TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, A. HAATAJA KY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1817
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 i TURVERUUKKI OY, VAPO OY, TURVETUOTANTO S. KINNUNEN KY, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY OULUJOEN ALAOSAN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 215 3.5.216 Olavi Pusa, ympäristönhoidon agrologi (AMK) Satu Ojala, FM limnologi Aki Nurkkala, ins. (AMK) Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 4 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 6 3.1 TARKKAILUN TOTEUTUS... 6 3.2 TARKKAILUN TULOKSET... 8 3.3 VESIENKÄSITTELYMENETELMIEN TEHON TARKKAILU... 13 4. TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215... 17 5. VESISTÖTARKKAILU... 23 5.1 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 23 5.2 TARKKAILUN TOTEUTUS... 24 5.3 TARKKAILUN TULOKSET... 26 5.4 VEDEN LAADUN KEHITYS... 3 6. TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 33 6.1 VEDENLAATUTULOSTEN VERTAILU... 33 6.2 LASKENNALLINEN ARVIO PITOISUUSVAIKUTUKSISTA... 38 VIITTEET... 4 LIITTEET Liite 1. Turvetuotantoalueiden sekä vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2. Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset v. 215 Liite 4. Veden laatu joen vesistöalueen alaosalla v. 1995-215 vuosikeskiarvoina Liite 5. Mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 Teollisuustie 6 9632 ROVANIEMI p. 4-1333 8 Pohjakartat: Maanmittauslaitos 216 Kuvat: Ahma ympäristö Oy ii
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 YHTEENVETO Kesällä 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden päästötarkkailua toteutettiin 15 turvetuotantoalueella, joista 14 oli tuotannossa ja yksi jälkihoitovaiheessa. Itäsuolla, Korentosuolla, Pehkeensuolla, Isosuolla, Miehonsuolla, Kanasuolla ja Tunturisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Niskansuolla, Haarasuolla, Kapustasuolla, Latvasuolla ja Hautasuolla. Petäikönsuo oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. 11 turvetuotantoalueella tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vuonna 215 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 466 ha ja tuotannosta poistunut 31 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Jälkikäytössä oli 584,9 ha ja valmistelematonta aluetta oli 3 ha. Turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 olivat yhteensä 314 99 kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, 16 648 kg/a typpeä ja 89 896 kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 275 kg/a fosforia, 9 57 kg/a typpeä sekä 75 545 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat edellisvuotta jonkin verran suurempia, kokonaisfosforin osalta nettovuosipäästöt pienenivät 5 % vuoteen 214 verrattuna. Vuonna 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä joen sivujoissa vesi oli pääasiassa tummaa sekä rauta- ja ravinnepitoista. Edellisvuoden tapaan Kutujoen vesi oli monelta osin varsin hyvälaatuista verrattuna muihin joen alaosan sivujokien tarkkailupisteisiin. Aiempien vuosien tavoin Sanginjoki ja Muhosjoki olivat tarkkailun kattavista suurista sivujoista pääosin rehevimmät. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, nitraattinitriittitypen ja kokonaisfosforin suhteen parempilaatuista verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli lievästi huonompaa. Tarkkailusoiden purkuvedet olivat osin laadultaan myös parempia kuin turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistötarkkailupisteiden vedenlaatu. Tarkkailusoiden valumavesien laadussa oli kuitenkin sekä suokohtaista että ajallista vaihtelua. Turvetuotantoalueet eivät aiheuttaneet pitoisuuslisäysarvion perusteella vuonna 215 merkittävää ravinne- ja rehevyystason nousua sivujoissa, koska turvetuotannon päästöjen laskennalliset vaikutukset joen alaosan vesistöihin jäivät arvion mukaan suhteellisen pieniksi. Suurimmat vaikutukset olivat havaittavissa sivujoissa. joen suualueella turvetuotannon kuormitusvaikutusta ei tarkastelun perusteella havaittu. 1
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 1. JOHDANTO joen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 215 Ahma ympäristö Oy. Päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Ahma ympäristö Oy. Tarkkailu toteutettiin joen vesistöalueen alaosan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman 214 22 mukaisesti (Pöyry Finland Oy 213). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 17.1.213 antamallaan päätöksellä (POPELY(347/7.l213). Tarkkailuohjelman sisältämät suot on esitetty taulukossa 1-1. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 216a), jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä otos tuotantovaiheen ympärivuotisia tarkkailukohteita, jotka edustavat eri vesienkäsittelymenetelmiä ja jakaantuvat maantieteellisesti riittävän laajalle alueelle. joen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. joen yhteistarkkailu ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu raportoidaan erikseen Pöyry Finland Oy:n toimesta. joen vesistöalueella toteutetaan kalataloudellista yhteistarkkailua Pöyry Finland Oy:n vuonna 214 laatiman ohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 214). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 72/5723-24, 17.1.214. Ohjelman mukaisesti vuosien 214-216 tuloksista laaditaan suppea väliraportti vuoden 217 toukokuussa. 2
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 3 Taulukko 1-1. Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Tuotantoalue Tuottaja Vesistöalue Laskureitti Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 laskuoja Isonsuonpuro Hyrynpuro - Ala- Parttuaisenpuro-Välijoki Keskijärvi Kankaanjoki Alajärvi - joki Itäsuo Vapo Oy 59.231 laskuoja Utosjoki - joki Korentosuo Vapo Oy 59.153 laskuoja Itäoja Sanginjärvi Sanginjoki - joki Niskansuo Vapo Oy 59.261/59.253 laskuoja Kutujoki - joki Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 Utosjoki - joki Pelsonsuo (lohkot 1-9) Vapo Oy 59.172 Muhosjoki joki Tunturisuo Vapo Oy 59.163 laskuoja Tunturioja Poikajoki Muhosjoki - joki Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki joki Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 Miehonoja Pilpaoja Sanginjoki - joki Haarasuo Turveruukki Oy 59.155 Koivujoki Sanginjoki - joki Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 laskuoja metsäoja - joki Latvasuo Turveruukki Oy 59.232 laskuoja - Utosjoki - joki Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 metsäoja Naamankajoki - joki Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 Kangasoja - Kangasjoki - Muhosjoki - joki Hautasuo Turveruukki Oy 59.142 laskuoja - Murhioja - Sanginjoki - joki (lohkot 12-14) Karppilansuo S. Kinnunen 59.232 laskuoja Utosjoki joki Ruostesuo Keisarintienturve Ky 59.231 Poikajoki Muhosjoki - joki
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 2. TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 215 (1.11.214 31.1.215) Ilmatieteen laitoksen nsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 4,4 C, joka oli 1,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä elo-, syys- ja lokakuussa 215 oli tavanomaista huomattavasti lämpimämpi. Tammikuussa 215 oli hieman tavanomaista kylmempi ja helmikuusta kesäkuuhun 215 oli tavanomaista kylmempi. Heinä- ja elokuussa lämpötila oli tavanomaista lämpimämpi. Tuotantokaudella (toukokuusta syyskuuhun 215) lämpötila oli tavanomainen. (Kuva 2-1.) 4 Kuva 2-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat nsalossa (lähde: Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden 215 kokonaissademäärä oli 725 mm, kun vuosien 1981 21 keskimääräinen sadesumma nsalossa on 477 mm, eli tarkkailukausi oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Marras- ja joulukuussa 214 sekä maalis-, ja elokuussa 215 satoi tavanomaista enemmän. Tammi- ja kesäkuussa 215 satoi yli kaksi ja puolikertaisesti, touko- ja syyskuussa 215 lähes kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa 215 sadanta oli tavanomaista vähäisempää. Tuotantokaudella (toukokuusta syyskuuhun 215) oli huomattavasti tavanomaista sateisempaa. Tuolloin sademäärä oli noin 85mm, eli noin 32mm enemmän kuin toukokuusta syyskuuhun 1981 21 keskimäärin. (Kuva 2-2.)
