Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus 31.3.2015 Kunnanvaltuusto.6.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014

Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 3 1. Hallinto-organisaatio... 3 2. Tilivelvolliset... 4 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 4 KUNNALLISTALOUS (TIEDOT, TILASTOKESKUS)... 4 OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS... 4 4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 5 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 6 6. Kunnan henkilöstö 31.12.2014... 6 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 8 8. Ympäristötekijät... 9 9. Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 10 2.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN (KUNTA+LIIKELAITOKSET)... 10 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS (KUNTA+LIIKELAITOKSET)... 12 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET (KUNTA+LIIKELAITOKSET)... 13 3.1 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET)... 13 3.2 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT VUONNA 2014... 14 4. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 14 4.1 VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE... 14 4.2 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT... 14 4.3 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 15 4.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT... 17 4.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 18 4.6 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 19 5. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ... 20 5.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 20 5.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 20 6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 22 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 22 6.1.1 Hallintopalvelut... 22 6.1.2 Sivistyspalvelut... 33 6.1.3 Tekniset palvelut... 51 6.1.4 Liikelaitokset... 59 6.2 TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT... 67 6.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMAVERTAILU / PERUSKUNTA... 69 6.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 70 6.5 TASE / PERUSKUNTA... 71 6.6 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA... 72 7. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 73 7.1 TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 73 7.2 RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 74 7.3 TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET)... 75 7.4 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 76 7.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 77 7.6 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 78 8. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 79 8.1 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 79 8.2 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 81 8.3 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 86 8.4 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 89 9. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT... 90 9.1 VESIHUOLTOLAITOS... 90 9.2 KAUKOLÄMPÖLAITOS... 92 9.3 LIIKELAITOKSET... 93 10. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA 1.1. 31.12.2014... 102 11. VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 103 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 104

TOIMINTAKERTOMUS 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuu edelleen vaikka tilinpäätöksen teko vaiheessa usea uudistus kariutui vaalien läheisyyteen. Pitkään valmistellussa olleet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen uudistukset eivät ole edenneet. Käynnissä on ollut useita uudistuksia, jotka vaikuttavat olennaisesti myös Vaalan kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Muutoksen hallinnan ja sietokyvyn tekee hankalaksi se, että me emme edelleenkään tiedä minkälainen muutoksen lopputulos tulee olemaan. Lopputulos ei siis ole kiinni vain omista valinnoistamme omassa kotikunnassa, vaan niihin vaikuttavat myös muiden tekemät päätökset. Teemme toista vuotta peräkkäin erinomaisen tuloksen. Siitä huolimatta joudumme nyt ja jatkossa tekemään isoja valintoja, joilla pidämme tulot ja menot tasapainossa. Tähän meitä kannustaa taloudellinen taantuma, väestön ikärakenteen muutokset ja valtionosuuksien leikkaukset. EK:n tammikuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten suhdannenäkymät vuoden 2015 alkupuoliskolle ovat yhä vaatimattomat. Teollisuuden odotukset ovat hieman parantuneet, mutta suhdannekehityksestä ennustetaan silti vain välttävää. Palvelualojen ja rakentamisen odotukset ovat teollisuuttakin vaimeammat. Heikko suhdannetilanne ja kansantalouden rakennemuutos ovat saattaneet julkisen talouden vaikeuksiin viime vuosina. Julkisten menojen suhde BKT:stä nousee Suomessa tänä vuonna suuremmaksi kuin missään muussa EU-maassa. Talouden tilaa varjostaa myös kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä ja julkisten palvelujen heikosta tuottavuuskehityksestä. Myös Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat osin heikentyneet. Positiivista virettä kuitenkin on sen suhteen, että yrityksille on sukupolvenvaihdoksien yhteydessä löytynyt jatkaja ja uusia yrityksiäkin on perustettu. Elinkeinojen edistäminen korostuu tiukkoina aikoina kun työttömyys kipuaa meilläkin jo lähes 20 prosenttiin. Työ on asia joka kaikista tehokkaimmin ehkäisee myös syrjäytymistä. Kunnallisvero on kiristynyt viime vuosina koko maassa. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 21,50. Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, nostaa kunnallisveroprosenttiaan. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 mikä merkitsee 0,10 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2014. Pohjois-Pohjanmaalla luku on 20,42 % ja Kainuussa 21,13 %. 2000-6000 asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,69. Koko maassa 34 kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa. Kuntia, joiden veroprosentti on 21 tai 21,5% on jo peräti 97. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna 2013 14,21 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2013 se on jo 7,29. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,80. Vaalan kunnan talouden positiivinen kehitys jatkuu. Tuloslaskelman mukainen ylijäämä on noin 1,8 miljoonaa euroa. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 1,1 miljoonaa. Vuoden 2014 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korkokulujen (n. 200 000) ja henkilöstökulujen (n. 450 000) alittuminen budjetista. Verotulot toteutuivat 116 000 euroa ja valtionosuudet noin 114 000 euroa yli budjetoidun. Oulunkaaren osalta erikoissairaanhoito ylitti budjetin noin 140 000 eurolla. Soten omatoiminta sen sijaan alitti budjetin. Oulunkaaren osalta kokonaisuus alittui n. 250 000. Verotulojen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli 1% ja valtionosuuksien 1,9%. Yhteisöveron nousu vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli Vaalassa 10,8 prosenttia. Vielä edelleen ollaan kuitenkin 160 000 euroa jäljessä huippuvuodesta 2011. Tuloverojen osalta jäimme viime vuodesta, koska vuodelle 2013 kirjautui verotuksen kertaeriä. Kiinteistöverot kertyivät noin 8% edellisvuotta paremmin. Tästä voimme kiittää valtiota. Se missä onnistuttiin jo kolmas vuosi peräkkäin, oli henkilöstömenojen hillintä. Budjetti alitettiin ja vuoden 2013 toteumaan verrattuna henkilöstömenot vähenivät 2,6% ja n. 200 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen on kolme prosenttia, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu on 4,4 prosenttia. Oman toiminnan nettokasvu Oulunkaarella on 2,2 prosenttia, kunnittainen vaihteluväli on oman toiminnan osalta 0,6-3,2 % ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli on 0,6-9,5 %.

