Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 61 Kokoustiedot Aika 13.06.2013 torstai klo 17:40-20:05 Paikka Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84, 02820 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala, poistui klo 19.48 63 käsittelyn aikana ja palasi klo 19.57 65 käsittelyn aikana Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen, poistui klo 19.53 64 käsittelyn aikana Taina Vilo Marika Visakova Mauri Sauvola Maria Taipale Timo Tilli, poistui klo 20.00 67 käsittelyn alkaessa ja palasi klo 20.03 68 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Olli-Pekka Paasivirta Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristöntarkastaja kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 2 / 61 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 14.6.2013 14.6.2013 Eeva Haeggström Marika Visakova Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 24.6.2013 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 3 / 61 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 52 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 53 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 54 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely 6 ympäristölautakunnassa 55 Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja 11 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2014-2016 56 1 Päätös Ruskon Betoni Oy:n Espoon Koskelon 17 betoniasemaa koskevasta ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 3 mom. tarkoittamasta toiminnan muutosta koskevaan lupahakemukseen 57 2-3 Lujabetoni Oy:n Espoon Turvesuon betoniaseman 18 valaistussuunnitelman ja melumittauksen hyväksyminen 58 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle 21 koskien Fortum Power and Heat Oy:n valitusta Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista koskevasta Etelä-Suomen AVI:n päätöksestä 59 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen 24 aluehallintovirastolle Specialvalimo J. Pap Oy:n alumiinivalimon ympäristölupahakemuksesta, Niittyrinne 3 (ESAVI/546/04.08/2010) 60 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Rudus Oy:n 32 Konalan kierrätysbetonin ja -tiilen käsittelylaitoksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta 61 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lassila & 35 Tikanoja Oyj:n Konalan siirtokuormausaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman 38 liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta 63 Espoon vesistötutkimus talvella 2013 43 64 Espoon arvokkaat luontokohteet 2012 46 65 4 Rusetti - Espoon keskuspuisto 2012 loppuraportti 48 66 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 50 67 Toimivallan myöntäminen ympäristönsuojelupäällikölle 52 ympäristölautakunnan kesätauon ajaksi 68 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Kalliosuon maankaatopaikan laajennusalueen ympäristöluvan määräaikaista muutosta 53
Espoon kaupunki Pöytäkirja 52 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 4 / 61 52 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 5.6.2013 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 53 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 5 / 61 53 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eeva Haeggström ja Marika Visakova.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 6 / 61 400/00.01.03/2013 54 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely ympäristölautakunnassa Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen arviointikertomuksessa 2012 esitetyistä ympäristölautakuntaa koskevista huomioista. Ilmastostrategiaan liittyvä vuoden 2012 tulostavoite oli Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Arviointikriteerinä oli CO 2 päästöjen kehitys. Tilinpäätöksen tuloskortissa esitetyn tiedon mukaan tulostavoitteen ei ennustettu toteutuvan, lopulliset laskelmat valmistuvat keväällä 2013. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Ilmastostrategian tavoitteen mukainen päästövähennys on 3,5 % vuodessa. Vuoden 2012 päästölaskennat valmistuivat huhtikuussa 2013. Kokonaispäästöt kasvoivat 7 % verrattuna vuoteen 2011. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat Espoossa ovat rakennusten lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne. Sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt ovat olleet laskussa. Runsaampi kivihiilen käyttö maakaasun sijaan on ollut syynä kasvihuonekaasupäästöjen nousevaan trendiin. Vuosittaiset kasvuhuonekaasupäästöjen laskennat valmistuvat seuraavan vuoden keväällä ja tarkka tieto ei ole vielä käytettävissä tilinpäätöksen aikaan. Kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista on saatavissa tietoa jo päästölaskentaa koskevan vuoden aikana. Koska kaukolämmöntuotannon päästöillä on niin merkittävä rooli Espoon kasvihuonekaasupäästöissä, päästövähennystavoitteen toteutumisesta voidaan antaa luotettava asiantuntija-arvio jo tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin ilmastotyötä ohjaava ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin vuonna 2012. Poikkihallinnollinen ilmastoasioiden koordinaatioryhmä vastaa ilmastotoimien etenemisen edistämisestä ja seurannasta. Toimenpiteiden seurantaa on tehostettu. Ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan. Tavoitteena on kertoa aktiivisesti kaupungin ilmastotoimista ja toimia esimerkkinä muille. Osana HSY:n ilmastoyksikköä toimiva Ilmastoinfo kannustaa ja opastaa kuntalaisia vähähiiliseen arkeen. Ilmastoasioiden koordinointi on yksi kestävä kehitys - poikkihallinnollisen kehittämisohjelman hyötytavoitteista. Ohjelma tulee tehostamaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 7 / 61 kaupungin ilmastotyötä ja varmistaa resurssit päästökehityksen kannalta kaikkein keskeisimmille toimenpiteille. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ainoastaan kaupungin toimia tehostamalla vaan se edellyttää toimia ja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla (asuminen, liikenne ja kaukolämmön tuotanto keskeisimmät). Teknisen ja ympäristötoimen osalta tarkastuslautakunta huomauttaa, että alueiden ja asuntojen suunnittelussa on huomioitava ympäristövaikutukset ja esteettömyys. Finnoon alueen suunnitteluun liittyen tarkastuslautakunta toteaa, että saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen sekä maamassojen kuljetus ja sijoittamispaikan ratkaiseminen aiheuttavat aikataulu- ja kustannusriskin, joka on arvioitava realistisesti. Lisäksi huomautetaan, että Suomenojan kosteikon ja alueen lintujen suojelemiseksi on varattava riittävät suoja- ja puskurialueet. Ympäristökeskus on mukana joidenkin hankkeiden suunnitteluryhmissä ja kaavavalmisteluun annetaan kommentit kaavaprosessin eri vaiheissa. Näillä keinoin ympäristökeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että maankäytön suunnittelussa ja muissa hankkeissa ympäristö- ja luontoasiat tulevat huomioiduksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Marika Visakova ehdotti Maria Taipaleen kannattamana kaupunginhallitukselle annettavan selvityksen kolmannen kappaleen perään seuraavia lisäyksiä: Valtuuston 10.6.2013 hyväksymän Espoo-tarinan mukaan espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Valtuusto toivoi lisäksi, että Espoon ilmastopäästöt vähenevät 30% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Sama tavoite on asetettu Helsingissä ja sitä Suomi on kannattanut myös EU:n tavoitteeksi. Nykyinen 20% päästövähennystavoite ei riitä rajaamaan globaalia ilmaston lämpenemistä 2 asteeseen. Päästövähennyksen saavuttamiseksi Espoon ilmastotoimet on priorisoitava. Tällöin on selvitettävä toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa toteutuksen mahdollisuuksiin ja kustannuksiin (kustannus-hyötyanalyysi). Kaupungin ilmastonmuutostyön johtamiseen ja tarkennetun toimenpideselvityksen laatimiseen tarvitaan riittävät resurssit, jotta uusia, innovatiivisiakin toimenpiteitä tunnistetaan ja toteutetaan. Päästövähennyksen saavuttamiseksi tehostetaan ja edistetään uutta ympäristöteknologiaa, uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä luodaan uusia mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiselle. Kaupunki käy jatkossakin neuvotteluja Fortumin kanssa kivihiilen polton vähentämiseksi ja kannustaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 8 / 61 Jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä, tulee Espoon tehostaa käytännön toimenpiteitä joukkoliikenteen (erityisesti raideliikenteen) sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Kaupunki tehostaa omassa toiminnassaan energiankulutuksen vähentämistä laajentamalla ekotukihenkilötoimintaa kaikkiin tulosyksiköihin. Lisäksi energiankulutuksen vähentämiskeinoista tiedotetaan ja opastetaan aktiivisemmin yrityksiä, taloyhtiöiltä ja asukkaita. Espoo-tarinan mukainen ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä toimiminen edellyttää resursseja ilmastotyölle sekä tehokkaita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Marika Visakova ehdotti Maria Taipaleen kannattamana myös seuraavaa lisäystä selvityksen loppuun: Tehostamalla ympäristökeskuksen osallistumista jo varhaisessa vaiheessa varmistetaan luonto- ja ympäristöasioiden huomiointi ja parhaimmillaan nopeutetaan prosesseja." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Visakovan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen ne. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen arviointikertomuksessa 2012 esitetyistä ympäristölautakuntaa koskevista huomioista. Ilmastostrategiaan liittyvä vuoden 2012 tulostavoite oli Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Arviointikriteerinä oli CO2 päästöjen kehitys. Tilinpäätöksen tuloskortissa esitetyn tiedon mukaan tulostavoitteen ei ennustettu toteutuvan, lopulliset laskelmat valmistuvat keväällä 2013. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Ilmastostrategian tavoitteen mukainen päästövähennys on 3,5 % vuodessa. Vuoden 2012 päästölaskennat valmistuivat huhtikuussa 2013. Kokonaispäästöt kasvoivat 7 % verrattuna vuoteen 2011. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat Espoossa ovat rakennusten lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne. Sähkönkulutuksen ja liikenteen päästöt ovat olleet laskussa. Runsaampi kivihiilen käyttö maakaasun sijaan on ollut syynä kasvihuonekaasupäästöjen nousevaan trendiin. Vuosittaiset kasvuhuonekaasupäästöjen laskennat valmistuvat seuraavan vuoden keväällä ja tarkka tieto ei ole vielä käytettävissä tilinpäätöksen aikaan. Kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista on saatavissa tietoa jo päästölaskentaa koskevan vuoden aikana. Koska kaukolämmöntuotannon päästöillä on niin merkittävä rooli Espoon kasvihuonekaasupäästöissä, päästövähennystavoitteen toteutumisesta voidaan antaa luotettava asiantuntija-arvio jo tilinpäätöksen yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 9 / 61 Kaupungin ilmastotyötä ohjaava ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin vuonna 2012. Poikkihallinnollinen ilmastoasioiden koordinaatioryhmä vastaa ilmastotoimien etenemisen edistämisestä ja seurannasta. Toimenpiteiden seurantaa on tehostettu. Ilmastoasioiden viestintäsuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan. Tavoitteena on kertoa aktiivisesti kaupungin ilmastotoimista ja toimia esimerkkinä muille. Osana HSY:n ilmastoyksikköä toimiva Ilmastoinfo kannustaa ja opastaa kuntalaisia vähähiiliseen arkeen. Valtuuston 10.6.2013 hyväksymän Espoo-tarinan mukaan espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Valtuusto toivoi lisäksi, että Espoon ilmastopäästöt vähenevät 30% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Sama tavoite on asetettu Helsingissä ja sitä Suomi on kannattanut myös EU:n tavoitteeksi. Nykyinen 20% päästövähennystavoite ei riitä rajaamaan globaalia ilmaston lämpenemistä 2 asteeseen. Päästövähennyksen saavuttamiseksi Espoon ilmastotoimet on priorisoitava. Tällöin on selvitettävä toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa toteutuksen mahdollisuuksiin ja kustannuksiin (kustannus-hyötyanalyysi). Kaupungin ilmastonmuutostyön johtamiseen ja tarkennetun toimenpideselvityksen laatimiseen tarvitaan riittävät resurssit, jotta uusia, innovatiivisiakin toimenpiteitä tunnistetaan ja toteutetaan. Päästövähennyksen saavuttamiseksi tehostetaan ja edistetään uutta ympäristöteknologiaa, uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä luodaan uusia mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiselle. Kaupunki käy jatkossakin neuvotteluja Fortumin kanssa kivihiilen polton vähentämiseksi ja kannustaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä, tulee Espoon tehostaa käytännön toimenpiteitä joukkoliikenteen (erityisesti raideliikenteen) sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Kaupunki tehostaa omassa toiminnassaan energiankulutuksen vähentämistä laajentamalla ekotukihenkilötoimintaa kaikkiin tulosyksiköihin. Lisäksi energiankulutuksen vähentämiskeinoista tiedotetaan ja opastetaan aktiivisemmin yrityksiä, taloyhtiöiltä ja asukkaita. Espoo-tarinan mukainen ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä toimiminen edellyttää resursseja ilmastotyölle sekä tehokkaita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastoasioiden koordinointi on yksi kestävä kehitys - poikkihallinnollisen kehittämisohjelman hyötytavoitteista. Ohjelma tulee tehostamaan kaupungin ilmastotyötä ja varmistaa resurssit päästökehityksen kannalta kaikkein keskeisimmille toimenpiteille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 10 / 61 Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ainoastaan kaupungin toimia tehostamalla vaan se edellyttää toimia ja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla (asuminen, liikenne ja kaukolämmön tuotanto keskeisimmät). Teknisen ja ympäristötoimen osalta tarkastuslautakunta huomauttaa, että alueiden ja asuntojen suunnittelussa on huomioitava ympäristövaikutukset ja esteettömyys. Finnoon alueen suunnitteluun liittyen tarkastuslautakunta toteaa, että saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen sekä maamassojen kuljetus ja sijoittamispaikan ratkaiseminen aiheuttavat aikataulu- ja kustannusriskin, joka on arvioitava realistisesti. Lisäksi huomautetaan, että Suomenojan kosteikon ja alueen lintujen suojelemiseksi on varattava riittävät suoja- ja puskurialueet. Ympäristökeskus on mukana joidenkin hankkeiden suunnitteluryhmissä ja kaavavalmisteluun annetaan kommentit kaavaprosessin eri vaiheissa. Näillä keinoin ympäristökeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että maankäytön suunnittelussa ja muissa hankkeissa ympäristö- ja luontoasiat tulevat huomioiduksi. Tehostamalla ympäristökeskuksen osallistumista jo varhaisessa vaiheessa varmistetaan luonto- ja ympäristöasioiden huomiointi ja parhaimmillaan nopeutetaan prosesseja. Oheismateriaali Selostus - Arviointikertomus 2012 Tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden kattavan arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin tuottavuusohjelman 2009-2012 toteuttaminen sekä sen vaikutukset palveluihin ja henkilöstöresursseihin. Arvioinnin painopistealueena vuonna 2012 olivat kaupungin lapsille tarjoamat palvelut sekä aluekehittäminen. Valtuusto on kokouksessaan 20.5.2013 velvoittanut kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi. Vuoden 2012 arviointikertomus on oheismateriaalina. Tiedoksi - Tuija Nyyssönen, Talousyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 11 / 61 1978/02.02.00/2013 55 Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2014-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta käy keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille 2014 2016. Käsittely Puheenjohtaja Henna Partanen ehdotti Maria Taipaleen kannattamana seuraavia lisäyksiä talousarvioon: - 100 000 euroa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön. Valtuusto toivoi 10.6.2013 strategiakäsittelyn yhteydessä, että: "Espoon ilmastopäästöt vähenevät 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta." Strategiassa todetaan myös että: "kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä." Vuonna 2012 päästöt eivät vähentyneet vaan päinvastoin nousivat edellisvuodesta 7 %. Lisäbudjetointi käytetään konsulttityöhön, jossa selvitetään eri toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalin laskelmat sekä kustannus-hyötyanalyysit. Selvityksen pohjalta koostetaan virkatyönä tarkennettu toimenpideohjelma, jolla varmistetaan 30 % päästövähennystavoitteeseen pääseminen. - 80 000 euroa valmisteilla olevan Espoon vesienhoidon kokonaissuunnitelman akuuteimpien toimenpiteiden toteuttamiseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta kävi keskustelun lautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista vuosille 2014-2016. Ympäristölautakunta ehdotti seuraavia lisäyksiä talousarvioon: - 100 000 euroa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön. Valtuusto toivoi 10.6.2013 strategiakäsittelyn yhteydessä, että: "Espoon ilmastopäästöt vähenevät 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta." Strategiassa todetaan myös että: "kaupunki toimii ilmastonmuutoksen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 12 / 61 torjunnan edelläkävijänä." Vuonna 2012 päästöt eivät vähentyneet vaan päinvastoin nousivat edellisvuodesta 7 %. Lisäbudjetointi käytetään konsulttityöhön, jossa selvitetään eri toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalin laskelmat sekä kustannus-hyötyanalyysit. Selvityksen pohjalta koostetaan virkatyönä tarkennettu toimenpideohjelma, jolla