TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 211 16WWE1271 4.6.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211

A. Haataja, S. Kinnunen, Turveruukki Oy, Vapo Oy Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 2 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 4 3.1 Tarkkailun toteutus... 4 3.2 Tarkkailun tulokset... 4 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 211... 8 5 VESISTÖTARKKAILU... 11 5.1 Tarkkailun toteutus... 11 5.2 Tarkkailun tulokset... 12 5.3 Veden laadun kehitys... 16 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 17 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu... 17 6.2 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista... 2 7 BIOLOGINEN TARKKAILU POHJAELÄIMET... 22 7.1 Tutkimuskohteet sekä pohjaeläinnäytteenotto, - lajinmääritys ja aineistot... 22 7.2 Virtavesien ekologisen tilan arviointi pohjaeläinmittarien avulla... 23 7.3 Virtavesien ekologisessa tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit sekä mittariarvojen laskenta... 23 7.3.1 Tyyppiominaiset taksonit ja EPT- heimojen lukumäärä... 23 7.3.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA)... 23 7.3.3 ELS-arvojen laskenta... 24 7.4 Muut pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut... 24 7.4.1 Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus... 24 7.4.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT indeksi... 25 7.4.3 Ravinnonkäyttötaparyhmätarkastelu... 25 7.5 Tulokset... 26 7.6 Tulosten tarkastelu... 28 8 YHTEENVETO... 31 9 VIITTEET... 32 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten turvesoiden sekä vesistö- ja pohjaeläintarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2 Turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 211 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 211 Liite 4 Vedenlaatutuloksia Oulujoen alueelta v. 1995 211 Liite 5 Sanginjärven vedenlaatutulokset 211, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liite 6 Tutkimuskohteilta havaitut pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät vuosina 27 ja 211 Liite 7 Pohjaeläinnäytteenottoalueiden valokuvat syyskuulta 211 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Hanna Kurtti, DI Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Oulujoen vesistöalueen alaosalla on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 24 213 (Vapo Oy 24, päivitetty 23.2.27). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 17.5.24 antamallaan päätöksellä (Dnro 1195Y284-13). Tarkkailuohjelman sisältämät suot ovat taulukossa 1. Vuonna 211 suurin osa Oulujoen vesistöalueen alaosalla sijaitsevista turvetuotantoalueista oli kesäaikana päästötarkkailussa ja turvesoiden purkuvesistöissä toteutettiin laajaa vesistötarkkailua ja biologista tarkkailua. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Oulujoen vesistöalueella sijaitsi vuonna 211 viisi ympärivuotista tarkkailukohdetta. Myös yksi kuntoonpanosuo (Isosuo, Vaala) oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Turvesoiden vuosipäästöjä on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a). Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. Taulukko 1 Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Suo Luvanhaltija Lupa Tarkistus Laskureitti Itäsuo Vapo Oy PSY 71/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pehkeensuo Vapo Oy PSY 7/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pelsonsuo Vapo Oy PSY 125/8/2, 23.12.28 213 / 217 Muhosjoki-Oulujoki Niskansuo Vapo Oy VHO 7/78/1 26.2.27 213 Laskuoja-Kutujoki-Oulujoki Naamanjoki-Oulujoki Korentosuo Vapo Oy PSY 67/5/2,13.12.25 215 Itäoja-Sanginjärvi-Sanginjoki-Oulujoki Tunturisuo Vapo Oy PSAVI/83/4.8/21, 17.9.21 22 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Hanhineva Vapo Oy *) PSY 41/9/2, 3.4.29 212 Muhosjoki-Oulujoki Keisarinsuo/ Vapo Oy/ VHO 6/288/3, 13.1.26 213 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Timonsuo Timoni Oy Turvesuo Turveruukki Oy PSY 33/3/2, 9.7.23 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSY 32/3/2, 9.7.23 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSVEO 44/99/2, 2.9.1998 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Konnansuo Turveruukki Oy PSAVI/78/4.8/21, 11.6.21 22 Konnanoja-Sanginjoki-Oulujoki Haarasuo Turveruukki Oy PSY 4/3/2, 29.8.23 212 Koivuoja-Sanginjoki-Oulujoki Kanasuo Turveruukki Oy PSY 52/3/1, 9.6.23 212 Metsäoja-Oulujoki Latvasuo Turveruukki Oy PSY 37/4/2, 17.5.24 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Kapustasuo Turveruukki Oy PSY 17/4/2, 8.3.24 212 Naamanjoki-Oulujoki Petäikönsuo Turveruukki Oy **) PSAVI/38/4.8/21, 5.3.212 22 Kangasoja-Muhosjoki-Oulujoki Hautasuo Turveruukki Oy PSAVI/366/4.8/21 VIREILLÄ Murhioja-Sanginjoki-Oulujoki Latvasuo S. Kinnunen PSY 17/6/2, 16.2.26 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Ruostesuo Arto Haataja *) Hanhinevan turvetuotannon lopettaminen **) Petäikönsuon turvetuotannon lopettaminen Oulujoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. Oulujoen yhteistarkkailu raportoidaan erikseen Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu on raportoitu Pöyry Finland Oy:n toimesta (Pöyry Finland Oy 212b). Copyright Pöyry Finland Oy