2 Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 Vaalan kunnan toimintamenot nousivat vuoteen 2013 verrattuna noin 0,3% Tämä on hyvä tulos. Vuonna 2014 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut uuden valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen olemme saaneet katetuksi vanhat alijäämät. Vaikka emme tämän puolesta olekaan enää kriisikunta, on tasapainotussuunnitelma syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Tämä on välttämätöntä suuren lainamäärän ja tulevien investointien vuoksi. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Vaalan päiväkodin hankesuunnittelu aloitettiin kesällä 2013. Hankkeen tavoitteena on turvata hyvät ja terveelliset tilat päiväkotilapsille ja henkilöstölle. Päiväkoti valmistuu vuonna 2015 uuden koulukeskuksen yhteyteen. Myös asuntopoliittisen työryhmän työ saatiin valmiiksi. Raportissa kartoitettiin millaisilla ratkaisuilla Vaalassa kannattaa edetä vuokra-asumisessa ja erityisasumisessa. Erityisenä tarkastelukohteena ovat ikääntyvän väestön asumisen tarpeet. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Rokuan ja Oulujoen hankkeet, VT22 edunvalvonta, Geopark sekä Tervantie-yhteistyö. Vuonna 2013 aloitettiin keskustelu tiivistetystä yhteistyöstä matkailun markkinoinnin ja kehittämisen edistämiseksi Humanpolis Oy: kautta. Tämä johti yhteisen kehittämisyhtiön perustamiseen vuoden 2014 lopussa. Pelson vankilan jatkon ja peruskorjauksen turvaaminen, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuus uudistukseen vaikuttaminen sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Tätä edunvalvontaa tehdään yhteistyössä naapurikuntien ja maakunnan liittojen kanssa. Henkilöstömuutokset ovat läsnä jatkossa yhä useammin eläköitymisen myötä. Uuden henkilöstön rekrytointiin pitää panostaa ja samalla säilyttää eläkkeelle siirtyvien osaaminen organisaatiossa. Tällaisessa tilanteessa usein myös jäävien työntekijöiden tehtäväkuvat ja roolit työyhteisössä ovat muutoksessa. Myös hallinnossa tapahtui muutoksia vuoden 2014 aikana kun hallinto- ja elinkeinojohtaja siirtyi vuoden virkavapaalle kesäkuussa ja yritysasiamies Veijo Rautiainen jäi eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Hallintosihteerinä puolestaan aloitti Lea Karppinen 1.9.2015. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille, että olette jaksaneet ahkeroida muuttuvassa ja välillä hyvin haasteellisessakin työympäristössä. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen hyvät peruspalvelut lähellä. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin myös määrittää sen mitä kohti olemme menossa ja miksi. Yhteinen päämäärä ja merkitys omalle tekemiselle ovat tärkeitä niin kunnan työntekijöille kuin luottamushenkilöille. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

3 1.1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1. Hallinto-organisaatio Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto 2013-2016 Vuonna 2012 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on 14, Vasemmistoliiton edustajia 3, sosiaalidemokraatteja 1 ja perussuomalaisia 3. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2014 kuusi kertaa. Valtuutettu Esa Karjalainen, pj. Pentti Kemppainen, I vpj. Pekka K. Lämsä, II vpj Eila Anttila 11.12.2014 saakka Auvo Kilpeläinen 12.12.2014 alkaen Pekka Huovinen Tapani Karhu Vuokko Karjalainen Terttu Kuusela Tiina Kylmänen Aino Leinonen Erkki Leinonen Pekka J. Lämsä Helmi Moilanen Kalle Moilanen Osmo Mustonen Reijo Rasinkangas Jouko Roivainen Tero Seppänen Timo Tervonen Reijo Virkkunen Niina Välinen Puolue KESK KESK SDP VAS PS KESK KESK KESK VAS KESK KESK KESK PS PS VAS KESK KESK KESK KESK KESK KESK Kunnanhallitus 2013-2014 Kunnanhallitus Kokouksia 18 Asioita 313 Puheenjohtaja Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Tiina Kylmänen VAS II varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PS Jäsenet: Tapani Karhu KESK Vuokko Karjalainen KESK Aune Kesälahti KESK Terttu Kuusela KESK Erkki Leinonen KESK Pertti Väyrynen VAS Esittelijä Sihteeri Kunnanjohtaja Tytti Määttä Vs. hallinto- ja elinkeinojohtaja Anu-Maarit Moilanen 4.8.-2.12.2014 Hallintosihteeri Lea Karppinen 3.12.2014 alkaen