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 5 Kuva 2-2. Kuukausittaiset sademäärät nsalossa (lähde: Ilmatieteenlaitos). joen suulla Merikoskessa (F = 22 841 km2) tarkkailukauden keskivirtaama (399 m3/s) oli selvästi vertailujakson 1981 21 keskimääräistä virtaamaa (265 m3/s) korkeampi. Vuoden vaihteessa 214-215 virtaama oli pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Helmikuusta lokakuuhun virtaama oli tavanomaista suurempi. (Taulukko 2-1 ja kuva 2-3). Taulukko 2-1. joen keskivirtaamat ja virtaamien vaihtelu vuonna 215 sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 13.4.216). joki, Merikoski m 3 /s MQ MQ V-IX NQ HQ 215 399 424 83 67 1981-21 265 26 25 848
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 6 Kuva 2-3. joen (Merikoski) virtaamat 1.11.214 31.1.215 sekä vertailujaksolla 1981 21 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 13.4.216). 3. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 joen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 466 ha ja tuotannosta poistunut 31 ha. Kunnostusvaiheessa olleita alueita ei ollut yhtään. Jälkikäytössä oli 584,9 ha ja valmistelematonta aluetta oli 3 ha. Kesällä 215 joen alaosan alueella turvetuotantoalueiden päästötarkkailua toteutettiin 15 turvetuotantoalueella, joista 14 oli tuotannossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (taulukko 3-1). Itäsuo, Korentosuo, ja Pehkeensuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216a). Vuonna 213 samalla Miehonojan valuma-alueella sijaitsevien n Energia -konserniin kuuluvien toimintojen, joihin myös Turveruukin Miehonsuot ja Turvesuot kuuluvat, tarkkailut yhdistettiin samaan tarkkailuohjelmaan. Tällä tavoin pyrittiin poistamaan päällekkäisyyksiä samoissa analyyseissä ja samanaikaisissa näytteenotoissa. Läjitysalueen tarkkailua toteutetaan siis edelleen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (analyysit, tarkkailupisteet ja näytteenottotiheydet). Miehon alueen tarkkailutulokset raportoidaan lyhyesti vuosittain joen alaosan turvetarkkailuraportissa. Laaja tulosten analysointi tehdään joen alaosan turvetuotannon tarkkailuraportissa niinä vuosina, jolloin alueella toteutetaan laajaa tarkkailua (215 ja 219). Miehonsuo I:n turvetuotantoalueen päästötarkkailutulokset raportoidaan myös Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Miehonsuo I:n tulokset otetaan mukaan vuosipäästöjen laskennassa käytettävien ominaiskuormituslukujen laskentaan. Tässä raportissa käsitellään Haarasuon, Hautasuon, Isosuon, Kanasuon, Kapustasuon, Latvasuon, Niskansuon, Tunturisuon ja Petäikönsuon kesäaikaiset päästötarkkailutulokset.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 7 Näistä Isosuo, Kanasuo ja Tunturisuo ovat ympärivuotisen tarkkailun kohteita ja Petäikönsuolla on siirrytty jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Tarkkailuohjelmassa tässä raportissa käsitellyistä soista vain Isosuo on merkattu ympärivuotiseksi kohteeksi ja Petäikönsuolla olisi tullut ohjelman mukaan suorittaa tehostettua päästötarkkailua vuoteen 218 asti. Muilta osin joen alaosan turvetuotantoalueiden tarkkailu toteutettiin vuonna 215 tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukko 3-1. Taulukko 3-1. Tarkkailusoiden lupatilanne 31.1.215. Luvanhaltija Suo Tarkkailtu vuonna Lupanro Lupapäätös annettu pvm Huom 215 Päästörajat Iijoen pääuoma 215 PSYL/PSAVI VHO KHO Turveruukki Oy Turvesuo Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Miehonsuo II Lupaprosessissa Turveruukki Oy Haarasuo x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kanasuo x 157/214/1 19.12.214 Tarkkailu uuden luvan mukaan, Sovelletaan 1.1.216 alkaen. mutta aloitettu kesken kauden. Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi x Lupaprosessissa Turveruukki Oy Kapustasuo x 11/214/1 2.1.214 Turveruukki Oy Petäikönsuo jh 19/12/1 13/252/1 311 41919 Tuotanto päättynyt, lupaprosessissa ph-raja. Tulokset raportoitu erikseen ELY:lle. Turveruukki Oy Hautasuo x Lupaprosessissa, 215 tarkkailtu osa, lohkot 12-14 Vapo Oy Isosuo, Vaala x 93/7/2 8/716/3 12.1.29 16.1.27 Levossa, ei tuotantoa vuonna 215 Ei päästörajoja 18.12.28 Vapo Oy Itäsuo x 71/9/2 11.9.29 Ei päästörajoja Vapo Oy Korentosuo x 67/5/2 13.12.25 Ei päästörajoja Vapo Oy Niskansuo x 7/6/2 7/78/1 26.1.26 Noudatetaan vanhaa lupaa kunnes Ei päästörajoja 26.2.27 uusi päätös tulee Vapo Oy Pehkeensuo x 7/9/2 11.9.29 Ei päästörajoja Vapo Oy Pelsonsuo (lohkot 1-9) 4/215/1 3.4.215 Lupa: Pelsonsuon Ei päästörajoja turvetuotantoalueen lohkojen 1 9 jälkihoitotoimien vahvistaminen. Tuotanto päättynyt Vapo Oy Tunturisuo x 83/4.8/21 17.9.21 Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten muuttamiseksi ja vireillä olevan laajennushakemuksen muutos vireillä AVI:ssa, laitettu vireille 12.4.213 Ei päästörajoja x = tehostettu päästötarkkailu, s = suppea päästötarkkailu, jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu Huom! Miehonsuot ja Turvesuo kuuluvat erilliseen Miehon alueen ohjelmaan. Poikkeustilanäytteitä (omavalvonta) vuonna 215 otettiin Tunturisuolta, Haarasuolta, Kanasuolta, Kapustasuolta, Latvasuolta (pvk1 ja pvk2), Petäikönsuolta ja Isosuolta yhteensä 16 kpl. Näytteiden tulokset on esitetty suokohtaisissa päästötarkkailutuloksissa liitteessä 2. Tulokset on huomioitu päästölaskennassa. Isosuolla oli poikkeustilanne 5.