Oulujoen vesistöalueella on toteutettu kalataloudellista yhteistarkkailua Fortum Power and Heat Oy:n ja Vapo Oy Energian vuonna 22 laatimien ohjelmien mukaisesti. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 114/5723-22, 4.4.22 ja 23.4.22. Ohjelman mukaan vuosi 21 oli kalataloustarkkailun osalta laaja vuosi Oulujoella. Seuraava laaja vuosi on 213. 2 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 211 (1.11.21 31.1.211) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,3 C, mikä oli,1 C pitkän ajan keskiarvoa matalampi. Joulukuu 21 ja helmikuu 211 olivat huomattavasti keskimääräistä kylmempiä kuukausia: joulukuun keskilämpötila oli 6,4 o C vuosien 1971 2 keskiarvoa matalampi ja helmikuun lämpötila oli 6,8 o C pitkänajan keskiarvoa matalampi. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpiä. Huhti-, kesä-, heinä-, syys- ja lokakuu olivat kaikki yli 2 astetta lämpimämpiä kuin pitkän ajan keskiarvo (kuva 1). C Tarkkailukausi 21 Tarkkailukausi 211 1971-2 2 15 1 5-5 -1-15 -2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteenlaitos) Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 586 mm, kun vuosien 1971 2 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm, eli tarkkailukauden sademäärä oli noin 3 prosenttia tavanomaista korkeampi (kuva 2). Heinäkuu 211 oli erityisen sateinen. Silloin satoi yli kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Myös kesä-, syys- ja lokakuu olivat sateisia. Marras- ja joulukuu 21 olivat vähäsateisia. Copyright Pöyry Finland Oy

3 mm Tarkkailukausi 21 Tarkkailukausi 211 1971-2 14 12 1 8 6 4 2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteenlaitos). Oulujoen suulla Merikoskessa (F = 22 841 km 2 ) tarkkailukauden keskivirtaama (27 m 3 /s) oli jonkin verran pienempi kuin vuosina 1971 2 keskimäärin (265 m 3 /s). Joulukuussa virtaama oli keskimääristä korkeampi, mutta tammikuusta elokuun loppuun saakka virtaamat olivat selkeästi vuosien 1971 2 keskimääräisiä virtaamia pienempiä. Touko-kesäkuussa virtaama oli vain kolmasosan tavanomaisesta. 5 4 m3/s Oulujoki, Merikoski vrk-arvot kk-keskiarvot 1971-2 3 2 1 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 3 Oulujoen (Merikoski) virtaamat 1.11.21 31.1.211 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1971 2 (Hertta-tietokanta 29.3.212). Copyright Pöyry Finland Oy

3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 Oulujoen vesistöalueella oli tuotannossa 1 651 ha, kunnostusvaiheessa 89 ha ja tuotannosta poistunut 237 ha. Jälkikäytössä oli 384 ha ja valmistelematonta aluetta oli 64 ha. Kesällä 211 Oulujoen alaosan turvesoiden päästötarkkailu toteutettiin 19 turvesuolla, joista Itäsuon, Konnansuon, Korentosuon, Pehkeensuon ja Niskansuon tarkkailu oli ympärivuotista. Isosuolla (Vaala) toteutettiin kuntoonpanotarkkailua ja kolmellatoista muulla suolla toteutettiin kesäaikaista päästötarkkailua. Pehkeensuolla ja Isosuolla (Vaala) tarkkailtiin lisäksi vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Tarkkailukohteet on esitetty taulukossa 2 sekä kartalla liitteessä 1. Virtaamamittauksissa oli kesällä 211 jonkin verran ongelmia. Haarasuon kesän kuormitukset arvioitiin hydrologisen vesistömallin perusteella, koska Haarasuolla padotti koko kesän ajan tai pato vuosi. Kapustasuolla 1.6. 9.7. virtaama arvioitiin Petäikönsuon virtaaman avulla ja jakson 1.7. 25.7. virtaama otettiin vesistömallista. Taulukko 2 Oulujoen alaosan tarkkailuvelvolliset turvesuot, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät v. 211. (PVK = pintavalutuskenttä. Tarkkailtu v. 211: K = kyllä, E = ei, S=suppea). Haltija Suo Purkuvesistö Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vesienkäsittely Tuotanto Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Huom Vapo Oy Hanhineva 59.171 haihdutus / imeytys jt 22 23 22 S tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Itäsuo 59.231 PVK jt 141 18 2 159 K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo 59.136 laskeutusallas jt 77 35 77 S tuotanto päättynyt 21 Vapo Oy Korentosuo 59.153 PVK 2 187 189 K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo 59.221 PVK jt/yt 15 26 12 176 K ympärivuotinen tarkkailu 59.221 haihdutus / imeytys jt 9 16 8 25 E Pehkeensuo yhteensä 159 42 2 21 Vapo Oy Pelsonsuo (osa) 59.172 laskeutusallas jt 35 21 269 56 K Vapo Oy Tunturisuo 59.163 PVK 64 E Vapo Oy Niskansuo (KAI) 59.253 PVK kesä, la talvi jt 41 41 E 59.261 PVK kesä, la talvi 223 5 228 K ympärivuotinen pintavalutus 1.11.211 alkaen Niskansuo (KAI) yhteensä 264 5 269 Vapo Oy Isosuo, Vaala 59.267 PVK 58 58 K kuntoonpanovaihe laskeutusallas + Turveruukki Oy Petäikönsuo 59.174 virtaamans. jt/pt 9 24 114 K 59.174 PVK jt/pt 8 8 E Petäikönsuo yhteensä 98 24 122 Turveruukki Oy Miehonsuo I 59.144 laskeutusallas + virtaamans. jt/kt 96 1 11 97 K Turveruukki Oy Turvesuo 59.144 PVK kesä, la talvi jt 87 3 1 9 K laskeutusallas + Turveruukki Oy Kapustasuo 59.252 virtaamans. jt 84 7 91 K Turveruukki Oy Kanasuo 59.131 PVK kesä, la talvi jt/kt 8 111 6 1 126 K Turveruukki Oy Haarasuo 59.155 PVK kesä, la talvi jt/kt/pt 158 7 