4 Lautakunnat Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla. 2. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnallistalous (tiedot, Tilastokeskus) Suomen kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviotiedoista käy ilmi, että kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner-Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku 31.12.2014 oli 3138 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli 3 193 henkeä. Vähennys oli -55 henkeä eli 1,8 %. Vähennys oli edellisvuonna -53 henkeä eli 1,7 %. Vaalaan syntyi 19 lasta ja

5 kuolleiden lukumäärä oli 45. Nettomuutto oli -26: kunnasta muutti pois 164 asukasta ja kuntaan muutti 138 asukasta. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla. Vuosi 2014 oli Kainuussa selvästi edellisvuotta heikompi työllisyysvuosi. Työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 6 001, joka 11 % enemmän kuin vuonna 2013. Työttömyys pysytteli alkuvuonna keskimäärin 15 % edellisvuotta korkeammalla, mutta vuoden lopulla ero kuitenkin kaventui. Viime vuoden alussa uutta työvoimaa tarvittiin hieman edellisvuotta enemmän, mutta vuoden lopulla uuden työvoiman tarve selvästi väheni. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin viime vuonna 4 714, joka on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uuden työvoiman niukasta kysynnästä johtuen on odotettavissa, että työttömyys pysyttelee Kainuussa korkealla vielä pitkään. Siitä johtuen erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja myös nuorisotyöttömyys tulevat kasvamaan tänä vuonna huomattavasti. 4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta Vuonna 2014 jatkettiin toimintaa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Vaalan lisäksi Utajärvi, Ii, Pudasjärvi ja Simo. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Pudasjärven kaupunki. Maaseutuhallinto jatkuu yhteisesti Siikalatvan, Pyhännän ja Haapaveden kanssa. Vaalalla on yhteinen rakennustarkastaja Utajärven kunnan kanssa. Vuoden 2014 valmisteltiin yhteisen kehittämisyhtiön perustaminen Muhoksen ja Utajärven kanssa. Toisen asteen koulutuksen osalta käytiin neuvotteluja yhteistyöstä samaisten kuntien kanssa. Muutoin palvelut tuotettiin itse ja osin ostopalveluna sekä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Talous Vaalan kunnan talous on hiljalleen kääntynyt parempaan suuntaan. Vuoden 2014 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi korkokulujen (n. 200 000) ja henkilöstökulujen (n. 450 000) alittuminen budjetista. Verotulot toteutuivat 116 000 euroa ja valtionosuudet noin 114 000 euroa yli budjetoidun. Oulunkaaren osalta erikoissairaanhoito ylitti budjetin noin 140 000 eurolla. Soten omatoiminta sen sijaan alitti budjetin. Oulunkaaren osalta kokonaisuus alittui n. 250 000. Sairauspäivien määrässä tapahtui kasvua edelliseen vuoteen 737 päivää. Sairauspäiviä oli yhteensä 3 497 päivää, josta työpajan osuus on 252 päivää, hallinto-osaston 52, sivistyksen 1 782 päivää ja tekniikan 1 411 päivää. Tapaturmien vuoksi poissaoloja kertyi 25 päivää. Vuonna 2014 jäi eläkkeelle 4 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli 3 183 868 euroa (1014 e/ asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu 458 977 ja toteutuma oli 1 775 145 (kunta 1 815 007 ). Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 19 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat -25 217 396 euroa (vuonna 2013-25 139 296 ) eli kasvu edelliseen vuoteen oli 0,3 %. Toimintatuotot olivat 4 077 261 euroa (vuonna 2013 4 077 856 ), kasvua edelliseen vuoteen oli 0 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat - 21 117 273 euroa ( vuonna 2013-21 043 088 ) eli 0,4 % suurempi kuin vuonna 2013. Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat -544 174,82 euroa, eli -59 825 euron verran alle budjetoidun. INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ MENOT -670 000-51 000-721 000-587 270-133 730 RAHOITUSOSUUDET 50 000 50 000 43 095 6 905 MUUT TULOT 67 000 67 000 67 000 NETTOMENOT -620 000 16 000-604 000-544 175-59 825