-12.5.215, jolloin osa vesistä meni ylivuotopadon kautta. Ko. jaksolle laskettiin kuormitus ylivuotopadolta otetun näytteen (6.5.215) ja arvioidun vesimäärän perusteella. Poikkeustilannekuormitus otettiin huomioon päästölaskennassa. Tunturisuolla kemikalointi oli poissa käytöstä jaksolla 13. 17.4.215. Ajalla 4.-5.5.216 annosteluruuvissa oli teknisiä ongelmia ja kemikalointi oli poissa käytöstä noin yhden vuorokauden ajan. Edellä mainitut kemikaloinnin häiriöt ko. ajanjaksoina eivät selvästi näy analyysituloksissa vedenlaadun huonontumisena aseman alapuolisella pisteellä. 7.9.216 näytteenottokierroksella kemikalointiaseman pumppu oli viallinen ja vettä virtasi takaisin pumppausaltaaseen. Vian johdosta aseman yläpuolisen näytteen vedenlaatu oli hetkellisesti varsinkin raudan, ph:n, sulfaattipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden suhteen selvästi huonompilaatuista kuin muina aikoina.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 8 Taulukko 3-2. joen alaosan päästötarkkailusuot kesällä 215 (la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, kem=kemikalointi). Turvetuotantoalue Tarkkailu -kohde Tuottaja Tehon tarkkailu Tarkkailu Tuotantosuot Haarasuo pvk1 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Hautasuo la12 Turveruukki Oy Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Isosuo pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kanasuo pvk1 Turveruukki Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kapustasuo pvk1 Turveruukki Oy Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Latvasuo pvk1 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Latvasuo pvk2 Turveruukki Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Niskansuo pvk1 Vapo Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Niskansuo pvk2 Vapo Oy x Tuotantokauden aikainen päästötarkkailu Tunturisuo kem1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Miehonsuo (Pöyry) la1 Turveruukki Oy Ympärivuotinen tarkkailu Korentosuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Itäsuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Pehkeensuo (Pöyry) pvk1 Vapo Oy x Ympärivuotinen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo la1 Turveruukki Oy Jälkihoitovaiheen tarkkailu 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa 3-3 3 5 on esitetty joen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt vuonna 215. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat esitetty liitteessä 2. joen alaosan tuotantosoilla kesän 215 keskimääräinen valuma oli 24 l/s km2, joka oli Pohjois- Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräistä valumaa suurempi (22 l/s km2) (taulukko 3-3). Kesä 215 oli edellisvuotta sateisempi, joka näkyi myös turvetuotantoalueiden valumien kasvuna. Valumissa oli joen alaosan alueella jonkin verran vaihtelua turvetuotantoalueiden välillä. Virtaamia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon virtaamamittauksessa esiintyneet ongelmat ja joissain tapauksissa virtaamamittauksen puuttuminen kokonaan.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 9 Näissä tapauksissa valumat on arvioitu osalle kesäjakson ajasta tai koko kesäjaksolle käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja. Näitä kohteita ei ole sisällytetty keskiarvoihin. Niskansuon pvk1:n virtaamamittauslaitteistossa oli teknisiä ongelmia toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Pvk2:n virtaamamittaus oli epäluotettavaa lähes koko tarkkailujakson ajan, ja siksi sen kohdalla on käytetty pvk1:n tietoja. Kapustasuolla virtaamamittari asennettiin tuotantokauden alussa väärään paikkaan ja siitä syystä valumat arvioitiin 1.7.216 asti. Taulukko 3-3. joen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 215 (Mq=keskivaluma, Nq=minimivaluma, Hq=maksimivaluma). Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom. käsittely valuma-alue ha l/s/km 2 l/s/km 2 l/s/km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1** pvk1 29,5 19.5.-21.9. 126 13 4,21 59 18.5.-17.6. ja 1.7.-17.9. valumatiedot SYKE:n vesistömallista Niskansuo pvk2** pvk2 29,5 19.5.-21.9. 126 13 4,21 59 Käytetty pvk1:n tietoja. Haarasuo pvk1 112 26.5.-21.9. 119 11,2 86 Kapustasuo pvk1 11 21.5.-23.9. 126 14,27 39 5.5.-1.7.15 tiedot SYKE:n vesistömallijärjestelmästä Latvasuo pvk1 pvk1 68 22.5.-21.9. 123 18 1,81 75 Latvasuo pvk2 pvk2 47 22.5.-21.9. 123 49 33 17 Kanasuo** pvk1 18 26.5.-25.9. 123 25 8,17 117 Valumatiedot koko tarkkailujaksolle vesistömallista Isosuo Vaala pvk1 62 26.5.-21.9. 123 15 2,9 57 5.-12.5. poikkeustilanteen aikainen ylivuotopadon vesimäärä lisätty. Itäsuo (Pöyry) pvk1 194 8.5.-17.9. 133 14 1,4 89 Korentosuo (Pöyry) pvk1 216 6.5.-17.9. 135 11 1,82 56 Pehkeensuo (Pöyry) pvk1 157 6.5.17.9. 135 16 3,75 93 Kemikalointi Tunturisuo kem1 66 26.5.-22.9. 12 52 13 12 Laskeutusaltaalliset suot Hautasuo la 38 22.5.-21.9. 123 49 8,33 1352 Miehonsuo la 15 6.5.17.9. 16,73 127 Keskiarvot Kaikki suot (n=11) 24 6,3 24 Pintavalutuskentälliset suot (n=11) 18 5,56 83 Laskeutusaltaalliset suot (n=2) 32 4,53 739 Kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) 52 13 12 joen tuotantosuot 214 (n=6) 6,3,85 51 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot (n=9)* 22 3,2 154 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo** la1 17 21.5.-22.9. 125 17 3,1 49 * mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta ** ei mukana keskiarvoissa, virtaama pääosin tai kokonaan arvioitu