3 165 K Turveruukki Oy Miehonsuo II 59.144 laskeutusallas jt 2 1 3 E 59.144 PVK jt 17 3 21 K Miehonsuo II yhteensä 2 4 24 Turveruukki Oy Konnansuo 59.141 PVK kesä, la talvi kt 1 31 32 K ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi 59.232 PVK kesä, la talvi 16 18 34 K 59.232 PVK 58 58 E Latvasuo Utajärvi yhteensä 16 76 92 Turveruukki Oy Hautasuo (osa) 59.142 laskeutusallas + jt 4 22 1 26 E S. Kinnunen Latvasuo 59.232 virtaamans. laskeutusallas 43 43 K A. Haataja Ky Ruostesuo 59.231 PVK kesä, la talvi 4 4 K Vesistöalue yhteensä 64 89 1651 237 384 1978 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa 3 5 on esitetty Oulujoen alaosan tarkkailusoiden virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat liitteenä 2. Copyright Pöyry Finland Oy

Oulujoen alaosan turvesoilla kesän 211 keskimääräinen valuma oli 15,3 l/s km 2, joka oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun turvesoilla keskimäärin (taulukko 3). Tässä yhteydessä on otettava huomioon virtaamatietojen epäluotettavuudet ja siitä johtuva hydrologisen vesistömallin käyttö valuma-arvioissa kolmella kohteella. Keskiarvoihin on kuitenkin sisällytetty nämäkin kohteet. Kesä 211 oli edelliskesää sateisempi ja myös valumat turvesoilta olivat hieman suuremmat. Valumissa oli Oulujoen alaosan alueella melko paljon suokohtaisia vaihteluja. Kanasuolla keskivaluma oli kesällä 211 vain,8 l/s km 2 kun taas Petäikönsuolla keskivaluma oli 37,6 l/s km 2. Vuoden keskivaluma Suomessa noin 1 l/skm 2 (ympäristöhallinnon www-sivut). 5 Taulukko 3 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 211 (Mq = keskivaluma, Nq = minimivaluma, Hq = maksimivaluma). Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden keskivaluma sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskivaluma vuonna 21. Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Suo käsittely l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 8,4,3 12,8 Konnansuo pvk1 9,6 1,3 31,4 Konnansuo la 11,9 1,6 46,3 Korentosuo pvk1 1,2,8 49,9 Niskansuo pvk1 16,5, 128, Pehkeensuo pvk1 1,5 3,1 78,4 Kuntoonpano Isosuo (Vaala) pvk1 25,7 8, 177, Kesäaikaiset Haarasuo * pvk 13, 5,8 3,6 Kanasuo pvk,8, 16,2 Kapustasuo * la 31,9 7, 158,2 Latvasuo (TR) * pvk 17,4,3 65, Miehonsuo I la 9,1 1,5 81,8 Pelsonsuo (osa) la3 11,8 1,8 325,3 Petäikönsuo la 37,6 13,1 183,5 Keskiarvo (n=14) 15,3 3,2 15,3 Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (n=6) ** 12,5 1,8 16, Oulujoen alaosan alueen suot 21 (n=5) 1,9 2,5 7,2 * Virtaama arvioitu osittain tai kokonaan vesistömallista tai muiden soiden virtaaman avulla ** Sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta Turvesoiden valumavesien ph:t vaihtelivat välillä 4,6 6,8 eli turvesoiden valumavedet olivat happamia (taulukko 4). Happamimmat valumavedet mitattiin Konnansuolla kuten myös vuonna 21. Happamin yksittäinen näyte (ph 3,4) otettiin Keisarinsuo- Timonsuolla (liite 2.5). Myös Petäikönsuon vedet olivat varsin happamia. Ruostesuon ja Pehkeensuon valumavedet olivat lähimpänä neutraalia. Vedessä oli keskimäärin 14 59 mg/l happea kuluttavaa ainesta. Ruostesuon humuspitoisuudet olivat tarkkailusoista alhaisimmat ja Kanasuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pienimmät Niskansuolla kuten myös vuonna 21 ja suurimmat kuntoonpanovaiheessa olleella Isosuolla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat puolestaan pienimmät Turveruukin Latvasuolla ja suurimmat Konnansuolla. Myös rautapitoisuudet olivat pienimmät Turveruukin Latvasuolla ja suurimmat Keisarinsuo-Timonsuolla. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmat Kapustasuolla ja pienimmät Isosuolla. Copyright Pöyry Finland Oy

Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumavedet olivat kokonaisuutena hieman parempilaatuisia kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kesän tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu: erityisesti fosforin ja raudan pitoisuudet olivat pienemmät Oulujoen alaosalla (taulukko 4). Oulujoen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset pitoisuudet kasvoivat hieman vuoden 21 vastaaviin arvoihin verrattuna. 6 Taulukko 4 Oulujoen alaosan tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 211 keskimäärin (n = näytteiden lukumäärä). Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesän 21 keskimääräiset veden laadut. Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 9 6,3 41 44 18 1 9 2,5 39 3 67 4,1 Konnansuo pvk1 5 4,6 18 2 6, 1 172 2,5 23 2 2 4,9 Konnansuo la 8 5,5 44 71 18 2 456 18 155 5 85 18 Korentosuo pvk1 9 6,1 47 44 16 1 214 3,4 127 2 37 5,1 Niskansuo pvk1 6 6,4 41 24 1, 1 358 2,5 88 1 75 3,8 Pehkeensuo pvk1 9 6,8 26 29 12 815 25 83 3 433 5,6 Kuntoonpano Isosuo (Vaala) pvk1 9 5,4 44 298 894 55 2,9 Kesäaikaiset Haarasuo pvk 6 6,5 38 3 11 1 35 16 12 1 853 3,2 1) Hanhineva la 4 5,6 29 3 1,5 1 261 17 26 3 9 1 Kanasuo pvk 11 5,9 59 45 15 1 195 2,5 129 3 8 11 Kapustasuo la 1 6,6 27 32 3,7 1 188 55 33 1 933 28 1) Keisarinsuo-Timonsuo la3 6 5,2 27 57 24 1 285 124 487 9 7 17 Latvasuo (S. Kinnunen) la8 1 6,3 23 38 1 1 2 213 2 2 667 16 Latvasuo (TR) pvk 1 5,3 32 17 2,5 51 2,5 35 843 4,4 Miehonsuo I la 