varmistetaan 30 % päästövähennystavoitteeseen pääseminen. - 80 000 euroa valmisteilla olevan Espoon vesienhoidon kokonaissuunnitelman akuuteimpien toimenpiteiden toteuttamiseen. Oheismateriaali - Espoo- tarina ja strategiaperusta - Kehittämisohjelmien hyötytavoitteet Selostus Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja määrärahakehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Aihealueeseen liittyen kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö ovat julkaisseet Toimintaympäristön tila 2013 -aineiston suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Seudullisena yhteistyönä on päivitetty laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutusta ympäristökeskuksen toimintaan käsitellään lautakunnassa aineiston pohjalta. Taloussuunnitelman valmistelun aikataulu Vuoden 2014 talousarviokehys valmistellaan vuoden 2012 tilinpäätöksen, vuoden 2013 talousarvion ja sen toteumatietojen pohjalta. Investointikehyksenä käytetään valtuuston 5.12.2012 hyväksymää vuosien 2013-2017 taloussuunnitelman investointiosaa. Kaupunginhallitus antaa kehysohjeen 17.6.2013. Talousarvioesitys vuosille 2014-2018 investointien osalta ja vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle 23.8.2013. Ympäristölautakunnan vastattavia rahaasia-aloitteita ei tänä vuonna ole. Kaupunginhallitus käsittelee kehystä ja veroprosentteja 26.8.2013. Valtuusto päättää strategiasta, kehyksestä sekä veroprosenteista 9.9.2013. Käyttötalouden osalta talousarvioesitys käsitellään lautakunnassa 19.9.2013. Talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille 2014-2016 käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle 27.9.2013. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 28.10.2013 ja 25.11.2013. Valtuustossa asia päätetään 4.12.2013.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 13 / 61 Toimintaympäristön analyysi Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja määrärahakehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Aihealueeseen liittyen kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö ovat julkaisseet Toimintaympäristön tila 2013 aineiston suunnittelun ja päätöksenteon tueksi: http://www.espoo.fi/fi- FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Muut_teem at/toimintaympariston_tila_espoossa(574) Seudullisena yhteistyönä on päivitetty laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto, joka on luettavissa sivustolta: http://www.helsinginseutu.fi/hki/hs/helsingin+seutu/kaupunkitieto+ja+tilas tot/helsingin+seutu+tilastoina. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutusta ympäristökeskuksen toimintaan käsitellään lautakunnassa aineiston pohjalta. Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 27.5.2013 ja valtuustossa asia käsiteltiin 10.6.2013. Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014 2017. Strategiaperusta sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa kehyksen ja taloussuunnitelman sekä talousarvioon liittyvien tulostavoitteiden laadintaa. Espoo-tarinan voimassaolo jatkuu seuraavan valtuustokauden ensimmäiseen vuoteen saakka. Vision aikajänne ulottuu vuoteen 2025. Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 14 / 61 Espoon arvot - Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen - Espoo on vastuullinen edelläkävijä - Espoo on oikeudenmukainen Päämäärät ja niihin liittyvät valtuustokauden tavoitteet - Asukkaat ja palvelut näkökulma Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys näkökulma Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen. - Resurssit ja johtaminen näkökulma Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Espoo-tarinan toteutus Toimiala- ja tulosyksikkötasoisten tarinoiden ja tuloskorttien valmistelu käynnistyy, kun valtuusto on hyväksynyt Espoo-tarinan ja strategiaperustan. Tuloskorteissa määritellään päämääristä ja valtuustokauden tavoitteista johdetut vuoden 2014 tulostavoitteet ja niille mittarit. Valtuustoon nähden sitovista tulostavoitteista päätetään taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2013. Syksyllä 2013 tulosyksikkötarinoiden valmistumisen jälkeen toimintayksiköt kirjoittavat oman tarinansa ja suunnittelevat, miten omalta osaltaan vaikuttavat Espoo-tarinan toteutumiseen. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ja ohjelmajohtaminen Espoo-tarinan toteuttamiseksi on käynnistetty viiden poikkihallinnollisen kehitysohjelman valmistelu ja ohjelmakuvauksen laadinta. Valtuusto päätti poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet kesäkuussa. Ohjelmakuvaukset hyväksytään kaupunginhallituksessa syyskuussa. Ohjelmasuunnitelmat hyväksytään valtuustossa joulukuussa 2013 taloussuunnitelmasta päättämisen yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 15 / 61 Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan samanaikaisina ja ajallisesti perättäisinä projekteina. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat: - Elinvoimaa ikääntyville - Kestävä kehitys - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - Nuorten elinvoimaisuus - Osallistuva Espoo Espoo-tarinan toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain näkökulmittain laadittavilla mittareilla/indikaattoreilla. Valtuustokauden puolivälissä valtuusto arvioi Espoo-tarinan toteutumista ja toimintaympäristöstä esiin nousseita tarpeita tarinan tarkistamiseen. Valtuustokauden lopulla arvioidaan Espoo-tarinan toteutumista laajemmin. Espoo-tarina sekä kehitysohjelmien hyötytavoitteet ovat oheismateriaalina. Teknisen ja ympäristötoimen tehtävät Teknisessä ja ympäristötoimessa keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävät strategiset tulostavoitteet liittyvät kaupunkikeskusten kehittämiseen, Otaniemi Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuuden kehittämiseen sekä Finnoo-Espoonlahden ja Matinkylä - Niittykummun alueiden kehittämiseen. Länsimetron ja kaupunkiradan jatkamiseen valmistaudutaan. Ympäristökeskuksen tuottamat palvelut Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristön- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS -kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksentorjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 16 / 61 osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS -seudun keskeisiä luontoarvoja. Toiminnan kehittäminen Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevan tavoitteen perusteella. Henkilöstö Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 17 / 61 1645/11.01.00/2013 56 Päätös Ruskon Betoni Oy:n Espoon Koskelon betoniasemaa koskevasta ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 3 mom. tarkoittamasta toiminnan muutosta koskevaan lupahakemukseen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816 24831 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää myöntää Ruskon Betoni Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 3 momentissa tarkoitetun muutetun ympäristöluvan liitteen mukaisesti. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Ruskon Betoni Oy ympäristölupa Lupahakemuksessa on kyse toiminta-ajan muuttamisesta siten, että toiminta-aikaa jatketaan tunnilla klo 18.00 saakka. Tiedoksi - Muistuttajat - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, sähköposti - Ruskon Betoni Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 18 / 61 5746/11.01.00/2011 57 Lujabetoni Oy:n Espoon Turvesuon betoniaseman valaistussuunnitelman ja melumittauksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816 24831 Timo Kuusiola, puh. (09) 816 24854 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta hyväksyy Lujabetoni Oy:n Espoon Turvesuon betoniaseman valaistuksesta tehdyn suunnitelman sekä melumittausraportin, jotka perustuvat Vaasan hallinto-oikeuden antamaan määräykseen yhtiön ympäristöluvassa. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Lujabetoni Oy:n Mankkaan valmisbetoniaseman valaistussuunnitelma 3 Lujabetoni_melumittaukset 2013 Taustaa Ympäristölautakunta myönsi 19.1.2012 4 ympäristöluvan Lujabetoni Oy:n betoniasemalle Mankkaan Turvesuolla osoitteessa Turveradantie 8. Lupa on määräaikainen 31.12.2016 saakka. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi valitusta koskevan päätöksen 16.11.2012. Valittajana oli lähinnä betoniasemaa sijaitseva asunto-osakeyhtiö. Valituksessa vaadittiin luvan kumoamista. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta lyhensi laitoksen päivittäistä toiminta-aikaa ja määräsi tehtäväksi selvityksiä. Annetun ympäristöluvan mukaan (lupamääräys 1.) betoniasema saa toimia arkisin (ma - pe) klo 7-20. Poikkeustapauksissa toimintaa voi olla iltaisin ja viikonloppuisin ja siitä on ilmoitettava etukäteen Espoon ympäristökeskukselle. Normaalin toiminta-ajan ylittävää toimintaa saa olla enintään 20 kertaa vuodessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 19 / 61 Vaasan hallinto-oikeus muutti päivittäistä toiminta aikaa siten, että se saa olla klo 7-18. Normaalin toiminta-ajan ylittävää toimintaa saa olla enintään 10 kertaa vuodessa. VHO katsoi, että lupamääräys oli liian salliva ottaen huomioon laitosalueen kaavamääräyksen, häiriintyvien kohteiden sijainnin ja melumittauksen tulokset. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus määräsi toiminnan harjoittajan teettämään uuden melumittauksen lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ja esittämään valvontaviranomaiselle suunnitelma valohaitan vähentämiseksi. Valittaja oli perustellut vaatimustaan mm. sillä, että laitoksen voimakas yövalaistus häiritsee asuintonteilla. Mittaustulokset ja suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tiivistelmä Lujabetoni Oy:n Mankkaan valmisbetoniaseman valaistussuunnitelmasta Valaistukseen on tehty vuonna 2012 seuraavia muutoksia. Vuonna 2011 annetussa vastineessa sementtisiilojen yläosassa olevat, asuntoosakeyhtiön puoleiset valaisimet oli merkitty kellokytkinohjatuiksi niin että ne sammuisivat työajan ulkopuolella 20:00-07:00 väliseksi ajaksi. Kyseiset valonheittimet on kytketty nyt kokonaisuudessaan pois päältä, ja tämä on vähentänyt etenkin siiloihin kohdistuvaa valoa. Betonisiilojen yläpuolella ollut suurikokoinen valomainos on sammutettu. Kirkkaan punaisena hehkunut valomainos oli hyvin hallitseva elementti öisessä näkymässä. Myös kiviainesvaraston päästä on sammutettu vastineen mukaisesti kaksi heitintä. Mankkaantien puoleiset heittimet on jätetty päälle, jotta betoniaseman alueella olisi toiminnan kannalta riittävä valotaso, mutta nämä heittimet jäävät betoniaseman rakenteiden taakse eivätkä näy asunto-osakeyhtiön suuntaan. Näillä toimenpiteillä valaistuksen haittoja ympäristöön on saatu vähennettyä merkittävästi. Jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi on suunnitelmissa jättää asuntoosakeyhtiön puolelle kaksi valonheitintä, jotta betoniaseman asuntoosakeyhtiön puoleiselle alueelle jäisi riittävä valaistus. Voimakastehoiset valaisimet sijaitsevat kiviainesvaraston yläreunassa ja valaisevat voimakkaasti varaston vaaleaa seinää. Korvaamalla heittimet pienempitehoisella kuitukatoksen räystäslinjaan sijoitetulla katuvalaisimella kiviainesvaraston seinä saadaan lähes pimeäksi. Näillä toimenpiteillä pystypintojen valotasot asunto-osakeyhtiön suuntaan saadaan hyvin pieniksi eikä alkuperäistilanteen kaltaista valohaittaa enää ole. Melumittaus Toiminnan harjoittaja teetti Ramboll Finland Oy:llä melumittauksen lähimmän asuinrakennuksen Kivennavankuja 16 tontilla. Melua mitattiin 25.4.2013 klo 7 17:15. Mittaus tehtiin ympäristöministeriön antaman ohjeen mukaisesti (Ympäristömelun mittaaminen, YM ohje 1/1995).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 20 / 61 Mittaustulokseksi saatiin 53 dbl Aeq mittausajanjaksolla 7 17:15. Mittauksen perusteella laskennallisesti laajennettu päiväajan klo 7 22 keskiäänitaso oli 51 dbl Aeq. Mittausraportin mukaan aamupäivällä Turun moottoritien melu oli vallitseva melulähde. Melumittausta verrataan valtioneuvoston päätökseen (993/1992) yleisistä melutason ohjearvoista. Sen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan klo 7 22 ohjearvo melun voimakkuudelle on 55 db. Tulos jää selvästi alle ohjearvon. Asian käsittely ja muutoksenhaku Lähialueen asukkaita on kuultu valaistussuunnitelmasta 12.2.2013 lähetetyllä kirjeellä. Muistutuksia tai mielipiteitä ei esitetty. Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 25.7.2013. Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat - Lujabetoni Oy Espoon tehdas
Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 21 / 61 238/11.01.00/2012 58 Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Fortum Power and Heat Oy:n valitusta Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista koskevasta Etelä-Suomen AVI:n päätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen (vastinepyyntö 20.5.2013, diaarinro ESAVI/310/04.08/2011): Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt 20.5.2013 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan vastineita Fortum Power and Heat Oy:n valitukseen koskien Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista koskevaa Etelä-Suomen AVI:n päätöstä. Vastineita pyydetään 26.6.2013 mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta esittää, että Fortum Power and Heat Oy:n laatima valitus koskien Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista koskevaa Etelä-Suomen AVI:n päätöstä hylätään lupamääräyksen 1.3. poistovaatimuksen osalta. Lupamääräyksen 11.3. muutosvaatimukseen ympäristölautakunta ei ota kantaa. Finnoo-Hannus-alueelle, aivan voimalaitoksen naapurustoon, ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista, palveluja ja työpaikkoja. Voimalaitoksen sijaintipaikka meren- ja arvokkaan lintuveden vieressä on herkkä. Näistä syistä päästöjä lisääviä lievennyksiä tai uusille asukkaille lisähäiriötä aiheuttavia muutoksia ei ympäristölautakunnan mielestä tule sallia. Ympäristölautakunta kannattaa kivihiilen rikkipitoisuuden rajoittavan lupamääräyksen 1.3. säilyttämistä. Vähärikkisen polttoaineen käyttö vähentää päästöjä luonnollisemmalla tavalla kuin se, että poltetaan enemmän rikkiä sisältävää kivihiiltä ja puhdistetaan savukaasut vastaavaan päästötasoon kuin mikä saavutetaan vähärikkistä polttoainetta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 22 / 61 käytettäessä. Rikinpoistoon käytettävää kalkkikiveä kuluu vähemmän ja rikinpoistotuotetta syntyy vähemmän poltettaessa vähärikkistä kivihiiltä. Nämä taas osaltaan tarkoittavat pienempää liikennemäärä tulevan asuinalueen halki. Lupamääräyksestä 11.3. ympäristölautakunta toteaa, että tiukennus poikkeustilanteiden päästöraja-arvoihin 1.1.2016 alkaen perustuu uuteen, suurten polttolaitosten päästöjä säätelevään asetukseen (96/2013), jonka tulkinta kaikilta osin ei vielä ilmeisesti ole vakiintunutta, ja tästä syystä Fortumin vaatimus lievemmistä päästöraja-arvoista poikkeustilanteissa on ymmärrettävää. Koska kyse on sellaisesta asetuksesta, jonka valvonta ensisijaisesti kuuluu Ely-keskukselle ja jonka tulkinta koko maan tasolla hakee muotoaan, ympäristölautakunta pidättäytyy ottamasta kantaa Fortum Power and Heat Oy:n vaatimukseen lupamääräyksen 11.3. muuttamisesta. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki päätöksen Nro 76/2013/1 (Dnro ESAVI/310/04.08/2011) Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. AVI:n päätös on annettu 15.4.2013. Valitusaika päättyi 15.5.2013. Espoon ympäristölautakunta ei valittanut päätöksestä. Fortum Power and Heat Oy sen sijaan valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle 15.5.2013. Lupapäätös ja Fortum Power and Heat Oy:n laatima valitus ovat nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Fortum Power and Heat Oy:n laatima valitus Fortum Power and Heat Oy esittää lupamääräyksen 1.3. poistamista ja lupamääräyksen 11.3. muuttamista. Lupamääräys 1.3.: Kattilassa So3 polttoaineena käytettävässä kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 mg/mj. Perusteluina lupamääräyksen poistamiseksi Fortum Power and Heat Oy esittää, että valtioneuvoston päätöksessä (888/1987), johon lupamääräyksen 1.3. pitoisuusraja perustuu, rajataan pitoisuusrajan käyttökohteiden ulkopuolelle sellainen kivihiili, jota käytetään laitoksissa, joissa yli 50 % prosessiin syötetystä rikistä sitoutuu. Pitoisuusmääräys ei
Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 23 / 61 myöskään koske kivihiiltä, jota käytetään sellaisissa laitoksissa, joiden kattiloiden rikkidioksidipäästöjä vähennetään VnA 169/87 mukaisesti. Eli tiivistäen voidaan todeta, että Fortum Power and Heat Oy:n käsityksen mukaan kivihiilen rikkipitoisuutta ei ole tarpeen rajata, koska laitoksen savukaasuista rikkidioksidi puhdistetaan riittävän hyvin. Lupamääräys 11.3. Kattilan So1 rikkidioksidin, typenoksidien tai hiukkasten poistoon tarkoitettujen laitteiden ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan So1 päästöjä käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai rajoittamalla K1:n toimintaa. Tällöin kattilan So1 rikkidioksidipäästö saa olla enintään 375 kg/h, ja hiukkaspäästöä enintään 24 kg/h. Vastaavat päästörajat 1.1.2016 alkaen ovat rikkidioksidille 66 kg/h, hiukkasille 7 kg/h ja typenoksideille typpidioksidina 67 kg/h. Tähän Fortum Power and Heat Oy esittää muutosta viimeiseen virkkeeseen siten, että se olisi: Vastaava päästöraja 1.1.2016 alkaen typenoksidien päästölle on 200 kg/h. Eli toiminnanharjoittaja ehdottaa typenoksideille korkeampaa päästöraja-arvoa ja rikkidioksidin ja hiukkaspäästöjen päästöraja-arvojen säilyttämistä 1.1.2016 edeltävällä tasolla. Perustelut ovat: - Ilmanlaadun turvaaminen ei edellytä lupamääräyksessä 11.3. esitettyjä tuntipäästörajoja. Mallinnusten ja laskelmien perusteella toiminnanharjoittaja arvioi, että jos tuntipäästörajat kattilan So1 häiriötilanteessa muiden tuotantoyksiköiden toimiessa häiriöttä olisivat heidän esittämänsä mukaiset, kaikkien yksiköiden savukaasujen yhteisvaikutus hengitysilmaan maanpinnan tasolla olisi rikkidioksidilla korkeintaan 18 %, typpidioksidilla korkeintaan 3 % ja hiukkasilla korkeintaan 5 % ilmanlaadun ohjearvoista. Näin ollen toiminnanharjoittaja katsoo, että jo heidän esittämillään häiriöpäästöraja-arvoillakin ilmanlaatuvaikutukset jäävät pieniksi. - Häiriötilanteessa olisi kohtuutonta vaatia Fortum Power and Heat Oy:n ehdottamia tuntipäästöraja-arvoja tiukempia päästörajoja, vaikka normaalitilanteen päästöraja-arvot tiukentuvatkin 1.1.2016 alkaen. - Kohtuuttomat kustannukset eli lupamääräyksen 11.3. mukaiset häiriötilanteiden tuntipäästörajat voisivat aiheuttaa jopa 100 000 euron lisäkustannukset vuorokaudessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 24 / 61 2440/11.01.00/2013 59 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Specialvalimo J. Pap Oy:n alumiinivalimon ympäristölupahakemuksesta, Niittyrinne 3 (ESAVI/546/04.08/2010) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh. (09) 816 24841 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Specialvalimo J. Pap Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/546/04.08/2010 koskien alumiinivalimoa osoitteessa Niittyrinne 3. Lautakunta antaa lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 5): Päästöt ilmaan Ilmapäästöt ovat merkittävin laitoksesta aiheutuva ympäristöhaitta, joka voi aika ajoin toistua. Rajanaapurit ovat valittaneet laitokselta kulkeutuneesta hajusta 29.3.2010 ja 10.12.2012 Espoon ympäristökeskukselle. Vuonna 2010 oli osa itäpuolisen kiinteistön työntekijöistä lähtenyt kotiin ilmapäästöistä aiheutuneiden oireiden vuoksi. Ympäristötarkastaja havaitsi, että valimon halli oli erittäin savuinen. Ainakin yksi ikkuna oli auki, ja pihalla oli vahva käry. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan syynä oli hiekkakeernojen käyttö, jota kerrottiin tehtävän noin viitenä päivänä vuodessa. Specialvalimo J. Pap Oy on tehnyt Uudenmaan ELYkeskukselle selvityksen, jonka mukaan oli muun muassa tilattu uusi isompi ilmanpoistojärjestelmä. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt selvityksen 5.5.2010. Ilmanpoistojärjestelmän asentamisesta ei ole tietoa. Vuonna 2012 laitoksen lounaispuoliseen rakennukseen tuli valituksen mukaan ilmanvaihdon kautta voimakasta palaneen hajua. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan valimolla oli ollut sen viikon ajan haiseva, käryävä työvaihe. Specialvalimo J. Pap Oy kertoi vaihtaneensa uuden aktiivihiilisuodattimen. Seuraavan kerran työvaiheen kerrottiin olevan huhtikuussa 2013. Tältä ajalta ei ole tullut hajuvalitusta. On mahdollista, että laitoksella pidetään luukkuja, ikkunoita tai ovia aika ajoin auki. Olisi arvioitava, kulkeutuuko osa hiukkasista ja hajusta hajapäästöinä huuvien ja puhdistuksen ohi. Hajapäästöjen vuoksi laskennalliset, aikaisempiin mittauksiin perustuvat hiukkaspäästöt saattavat olla jonkin verran arvioituja suurempia, mutta jäänevät pieniksi. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua satunnaistakaan hajuhaittaa naapureille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 25 / 61 Sade- ja jätevedet, sammutusvedet Espoon kaupungin karttatietojen mukaan Niittyrinne-kadun sadevesiviemäri laskee itään päin. Tämän perusteella pihan pohjoisosasta sadevedet voivat kulkeutua ojien kautta idässä 300 m etäisyydellä virtaavaan Finnobäcken-puroon, joka laskee Nuottalahteen 1,5 km etäisyydellä. Espoon virtavesiselvityksessä (Aki Janatuinen, 2009) Finnobäcken-puro on luokiteltu yhdeksi Espoon kalataloudellisesti arvokkaista puroista. Puroon nousee muun muassa taimen. Puro virtaa valtakunnallisesti tärkeän Suomenojan lintualueen läpi, kiertäen kuitenkin Suomenojan altaan. Kiinteistön eteläosasta sadevedet voivat kulkeutua länteen Finnoontien sadevesiviemäristöön. Sadevesien kulkureitit mereen saakka olisi selvitettävä. Lautakunta katsoo, että tulipalon sattuessa sammutusvesistä voi olla haittaa ympäristölle, vaikka vedet eivät joutuisikaan puroon. Laitoksella tulisi siten järjestää sammutusvesien keräily, niin että sammutusvedet jäävät kiinteistölle ja että vedet voidaan poistaa käsiteltäviksi. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan laitoksen takapihalla on öljynerotin autojen pesuja varten. Öljynerotin saattaa olla kohteeseen sopimaton. Öljynerotin on syytä huomioida lupakäsittelyssä muun muassa niin, että varmistetaan, mihin öljynerottimen jälkeiset vedet johdetaan. Laitoksen internetsivuilla on 22.1.2010 päivätty uutinen: Olemme ottaneet käyttöön kammioteollisuuspesukoneen. Hakemuksen mukaan laitoksella muodostuu ainoastaan jäähdytysvesiä ja saniteetti- ja sosiaalivesiä. Lupakäsittelyn yhteydessä on syytä varmistaa, käytetäänkö laitoksella vettä mihinkään itse toimintaan liittyvään pesuun ja mihin pesuvedet johdetaan tai toimitetaan. Samalla on hyvä selvittää, kuinka puhdasta täryttimissä käytettävä, viemäriin johdettava vesi on. Hakemuksesta ei ilmene, luetaanko vesi esimerkiksi jäähdytysvesiin. Tarvittaessa hakijan on tehtävä teollisuusjätevesisopimus HSY:n kanssa. Lautakunta katsoo, että nestemäiset jätteet ja kemikaalit on varastoitava allastettuina tai kynnyksellisissä tiloissa, joista valumat eivät pääse sadetai jätevesiviemäriin eivätkä maaperään ja pohjaveteen. Päästöt maaperään Kohde on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään, jonka mukaan selvitystarve on tarkistettava. Kohde on Espoon kaupungin mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden rekisterissä luokassa 1: toiminta ei yleensä aiheuta pilaantumista, mutta tehtävä kontrollinäyte. Hakemuksen mukaan laitoksella on 10 m 3 maanalainen öljysäiliö. Säiliössä tai sen putkistossa tapahtuva vuoto voi pilata maaperän. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty maanalaisten säiliöiden tarkastamisesta myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Määräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 26 / 61 Ympäristöluvassa olisi siksi määrättävä öljysäiliön tarkastamisesta, niin että tarkastustapa ja tarkastusvälit ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisia. Mahdollinen paluuputki on vuotoriskikohde ja se on säiliötarkastuksen yhteydessä tarkastettava painekokeella. Vaihtoehtoisesti paluuputki on poistettava käytöstä. Säiliön tarkka sijainti tulisi selvittää lupakäsittelyn yhteydessä. Öljysäiliön alla on hakemuksen mukaan betonilaatta. Tässä ilmeisesti tarkoitetaan hakemuksen täydennyksessä mainittua sisätilan 500 l kevyen polttoaineen välivarastosäiliötä. On muistettava, että öljy läpäisee betonin, jota ei ole pinnoitettu öljyä läpäisemättömäksi. Laitoksen aiheuttamat muut päästöt, toiminta-aika Espoon ympäristökeskukseen ei ole tullut valituksia laitoksesta aiheutuvasta melusta tai pölystä. Hakemuksen on selvitetty työaikojen pituuksia, mutta ei toiminta-aikoja ulkona. Laitokselle on kuitenkin hyvä määrätä toiminta-ajat ulkona. Raportointi Ympäristölautakunta esittää, että vuosiraportointitiedot edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kokonaisuudessaan kirjallisena, sillä TYVI-VAHTI järjestelmän käytettävyydessä on kuntatasolla puutteita. Lähimmät asuintalot, lähialueen koulut ja päiväkodit, Espoon kaupungin karttatietojen mukaan lähimmät asuintalot sijaitsevat lännessä 110 m ja 140 m etäisyydellä. Etäisyydet ovat hakemuksessa esitettyä (230 m) pienempiä. Friisilän koulu sijaitsee toimintakiinteistöstä 400 m etäisyydellä koillisessa, ja Friisinniityn päiväkoti sijaitsee 500 m etäisyydellä idässä. Etäisyydet ovat hakemuksen täydennyksessä esitettyjä (1 km ja 1,4 km) pienempiä. Kaavatilanne Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Yli-Suomenojan asemakaavanmuutos (430614) on hyväksytty valtuustossa 20.8.2012. Kaavasta on valitettu, mutta kaava on määrätty osittain voimaan (14.11.2012) Finnoontien länsipuoleisella alueella, jota tehty valitus ei koske. Kaavan sisältö on Kauppakeskus Merituulen laajennus sekä ns. Tallbergin-korttelin käyttötarkoituksen muuttaminen tilaa vievän erikoiskaupan toimintaan. Lisäksi kaavassa on esitetty uusia liikenneratkaisuita ja katuja Finnoontien itäpuolella. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy sekä korttelin 30050 (entinen osa korttelia 30006) kolme muuta kiinteistöä ovat mukana kaavamuutoksessa, koska uudet kadut pienentävät tonttien kokoa ja vanha tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on päivitetty