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 1 Turvetuotantoalueiden valumavesien ph:n kesäaikaiset keskiarvot vaihtelivat välillä 5,84 6,86. Valumavedet olivat pääosin lievästi happamia (Taulukko 3-4) ja tuotantovaiheen soista veden ph oli alhaisin Latvasuolla (pvk1). Jälkihoitovaiheessa olevalla Petäikönsuolla veden ph-keskiarvo oli 5,52. Turvetuotantoalueiden kesäaikaisissa valumavesissä oli keskimäärin 6,3 4 mgo2/l happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Tunturisuon CODMn-pitoisuudet olivat tarkkailusoista viime vuoden tapaan alhaisimmat ja Kanasuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksissa oli erittäin suurta vaihtelua soiden välillä. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 18 138 µg/l. Keskimäärin pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Kapustasuolla ja suurimmat laskeutusaltaallisella Hautasuolla. Kokonaistyppipitoisuuksissa oli myös erittäin suurta vaihtelua tuotantoalueiden välillä. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät Latvasuolla (pvk2). Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Hautasuolla. Keskimääräiset rautapitoisuudet olivat niin ikään pienimmät Latvasuolla (pvk2) ja suurimmat Kanasuolla. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin alhaisin Latvasuolla (pvk2) ja korkein Hautasuolla. Hautasuolla kiintoaineen, raudan, kokonaisravinteiden ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuuden korkeaan keskiarvoon vaikutti suuresti 2.6.216 tarkkailukierros, jolloin patorakenteen alaputkessa oli tukos. Tukos poistettiin, mutta pitkästä varoajasta huolimatta vesi oli näytteenottajan havaintojen mukaan näytteenottohetkellä sameaa. Analyysitulokset vahvistavat havainnon. Jos kyseistä tarkkailukierrosta ei oteta keskiarvoissa huomioon, keskiarvot kesältä ovat seuraavanlaiset: kiintoaine 9,7 mg/l, kokonaistyppi 1479 µg/l, ammoniumtyppi 62 µg/l, kokonaisfosfori 7 µg/l, fosfaattifosfori 38 µg/l ja rauta 4845 µg/l. Varsinkin kiintoaineen suhteen pitoisuuskeskiarvo on hyvää luokkaa laskeutusaltaalliselle kohteelle. Ko. kierroksen tuloksia ei otettu huomioon päästölaskennassa. Kanasuolla kiintoaineen pitoisuuden korkeaan kesäaikaiseen keskiarvoon vaikutti erityisesti 1.7. (27 mg/l), 14.7. (6 mg/l) ja 24.8. (5 mg/l) otetut näytteet. Käyttötarkkailutiedoista, näytteenottajan havainnoista tai muista konsultille toimitetuista tiedoista ei selvinnyt syytä suurille pitoisuuksille näillä näytteenottokerroilla. Jos näitä kolmea tarkkailukertaa ei oteta huomioon, kesäaikaiseksi keskiarvoksi tulee 7,7 mg/l (n=6), joka on hieman yli kolmasosa varsinaisesta pitoisuuskeskiarvosta, mutta silti korkein verrattuna muihin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvoihin. joen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, nitraatti-nitriittitypen ja kokonaisfosforin suhteen parempilaatuista verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Muiden muuttujien suhteen vedenlaatu oli lievästi huonompaa.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 11 Taulukko 3-4. joen alaosan päästötarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu kesällä 215 (n =näytteiden lukumäärä). Suo n ph Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe kpl mg/l mgo2/l µgn/l µg/l µgn/l µgp/l µgp/l µg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1 9 6,48 4,1 26 1211 28 111 22 2,4 151 Niskansuo pvk2 9 6,53 3,9 24 985 128 2 21 3,2 1754 Haarasuo 11 6,7 2,5 26 952 23 51 25 7,5 134 Kapustasuo 1 6,33 6,6 12 74 88 69 18 5,2 882 Latvasuo pvk1 1 5,84 2,9 27 537 15 6,8 22 4,2 193 Latvasuo pvk2 11 6,36 2,1 16 326 6,9 5, 19 2,4 455 Kanasuo 9 6,32 2 4 876 33 6,8 58 21 1192 Isosuo Vaala 9 6,49 4, 25 858 54 57 68 32 176 Itäsuo (Pöyry) 1 6,57 5,6 33 15 6 18 64 34 2464 Korentosuo (Pöyry) 12 6,4 3,5 35 844 1 58 32 9 1961 Pehkeensuo (Pöyry) 1 6,86 3,9 2 635 19 81 24 1 252 Kemikalointi Tunturisuo 9 5,91 8,4 6,3 699 187 71 78 4 3226 Laskeutusallas Hautasuo 9 6,7 89 27 193 847 12 138 195 12963 Miehonsuo (Pöyry) 1 6,49 11 36 1137 129 86 41 18 528 keskiarvot kaikki suot (n=14) 6,38 12 25 95 134 53 45 27 357 pintavalutuskentälliset suot (n=11) 6,44 5,4 26 812 65 44 34 12 2511 laskeutusaltaalliset suot (n=2) 6,28 5 31 152 488 94 89 17 9122 kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) 5,91 8,4 6,3 699 187 71 78 4 3226 joen tarkkailusuot 214 (n=6) 6,62 5,1 31 911 84 31 44 15 2292 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=18) 6,29 8,1 31 129 132 65 51 24 3429 KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Petäikönsuo 9 5,52 14 13 17 26 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta Taulukossa 3-5 on esitetty joen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 215 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta vuoteen 212 asti on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), kirje turvetuottajille 16.2.24). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 12 Taulukko 3-5. joen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Brutto Netto Vesien- Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N NO2+3-N kok.p PO4-P Fe Kiintoaine Kok. N Kok. P Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Niskansuo pvk1* pvk1 53 38 15 1,99,64,26,1 8,7 42 9,5,4 Niskansuo pvk2* pvk2 45 279 12,84,14,25,2 9,5 35 6,4,3 Haarasuo pvk1 27 264 1,15,23,25,4 6,8 17 5,6,6 Kapustasuo pvk1 73 144 7,3,66,48,2,4 6,2 61 1,4, Latvasuo pvk1 pvk1 43 428 8,9,1,4,3,2 6,5 28 1,3, Latvasuo pvk2 pvk2 86 74 15,1,6,74,3 6,3 46,, Kanasuo* pvk1 365 763 17,29,6 1,15,18 95 345 7,4,79 Isosuo Vaala pvk1 49 326 12,36,37,88,2 11 37 5,3,65 Itäsuo (Pöyry) pvk1 62 393 12,62,32,65,41 32 5 5,8,42 Korentosuo (Pöyry) pvk1 29 37 7,8,9,66,29,7 12 2 3,1,1 Pehkeensuo (Pöyry) pvk1 56 281 9,,36 2,13,32,19 43 43 2,3,5 Kemikalointi Tunturisuo kem1 394 295 37 3,36 1,29 3,65,78 148 351 15 2,78 Laskeutusallas Hautasuo la 296 129 114 2,6,62 2,21,15 19 258 95 1,46 Miehonsuo (Pöyry) la 16 53 15 3,48 2,7,53,4 16 147 8,5,26 215 Keskiarvot kaikki suot (n=11) 116 447 22 1,8,75,91,21 36 96 13,52 pintavalutuskentälliset suot (n=8) 53 36 1,3,54,45,13 15 38 3,1,16 laskeutusaltaalliset suot (n=2) 228 869 64 3,4 1,35 1,37,27 63 22 52,86 kemikaloinnilla varustetut suot (n=1) 394 295 37 3,36 1,29 3,65,78 148 351 15 2,78 joen tuotantosuot 214 (n=6) 37 225 6,5,66,24,28,1 14 24 2,6,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusuot 1) (n=89) 114 581 2 2,2 1,14,84,3 45 94 1,45 Kuntoonpanovaiheen suot Jälkihoitovaiheen suot Petäikönsuo la1 198 22 15,36 183,83 7,9,8 1) mukana muutamia kohteita Kainuun ja Lapin alueelta * ei huomioida keskiarvoissa
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 13 joen alaosan turvetuotantoalueiden ominaispäästöjä tarkastellessa kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) bruttopäästöt olivat suurimmat tuotannossa olevalla Hautasuolla. Kokonaisfosforin ja -typen osalta sekä bruttopäästöt että nettopäästöt olivat suurimmat Tunturisuolla. Myös kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt olivat suurimmat Tunturisuolla. joen alaosan alueen tuotantovaiheen turvetuotantoalueiden bruttopäästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen, epäorgaanisten ravinteiden ja raudan osalta pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. Nettopäästöt taas olivat kautta linjan suurempia kuin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla keskimäärin. (Taulukko 3-5.) 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin ympärivuotisesti kuudella ja tuotantoaikaisesti viidellä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vesienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 3-6 ja 3-7. Vesienkäsittely vähensi keskimääräisesti eniten kiintoainetta (n. 62 %) sekä fosfaattifosforia (49 %). Kokonaisravinteita kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot olivat pienempiä ja joidenkin soiden kohdalla huuhtoutumista tapahtui. Happea kuluttavan aineksen (CODMn) osalta keskimääräinen reduktio oli melko alhaista tasoa. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laatu. Mikäli vesienkäsittelyyn tuleva vesi on jo laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 14 Taulukko 3-6. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantoalueiden osalta, joissa tehon tarkkailua tehtiin ympäri vuoden tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä) (Pöyry Finland Oy 216). n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo Vaala (pvk1) talvi pvk yläpuoli 9 54 199 3136 187 pvk alapuoli 9 14 27 94 1,7 Reduktio % 74 86 62 71 99 kevät pvk yläpuoli 4 17 74 2 1168 18 22 14 28 pvk alapuoli 4 14 38 2 85 22 45 584 2,5 Reduktio % 17 49 3 31-22 8 58 91 kesä pvk yläpuoli 4 23 86 47 988 87 219 3535 11 pvk alapuoli 4 26 67 32 823 57 54 176 3,8 Reduktio % -14 22 31 17 34 75 5 66 syksy pvk yläpuoli 1 17 51 32 14 28 61 271 3,7 pvk alapuoli 1 16 37 2 12 41 1 133 2,3 Reduktio % 6 27 38 14-46 84 51 38 Itäsuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli 5 21 89 48 1112 352 126 566 18 pvk alapuoli 5 2 3 13 698 44 118 1338 2,2 Reduktio % 4 66 74 37 88 7 76 88 kevät pvk yläpuoli 1 16 32 8, 11 3 25 9 5,2 pvk alapuoli 1 15 3 8, 83 13 2 81 1,9 Reduktio % 6 6 25 57 2 1 63 kesä pvk yläpuoli 5 38 122 72 1236 4 53 626 3 pvk alapuoli 5 34 59 34 992 6 18 2464 5,3 Reduktio % 11 52 52 2-52 66 61 82 syksy pvk yläpuoli 1 23 83 54 13 38 47 58 11 pvk alapuoli 1 18 46 31 83 48 18 21,8 Reduktio % 22 45 43 36 87-283 64 93 Korentosuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli 5 22 67 41 196 1254 174 42 9,2 pvk alapuoli 5 22 28 1 148 177 35 18 1,4 Reduktio % 1 58 75 47 86-11 75 85 kevät pvk yläpuoli 1 13 2 5, 87 41 83 39 3,2 pvk alapuoli 1 11 12 3, 37 4, 13 41,9 Reduktio % 15 4 4 57 99-57 -5 72 kesä rhk yläpuoli 5 35 78 45 17 73 31 596 13 rhk alapuoli 5 34 31 9,2 816 11 58 1686 3,4 Reduktio % 2 6 79 52 99 81 72 73 syksy pvk yläpuoli 1 32 63 4 27 18 19 55 1 pvk alapuoli 1 26 38 19 12 98 5 26 3,4 Reduktio % 19 4 53 56 95-163 53 66