11 6,6 41 67 17 1 781 61 748 6 125 26 1) Miehonsuo II pvk 2 6, 42 21 1 45 8,5 Pelsonsuo (osa) la3 1 6,5 2 72 36 1 88 43 48 5 933 9,6 Petäikönsuo la 11 4,8 26 38 15 1 771 11 1197 4 833 19 Ruostesuo pvk 1 6,7 14 32 7,3 933 16 178 5 67 19 1) Turvesuo, Miehonoja ap kosteikko 1 5,9 49 64 22 1 163 18 21 4 625 8,1 Keskiarvo 6, 34 56 13 1 271 57 348 3 448 11,2 Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (73 kpl)* 6,1 38 64 32 1 348 63 33 4 15 9,2 Oulujoen alaosan alueen suot 21 (5 kpl) 5,9 38 43 9 1 138 5 381 2 593 8, 1) Ei mukana keskiarvossa: Hanhinevalla ja Keisarinsuo-Timonsuolla suppea tarkkailu, Miehonsuo II saatiin vain kaksi näytettä. Turvesuon piste ei ole varsinainen päästötarkkailun piste, vaan vesistöpiste. * Sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta Taulukossa 5 on esitetty Oulujoen alaosan ominaispäästöt. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Taustahuuhtouma laskettiin yleisesti käytössä olevilla ns. taustapitoisuuksilla: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Humus- ja fosforipäästöt olivat suurimmat kuntoonpanossa olleella Isosuolla. Typpipäästöt olivat suurimmat Petäikönsuolla, rautapäästöt olivat suurimmat Petäikönsuolla ja Keisarinsuo-Timonsuolla ja kiintoainepäästöt olivat suurimmat Kapustasuolla. Päästöt olivat kaikilta osin pienimmät Kanasuolla. Kanasuon pienet kuormitukset johtuvat kesän 211 hyvin pienestä valumasta. Copyright Pöyry Finland Oy

7 Taulukko 5 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 211. Vertailuarvoina Pohois-Pohjanmaan kesän 211 kaikkien tarkkailusoiden sekä Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesän 21 keskimääräiset ominaispäästöt. Tarkkailu vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Ympärivuotiset Itäsuo pvk1 291,3,1 7,5,,1 12 39,2 3,9 24 Konnansuo pvk1 158,2, 1, 1,4 14 41, 5,7 25 Konnansuo la 416,6,1 23,1 9,4 35 161,4 17 141 Korentosuo pvk1 438,4,2 12, 1,5 24 53,2 7,3 36 Niskansuo pvk1 61,4, 23, 1,5 28 49,1 16 2 Pehkeensuo pvk1 241,3,1 7,3,2,6 31 51,1 2,8 33 Kuntoonpano 1) Isosuo (Vaala) pvk1 1159 11,1 24,6 77 1,6 12 33 Kesäaikaiset Brutto 1) Haarasuo pvk 467,4,1 13,2 1,9 33 39,1 7,3 17 2) Hanhineva la 397,4, 17,2 2,8 53 136,1 1 19 Kanasuo pvk 48,, 1,,, 4,3 7,,,6 5,7 Kapustasuo la 982 1,1,1 41,5 7,4 42 1164,5 27 119 2) Keisarinsuo-Timonsuo la3 364,8,3 17 1,7 6,6 132 233,5 11 26 1) Latvasuo (S. Kinnunen) la8 316,5,1 16 2,9 2,7 36 214,2 9,5 187 Latvasuo (TR) pvk 591,3, 9,,,6 13 48,3 8,8 47 Miehonsuo I la 373,5,1 17,4 5,5 37 96,4 13 8 2) Miehonsuo II pvk 421,2 1 85, 5,5 65 Pelsonsuo (osa) la3 238,7,7 2 2,7 4, 46 91,5 15 7 Petäikönsuo la 99 1,2,4 54,3 34 133 87,6 39 746 1) Ruostesuo pvk 139,3,1 9,4,2 1,8 51 189,1 4,3 169 1) Turvesuo, Miehonoja ap kosteikko 468,6,2 11,2 2, 44 77,4 6,3 58 Keskiarvo (12 kpl) 441,5,2 19,3 5,5 35 217,3 13 195 Pohjois-Pohjanmaan kaikki suot (55 kpl)* 45,5,2 14,3 3,2 34 16,3 9,3 87 Oulujoen alaosan alueen suot 21 (5 kpl) 334,4,1 1,3 3, 2 65,2 5,3 46 1) Virtaamat tai vedenlaatu arvioitu tai epäluotettavia, ei mukana keskiarvossa. 2) suppeat tarkkailut (n=5 tai vähemmän) ei mukana keskiarvoissa. Netto Oulujoen alaosan tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat kokonaisuutena hieman suuremmat ja kiintoainepäästöt huomattavasti suuremmat kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoilla kesällä 211 keskimäärin. Kiintoainepäästöt olivat Oulujoen alaosalla kaksinkertaiset Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvoon nähden, johtuen lähinnä Kapustasuon ja Petäikönsuon suurista kuormitusarvoista. Kuntoonpanossa olevan Isosuon fosforikuormitus oli kymmenkertainen muihin soihin verrattuna, mutta Isosuon kuormitus ei ole mukana keskiarvossa virtaamadatan puuttumisen takia. Kaikki päästöt kasvoivat Oulujoen alaosalla vuoteen 21 verrattuna. Valuma oli vuonna 211 puolitoistakertainen vuoteen 21 verrattuna ja tämä näkyy myös suurempana kuormituksena. Vuoden 21 kuormituslukujen kohdalla on huomioitavaa että kuormituskeskiarvo on laskettu vain viiden suon tulosten perusteella. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana yhdellä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla (Pehkeensuo pvk1) ottamalla näytteitä vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vedenkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Isosuolla tarkkailtiin tehoa kuntoonpanovaiheessa. Vedenkäsittely tehokkuutta arvioitiin vedenkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tarkkailukohteilla oli käytössä pintavalutuskenttä. Reduktioprosenteilla pintavalutuskentän tehoa arvioitaessa täytyy huomioida myös pintavalutuskentälle tulevan veden laatu. Mikäli jo pintavalutuskentälle tuleva ve- Copyright Pöyry Finland Oy