6 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalan kunnan tulevaisuuden näkymät talouden suhteen ovat haastavat. Tilanne on alijäämän suhteen parempi kuin vuosiin ja suunta kehityksessä oikea. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 Vaalan kunnan toimintamenot nousivat vuoteen 2013 verrattuna noin 0,3% Tämä on hyvä tulos. Vuonna 2014 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut uuden valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen olemme saaneet katetuksi vanhat alijäämät. Vaikka emme tämän puolesta olekaan enää kriisikunta, on tasapainotussuunnitelma syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Tämä on välttämätöntä suuren lainamäärän ja tulevien investointien vuoksi. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa. Talouden taantuma näyttää jatkuvan. Uusi hallitus tulee todennäköisesti jälleen uudistamaan valtionosuuksien jaon periaatteet. Vaikka sote-uudistus kaatui, on selvää, että uusi hallitus jatkaa uudistustyötä. Mikäli sote:n rahoitusjärjestelmä muuttuu Vaalan kunnalle edulliseksi, voi kunnalla olla merkittävästi paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana. Sote-ratkaisu voi kuitenkin heikentää mahdollisuuksia vaikuttaa vaalalaisten lähipalveluihin. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Talouden taantuma on kuitenkin onneksemme pitänyt korot matalana. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Tiedossa olevia investointeja on Vaalan osalta pienempien korjausinvestointien lisäksi päiväkodin rakentaminen ja terveyskeskuksen saneeraamattoman osan korjaaminen sekä entisen päiväkodin kiinteistön saneeraaminen muuhun käyttöön. Tulevaisuuden osalta valtion uudistukset vaikuttavat merkittävästi Vaalan kunnan kykyyn toimia itsenäisenä kuntana. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja järjestää kuntalaisille vähintään laissa säädetyt palvelut. Kunta myös edistää alueensa elinvoimaa. Kuntalain uudistuessa tulee myös Vaalan kunnan päivittää oma strategiansa, jotta se kykenee vastaamaan tuleviin haasteisiin ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja 6. Kunnan henkilöstö 31.12.2014 Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on vähentynyt 7 hengellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvussa ovat mukana määräaikaiset työntekijät. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt 2 hengellä. Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä 2013 2014 Vakinaiset muutos 2013 2014 Hallinto 7 3 1 11 9 10 +1 +1 Työpaja 5 5 Sivistystoimi 71 22 3 96 102 93-9 - Tekninen toimi 51 9 2 62 59 60 +1 +1 YHTEENSÄ 129 34 11 174 170 163-7 +2 * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö.

Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2014 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 7 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. % Miehet 0 1 2 3 2 4 6 8 8 0 34 26 Naiset 0 0 11 10 6 12 17 30 9 0 95 74 Yhteensä 0 1 13 13 8 16 23 38 17 0 129 100 % 0 0,8 10,1 10,1 6,2 12,4 17,8 29,4 13,2 100 100 Vakinaisesta henkilöstöstä 94 henkeä eli 72,87 % oli yli 45-vuotiaita. Keski-ikä miehillä oli 51,8 v. ja naisilla 50,3 v. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki 2013** 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 2013 2014 Hallinto 7/3 52/8 +45 0 0 0 0 0 0 Työpaja 242/17 252/8 +10 0 0 0 0 0 Sivistystoimi 1433/79 1782/82 +349 3/2 15/5 +12 7 118/6 +111 Muutos Tekninen toimi 1077/53 1411/49 +334 173/5 10/2-163 17 7/1-10 Yhteensä 2759/152 3496/145 738 176/67 25/7-151 24 125/7 +101 **poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden vuonna 2014: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 276 74 61 3 0 0 Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Työntekijöitä 119 51 33 2 0 0 Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 307, sivistystoimi 134 ja tekninen toimi 20.

8 Vuonna 2014 jäi eläkkeelle 4 henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain 2011 2012 2013 2014 Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet 2 3 2 4 Yhteensä henkilöä 3 3 2 4 Henkilöstön kustannukset toteutuivat seuraavasti: Henkilöstökulut 2014 2013 % edelliseen vuoteen Palkat ja palkkiot 5 379 675 5 565 794 96,65 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 812 888 1 823 273 99,43 Muut henkilösivukulut 293 035 281 267 104,18 Henkilöstökorvaukset -107 946-95 557 112,97 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 7 485 599 7 670 334 97,59 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 121 127 107 881 112,28 Henkilöstökulut yhteensä 7 498 780 7 682 658 97,61 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Vaalan kunnan toimintaa voi kohdata eri tyyppisiä riskejä, joista osaan voimme omalla toiminnalle vaikuttaa ja osaan emme. Riskit ovat myös eri tasoisia. On selvää, että myös tulevalla hallituskaudella käynnistetään uudistuksia, jotka koskevat kuntia. Tällaisiin uudistuksiin Vaalan kunnan omat vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Edunvalvontatyö on kuitenkin tärkeää. Koska Vaalan kunnan tulorahoituksesta valtionosuudet muodostavat merkittävän osan, on tehtävillä valtionosuusuudistuksilla poikkeuksellisen suuri vaikutus kuntaamme. Strategiset riskit: Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset rahoituksen, yhteistyökumppaneiden ja lainsäädännön suhteen Toiminnan vastaavuus kuntalaisten tarpeisiin väestön ikääntyessä ja lapsimäärän vähentyessä Taloudelliset riskit: Talousarvion tavoitetasossa pysyminen Äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa Isoissa hankinnoissa onnistuminen ja hankintaosaaminen näissä Korjausvelan yhtäkkinen realisoituminen esim. pahana sisäilmaongelmana Rahoitusriskit: Korkoriski korkeasta lainamäärästä johtuen Rahoituksen saamisen vaikeutuminen Toiminnalliset riskit: Kunnat monet toiminnot ovat haavoittuvaisia henkilöstön vähyyden ja varahenkilöstön vajavaisuuden taikka henkilöstön erikoisosaamisen takia Sairauspoissaolot Tapaturmat Tietojärjestelmähäiriöt Avainhenkilöiden eläköityminen