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 15 Taulukko 3-6 jatkuu. n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pehkeensuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli 5 17 4 2 198 58 183 5 16 pvk alapuoli 5 12 19 9,6 838 217 236 1258 2,3 Reduktio % 3 53 53 24 57-29 75 86 kevät pvk yläpuoli 1 23 17 5, 1 27 14 15 9,3 pvk alapuoli 1 17 13 3, 89 24 24 72 2 Reduktio % 26 24 4 11 11-71 52 78 kesä pvk yläpuoli 5 23 43 28 944 223 164 498 12 pvk alapuoli 5 22 23 1 678 19 81 252 4,2 Reduktio % 4 47 63 28 92 5 49 66 syksy pvk yläpuoli 1 14 31 28 88 42 66 38 7,3 pvk alapuoli 1 13 19 14 64 1 16 23 2,8 Reduktio % 7 39 5 27 76-142 39 62 Tunturisuo (kem1) talvi kemikalointiaseman yläpuoli 1 11 218 194 1326 41 516 5841 26 kemikalointiaseman alapuoli 1 3,8 63 69 1177 466 72 4756 11 Reduktio % 64 71 65 11-14 -36 19 58 kevät kemikalointiaseman yläpuoli 6 1 13 111 1288 35 495 36 11 kemikalointiaseman alapuoli 6 7,5 99 78 124 295 282 3138 8,7 Reduktio % 21 24 3 4 3 43 13 23 kesä kemikalointiaseman yläpuoli 8 8,2 126 93 77 76 238 8799 24 kemikalointiaseman alapuoli 8 6,3 78 4 699 71 187 3226 8,4 Reduktio % 24 38 57 9 7 22 63 65 syksy kemikalointiaseman yläpuoli 2 12 19 21 15 24 91 377 12 kemikalointiaseman alapuoli 2 3,8 47 64 13 32 86 32 5,4 Reduktio % 69 76 7 13-33 5 2 53 Kanasuo (pvk1) talvi pvk yläpuoli 3 28 18 81 16 14 883 12473 33 pvk alapuoli 3 38 116 79 1767 31 87 12453 35 Reduktio % -34-7 2-1 71 9-3 kevät pvk yläpuoli 5 24 45 24 926 64 41 317 6,1 pvk alapuoli 5 2 34 2 688 54 222 2613 4,2 Reduktio % 17 25 18 26 16 46 13 32 kesä pvk yläpuoli 4 4 98 56 1447 42 652 756 15 pvk alapuoli 4 43 61 21 888 6,8 33 1192 22 Reduktio % -8 38 63 39 84 95-58 -48 syksy pvk yläpuoli 1 34 15 68 17 73 825 933 14 pvk alapuoli 1 25 34 18 13 1 55 314 3,1 Reduktio % 26 68 74 24-38 33 66 78
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 16 Taulukko 3-7. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tuotantoaikaisen tehon tarkkailusta vuonna 215 (n = näytteiden lukumäärä). n COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Niskansuo (pvk1) kevät pvk yläpuoli 1 27 24 7,9 15 1 71 47 7,6 pvk alapuoli 1 21 8,9 7,3 85 23 1 665 2,8 Reduktio % 22 63 8 43-13 86-63 63 kesä pvk yläpuoli 9 33 42 11 1925 82 94 2242 13 pvk alapuoli 9 27 19 2,4 1163 111 28 151 2,3 Reduktio % 19 54 77 4-36 7 33 82 Niskansuo (pvk2) kevät pvk yläpuoli 1 27 24 7,9 15 1 71 47 7,6 pvk alapuoli 1 19 1 7,3 5 18 3,7 641 2, Reduktio % 3 58 8 67 82 99-57 74 kesä pvk yläpuoli 9 33 42 11 1925 82 94 2242 13 pvk alapuoli 9 24 21 3,2 897 2 128 1754 3,1 Reduktio % 26 5 7 53 75 86 22 75 Haarasuo (pvk1) kesä pvk yläpuoli 4 25 48 21 12 132 24 284 11 pvk alapuoli 4 29 24 7,5 778 51 23 134 2,6 Reduktio % -15 5 64 24 61 9 54 77 Latvasuo (pvk1) kesä pvk yläpuoli 3 29 62 25 743 1 162 1873 5,9 pvk alapuoli 3 3 21 4,2 51 6,8 15 193 2,1 Reduktio % -3 66 83 31 34 91 42 64 Latvasuo (pvk2) kesä pvk yläpuoli 3 8,4 19 7,3 253 14 43 767 2,4 pvk alapuoli 3 15 19 2,4 317 5, 6,9 455 2, Reduktio % -82-2 67-25 65 84 41 17
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 4. TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 215 joen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 215 on esitetty taulukossa 4-1. Turvetuotantoalueiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 67 kg/d kemiallista hapenkulutusta (CODMn), 1,6 kg/d fosforia, 26 kg/d typpeä ja 158 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,53 kg/d fosforia, 13 kg/d typpeä sekä 131 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat pääosin selvästi suuremmat kuin vuonna 214. Vain kokonaisfosforin nettopäästöt olivat pienemmät kuin edellisvuonna. 17
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 18 Taulukko 4-1. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantokaudella 215. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut auma- pinta-ala BRUTTO NETTO tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. alueet yht. kiintoaine Kok.N kok.p CODMn kiintoaine Kok.N kok.p ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy 59.171 Itäsuo Vapo Oy 59.231 12 7,8 11 6,8 1,3,7 43 5,5,63,5 Keisarinsuo-Timonsuo Vapo Oy/Timoni Oy 59.163 Korentosuo Vapo Oy 59.153 189 189 5,5 1,5,5 58 3,7,59,2 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 143 29 173 9,7 1,6,6 49 7,4,39,1 Pelsonsuo Vapo Oy 59.172 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 65 65 25 2,4,24 19 23,96,18 Niskansuo Vapo Oy 59.253 35 5,8 41 2,2,4,2 15 1,5,13,1 Niskansuo Vapo Oy 59.261 25 26 232 12 2,3,11 83 8,7,72,4 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 2,9,7,5 19 2,1,31,4 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 122 122 24 1,8,4 25 23,96,1 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 57 4 5,3 12 16 1,6,5 54 15,87,3 Turvesuo* Turveruukki Oy 59.144 84 3,9 4, 92 11 1,8,8 72 8,8,93,5 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 72 14 1, 87 6,3,6,2 12 5,3,12, Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 114 1 5,1 129 6,9 1,3,6 46 4,9,4,2 Haarasuo Turveruukki Oy 59.155 126 38 5,8 169 4,6 1,7,4 45 2,9,94,1 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1,9 25 1,6,3,1 9 1,3,9, Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92,6 3,1 96 4,1,9,3 41 2,7,13, Hautasuo Turveruukki Oy 59.142 22 1,2 23 6,9 2,7,5 28 6, 2,22,3 Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.211 Karppilansuo S. Kinnunen 59.232 43 43 9,8 2,8,6 37 8,7 2,22,4 Ruostesuo A. Haataja Ky 59.231 4 4 2,1,4,2 14 1,5,12,1 Tuotantosuot yhteensä 1466 31 26 1794 158 26 1,6 67 131 13,53 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1466 31 1794 158 26 1,6 67 131 13,53 214 64 143 17 416 1927 11 17,94 471 91 9,4,66 213 68 1553 19 329 197 13 16,75 498 89 9,3,49 212 129 1635 228 1993 317 5 3,48 1256 253 34 2,84 * Turvesuon kuormitus laskettu käyttäen Pohjois-Pohjanmaan alueen kosteikollisten tuotantosoiden ominaiskuormituskeskiarvoja (Pöyry Finland 216).
