut yhteisiä tapahtumia. Opiskelijoiden kiinnostus kuvataiteisiin ja muotoiluun on vähentynyt, mutta musiikin kiinnostuksen myötä opetussuunnitelmaan lisättiin musiikin kursseja. Lukion kielitarjonta on pidetty monipuolisena ja opetettavia kieliä englannin ja ruotsin lisäksi ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. Verkko-opetusta hyödynnettiin lukion omilla kursseilla ja reaaliaikaista opetusta verkon välityksellä annettiin venäjän kielessä Nurmeksen lukioon. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että Juuassa on laadukasta lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Lukion opetusjärjestelyissä käytetään vuorolukua ja verkko-opetusta pedagogisesti niin, että kustannusten kasvua hillitään tavoitellen pienten lukioiden keskimääräistä tasoa

47 Opetuksen laadusta pidetään huolta. Opetusjärjestelyissä kurssit vuorottelevat aina, kun se pedagogisesti on järkevää. Itsenäistä opiskelua verkossa on myös toteutettu. VASTUUALUE KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Toiminnan kuvaus Kunnankirjasto tuottaa kuntalaisille monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja välittämällä asiakkaille heidän eri tilanteissa tarvitsemaansa tallennettua tietoa ja kulttuuria sekä tarjoaa pääsyn tiedon lähteille ja opastaa informaation ja tiedon hallintaan Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kirjaston toiminnassa suuntaudutaan tiiviisti alueelliseen kirjastoyhteistyöhön Kirjastokimppa Jokusen kanssa. Kirjastopalveluiden hallinnollista siirtymistä Joensuun seutukirjaston alaisuuteen selvitetään hakien kustannustehokkaita ratkaisuja. Suunnittelukaudella valmistaudutaan uusiin kirjastoaineiston luettelointi ja kirjastojärjestelmän tuloon. Kirjasto tekee yhteistyötä koulujen kanssa tiedonhallintataitojen, lukutaidon ja lukemisen edistämisessä. Koulujen oppilaat käyvät kirjastossa säännöllisesti koulujen suunnitelmien mukaisesti. Kirjaston aineistokokoelma pidetään uudistuvana ja vähintään nykyisen tasoisena Tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2013 täytettiin johtavan kirjastovirkailijan virka määräaikaisesti vuoden 2014 loppuun asti ja samaksi ajaksi siirrettiin kulttuuritoimen tehtävät kirjaston hoidettavaksi. Yhteistyö Joensuun seutukirjaston kanssa on jatkunut tiiviinä. Uuden kirjastojärjestelmän tulo etenee toteutuen vuoden 2014 aikana. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat, että kirjaston asiakaspalvelua toteutetaan kirjasto- ja tietopalvelujen tarpeissa riittävillä aukioloajoilla viihtyisässä ympäristössä, jossa ylläpidetään uusiutuvaa kokoelmaa, kirjaston aineistomääräraha on tasolla, jolla voidaan ylläpitää uudistuva ja laadukas palvelu, palveluja arvioidaan kohdennetulla asiakaskyselyllä ja kirjasto toteuttaa hanketoimintaa, joka kohdistuu kouluihin/opiskeleviin ja ikääntyviin asiakkaisiin. Toukokuusta 2013 alkaen kirjaston aukioloajat yhtenäistyivät ja aikaistuivat asiakaskyselystä saatujen toiveiden mukaisesti ja samalla ne palvelevat paremmin myös koulujen tarpeita. Aineiston esillepanoon kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja poistot ovat toteutuneet suunnitellusti, jolloin aineisto uudistuu hallitusti. Aineistomäärärahan pienennyttyä