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 27 / 61 kerrosalaluvuiksi. Kaavamerkinnän sisältö on sama kuin vanhassa kaavassa ja merkintänä on TLV. Käyttötarkoitusmerkintää tarkentavia määräysosia on tarkennettu vähäisesti lähinnä kaupunkikuvan osalta. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy:n toiminta on siis täysin kaavan mukaista myös vielä vahvistumattomana olevassa asemakaavan muutoksessa. Käsittely Maria Taipale ehdotti Marika Visakovan, Timo Tillin ja Mauri Sauvolan kannattamana Päästöt ilmaan otsikon alla olevan viimeisen kappaleen viimeisen virkkeen edelle seuraavaa lisäystä: Lautakunta edellyttää hiukkaspäästöjen mittauksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Taipaleen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Specialvalimo J. Pap Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/546/04.08/2010 koskien alumiinivalimoa osoitteessa Niittyrinne 3. Lautakunta antaa lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta (Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 5): Päästöt ilmaan Ilmapäästöt ovat merkittävin laitoksesta aiheutuva ympäristöhaitta, joka voi aika ajoin toistua. Rajanaapurit ovat valittaneet laitokselta kulkeutuneesta hajusta 29.3.2010 ja 10.12.2012 Espoon ympäristökeskukselle. Vuonna 2010 oli osa itäpuolisen kiinteistön työntekijöistä lähtenyt kotiin ilmapäästöistä aiheutuneiden oireiden vuoksi. Ympäristötarkastaja havaitsi, että valimon halli oli erittäin savuinen. Ainakin yksi ikkuna oli auki, ja pihalla oli vahva käry. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan syynä oli hiekkakeernojen käyttö, jota kerrottiin tehtävän noin viitenä päivänä vuodessa. Specialvalimo J. Pap Oy on tehnyt Uudenmaan ELYkeskukselle selvityksen, jonka mukaan oli muun muassa tilattu uusi isompi ilmanpoistojärjestelmä. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt selvityksen 5.5.2010. Ilmanpoistojärjestelmän asentamisesta ei ole tietoa. Vuonna 2012 laitoksen lounaispuoliseen rakennukseen tuli valituksen mukaan ilmanvaihdon kautta voimakasta palaneen hajua. Specialvalimo J. Pap Oy:n mukaan valimolla oli ollut sen viikon ajan haiseva, käryävä työvaihe. Specialvalimo J. Pap Oy kertoi vaihtaneensa uuden aktiivihiilisuodattimen. Seuraavan kerran työvaiheen kerrottiin olevan huhtikuussa 2013. Tältä ajalta ei ole tullut hajuvalitusta. On mahdollista, että laitoksella pidetään luukkuja, ikkunoita tai ovia aika ajoin auki. Olisi arvioitava, kulkeutuuko osa hiukkasista ja hajusta hajapäästöinä huuvien ja puhdistuksen ohi. Hajapäästöjen vuoksi laskennalliset, aikaisempiin mittauksiin perustuvat hiukkaspäästöt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 28 / 61 saattavat olla jonkin verran arvioituja suurempia, mutta jäänevät pieniksi. Lautakunta edellyttää hiukkaspäästöjen mittauksia. Lautakunta katsoo, että toiminnasta ei saa aiheutua satunnaistakaan hajuhaittaa naapureille. Sade- ja jätevedet, sammutusvedet Espoon kaupungin karttatietojen mukaan Niittyrinne-kadun sadevesiviemäri laskee itään päin. Tämän perusteella pihan pohjoisosasta sadevedet voivat kulkeutua ojien kautta idässä 300 m etäisyydellä virtaavaan Finnobäcken-puroon, joka laskee Nuottalahteen 1,5 km etäisyydellä. Espoon virtavesiselvityksessä (Aki Janatuinen, 2009) Finnobäcken-puro on luokiteltu yhdeksi Espoon kalataloudellisesti arvokkaista puroista. Puroon nousee muun muassa taimen. Puro virtaa valtakunnallisesti tärkeän Suomenojan lintualueen läpi, kiertäen kuitenkin Suomenojan altaan. Kiinteistön eteläosasta sadevedet voivat kulkeutua länteen Finnoontien sadevesiviemäristöön. Sadevesien kulkureitit mereen saakka olisi selvitettävä. Lautakunta katsoo, että tulipalon sattuessa sammutusvesistä voi olla haittaa ympäristölle, vaikka vedet eivät joutuisikaan puroon. Laitoksella tulisi siten järjestää sammutusvesien keräily, niin että sammutusvedet jäävät kiinteistölle ja että vedet voidaan poistaa käsiteltäviksi. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan laitoksen takapihalla on öljynerotin autojen pesuja varten. Öljynerotin saattaa olla kohteeseen sopimaton. Öljynerotin on syytä huomioida lupakäsittelyssä muun muassa niin, että varmistetaan, mihin öljynerottimen jälkeiset vedet johdetaan. Laitoksen internetsivuilla on 22.1.2010 päivätty uutinen: Olemme ottaneet käyttöön kammioteollisuuspesukoneen. Hakemuksen mukaan laitoksella muodostuu ainoastaan jäähdytysvesiä ja saniteetti- ja sosiaalivesiä. Lupakäsittelyn yhteydessä on syytä varmistaa, käytetäänkö laitoksella vettä mihinkään itse toimintaan liittyvään pesuun ja mihin pesuvedet johdetaan tai toimitetaan. Samalla on hyvä selvittää, kuinka puhdasta täryttimissä käytettävä, viemäriin johdettava vesi on. Hakemuksesta ei ilmene, luetaanko vesi esimerkiksi jäähdytysvesiin. Tarvittaessa hakijan on tehtävä teollisuusjätevesisopimus HSY:n kanssa. Lautakunta katsoo, että nestemäiset jätteet ja kemikaalit on varastoitava allastettuina tai kynnyksellisissä tiloissa, joista valumat eivät pääse sadetai jätevesiviemäriin eivätkä maaperään ja pohjaveteen. Päästöt maaperään Kohde on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään, jonka mukaan selvitystarve on tarkistettava. Kohde on Espoon kaupungin mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden rekisterissä luokassa 1: toiminta ei yleensä aiheuta pilaantumista, mutta tehtävä kontrollinäyte. Hakemuksen mukaan laitoksella on 10 m3 maanalainen öljysäiliö. Säiliössä tai sen putkistossa tapahtuva vuoto voi pilata maaperän. Espoon
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 29 / 61 kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty maanalaisten säiliöiden tarkastamisesta myös tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Määräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa. Ympäristöluvassa olisi siksi määrättävä öljysäiliön tarkastamisesta, niin että tarkastustapa ja tarkastusvälit ovat kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisia. Mahdollinen paluuputki on vuotoriskikohde ja se on säiliötarkastuksen yhteydessä tarkastettava painekokeella. Vaihtoehtoisesti paluuputki on poistettava käytöstä. Säiliön tarkka sijainti tulisi selvittää lupakäsittelyn yhteydessä. Öljysäiliön alla on hakemuksen mukaan betonilaatta. Tässä ilmeisesti tarkoitetaan hakemuksen täydennyksessä mainittua sisätilan 500 l kevyen polttoaineen välivarastosäiliötä. On muistettava, että öljy läpäisee betonin, jota ei ole pinnoitettu öljyä läpäisemättömäksi. Laitoksen aiheuttamat muut päästöt, toiminta-aika Espoon ympäristökeskukseen ei ole tullut valituksia laitoksesta aiheutuvasta melusta tai pölystä. Hakemuksen on selvitetty työaikojen pituuksia, mutta ei toiminta-aikoja ulkona. Laitokselle on kuitenkin hyvä määrätä toiminta-ajat ulkona. Raportointi Ympäristölautakunta esittää, että vuosiraportointitiedot edellisen vuoden toiminnasta toimitetaan Espoon ympäristökeskukseen kokonaisuudessaan kirjallisena, sillä TYVI-VAHTI järjestelmän käytettävyydessä on kuntatasolla puutteita. Lähimmät asuintalot, lähialueen koulut ja päiväkodit Espoon kaupungin karttatietojen mukaan lähimmät asuintalot sijaitsevat lännessä 110 m ja 140 m etäisyydellä. Etäisyydet ovat hakemuksessa esitettyä (230 m) pienempiä. Friisilän koulu sijaitsee toimintakiinteistöstä 400 m etäisyydellä koillisessa, ja Friisinniityn päiväkoti sijaitsee 500 m etäisyydellä idässä. Etäisyydet ovat hakemuksen täydennyksessä esitettyjä (1 km ja 1,4 km) pienempiä. Kaavatilanne Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Yli-Suomenojan asemakaavanmuutos (430614) on hyväksytty valtuustossa 20.8.2012. Kaavasta on valitettu, mutta kaava on määrätty osittain voimaan (14.11.2012) Finnoontien länsipuoleisella alueella, jota tehty valitus ei koske. Kaavan sisältö on Kauppakeskus Merituulen laajennus sekä ns. Tallbergin-korttelin käyttötarkoituksen muuttaminen tilaa vievän erikoiskaupan toimintaan. Lisäksi kaavassa on esitetty uusia liikenneratkaisuita ja katuja Finnoontien itäpuolella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 30 / 61 Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy sekä korttelin 30050 (entinen osa korttelia 30006) kolme muuta kiinteistöä ovat mukana kaavamuutoksessa, koska uudet kadut pienentävät tonttien kokoa ja vanha tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on päivitetty kerrosalaluvuiksi. Kaavamerkinnän sisältö on sama kuin vanhassa kaavassa ja merkintänä on TLV. Käyttötarkoitusmerkintää tarkentavia määräysosia on tarkennettu vähäisesti lähinnä kaupunkikuvan osalta. Asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan Specialvalimo J. Pap Oy:n toiminta on siis täysin kaavan mukaista myös vielä vahvistumattomana olevassa asemakaavan muutoksessa. Selostus Specialvalimo J. Pap Oy on 24.6.2010 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen, joka koskee alumiinivalimon toimintaa Nöykkiössä Suomenojan teollisuusalueella, osoitteessa Niittyrinne 3, kiinteistöllä 49-30-6-4 (kuva 1). Uudenmaan ympäristökeskus on vuonna 1997 myöntänyt Specialvalimo J. Pap Oy:lle ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan nro YS 1011 dnro 0196Y0393-111. Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Valimon toiminnasta on vuonna 2002 tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Vuonna 2006 Uudenmaan ympäristökeskus velvoitti Specialvalimo J. Pap Oy:n hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.12.2010 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoi, että lupaa on syytä hakea nykyisen luvan päivittämiseksi ja lupamääräysten tarkistamiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa lupahakemuksesta 19.6.2013 mennessä. Espoon ympäristölautakunta antaa lausunnon kaupunginhallituksen puolesta. Aluehallintovirasto on erikseen pyytänyt lausuntoa Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Alumiinivalimo on toiminut paikalla vuodesta 1971 lähtien. Kyseessä on pienvalimo, jossa valmistetaan alumiinivalua teollisuudelle kokilli-, matalapaine- ja painevaluna noin 500 t vuodessa (kokilli = metallinen valumuotti). Alumiinivalun määrä on kasvanut vuodesta 1997, jolloin valumäärä oli 350 t vuodessa. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa haju- ja meluhaittoja, jotka vaikuttaisivat alueen viihtyvyyteen eikä päästöjä, joilla olisi vaikutuksia terveyteen. Toiminnan ilmapäästöjen on todettu olevan niin pieniä, että tarkkailumittaukset on ympäristöviranomaisen suostumuksella lopetettu. Prosesseissa syntyvät savukaasut johdetaan uunien yläpuolella olevien huuvien (kupujen) kautta suodattimien läpi poistoilmaputkistoon ja huippuimurien kautta katolta ympäröivään ilmaan. Satunnaisesti käytettävistä hiekkakeernoista aiheutuvaa hajua poistetaan tehokkaan huuvan ja aktiivihiilisuodattimen avulla. (Keernat ovat muottilaatasta ylöspäin suuntautuvia ulokkeita.) Hiekkakeernojen käyttö on muutos vuoden 1997 lupaan. Hiekkakeernojen sidosaineena käytetään muun muassa hartsia ja vesilasia, jotka käryävät joutuessaan kosketuksiin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 31 / 61 sulan alumiinin kanssa. Hakemuksen mukaan ilmanpoiston ja suodattimien tehokkuus on päivitetty aina, kun teho on tuntunut riittämättömältä. Finnoontie Finnobäcken -puro Kuitinmäentie Kuva 1. Specialvalimo J. Pap Oy:n alumiinivalimon sijainti Seostetut alumiinharkot sulatetaan uuneissa, joiden energianlähteinä käytetään kevyttä polttoöljyä tai propaanikaasua. Laitoksella on 10 m 3 maanalainen öljysäiliö ja 15 m 3 maanalainen propaanisäiliö. Polttoöljyn kulutuksessa (80 t/a) ei ole tapahtunut muutosta. Propaanin käyttö (74 t vuonna 2009) on miltei nelinkertaistunut vuoden 1997 lupahakemuksen mukaisesta (20 t/a). Propaanin varastointi on turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontavastuulla (varastoitava määrä yli 10 m 3 propaania). Tuotannosta syntyviä metallijätteitä varastoidaan takapihalla katetuilla lavoilla. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue
Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 32 / 61 2374/11.01.00/2013 60 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Rudus Oy:n Konalan kierrätysbetonin ja -tiilen käsittelylaitoksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/293/04.08/2011): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 8.5.2013 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Konalan kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitoksen toimintaa sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydetään 28.6.2013 mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Rudus Oy:n Konalan kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitos sijaitsee Helsingin kaupungin puolella noin 160 m päässä Espoon kaupungin rajasta. Rudus Oy:n laitoksen läheisyydessä Espoossa ei ole asutusta eikä voimassa olevaan asemakaavaa. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos nimeltä Uusmäki pohjoinen. Asemakaavaluonnoksessa suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL) noin 300 m päähän Rudus Oy:n laitoksesta lounaaseen. Rudus Oy:n laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa Espoon kaupungin puolella sijaitsevan uuden alueen asukkaille melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Kartta: Uusmäki Pohjoinen asemakaavaluonnoksen pohjoisosat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 33 / 61 Selostus Taustaa Rudus Oy:llä on Konalassa kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitos, jolla on Uudenmaan ympäristökeskuksen 31.5.1999 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen lupa. Lupa on vanha, paras käyttökelpoinen tekniikka on voinut muuttua luvan myöntämisen jälkeen ja Helsingin kaupunki suunnittelee Honkasuon alueelle laitoksen lähistölle uuttaa asutusta. Näin ollen Uudenmaan ELY-keskus katsoi, että lupa on tarpeen ajantasaistaa, ja kehotti 18.7.2011 Rudus Oy:tä hakemaan laitokselleen ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 30.11.2011 mennessä. Rudus Oy:n laatima ympäristölupahakemus on päivätty 30.11.2011. Rudus Oy:n kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitoksen toiminta Rudus Oy:n kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitos sijaitsee Helsingissä Konalan kaupunginosassa osoitteessa Betonitie 5, 00390 Helsinki. Käsittelylaitoksen toiminta on ollut käynnissä 1990-luvulta asti. Samalla tontilla kierrätysbetonin ja tiilen käsittelylaitoksen kanssa toimii myös Rudus Oy:n valmisbetoniasema sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasema. Kiinteistön eteläpuolella sijaitsee HSY:n sorttiasema ja Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema. Espoon kaupungin rajalle laitokselta on matkaa noin 160 m. Käsittelylaitoksella otetaan vastaan pääkaupunkisedulla syntyvää ylijäämä- ja purkubetonia sekä tiiltä. Niistä jalostetaan alueella tuotteita, joita voidaan hyödyntää uusiokäytössä. Ympäristölupaa haetaan kierrätysbetonin ja tiilen vastaanotolle, välivarastoinnille ja murskaukselle. Alueella otetaan vastaan ainoastaan puhdasta, hyödyntämiskelpoista kierrätysraaka-ainetta. Murskauslaitos koostuu murskaimesta, raudan magneettierottimesta ja seulastosta. Murskausta tehdään 1-3 kertaa vuodessa noin 1-7 kuukautta kerrallaan. Raaka-ainetta otetaan vastaan ympäri vuoden maanantaista torstaihin klo 7.00-20.45 ja perjantaisin klo 7.00-17.45. Murskausta tehdään arkisin ja mahdollista arkipyhää korvaavana lauantaina klo 7.00-18.00. Vuosittain alueella käsitellään kierrätysbetonia noin 100 000 t ja kierrätystiiltä noin 20 000 t. Murskauslaitoksessa pölyn leviäminen ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelulla. Pölypäästöjen leviämistä estetään myös varastokasojen ja laitteistojen sijoittelulla. Toiminta-alueen teiden pölyämistä torjutaan kastelulla tai suolaamalla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Tarvittaessa isojen kappaleiden rikotustoiminnan meluvaikutuksia vähennetään sijoittamalla toimintaa varastokasojen suojaan. Murskain sijoitetaan muuta ympäristöä alemmalle tasolle, ja siten minimoidaan melu- ja pölyvaikutuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 34 / 61 Betonin-, tiilen- ja asfalttikierrätyksen yhteenlaskettu liikenne on noin 148 käyntiä/työpäivä. Vihdintie on vilkkaasti liikennöity väylä, ja Rudus Oy:n aiheuttama liikenne ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikennevirtoihin. Kierrätystuotteiden murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Alueella varastoidaan kerrallaan murskauslaitosten ollessa toiminnassa kevyttä polttoöljyä enintään noin 10 m 3. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan siitä, että ko. aineita ei joudu maaperään tai pohjaveteen. Varastojen koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Alueella pidetään kirjaa mm. vastaanotettujen raaka-aineiden ja toimitettujen tuotteiden alkuperästä, määrästä, laadusta, toimittajasta, käsittelystä, edelleen toimittamisesta ja toiminnasta muodostuvista jätteistä. Myös poikkeustilanteet, huoltotoimenpiteet ja tehdyt tarkastukset kirjataan ylös. Kierrätystuotteiden laatua tarkkaillaan VnA 591/2006 edellyttämällä tavalla. Laitoksen toiminnasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus osana selostusta nimeltä Pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet, ympäristövaikutusten arviointiselostus, 20.12.2006, Lohja Rudus Oy, joka koski viittä eri puolilla pääkaupunkiseutua toimivaa Lohja Rudus Oy:n toimipistettä. Uudenmaan ympäristökeskus antoi YVAselostuksesta lausuntonsa 14.5.2007. Maankäytön suunnittelu Espoon puolella Rudus Oy:n laitoksen läheisyydessä Espoossa ei ole asutusta eikä voimassa olevaan asemakaavaa. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos nimeltä Uusmäki pohjoinen. Asemakaavaluonnoksessa suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL) noin 300 m päähän Rudus Oy:n laitoksesta lounaaseen. Asemakaavaluonnoksessa alueen pohjoisosassa varaudutaan Kehä II:n liittämiseen Vihdintiehen. Tulevan risteyksen (Kehä II ja Vihdintie) eteläpuolella kaava-alueella on korkea kallio, joka on varattu suojaviheralueeksi (EV). Oheismateriaalina on kuvakaappaus kaavaluonnoksesta. Karttaa on merkitty Rudus Oy:n laitos sekä Uusmäki pohjoinen -kaavaluonnoksen lähinnä Rudus Oy:n käsittelylaitosta sijaitseva AL-alue. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 35 / 61 2371/11.01.00/2013 61 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lassila & Tikanoja Oyj:n Konalan siirtokuormausaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/292/04.08/2011): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 8.5.2013 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Lassila & Tikanoja Oyj:n Konalan siirtokuormausaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydetään 28.6.2013 mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Lassila & Tikanoja Oy:n Konalan siirtokuormausasema sijaitsee Helsingin kaupungin puolella noin 30 m päässä Espoon kaupungin rajasta. Laitoksen läheisyydessä Espoossa ei ole asutusta eikä voimassa olevaa asemakaavaa. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos nimeltä Uusmäki pohjoinen. Asemakaavaluonnoksessa suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL) noin 230 m päähän siirtokuormausasemasta lounaaseen. Lassila & Tikanoja Oyj:n laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa Espoon kaupungin puolella sijaitsevan uuden alueen asukkaille melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Kartta- Uusmäki Pohjoinen asemakaavaluonnoksen pohjoisosat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 36 / 61 Selostus Taustaa Lassila & Tikanoja Oyj:llä on Konalassa jätteiden siirtokuormausasema, jolla on Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.12.1999 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen lupa. Lassila & Tikanoja Oyj:n laatima hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi on päivätty 29.11.2011. Lassila & Tikanoja Oyj:n Konalan siirtokuormausaseman toiminta Lassila & Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasema sijaitsee Helsingissä Konalan kaupunginosassa osoitteessa Betonitie 5, 00390 Helsinki. Siirtokuormausasema on ollut käynnissä 1997 vuodesta alkaen. Lähistöllä toimii myös Rudus Oy:n valmisbetoniasema ja kierrätysbetonin- ja tiilen käsittelylaitos, HSY:n sorttiasema ja Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema. Espoon kaupungin rajalle laitokselta on matkaa noin 30 m. Alue ja sillä sijaitseva halli sijaitsevat Kehä II:n tielinjauksen kohdalla. Siirtokuormausasemalla vastaanotetaan, välivarastoidaan, esilajitellaan ja lastataan rakennus- ja purkujätettä, renkaita, puuta, risuja ja talkoojätettä sekä metallia. Saapuvat kuormat punnitaan, niiden laatu tarkistetaan ja ne ohjataan eri paikkoihin jätteen laadun mukaisesti. Jätteet alkulajitellaan, ja ne toimitetaan suurempina kuormina jatkokäsittelyyn. Pääosa käsittelytoiminnoista tapahtuu hallitiloissa. Materiaaleja, jotka eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen riskiä, voidaan säilyttää asfaltoidulla pihaalueella. Mitään jätejakeita ei kuitenkaan säilytetä alueella pysyvästi, vaan ne kuljetetaan säännöllisin väliajoin jatkokäsittelyyn asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Vuosittain käsiteltävä jätemäärä on enimmillään 50 000 t. Siirtokuormausasema toimii arkisin klo 7.00-21.00 ja mahdollisesti lauantaisin klo 7.00-18.00 arkipyhiä korvaten. Siirtokuormausasema on miehitetty ja valvottu aukioloaikoina. Mahdollisesti pölyhaittaa aiheuttavan rakennus- ja purkujätteen vastaanotto, lajittelu ja kuormaus suoritetaan pölyhaittojen ehkäisemiseksi hallissa. Tarvittaessa piha-aluetta pestään ja kastellaan pölyhaitan minimoimiseksi. Melua toiminnasta aiheutuu lähinnä ajoneuvoista, työkoneista sekä metallijätteen kuormaamisesta. Liikenne siirtokuormausasemalle on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asfaltoidun kentän valumavedet ohjataan öljyerottimen kautta ojaan. Öljynerottimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja ne tyhjennetään tarvittaessa. Työkoneet tankataan tontilla olevista polttoainesäiliöistä. Alueella on imeytysainetta mahdollisten työkoneista ja ajoneuvoista aiheutuvien öljyvuotojen varalle. Vastaanotettavien jakeiden laatutarkkailua suoritetaan silmämääräisesti, ja tarvittaessa kuormat kuvataan. Vastaanotetut kuormat punnitaan, ja tieto jätenimikkeestä ja painosta säilytetään. Henkilökunta huolehtii, että
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 37 / 61 vastaanotettu materiaali soveltuu vastaanotettavaksi ja että eri jakeet viedään niille tarkoitetuille paikoille. Yhteenveto vuosittain käsitellyistä jätemääristä sekä raportti poikkeuksellisista tilanteista toimitetaan viranomaisille. Maankäytön suunnittelu Espoon puolella Lassila & Tikanoja Oyj:n laitoksen läheisyydessä Espoossa ei ole asutusta eikä voimassa olevaan asemakaavaa. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos nimeltä Uusmäki pohjoinen. Asemakaavaluonnoksessa suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL) noin 230 m päähän Lassila & Tikanoja Oy:n laitoksesta lounaaseen. Asemakaavaluonnoksessa alueen pohjoisosassa varaudutaan Kehä II:n liittämiseen Vihdintiehen. Tulevan risteyksen (Kehä II ja Vihdintie) eteläpuolella kaava-alueella on korkea kallio, joka on varattu suojaviheralueeksi (EV). Oheismateriaalina on kuvakaappaus kaavaluonnoksesta. Karttaan on merkitty Lassila & Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasema sekä Uusmäki pohjoinen -kaava-alueen lähinnä siirtokuormausasemaa sijaitseva ALalue. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 38 / 61 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. (09) 816 24843 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Finavia Oyj:n toimintasuunnitelmassa on hyvin huomioitu sekä EU:n ympäristömeludirektiivissä että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitetyt velvoitteet. Lautakunta katsoo, että Espoonkin lentomelutilanteeseen parantavasti vaikuttavat keinot, kuten jatkuvan liu un lähestymiset ja pienen tehon ja pienen vastuksen-menetelmä tulee ottaa kokoaikaiseen käyttöön välittömästi, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Mahdollisuuksiin yöaikaisten kaarevien lähestymisten toteuttamiseksi on panostettava välittömästi navigointitekniikan kehittyessä. WebTrak in käyttöönottoa lautakunta pitää hyvänä toimenpiteenä, mikä edesauttaa asukkaiden mahdollisuuksia olla selvillä lentoreiteistä, aiheutuvasta melusta sekä poikkeustilanteista. Erityisen tärkeänä lautakunta pitää Finavian mukana oloa ja lentoreiteistä ja -melusta tiedottamista liittyen maankäytön suunnitteluun. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Finavia meluntorjunnan toimintasuunnitelma Finavia Oyj on pyytänyt Espoon kaupungilta ympäristönsuojelulain 25 b :n mukaista lausuntoa Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta (Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun hallintasuunnitelma, Finavia Oyj 24.5.2013) 20.6.2013 mennessä. Toimintasuunnitelma on nähtävillä internetissä osoitteessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 39 / 61 http://www.finavia.fi/ymparisto/ymparistojulkaisut/selvitykset. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Taustaa Helsinki-Vantaan lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelma perustuu EU:n ympäristömeludirektiivin edellyttämiin vaatimuksiin toimintasuunnitelman sisällöstä sekä lentoaseman ympäristölupapäätöksen määräykseen lentoliikenteen yleisen melunhallintasuunnitelman laatimiseksi. Toimintasuunnitelman lähtöaineistona on ollut Finavian v. 2012 laatima EU-ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys, joka vaaditaan lentoasemilta, joilla on yli 50 000 lentotapahtumaa vuodessa. Selvityksen perusteella L den yli 55 db lentomelualueella asuu 14 000 asukasta. Espoossa tällä melualueella ei kuitenkaan ole asutusta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tieliikenteen L den yli 55 db melualueella asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä noin 140 000 asukasta. Finavia korostaa usean otteeseen meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melunhallintaa toteutettavan turvallisuustekijöiden ehdoilla. Kiitoteiden käyttö, ilmatilan hallinta ja lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, jotka on nimetty niiden magneettisen suunnan mukaan ottamalla asteluvusta pois viimeinen numero. Samansuuntaiset kiitotiet erotetaan kulkusuunnan mukaan kirjaimella L, left ja R, right (kuva alla). Finavia Oyj