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 19 joen alaosan vuosipäästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4-2). Taulukko 4-2. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216a). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 151 27 282,4 16 33,1 1 21 Kevät 44 23 115 1,2 5 173,2 23 119 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 191,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 6 69 1, 37 256,5 24 23 Syksy 46 2 15,9 53 22,3 38 173 vuosi kg/ha/a 365 249,5 15 85,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 231,4 12 6,3 6,8 49 Kuntoonpanosuot Talvi 151 1 547,5 29 68,2 22 54 Kevät 44 3 98 1,5 56 138,5 3 87 Kesä 124 4 525,9 15 84,6 8,7 72 Syksy 46 3 75,9 28 53,6 18 35 vuosi kg/ha/a 365 221,3 9,5 29,2 6,4 23 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 4-3. Vuositasolla joen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä 314 99 kg/a CODMn, 546 kg/a fosforia, 16 648 kg/a typpeä ja 89 896 kg/a kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 275 kg/a fosforia, 9 57 kg/a typpeä sekä 75 545 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat yleisesti ottaen edellisvuotta hieman suurempia, mutta kokonaisfosforin osalta nettovuosipäästöt pienenivät 5 % vuoteen 214 verrattuna. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 2 Kuvassa 4-1 on esitetty joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt, turvetuotannon kokonaispinta-alat ja Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina 29 215. joen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Pöyry Finland Oy:n laatimassa joen alaosan yhteistarkkailuraportissa.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 21 Taulukko 4-3. joen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 (1.11.214-31.1.215). (Pöyry Finland Oy 216a) Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 E Itäsuo Vapo Oy 59.231 12 7,8 19 K 14 63 25 556 2 32 12 249 1 417 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 E Korentosuo Vapo Oy 59.153 189 189 K 23 778 25 1 122 2 166 7,4 674 1 264 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 143 29 173 K 23 74 28 1 128 4 83 6,1 487 2 8 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 E Tunturisuo Vapo Oy 59.163 65 65 K 5 918 73 1 292 12 173 5 713 11 15 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 35 5,8 41 E 7 883 15 454 2 172 8,2 27 1 86 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 25 26 232 K 35 589 41 1 822 5 169 11 1 52 3 645 Isosuo, Vaala (KAI) Vapo Oy 59.267 58 58 K 6 685 17 37 1 113 8,8 176 724 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 122 122 J 19 688 44 1 323 9 668 24 774 8 57 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 63 4 12 K 34 21 29 1 33 8 533 8,2 779 7 485 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 88 3,9 92 E 23 362 41 1 13 5 68 24 636 4 75 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 73 14 87 K 13 65 3 844 5 459 17 474 4 718 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 1 129 K 3 81 56 1 188 14 631 35 628 13 511 Haarasuo Turveruukki Oy 59.155 131 38 169 K 17 982 37 1 222 4 378 22 843 3 621 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 25 E 5 133 6,2 222 865 2,4 124 67 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 95,6 96 K 24 845 27 865 3 55 8,2 391 2 518 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 23 23 K 8 196 16 715 2 187 1 56 1 878 Syrjäsuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.211 E Karppilansuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 1 721 2 645 3 647 11 45 3 165 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 E 9 295 17 474 2 391 1 272 1 988 Tuotantosuot yhteensä 1 492 1 31 1 794 314 99 546 16 648 89 896 275 9 57 75 545 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 1 492 1 31 1 794 314 99 546 16 648 89 896 275 9 57 75 545 214 64 1 43 17 416 1 927 213 516 494 13 48 82 821 288 7 9 72 32 213 68 1 553 19 329 1 97 233 538 742 14 94 94 599 54 8 965 84 319 212 129 1 635 228 1 993 343 918 929 19 936 93 465 676 13 286 68 548 211 89 1 651 237 1 978 237 952 571 12 53 79 574 414 8 424 63 465 21 66 1 673 265 2 4 23 585 476 11 556 57 211 324 7 7 42 393
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 22 Kuva 4-1. joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan päästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueiden kesäajan keskivalumat vuosina 29-215.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 5. VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistöalueen kuvaus joen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 3 2 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993). Alueen ylärajana on järven luusua ja alarajana Merikoski joen suulla. Koko joen vesistöalueen pinta-ala on 22 8 km2, josta tarkkailualueen osuus on noin 13 %. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. 23 Kuva 5-1. joen alaosan pintavesien ekologinen tila (lähde: joen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29). joen vesistö on maamme toiseksi suurin vesivoiman tuottaja. joessa on nykyään seitsemän voimalaitosta: Merikoski, Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Nuojua ja Jylhämä. Lisäksi Utosjoen suulla on yksi pienehkö voimalaitos. Voimatalous vaikuttaa olennaisesti joen luonteeseen ja muihin käyttömuotoihin. Säännöstelyyn liittyvä vedenkorkeuden vaihtelu sekä kalan kulun estyminen ovat voimatalouden haitoista keskeisimmät. Vuonna 23 valmistunut Merikosken kalatie mahdollistaa vaelluskalojen nousun jokeen Montan voimalaitospadolle asti ja kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään parantamaan joen soveltuvuutta lohikalojen lisääntymiselle. joen pääuoman Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitoksiin suunniteltiin kalatiet. joen kalateiden suunnittelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja se aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla vuosina 29 211 ja saatiin valmiiksi vuonna 211.