si on laadultaan hyvää, ei pintavalutuskentällä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttiarvoa. Pehkeensuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin viisi kertaa kesällä 211 (taulukko 6). Kenttä toimi varsin hyvin: tehokkaimmin kenttä poisti fosfaattifosforia (65 %), ammoniumtyppeä (78 %) ja kiintoainetta (67 %). Kokonaisfosforin pitoisuus laski 48 %, kokonaistypen 3 %, ja raudan 47 %. Veden ph pysyi samana. 8 Taulukko 6 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho Pehkeensuon pvk1:lla kesällä 211. n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pehkeensuo, pvk yp (kesä) 5 6,9 25 55 34 1 125 29 374 6 433 16 Pehkeensuo, pvk ap (kesä) 5 6,9 27 29 12 784 25 83 3 433 5,2 Reduktio % -8 48 65 3 13 78 47 67 Isosuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa viidesti kesällä ja kerran syksyllä (taulukko 7). Kenttä pidätti tehokkaasti ammoniumtyppeä (92 %) ja kiintoainetta (94 %). Muutoin kenttä ei vielä toiminut. Taulukko 7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho Isosuon pvk1:llä kesällä 211. n ph CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Isosuo (Vaala), pvk yp 5 6,6 37 84 111 35 36 Isosuo (Vaala), pvk ap 5 5,2 44 288 833 28 2,3 Reduktio % -2-243 18 92 94 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 211 Oulujoen alaosan päästöt turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 212a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (taulukko 8). Taulukoissa 9 ja 1 esitetyt kuormitusarvot poikkeavat hieman Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa 211 esitetyistä arvoista, sillä tähän raporttiin on korjattu Turvesuon kuormituslukuja. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 8 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 212a). 9 Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi 159 4 88 1,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät 26 5 864 2,5 79 288 1,5 55 193 kesä 136 7 481,7 27 373,4 2 345 syksy 44 1 182,3 28 126, 17 81 vuosi kg/ha/a 365 11,3 8,4 72,3 6, 63 Pintavalutuskentälliset suot talvi 159 13 91,1 4,6 9,5,1 3,2 4,4 kevät 26 14 15 1,5 48 174,5 23 8 kesä 136 41 411,5 13 68,3 7,9 49 syksy 44 19 782,7 42 84,4 31 47 vuosi kg/ha/a 365 132,2 5,6 19,1 3,6 12 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 159 4 88 1,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät 26 5 864 2,5 79 288 1,5 55 193 kesä 136 41 411,5 13 68,3 7,9 49 syksy 44 19 782,7 42 84,4 31 47 vuosi kg/ha/a 365 127,3 7,1 29,3 5,1 21 Kuntoonpanosuot talvi 159 4 24,9 6,9 18,8 4,4 7,6 kevät 26 3 924 1,3 42 187,6 24 118 kesä 136 9 677 2,4 16 65 2,1 1 42 syksy 44 8 935 1,3 26 7,9 16 35 vuosi kg/ha/a 365 19,6 5,5 2,5 3,4 11,6 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 211 on esitetty taulukossa 9. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 921 kg/d COD Mn, 1,6 kg/d fosforia, 34 kg/d typpeä ja 333 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,1 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä sekä 286 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin vuosina 29 ja 21. COD Mn -kuormitusta nostavat etenkin Niskasuon ja Petäikönsuon kuormitukset, joiden yhteenlaskettu osuus on 27 % kokonaiskuormituksesta. Kiintoainekuormitusta nostaa puolestaan Kapustasuon kuormitus, joka on 32 % koko kiintoainekuormituksesta. Kapustasuolla mitattiin kaksi suurta kiintoainepitoisuutta 27.6. (1 mg/l) ja 25.7. (98 mg/l), jotka vaikuttavat tulokseen (liite 2.4). Copyright Pöyry Finland Oy

1 Taulukko 9 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 211. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 S 9,1,4 3,,3,2 2,4 Itäsuo Vapo Oy 59.231 141 18 159 K 46,5 1,2 6,3,6 3,8 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.136 77 77 S 28,6 1,3 18,4,8 16 Korentosuo Vapo Oy 59.153 2 187 189 K 83,8 2 1,5 1,4 7 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 42 21 K/E 52,6 1,9 13,1,2,8 8,9 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 35 21 56 K 13,4 1,1 5,1,3,8 3,9 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 41 41 E 17,2,5 2,8,1,3 2, Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 223 5 228 K 139,9 5,3 11,2 3,7 4,7 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 K 67,64 1,4 4,5,62,7 1,9 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 98 24 122 K/E 17,14 6 93,7 5 86 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 96 1 97 K 36,5 1,6 9,3,3 1,2 7,8 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3 9 K 37,4 1,2 6,1,3,7 4,5 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 84 7 91 K 89,1 3,7 16,5 2,4 11 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 8 111 6 125 K/E 11,2,2 1,4,2,2 1, Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 158 7 165 K 77,6 2,1 6,5,2 1,2 2,8 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4 24 K 1,1 3,,2 2 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 1 31 32 K 14,2,7 5,1,1,6 4,4 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 16 76 92 K/E 52,6 1, 5,,5,8 4,3 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4 22 26 E 13,2,7 8,5,2,5 7,8 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 K 14,2,7 9,2,1,4 8, Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 K 5,6,1,4 7,5,5,2 6,7 Tuotantosuot yhteensä 1 651 237 1 889 832,9 32 327,5 21 283 Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 88,7 1,9 6,5,7 1, 3,2 Vesistöalue yhteensä 89 1 651 237 1 978 921 1,6 34 333 1,1 22 286 21 66 1 673 265 2 4 619,7 22 124,4 13 91 29 19 1 63 19 2 11 567,9 22 158,6 13 125 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 1. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä 237 254 kg/a COD Mn, 57 kg/a fosforia, 12 525 kg/a typpeä ja 79 467 kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 412 kg/a fosforia, 8 444 kg/d typpeä sekä 63 364 kg/d kiintoainetta. Tarkkailukaudella 211 satoi lähes saman verran kuin tarkkailukaudella 21, mutta turvesoiden päästöt olivat humuksen osalta 14 %, fosforin osalta 17 %, typen osalta 8 % ja kiintoaineen osalta 28 % suuremmat kuin vuonna 21. Vuoteen 29 verrattuna humuspäästöt ja kiintoainepäästöt olivat 11 % suuremmat, fosforipäästöt 18 % ja typpipäästöt 4 % pienemmät. Oulujoen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Lapin Vesitutkimus Oy:n tekemässä Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 1 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 211 (1.11.21-31.1.211). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 S 2 868 3,2 135 621 1,3 86 432 Itäsuo Vapo Oy 59.231 141 18 159 K 11 614 16 386 1 685 6,9 167 817 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.136 77 77 S 7 248 28 55 4 14 21 371 3 392 Korentosuo Vapo Oy 59.153 2 187 189 K 22 538 22 81 2 437 1 482 1 156 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 42 21 K/E 15 61 21 714 4 251 7, 365 2 858 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 35 21 56 K 4 31 2 42 1 98 16 31 1 433 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 41 41 E 5 22 14 291 1 19 11 28 874 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 223 5 228 K 31 785 34 1 571 8 17 15 1 87 6 8 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 K 14 172 11 373 1 247 95 22 564 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 98 24 122 K/E 2 22 49 1 43 15 137 34 1 19 13 54 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 96 1 97 K 9 263 32 683 3 365 25 494 2 617 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3 9 K 11 458 31 641 2 621 24 457 1 925 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 84 7 91 K 16 145 37 934 16 37 25 637 15 122 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 8 111 6 125 K/E 162 38 686 2585 3 54 1891 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 158 7 165 K 22 235 54 1 176 4 156 4 825 2 79 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4 24 K 3 9 3,5 133 657 1,6 85 471 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 1 31 32 K 4 93 8,5 333 1 77 5,7 264 1 494 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 16 76 92 K/E 14 785 22 496 1 726 17 36 1 214 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4 22 26 E 3 217 1 28 1 683 7,8 147 1 443 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 K 3 768 14 3 2 183 1 2 1 785 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 K 3 6 13 265 1 818 9,7 183 1 51 Tuotantosuot yhteensä 1 651 237 1 889 217 16 451 11 981 77 67 33 8 134 62 438 Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 2 94 119 545 1 86 11 39 926 Vesistöalue yhteensä 89 1 651 237 1 978 237 254 57 12 525 79 467 412 8 444 63 364 21 66 1 673 265 2 4 23 585 476 11 556 57 211 324 7 7 42 393 29 19 1 63 19 2 11 211 697 693 12 35 71 151 535 8 32 55 756 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 211 turvesoiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta sekä alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien soiden vaikutusta veden laatuun soiden lähialueella. Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun näytepisteiltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Vuonna 211 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Nab Labs Oy. Vuosittaisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä on neljä, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua Utosjoessa (havaintopaikka Ut1), Sanginjoessa (Sa), Muhosjoessa (Mu31) ja Kutujoessa (Kut14, Hertta-tietokannassa nimellä Kutujoki 18). Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 11. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Oulujoen yhteistarkkailuun kuuluvat havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, Herttatietokannassa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, Herttatietokannassa nimellä Muhosjoki alapää) ovat yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa, joten tässä yhteydessä on tarkasteltu tuloksia myös näiltä pisteiltä vuodelta 211. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 11 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 211 sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Vuosittainen tarkkailu Muhosjoki, Vilmikko Mu31 717321 345888 59.17 Pelsonsuo ap., Hanhineva ap., Petäikönsuo ap. Utosjoki 83-tien silta Ut1 718565 347422 59.22 Itäsuo ap., Pehkeensuo ap. Kutujoki, keskiosa Kut14 717312 34934 59.26 Niskansuo ap. Sanginjoki, 83-tien silta Sa 7284 343825 59.14 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Alueellinen tarkkailu Kutujoki, Niskansuon yp KutNi_yp 71746 34968 59.26 Niskansuo yp. Hetejärvi He 718118 34963 59.353 Niskansuo ap. Utosjoki Autio Ut2 719152 348593 59.22 Pehkeensuo yp., Latvasuo ap., Ruostesuo ap. Utosjoki Yli-Utos Ut32 719142 349671 59.23 Itäsuo yp. Poikajoki Muhosperä Poi13* 7181742 346894 59.136 Keisarinsuo ap., Timonsuo