9 Vahinkoriskit ja kriisit: Kriisitilanteiden johtaminen ja niissä onnistuminen (esim. myrskytuhot, pilaantunut vesi tai ruoka, sähkökatkokset, ihmisiin kohdistuvat uhat) Vakuutusten ajanmukaisuus ja vakuutusten kilpailuttaminen Jätevesiverkoston kunto Kunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: Lakisääteinen tapaturmavakuutus, Tapaturmavakuutus kunnan asukkaille Omaisuus ja toiminta vakuutukset: Julkisyhteisön vakuutus, Venevakuutus, Palo- ja konerikkovakuutus Metsävakuutus ja ainaismetsävakuutus Ajoneuvovakuutukset Toiminnan vakuutukset: Vastuuvakuutukset 8. Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Toimintakertomukseen on syytä sisällyttää kuvaus niistä ympäristökysymyksistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Kunnan strategiassa on korostettu kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristötekijöiden osalta kunnassa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Energian kulutus: Energian kulutuksen seuranta. Vaihtoehtojen etsiminen öljylämmitykselle. Liikenteen päästöt: Yhteiskäyttöautoihin siirtyminen Lähiruoka: Pyrimme käyttämään julkisessa ruokahuollossa lähiruokaa ja olemme mukana portaan Luomuun ohjelmassa. 9. Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet 22.5.2012 107. Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti.

10 Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2014 kaikki osastot antoivat myös vastineensa tarkastuslautakunnan kertomuksen johdosta. Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia ja osaamiseen liittyviä. Korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainasalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun talousarviossa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Riskiksi ja toisaalta mahdollisuudeksi voidaan arvioida myös organisaation uudistuminen: Miten siirtää vanhojen työntekijöiden osaaminen ja onnistua uusien työntekijöiden rekrytoimisessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun. Kuntalain uudistuessa on hyvä tarkastella myös Vaalan kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa. Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus puolestaan kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnan on hyvä: - päivittää ja osin uudistaa ohjeet, jotka liittyvät hallintoon sekä sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan, - tehdä päivityksen ja uudistustyön pohjaksi arvio nykytilasta ja tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista (riskit ja mahdollisuudet) kunnan tehtävien toteuttamiseen sekä - laatia tältä pohjalta myös uuden kuntalain mukainen kuntastrategia. 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen (kunta+liikelaitokset) Kunnan tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tässä yhteydessä esitetty tuloslaskelma sisältää kunnan, liikelaitoksien ja rahastojen ulkoiset tuotot ja kulut (tarkempi taulukko esitetty kappaleessa 7.1). Vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1,717 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1,775 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos kasvoi n. 259 500 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä vähenivät 33 000 euroa. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat n. 48 000 euroa. Tuotot Toimintatuotot toteutuivat edellisen vuoden tasolla n, 4,1 milj. Verotuloja kertyi yhteensä noin 11,35 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 verrattuna kasvua oli n. 110 000 euroa (1,0 prosenttia). Valtionosuudet olivat n. 13,15 miljoonaa euroa ja niissä kasvua edellisvuoteen n. 250 000 euroa (1,9 prosenttia). Rahoitustuottoja kertyi 16 000 euroa. Yhteensä tuottoja kertyi 28,6 miljoonaa.

Kulut 11 Toimintakulujen kokonaismäärä vuonna 2014 oli n. 25,2 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 80 000 euroa (0,3 prosenttia). Rahoituskulut olivat n. 200 000. Laskua edellisvuoteen noin 60 000 euroa. Poistoja kirjattiin n. 1 470 0000 euroa. Yhteensä vuoden 2014 kulut olivat n. 26,9 miljoonaa euroa Toiminta- ja vuosikate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena muodostuva kunnan toimintakate osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna 2014-21, 117 miljoonaa euroa. Se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 75 000 euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt kolmen vuoden tarkastelujaksolla tasaisena. Toimintatuotot kattoivat vuonna 2014 toimintakuluista noin 16 prosenttia. Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan + liikelaitokset vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 10,7 prosenttia ollen 3,184 miljoonaa euroa. Kunnan tulorahoitus vuosikatteella mitattuna on ylijäämäinen. Asukaskohtainen vuosikate on noussut vuoden 2013 tasosta 114 euroa, ollen 1014 euroa/ asukas vuonna 2014. Vuosikateprosenttia poistoista tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluku on 100% tai enemmän oletetaan rahoituksen olevan riittävä. TULOSLASKELMAN TUNNUS- LUVUT (kunta+liikel.) 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,2 16,2 Vuosikate poistoista % 217 203 Vuosikate, euroa/asukas 1014 900 Asukasmäärä 3138 3197 Tilikauden tulos ja yli-/ alijäämä Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset, saadaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos. Poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä -1, 467 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1,717 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 1,775 miljoonaa euroa. Pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon kustannusvaihtelu vaikuttaa koko kunnan tulokseen. Tätä heilahtelua on havainnollistettu kaaviossa.