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 24 joen toinen keskeinen käyttömuoto on vedenhankinta. n kaupunki ja Kemira Oyj ottavat raakavetensä suurimmaksi osaksi joesta Merikosken yläpuolelta. Muita joen käyttömuotoja ovat mm. virkistyskäyttö, kalastus, matkailu ja vesiliikenne. Vesistöä alueella kuormittavat pääsääntöisesti yksi jätevedenpuhdistamo (Vaala), kalankasvatus ja turvetuotanto sekä alueen maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. joen ja järven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimus vuosille 21-213 allekirjoitettiin 21.9.29 ssa. Sopimuksen tarkoituksena on vähentää haittoja, jotka aiheutuvat järven säännöstelystä ja Fortum Oyj:n omistamien vesivoimalaitosten käytöstä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Toteutettavat hankkeet tukevat mm. joen virkistyskäytön, kalatalouden ja matkailun kehittämistä. joen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. Sanginjoen pääuoma on pituudeltaan noin 66 km ja joen alaosa on koskinen. Sanginjoen veden laatua heikentää ajoittain happaman maaperän ojituksista johtuvat happamuuspiikit ja joen tilaa pyrittiin parantamaan EUprojektissa Kaupunki ja vesi - Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus SaKu (www.oulu.fi/poves/eakr/saku/index.htm). Projekti saatiin päätökseen vuoden 211 lopussa. Muhosjoki ja sen sivujoki Poikajoki sijaitsevat ns. Muhosmuodostuman alueella, jolle ovat tyypillisiä eroosiolaaksot vanhoine mutkaisine jokiuomineen. Muhosjoki on potentiaalista lohikalojen poikastuotanto- ja lisääntymisaluetta, joten joella aloitettiin lohikalojen elinympäristön parantamiseen tähtäävä kalataloudellinen kunnostus kesällä 27 (Laine 28). Muhosjoen kalataloudellinen kunnostus (n. 1 ha) saatiin päätökseen vuonna 28. Kutujoki on myös yksi potentiaalisimmista vaelluskalojen lisääntymisalueista joella, mutta joki kärsii toistuvista hyydeongelmista. Veden alijäähtymistä on pyritty estämään vuosina 26 ja 27 tehdyillä virtavesikunnostuksilla (Laine 28) ja Kainuun ympäristökeskuksen suorittamat joen kunnostustyöt päättyivät vuonna 28. Kutujoella ei ole tämän jälkeen tehty kalataloudellista kunnostusta. järven luusuassa Iso-Kauvansaaren alueella aloitettiin vuonna 29 virtavesialueen kalataloudellinen kunnostus, jota jatkettiin poikastuotantoalueiden, suojapaikkojen ja syvänteiden osalta vielä keväällä 21. Utosjoessa laajat perkaukset ovat heikentäneet joen tilaa merkittävästi. Utosjoen kalataloudellinen kunnostus saatiin valmiiksi vuonna 214. Kalataloudellinen kunnostuksen paransi huomattavasti joen rakenteellista tilaa ja loi näin edellytykset hyvän tilan saavuttamiselle. Ekologisen tilan luokittelussa joen keski- ja yläosa on luokiteltu hyväksi ja joen alaosa tyydyttäväksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Pintavesityypiltään joki on erittäin suuri kangasmaiden joki ja se on nimetty voimakkaasti muutetuksi, koska se on lähes kokonaan allastettu sekä raskaasti rakennettu ja voimakkaasti säännöstelty. Näin ollen hyvää tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle (voimatalous). joen alaosan sivujoista Sanginjoen tila on arvioitu tyydyttäväksi, kun taas Muhosjoen ja Utosjoen ekologinen tila on 2. kaudella parantunut tyydyttävästä hyväksi. joen pääuoman kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (Oiva ympäristö- ja paikkatietokanta 22.3.216) 5.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta ja alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden vaikutusta veden laatuun turvetuotantoalueiden lähialueella. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Ahma ympäristö Oy. Vuonna 215 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa.
joen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 215 25 Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun neljältä näytepisteeltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Alueellisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä oli vuonna 215 kaksikymmentäkaksi kappaletta, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua. joen yhteistarkkailuun ovat kuuluneet havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, OIVA-tietopalvelussa nimellä Muhosjoki alapää) ovat olleet yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Tässä raportissa on tarkasteltu tuloksia myös Kutujokisuulla pisteeltä vuodelta 215. Muhosjokisuun piste (Mu) poistettiin joen alaosan yhteistarkkailuohjelmasta ohjelman päivityksen yhteydessä. Päivitetty ohjelma hyväksyttiin 4.7.214 (POPELY-1152/214) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Lisäksi tähän raporttiin on otettu Miehon alueen (Turvesuo, Miehonsuo I ja II) alapuolinen vesistöpiste P4 sekä soveltuvin osin ympäristöhallinnon tarkkailupisteet. Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja muut raportissa käytetyt havaintopisteet sekä niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 5-1. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Taulukko 5-1. Vesistötarkkailun havaintopisteet sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vuosittainen tarkkailu Vesistöalue Turvetuotantoalue Muhosjoki, Vilmikko Mu31 71727-458724 59.171 Pelsonsuo, Hanhineva, Petäikönsuo Utosjoki 83-tien silta Ut1 7182643-47458 59.221 Itäsuo Kutujoki, keskiosa Kut14 717118-49287 59.261 Niskansuo Sanginjoki, 83-tien San 72524-43812 59.141 Miehonsuo, Turvesuo silta Alueellinen tarkkailu Kanasuon laskuoja Kanla 7186331-465911 59.131 Kanasuon ap. Sotkajärvi So1 7186221-465981 59.131 Kanasuon ap. Sanginjärvi Saj 7192589-485433 59.152 Korentosuon ap. Itäoja Itä 7192169-486393 59.153 Korentosuon ap. Sanginjoki Kivelä San46 7198686-469347 59.151 Haarasuon yp. Sanginjoki Aittokylä San4 7199286-464742 59.142 Haarasuon ap. Sanginjoki 834-tien San25 723354-453426 59.142 Hautasuon ap. silta Sanginjoki Holtinkylä San7 72992-43942 59.141 Miehonsuo yp., Turvesuo yp., Hautasuo ap. Pilpaoja P2 Pi1 728122-439672 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Utosjoki Yli-Utos Ut32 718841-496539 59.231 Itäsuo yp., Latvasuo ap. Utosjoki Autio Ut2 718851-485763 59.221 Pehkeensuo yp., Latvasuo ap. Naamanjoki P1 Na24 7174936-492461 59.252 Kapustasuon yp. Naamanjoki P4 Na15 717336-486293 59-251 Kapustasuon ap. Kutujoki KutNi yp. 7171597-496629 59.261 Niskansuon yp. Hetejärvi 2 He 7178175-496129 59.253 Niskansuon ap. Hyrynpuro Hyr 716546-497643 59.261 Isosuon ap.