ap. Poikajoki yp. Poi2* 717982 3473 59.163 Keisarinsuo yp., Timonsuo yp. Muhosjoki, Kylmälä Mu49 716369 34674 59.172 Pelsonsuo ap., Hanhineva yp., Petäikönsuo ap. Kangasoja Ka1 716431 3468346 59.174 Petäikönsuo ap. Sanginjoki Holtinkylä Sa7 721211 343919 59.14 Konnansuo ap., Miehonsuo yp., Turvesuo yp. Sanginjoki MTS 834 Sa25 72637 345358 59.14 Konnansuo yp., Hautasuo yp. Sanginjoki Aittokylä Sa4 7223 34649 59.15 Haarasuo ap. Sanginjoki Kivelä Sa46 7217 346951 59.15 Haarasuo yp. Kanasuon laskuoja Kanla 718934 34667 59.13 Kanasuo ap. Pilpaoja Pi1 721114 343982 59.14 Miehonsuo ap., Turvesuo ap. Sotkajärven lahti So1 718935 34664 59.13 Kanasuo ap. Naamanjoki Lampela Na15 717631 348646 59.25 Kapustasuo ap. Naamanjoki Toivola Na24 717794 349263 59.25 Kapustasuo yp. Hanhioja alaosa Ha1* 71724 345924 59.171 Hanhineva ap. Hyrynpuro Hyr 716846 3497814 59.267 Isosuo (Vaala) ap. Itäoja Itä 719518 348656 59.153 Korentosuo ap. Oulujoen yhteistarkkailu Kutujoki, jokisuu Kut2 716635 3498 59.212 Muhosjoki, jokisuu Mu 71996 34524 59.161 * jälkihoitovaiheen vesistötarkkailu Alueellisen tarkkailun näytteitä otetaan vastaavasti huhti-toukokuussa sekä heinäsyyskuussa. Vuonna 211 alueellisen tarkkailun pisteitä oli 2. Lisäksi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua (havaintopiste Saj) ja näitä tuloksia on käytetty myös tässä raportissa. 5.2 Tarkkailun tulokset Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden, alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailupisteiden keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna 211 on esitetty taulukossa 12. Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 12 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden (Mu31, Ut1, Kut14, Sa), alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailu-pisteiden (Kut2, Mu) keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna 211. 13 O 2 ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Klorofylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Hyrynpuro Hyr 6,1 62 5,9 5,7 1 135 1 17 1 66 28 21 28 4, Kutujoki ja Hetejärvi KutNi yp 7,6 8 6,8 2,3 6 88 527 14 < 5 3 3 15 177 8,2 Kut14 7,3 77 6,7 2,3 9 94 57 36 < 5 45 5 2 197 6,8 Kut2 8,1 85 6,7 2,3 5 145 455 23 48 3 7 18 15 9,1 He 7, 74 6,1 6, 6 259 78 23 < 5 39 4 37 29 13,4 Naamanjoki Na24 7, 7 6,3 2,6 6 222 697 39 < 5 38 12 28 2967 1,7 Na15 7,5 73 6,5 3, 13 215 7 34 25 5 21 28 3533 3,5 Itäoja Itä 4,1 4 5,9 2,7 17 277 673 19 < 5 92 58 34 4833 3,3 Utosjoki Ut32 7,6 76 6,6 2,6 5 173 493 17 < 5 3 12 23 2333 2, Ut2 7,8 78 6,5 2,4 12 215 563 12 < 5 34 12 26 3 4, Ut1 7,8 82 6,6 2,9 1 234 647 18 < 5 42 13 29 31 6,8 Kanasuon laskuoja ja Sotkajärvi Kanla 6,5 66 6,8 4,8 16 442 943 86 18 8 4 4 611 4, So1 5,9 65 7, 2,9 5 45 34 14 < 5 17 2 11 39 6,1 Kangasoja, Hanhioja, Poikajoki ja Muhosjoki Ka1 7,7 71 6,3 11,1 24 177 1693 81 16 73 33 26 4867 2,9 Ha1 6,1 62 5,9 5,7 1 135 1 17 1 66 28 21 28 4, Poi2 7,4 7 6,9 6,8 22 327 93 58 56 136 16 26 82 3,7 Poi13 8,7 73 7, 8, 25 197 1 213 153 19 161 2 6233 1,6 Mu49 8,2 77 6,9 5,3 2 221 13 21 34 76 4 23 5433 2,4 Mu31 8,6 81 7, 7,7 34 165 121 15 39 92 42 19 55 2,7 Mu 8,5 47 7,2 7,7 7 24 82 6 55 78 59 19 365 2, Pilpaoja ja Sanginjoki Pi1 5,3 74 6,7 5,5 9 252 767 12 24 57 24 26 4367 3,6 Sa46 6,7 68 6,3 2,9 5 188 87 34 73 55 17 25 2633 5,7 Sa4 6,2 63 6,3 3,3 9 233 87 25 42 54 19 28 31 9, Sa25 7,3 75 6,2 3,2 6 258 87 19 25 54 19 31 3333 7,5 Sa7 6,6 68 6, 3,7 1 32 923 2 21 6 27 4 4167 4,4 Sa 6,8 7 6,3 4, 1 345 92 17 22 64 31 37 4333 3,1 Muhosjoki Muhosjoessa (Mu49, Mu31) sekä siihen laskevissa Kangasojassa (Ka1), Hanhiojassa (Ha1) ja Poikajoessa (Poi2, Poi13) vesi oli varsin tummaa ja rautapitoista, ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla. Humuspitoisuudet (COD Mn ) olivat pienempiä kuin useilla muilla Oulujoen alaosan tarkkailupisteillä (taulukko 12). Vedessä oli runsaasti fosforia ja typpeä, ja nitraatti-nitriittityppipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Oulujoen alaosan muilla vesistötarkkailupisteillä. Hanhiojan pisteellä epäorgaanisen typen osuus oli kuitenkin pieni. Rehevyyttä kuvaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat pieniä kaikilla Muhosjoen alueen tarkkailupisteillä. Fosforia ja rautaa oli Poikajoessa selvästi enemmän kuin muilla Muhosjoen pisteillä. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat Muhosjoen alueella Oulujoen alaosan muuhun tasoon verrattuna lievästi koholla ja suurimpia Kangasojassa. Happitilanne oli Muhosjoen vesistöalueen pisteillä enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä, mutta Muhosjoen suulla (Mu) happitilanne oli välttävä. Muhosjoen tarkkailupisteillä vesi oli lähes neutraalia, ja Kangas- ja Hanhiojassa hieman hapanta. Vedessä olevan kiintoaineen määrä vaihteli suuresti eri näytteenottokerroilla ja oli pienimmillään syyskuussa 9,4 mg/l (Mu31) ja suurimmillaan heinäkuussa 71 mg/l (Mu31). Copyright Pöyry Finland Oy