2.2 Toiminnan rahoitus (kunta+liikelaitokset) 12 Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kunnan ja liikelaitosten sekä rahastojen varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta (tarkempi taulukko esitetty kappaleessa 7.2). Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 oli n. 2,180 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2014 investointimenot olivat n. -1,204 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta oli -2, 657 miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 180 000 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 1,932 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettovähennykseksi muodostui siten -1,752 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna nettolisäys oli n. 930 000 euroa. Lainaa oli vuoden lopussa 13 462 781 euroa, josta pitkäaikaista lainaa 12 262 785 euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 1 300 000, mikä koostuu kassalainojen lyhennyksestä kun se vuoden alussa oli 2 500 000 ja vuoden lopussa 1 200 000. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Rahavarojen muutos oli n. -477 000 euroa. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 1,59 vuonna 2014. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, sillä tunnusluvun arvo on yli 1. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Vuoden 2014 lopun rahavaroilla olisi voitu kattaa n. 19 päivän kassasta maksut. Toiminnan ja investointien rahavirran positiivisuus ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen määrä puolestaan ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä (uusi tunnusluku). Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Seurantajaksolla vuosina 2012 ja 2011 toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen kouluinvestoinnista johtuen ja näin koko seurantajakson kertymä muodostuu negatiiviseksi. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUS- LUVUT (kunta+liikelaitokset) 2014 2013 2012 2011 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 179 812 1 968 269-3 596 765-2 179 774 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5.vuodelta - 1 628 459 Investointien tulorahoitus, % 179,4 207 26,9 31,4 Lainanhoitokate 1,59 1,19 0,8 1,22 Kassan riittävyys (pv) 19,5 32,1 17,2 16,3 Asukasmäärä 3138 3197 3255 3311

13 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET (KUNTA+LIIKELAITOKSET) 3.1 Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase käsittää sekä kunnan että liikelaitoksien taseyksiköiden taseet yhdisteltyinä. Sisäiset erät, kuten keskinäiset saatavat ja velat eivät sisälly taseeseen (tarkempi taulukko kappaleessa 7.3). Vastaavaa Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli vuoden 2014 lopussa 26,64 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 22,35 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa (74 prosenttia taseen loppusummasta). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 3,80 miljoonaa. Sijoituksia, eli osakkeita ja osuuksia sekä muita saamisia oli vuoden 2014 lopussa 4,24 miljoonaa euroa (14 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä). Vaihtuviin vastaaviin luetaan vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli vuoden lopussa yhteensä 3,58 miljoonaa euroa (12 prosenttia taseen loppusummasta). Lyhytaikaisia myyntisaamisia on 1,31 miljoonaa euroa ja lainasaamisia 3000 euroa. Muita saamisia on 113 000 euroa ja siirtosaamisia 541 000 euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 1,22 euroa eli ne olivat vähentyneet edellisvuoden lopun tilanteeseen nähden n. 480 000 euroa. Vastattavaa Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Ohessa taseen tunnusluvut (kunta+liikelaitokset). Oma pääoma oli vuoden lopussa 13,22 miljoonaa euroa (44 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostui peruspääomasta 10,52 miljoonaa, muiden omien rahastojen pääomasta 1,57 miljoonaa sekä edellisten tilikausien alijäämästä -650 000 euroa ja tilikauden ylijäämästä 1,78 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 15,85 miljoonaa euroa. Kunnan vieraan pääoman määrä aleni vuoden aikana n.2,75 miljoonaa euroa. Muihin pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin kuului mm. siirtovelkoina lomapalkka- ja korkojaksotuksia 935 000 euroa, ostovelkoja n. 1,0 miljoonaa, sekä muita velkoja 124 000 euroa. TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 48 41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55 63 Kertynyt yli-/alijäämä 1 124 760-650384 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 358-203 Lainakanta 31.12 13 462 781 16 529 770 Lainat euroa / asukas 4 290 5 170 Lainasaamiset 31.12 1 349 970 1 359 887 Asukasmäärä 31.12 3 138 3 197