tietokirjallisuuden hankintamäärät ovat laskussa, mutta lasten aineiston ja kaunokirjallisuuden hankintaa on voitu ylläpitää. Yhteinen hanke Juuan lukion kanssa saatiin päätökseen toukokuussa 2013 ja ikääntyneisiin asiakkaisiin painottuva Lainaa ja lue- hankkeen toteutus jatkuu vielä huhtikuuhun 2014. VASTUUALUE KANSALAISOPISTO JA TAITEEN PERUSOPETUS Toiminnan kuvaus Kansalaisopiston tehtävänä on tukea paikallisen väestön itsensä monipuolista kehittämistä ja elinikäistä osaamista pääasiassa lyhytkestoisella kurssitarjonnalla. Taiteen perusopetus on eri

48 taiteenaloille suuntautuvaa tavoitteellista ja vuosittain etenevää opetusta, jota järjestetään lapsille ja nuorille. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kansalaisopiston kurssitarjontaa toteutetaan eri aihe- ja ainealueilla. Lukion kanssa kehitetään ja toteutetaan molemminpuolista kurssiyhteistyötä aikuisten opetuksen ja lukion kuvataidepainotteisuuden tukemiseksi ja monipuolistamiseksi. Kansalaisopisto tekee yhteistyötä aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoskentän kanssa harrastuksellisen itsensä kehittämisen, elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseksi alueella esim. maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Kansalaisopisto-opetukseen voi osallistua lapsista ikääntyneisiin. Taiteen perusopetusta järjestetään kansalaisopiston yhteydessä käsityössä ja musiikissa. Musiikin taiteen perusopetusta järjestää myös Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Tavoitteiden toteutuminen Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat toteuttaa monipuolista eri osallistujaryhmille soveltuvaa vähintään nykyisen laajuista kurssitarjontaa, jatkaa yhteistyökurssitoiminnan toteuttaminen lukion ja oppilaitosten kanssa ja mm maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Taiteen perusopetuksen opintoja toteutetaan musiikin, kuvataiteen ja käsityön opetuksessa. Opiskelijamäärän ja opetustuntimäärän tasapainoa kustannustaso huomioiden seurataan. Kansalaisopistossa on järjestetty taiteisiin: musiikki, kuvataiteet ja kädentaitoihin eri tyyppisiä kursseja. Musiikin ohella suosituimpia osallistumisalueita ovat olleet liikunnan kurssit. Opiskelijoita on ohjattu yhteistoimintana myös lukion kursseille. Musiikissa on järjestetty yhteistä bändiryhmää lukion kanssa. Maakuntakorkeakoulutoiminnan ja kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä järjestettiin yleisöluentoja mm hyvinvointiaiheista. VASTUUALUE KULTTUURIPALVELUT Toiminnan kuvaus Kulttuuripalvelut edistää ja järjestää kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa, jolla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taiteellisten elämysten tarjoamista eri taidemuotojen vaihtoehdoista sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kulttuurityö jatkaa vapaa-aikapalveluissa, joissa kulttuuri-vapaa-ajanohjaaja hoitaa kulttuuripalvelujen ja vapaa-aikapalvelujen, lähinnä nuorisopalvelujen, tehtäviä. Kirjasto säilyy läheisenä yhteistyökumppanina. Kulttuuripalvelut toteutetaan entisen tasoisena. Monipuolista yhteistyötä kunnan sisällä ja järjestöjen kanssa jatketaan. Hakeudutaan aktiivisempaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa.