14 3.2 Kunnan kokonaistulot ja menot vuonna 2014 TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 077 261 14,09 Toimintakulut 25 217 396 84,63 Verotulot 11 340 791 39,20 - Valmistus omaan käyttöön -22 861-0,08 Valtionosuudet 13 144 123 45,43 Arvonlisäveron takaisinperintä Korkotuotot 4 385 0,02 Korkokulut 199 007 0,67 Muut rahoitustuotot 11 626 0,04 Muut rahoituskulut 776 0,00 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -150 351-0,52 +/- Pakollisten varausten muutos Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -37 840-0,13 Rahoitusosuudet inv.menoihin 64 096 0,22 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 248 147 0,86 Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 203 789 4,04 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 12 860 0,04 Antolainasaamisten lisäykset 4 843 0,02 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 180 000 0,62 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 932 001 6,48 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 300 000 4,36 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 28 932 939 100,00 Kokonaismenot yhteensä 29 797 112 100,00 4. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Vaalan kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 1 Osakeyhtiö 0 Kuntayhtymät 4 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro 22-24. 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistö Oy Vaalan Niska Yhtiöllä on Pelson kylässä ja Vaalan kuntakeskuksessa eri osoitteissa sijaitsevia aravalainoitettuja vuokrataloja. Asuntoja on yhteensä 112 kpl ja huoneistoala on 7021,0 m². Yhtiön koko osakepääoman omistaa Vaalan kunta. Asunnoista on peritty vuokraa 6,20 8,10 e/m²/. Vuokran määrään vaikuttaa asuntojen lämmitysmuoto, rakennus- tai peruskorjausvuosi, sijainti sekä varuste- ja laatutaso. Osassa kiinteistöjä on peritty kulutusperusteista kylmä- ja lämminvesimaksua, joiden tuotto on 0,25 0,45 e/m²/kk. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä 103.524,63 euroa. Tilikauden tappio on 1.208,48 euroa. Asuintalovarausta on purettu 60.000 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on 44.230 euroa (47 %) pienemmät kiinteistöjen korjauskustannukset. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 135.306 euroa ja korkoja maksettiin 32.117 euroa. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio kasvoi edellisestä vuodesta 6.200 euroa ja on 101.800 euroa, eli 18,1 % laskennallisesta 100 %:n vuokratuotosta. Kokonaiskäyttöaste on 81,91 % kun se vuonna 2013 oli 82,5 %. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht. 30 kpl, on edelleen tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Näiden osuus tyhjänä olevien asuntojen aiheuttamasta tappiosta on 79.551 euroa. Yhtiö on tehnyt päätöksen purkaa kaksi Lummanpuiston rivitaloa ja purkamiselle on haettu ARA:lta purkulupa. Näihin asuntoihin ei ole otettu uusia vuokralaisia vuoden 2014 aikana. Tilinpäätöksessä on tehty 80.411 euron arvonalennuskirjaus, joka on puolet Lummanpuiston rakennusten tasearvosta. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna Kiinteistö Oy Vaalahaka Yhtiö on Vaalan kuntakeskuksessa kahdessa eri osoitteessa sijaitseva aravalainoitettu vuokrataloyhtiö, jonka koko osakepääoman omistaa Vaalan kunta. Välitiellä sijaitsevat kaksi rivitaloa, yhteensä kymmenen (10) asuntoa, on rakennettu vuosina 1981-82, asuinhuoneistoala 593,5 m². Tilikaudella 2014 asunnoista peritty vuokra on 6,90 e/m²/kk. Lämmitys ja vesi kuuluvat vuokraan.