49 Tavoitteiden toteutuminen Keväällä 2013 kulttuuri-vapaa-ajanohjaajan irtisanouduttua kulttuuripalvelujen hoito siirtyi kirjastoon. Järjestely jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta sekä edellytyksiä luovaan työhön tukeva työ, perinteisten ja uusien juhlien ja tapahtumien järjestäminen ja kehittäminen sekä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Kulttuuritoimi järjesti tanssi-, teatteri- ja musiikkitapahtumia kaikenikäisille. Avustuksia eri kulttuuritoimijoille jaettiin 4000 euroa. Kulttuuritoimi tuki useita tapahtumien järjestäjiä antamalla kunnan tiloja käyttöön sekä avustamalla tilaisuuksien markkinoinnissa. Vuosittain järjestettävät juhlat toteutettiin. VASTUUALUE LIIKUNTAPALVELUT Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut toteuttavat edellytyksiä kuntalaisten liikunnan harrastamiselle ylläpitämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja sekä osaltaan ohjaamalla ja järjestämällä toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Ylläpitää ja kunnostaa yhteistyössä kunnan teknisten palvelujen kanssa kuntalaisille viihtyisiä, monipuolisia ja laadukkaita mahdollisuuksia liikkua. Kaiken ikäisten kuntalaisten harrastemahdollisuuksiin ja liikuntarakentamiseen sekä palveluihin liittyvä asukas/asiakaskysely toteutetaan suunnittelukaudella. Tavoitteiden toteutuminen Liikuntapaikkojen kunnostusta ja ylläpitoa on toteutettu suunnitellun mukaisesti yhteistyössä teknisentoimen kanssa. Syksyllä 2013 toteutettiin kaikille kuntalaisille suunnattu lähiliikunta-alueen suunnitteluun liittyvä asukaskysely, jossa kysyttiin myös yleisesti kuntalaisten palautetta liikuntapalveluista. Kyselyssä esille nousseet kehittämisehdotukset liitetään osaksi valmisteilla olevaa liikuntastrategiaa. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat suunnittelukaudella liikuntapalveluihin liittyvän asukaskyselyn toteuttaminen kuntalaisille, liikuntastrategian päivittäminen kaudelle 2012-2016 sekä kunnan lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja toteuttaminen aloittain. Suunnittelukaudella toteutettiin liikuntapalveluihin liittyvä asukaskysely kuntalaisille. Kysely oli osa koulukeskuksen läheisyyteen sijoittuvan lähiliikuntapaikan suunnittelua. Keskustan alueelle sijoittuvan lähiliikuntapaikan suunnittelutyö toteutettiin eri hallintokuntien ja kuntalaisten yhteistyönä. Liikuntastrategian päivitystyötä on jatkettu toimintakauden aikana. Syksyllä järjestettiin kuntalaisille avoin liikuntapaikkoihin ja palveluihin liittyvä asukasilta, missä kerättiin palautetta olemassa olevista liikuntapaikoista kuntalaisilta ja seura-aktiiveilta. Asukasillassa nousi esille tarve liikuntapaikkojen olosuhdekartoituksen tekemiseen. Loppuvuodesta 2013 aloitettiin kunnan liikuntapaikkoihin liittyvän olosuhdekartoituksen valmistelu, ja tämän liikuntapaikkoihin liittyvän

50 olosuhdetyön on määrä valmistua keväällä 2014. Liikuntastrategian päivitystyö saatetaan päätökseen kevään 2014 aikana liikuntapaikkoihin liittyvän strategian valmistuttua. VASTUUALUE NUORISOPALVELUT Toiminnan kuvaus Nuorisopalvelut huolehtivat lasten ja nuorten myönteisen kehityksen tukemisesta järjestämällä yksin ja yhteistyössä harrastustoimintaa, ennalta ehkäisevää toimintaa ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Nuoret ovat osallisena verkostotyössä, seutukunnallisessa, maakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Nuorisopalvelujen vuosisuunnitelmassa on toistuvien perustoimintojen kuten kerhot, diskot, nuorisotilat rakenne ja aikataulut. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia tuodaan esiin nuorisopalvelujen sisällä. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan valistus- ym hankkeilla, etsivän nuorisotyön projektilla ja työpaja- ja kouluyhteistyöllä. Kannaksen tilojen käytön edelleen suunnittelu ja osin toteuttaminen. Kulttuuripalvelujen kanssa yhteinen työntekijä tiivistää vapaa-aikasektorin yhteistyötä. Siihen liittyvä kulttuuritoimen ja vapaa-aika (nuoriso)palvelujen ohjaustoimintoja ja tapahtumien järjestelyjen toteuttamisella haetaan yhteistoimintaetuja. Tavoitteiden toteutuminen Nuorisopalvelut on järjestänyt nuokkarilla avointa toimintaa 181 päivänä vuoden 2013 aikana ja kävijämäärä keskimäärin 37 nuorta per päivä. Muita tapahtumia ovat olleet mm 3 diskoa, yönuokkari ja 6 luokkalaisten tutustumispäivät sekä lukuisat teemapäivät ja turnaukset, jotka ovat keränneet nuorisoa paikalle. Sen lisäksi nuokkarilla on muun muassa tutustuttu päihteiden vaaroihin, nuorten yrittäjyyteen, leivottu ja käyty ulkoilemassa. Tällä hetkellä nuorisopalveluilla on yksi vakituinen nuoriso-vapaa-ajan ohjaaja sekä yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Vakituinen nuoriso-vapaa-ajan ohjaaja aloitti toimessaan 1.8.2013, tätä ennen tehtävää hoidettiin erilaisin sijaisuusjärjestelyin Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksiin Juuan nuorisopalveluissa on käytössä valtakunnallinen vaikuttamiskanava Aloitekanava, jonka käyttöön on järjestetty koulutusta ja jota on markkinoitu. Tämän lisäksi nuoria aktivoidaan vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitään julki sekä kasvotusten että sosiaalisen median kautta. Nuorilta on myös aika ajoin kerätty sekä kirjallista että sanallista palautetta nuorisopalveluiden toiminnasta ja moniammatillinen ryhmä selvittänyt myös laaja-alaisemmin mitä juukalaisille nuorille kuuluu. Selvitykseen osallistuivat niin nuoret itse kuin heidän kanssa työskentelevätkin. Ennalta ehkäisevä toiminta on arkipäivää nuorisopalveluissa, sitä toteutetaan niin etsivän nuorisotyön kuin myös erillisten teemapäivien ja yhteistyökuvioiden kautta. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että nuorisotiloissa toteutetaan avointa nuorisotilatoimintaa osana viikkoa, yökahvilatoimintaa perjantai-iltaisin ja muuta kerho- ja kurssitoimintaa. Nuorten vaikutuskanavan hyödyntämistä oli tarkoitus tehostaa, perustaa nuorisovaltuusto ja jatkaa etsivää nuorisotyötä.

51 Nuorisotiloissa toteutetaan avointa toimintaa osana viikkoa sekä yökahvilatoimintaa perjantaiiltaisin. Tämän lisäksi paikkansa on ottanut myös säännöllisesti järjestettävät teemaillat ja erilaiset turnaukset. Nuorisovaltuuston perustaminen on vielä selvittely asteella, koska tarkoitus olisi löytää sellainen vaikuttamiskanava joka sopii juuri juukalaisille nuorille ja että Juuasta löytyvät jo toimiva oppilaskunta ja tukioppilasjärjestelmä sekä Aloitekanavan kehittäminen. Etsivää nuorisotyötä on toteutettu keväästä lähtien yhdellä työntekijällä.nuorisolain mukaan kunta voi tarvittaessa toteuttaa kevyen tuen palvelua (Etsivä nuorisotyö), joka on suunnattu 15-29- vuotiaille nuorille Opetusministeriön hankerahoituksella. Vuoden 2013 aikana tavoitettiin 18 nuorta, joista nuorin 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Tavoitettujen lisäksi etsivä otti yhteyttä 14 nuoreen, jotka olivat 16-28-vuotiaita Nuoria toimintaan mukaan tuli eniten Juuan nuorten pajan (Apajan) kautta mutta myös useita 2. asteen oppilaitoksista, koulunsa keskeyttäneitä nuoria ja kunnan sosiaalitoimen kautta. Tärkeimpänä tavoitteena on kartoitta nuorten terveydentila ja työ/koulun kuntoisuus, jonka jälkeen lähdetään luomaan suunnitelma