15 Karpalotien kolme rivitaloa, yhteensä kolmetoista (13) asuntoa, on rakennettu vuosina 1982-84, asuinhuoneistoala yhteensä 578,5 m². Tilikaudella 2014 asunnoista peritty vuokra on 7,30 e/m²/kk sekä lisäksi yhdistetty sauna-vesimaksu 10,00 euroa/hlö/kk. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä 12.731,00 euroa. Ennen tilinpäätössiirtoja tilikauden 2014 tulos osoitti voittoa 10.233,70 euroa. Asuintalovarausta on purettu 13.000,00 euroa. Tilikauden voitto on 23.233,70 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin 15.485 (45 %) euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella. Välitien käyttöaste on 91,84 %. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna. Välitiellä on ollut yksi asunto tyhjillään kesäkuun alusta saakka odottamassa syksyllä alkanutta remonttia. Karpalotien käyttöaste on 99,36 %. Yhtiön koko käyttöaste on 95,48 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on yhteensä 4.335 euroa. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta Karpalotien taloihin on odotettavissa putkiremontti lähivuosina. Rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Asunto Oy Vaalan Uitonkartano Yhtiö on Vaalan Sahanrannassa omalla tontilla sijaitseva vuonna 1990 rakennettu asuntolainoitettu as. oy muotoinen vuokratalo, Yhtiössä on yhteensä 10 asuntoa, huoneistoala 523,0 m². Yhtiötä hoidetaan kuten kiinteistöosakeyhtiötä. Osakkeiden omistaja, Vaalan kunta, ei maksa yhtiövastiketta, vaan yhtiön tuotot muodostuvat asukkailta perittävistä vuokrista ja käyttökorvauksista. Tilikaudella 2014 asunnoista peritty vuokra on 8,20 euroa/m²/kk. Lisäksi peritään kulutukseen perustuvaa kylmä- ja lämminvesimaksua sekä autopaikkamaksua, yhtiön kaikki tuotot yhteensä 8,93 e/m²/kk. Kiinteistössä on oma lämpökeskus ja lämmitys kuuluu vuokraan. Asunnoista perittävää vuokraa on korotettu 1.3.2015 lukien 0,50 e/m². Korotuksen jälkeen vuokra on 8,70 e/m²/kk. Tuotot yhteensä vesi- ja autopaikkamaksuineen 9,43 e/m²/kk. Tilinpäätöksessä 31.12.2014 on tehty 4.190,20 euron (25 %) poisto rakennuksen koneista ja kalustosta sekä 10.652,40 euron (2 %) poisto asuinrakennuksista. Tilikauden voitto on 1.413,98 euroa. Verrattaessa kustannuksia edelliseen tilikauteen, merkittävimmät muutokset ovat 6.812 euroa (50 %) pienemmät lämmityskulut, jotka vuonna 2013 olivat 13.620 euroa, ja valtiokonttorin lainan 2.800 euroa pienemmät korkokulut. Toimintavuotena yhtiön asunnot ovat olleet hyvin vuokrattuna, käyttöaste 99,1 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on 454 euroa. Tyhjänä olo ajoittuu asukasvaihdosten yhteyteen, joita vuoden aikana oli kaksi kappaletta. Kiinteistö on hyvässä kunnossa eikä suuria peruskorjausluoteisia toimenpiteitä ole odotettavissa lähivuosina. Valtion laina on ns. vuosimaksulaina, lyhennyksen määrä riippuu perittävästä korosta. Lainamäärä suhteessa asuntojen huoneistoalaan on melko suuri, Tilikaudella 2014 valtiokonttorin lainan lyhennys on 22.148 euroa ja korkokulut 8.614 euroa ( 2,82 ja 2,28 % %). Vaalan kunnan tertiäärilainan korkokulut ovat 1.687 euroa (3 %). Asunto Oy Vaalan Manamanhelmi Yhtiö on Vaalan kunnan Manamansalon kylässä Martinlahden asemakaava-alueella, omalla tontilla sijaitseva vuonna 1995 rakennettu kaksi huoneistoa ja kaksi taloustilaa käsittävä paritalo. Osakkeiden lukumäärä on 100 kpl, nimellisarvo 80,00 euroa ja osakepääoma 8.000,00 euroa. Vaalan kunta on ostanut vuonna 2009 huoneiston D hallintaan oikeuttavat osakkeet ja omistaa nyt koko osakepääoman. Tilikaudella 2014 osakkeista on peritty yhtiövastiketta asuinhuoneistojen osalta 1,86 e/m²/kk ja taloustiloista 0,93 e/m²/kk. Vedestä on peritty kulutukseen perustuva kylmävesimaksu. Huoneistoissa on suora sähkölämmitys, jonka käyttökustannuksista osakkeenomistaja vastaa suoraan sähkölaitokselle. Tilinpäätöksessä 31.12.2014 on tehty 2.901,55 euron ( 1,03 %) poisto asuinrakennuksesta sekä 371,19 euron (23 %) poisto rakennuksen koneista ja laitteista. Tilikauden voitto on 8,01 euroa. Vaalan kunnanhallitus on tehnyt 18.12.2014 päätöksen, jolla se päätti myydä rakennuksen ja vuokrata maapohjan. Yhtiö on käynyt tarpeettomaksi ja yhtiökokous on tehnyt 16.2.2015 päätöksen käynnistää toimenpiteet yhtiön purkamiseksi. 4.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet 29.10.2009. Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa

16 konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano As. Oy Manamanhelmi Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö-liikelaitos ja Vaalan vesihuolto- liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia. Kuitenkin tilikaudella todettiin, että aktiivista konsernin seuraamista tulee kunnanhallituksen tasolla lisätä. Kuntalain uudistuessa on hyvä tarkastella myös Vaalan kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa. Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus puolestaan kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Tilikauden 2014 lopussa valtuusto päätti perustaa Utajärven ja Muhoksen kuntien kanssa yhteisen kehittämisyhtiön, Humanpolis Oy:n. Lisäksi päätettiin käynnistää As. Oy Manamanhelmen purkaminen ja myydä ko. yhtiön omistuksessa ollut paritalo Manamansalossa. Taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnan on hyvä: - päivittää ja osin uudistaa ohjeet, jotka liittyvät hallintoon sekä sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan, - päivittää konserniohjeet, - tehdä päivityksen ja uudistustyön pohjaksi arvio nykytilasta ja tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista (riskit ja mahdollisuudet) kunnan ja konsernin tehtävien toteuttamiseen, - vahvistaa konserniohjausta ja täsmentää vastuunjakoa, - laatia tältä pohjalta myös uuden kuntalain mukainen kuntastrategia.