52 Taulukot: Oppilasennustetaulukot (20.9.2012) ja (20.9.2013) Oppilasennustetaulukko (20.9.2012) KOULU 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 Ahmovaara 23 25 21 22 23 23 25 Kajoo 17 20 15 16 16 14 12 Nunnanlahti 36 35 34 36 37 37 33 Vihtasuo 40 44 39 40 39 38 39 Poikola e-6 236 219 222 216 218 214 206 e-6 yhteens. 352 343 331 330 333 326 315 Poikola 7-9 213 192 181 157 139 129 137 Perusopetus 565 535 512 487 472 455 452 Lukio 100 93 84 85 82 82 73 yht 665 628 596 572 554 537 525 Perusopetuksen oppilasmäärän arvioitiin edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta 2012-13 lukuvuoden 2015-16 loppuun 57 oppilaalla. Oppilasennustetaulukko (20.9.2013) KOULU 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 Ahmovaara 23 25 21 17 19 20 20 Kajoo 17 20 15 15 15 13 11 Nunnanlahti 36 35 34 36 37 39 34 Vihtasuo 40 44 39 44 43 41 43 Poikola e-6 236 219 222 213 216 209 202 e-6 yhteens. 352 343 331 325 330 323 310 Poikola 7-9 213 192 181 150 129 121 131 Perusopetus 565 535 512 475 459 444 441 Lukio 100 93 84 78 72 76 68 yht 665 628 596 553 531 520 509 Perusopetuksen oppilasmäärän voidaan arvioida edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta 2012-13 lukuvuoden 2015

53 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toiminnot ruokapalvelujen ateriamäärä / v 410 547 368 252 360 000 384 704 puhtauspalvelujen siivouspinta-ala 28 075 28 819 28 433 28 699 esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä ka 550 524 494 kuljetusoppilaita ka 291 268 247 erityisen tuen oppilaita % (20.9.) 11 lukio-opiskelijoita ka 93 87 79 ylioppilaita kevät/syksy suoritetut verkkokurssit Juuan lukio / muu lukio 12 / 2 15 / 10 6 /1 kirjastopalveluissa lainoja kpl/as 16,56 16 16 kirjastopalveluissa aukiolotunteja /vk 35 37 37 / 40* kirjastopalveluissa fyysisiä ja www-käyntejä/v 194 984 175 000 210 359 kans opisto opetustunteja 4 666 4 803 4 500 4 419 kans opisto opiskelijoita 1 806 2 010 1 893 kulttuuritapahtumia 39 45 50 40 liikuntatilojen käyttäjämäärät 640 650 salikortit yht 640 734 liikuntatilojen käyttöaste % 87 90 nuorisotila avoinna t/vk 23 23 koululaisten ip-toimintaan osallistuneet ka 27 30 Talouden tunnusluvut ateriapalvelut /ateria 3,32 3,44 3,6 3,21 siivouspalvelut /siivous m2 26,25* 29,64 28,91 29,65 perusopetus /opp 8 555 9 624 10 222 9 974 perusopetus koulukuljetus /kuljetusopp 1 756 2 074 2 263 lukio-opetus /opp 8 858 9 211 9 110 * sis myös terveyskeskus ja Kotikallio ruoanjakelutyön * kirjasto auki 1.5.2013 alk 40 t/vk

54 2.2.4 Tekninen palvelualue YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus - rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja korjausavustusten viranomaistehtävät Toiminnalliset tavoitteet 1. Ajantasaiset, kattavat internet sivustot Toteutuma - Nettisivut ajantasalla 2. Asiakaspalvelu ja tiedottaminen Toteutuma - asiakaspalvelu toteutettu resurssien mukaisesti Rakennusvalvonta Toiminnan kuvaus Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät - rakentamiseen liittyvien lupien myöntäminen ja valvonta - rakentamisen ohjaus ja neuvonta - Aran lainojen ja korjausavustusten myöntäminen, valvonta ja maksatus