Kiintoainemäärän ylittäessä 2 mg/l näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman ohjeistuksen mukaisesti hehkutushäviö orgaanisen aineksen määrän selvittämiseksi. Heinäkuussa hehkutushäviö oli 33,6 mg/l eli 47 prosenttia kiintoaineen määrästä oli mineraaliainesta. Muhosjoen suulla (Mu) mitatut pitoisuudet olivat pääasiassa samalla tasolla tai alempia kuin ylempänä Muhosjoessa. Heinä-syyskuun kiintoainepitoisuus oli Muhosjoen suulla selvästi muita pisteitä pienempi, mutta huhtikuussa mitattiin suuri pitoisuus 63 mg/l. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat Muhosjoen suulla samalla tasolla kuin ylempänä joessa, mutta epäorgaanisen typen ja fosforin määrä oli huomattavasti suurempi. Vesi oli hyvin tummaa ja mahdollisesti tästä johtuen klorofylli-a:n pitoisuus jäi muiden pisteiden tavoin myös jokisuulla varsin pieneksi. Muhosjoki oli tarkkailun kattavista vesistöistä rehevin ja jokeen kohdistuva kuormitus näkyi korkeiden ravinnepitoisuuksien lisäksi hieman kohonneina kiintoainepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvoina. Epäorgaanisten, kasvillisuudelle käyttökelpoisten ravinteiden esiintyminen oli erityisen suurta Muhosjoen alajuoksulla 14 Utosjoki Utosjoen alueella vedessä oli vähemmän fosforia ja typpeä kuin Muhosjoen vedessä; etenkin epäorgaanista typpeä oli Utosjoella hyvin vähän. Vesi oli hieman hapanta, väriltään tummaa, ja kiintoainepitoisuudet sekä sähkönjohtavuudet olivat matalia. Monet tarkastellut pitoisuudet kasvoivat joen yläosalta alaosalle tultaessa. Utosjoen suulla (Ut1) oli enemmän rautaa, typpeä ja fosforia kuin Aution (Ut2) tai Yli-Utoksen (Ut32) kohdalla (taulukko 12). Klorofylli-a:n pitoisuus oli joen ylä- ja keskiosalla alhainen; sen sijaan jokisuulla klorofyllipitoisuus vaihteli (heinä-syyskuussa 13,8 1,7 µg/l) ja keskimääräinen pitoisuus oli lievästi rehevien vesien tasoinen. Utosjoen happitilanne vaihteli tyydyttävästä hyvään. Sanginjärvi ja Sanginjoki Itäojassa veden laatua tarkkailtiin ojasuulla (Itä) ennen laskua Sanginjärveen. Vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja humuspitoista. Kiintoainetta vedessä oli melko paljon, 17 mg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 673 g/l ja kokonaisfosforipitoisuus 92 g/l. Epäorgaanisen typen määrä oli hyvin pieni, mutta epäorgaanista fosfaattifosforia oli 64 % kokonaisfosforista. Happipitoisuus oli välttävällä tasolla ja sähkönjohtavuusarvo oli alhainen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua vuonna 211 ottamalla havaintopisteeltä Saj yhteensä neljä vesinäytettä maalis-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Sanginjärven vesi oli hieman hapanta ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Vedessä olevan kiintoaineen määrä vaihteli eri näytteenottokertojen välillä. Kiintoaineen määrä oli pienimmillään maaliskuussa 4,2 mg/l ja suurimmillaan kesäkuussa 21 mg/l. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat rehevällä tasolla. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat erittäin suuria 29 62 g/l. Ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Sanginjärvi oli rehevä vesistö ja klorofyllipitoisuudet olivat jopa hyvin rehevien vesien tasoa. Veden happipitoisuus oli kesällä erinomainen tai hyvä, mutta maaliskuussa happitilanne oli heikko. Sanginjoessa Sanginjärven alapuolella veden laatua tarkkailtiin joen yläosalla Kivelässä (Sa46) ja Aittokylässä (Sa4), joen keskiosalla 834-tien sillalla (Sa25) ja Holtinkylässä (Sa7) sekä jokisuulla (Sa). Copyright Pöyry Finland Oy

Sanginjoen vesi oli yleisesti erittäin tummaa, hyvin humuspitoista sekä rauta- ja ravinnepitoista. Ravinne- ja rautapitoisuudet kasvoivat Sanginjoen yläosalta alaosalle mentäessä. Korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta rehevyyttä kuvaavat a- klorofyllipitoisuudet olivat yleensä melko pieniä: kasvua on voinut rajoittaa esimerkiksi valon määrä ja virtaus. Veden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä ja kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä.. Pilpaoja laskee Sanginjoen alaosalle. Pilpaojan alaosalla (Pi1) vesi oli Sanginjoen tapaan humuspitoista, ravinnepitoista, tummaa ja rautapitoista. Ojan happitilanne oli tyydyttävä ja kiintoainetta oli 7 1 mg/l 15 Hyrynpuro Hyrynpuro saa alkunsa Hyrynsuon tienoilta ja yhtyy Ala-Parttuaisen puroon, joka laskee Keskijärveen, josta on edelleen yhteys Oulujokeen. Vedenlaatua tarkkailtiin Isosuon alapuolelta Hyrynpuron ja Vaala-Puolangan maantien risteyskohdasta (havaintopiste Hyr) touko- ja elokuussa otettujen vesinäytteiden avulla. Hyrynpuron vesi oli lievästi hapanta. Happipitoisuus oli molemmilla havaintokerroilla tyydyttävä, ja sähkönjohtavuudet hieman kohonneita. Kiintoainetta vedessä oli jonkin verran (1 mg/l). Vesi oli tummaa ja melko rautapitoista. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 1 ja 33 g/l, ja kokonaisfosforipitoisuudet 35 ja 66 g/l, eli puro oli rehevä. Epäorgaanisen typen määrä oli toukokuussa 84 % kokonaistypen määrästä, ja elokuussa vain 3 %. Fosfaattifosforia esiintyi 29-42 prosenttia kokonaisfosforin määrästä. Kutujoki ja Naamanjoki Kutujoessa veden laatua tarkkailtiin Niskansuon turvetuotantoalueen yläpuolella (Kut- Ni_yp) ja alapuolella (Kut14). Vesi oli monelta osin varsin hyvälaatuista verrattuna muihin Oulujoen alaosan tarkkailupisteisiin. Vedessä oli humusta, fosforia, typpeä ja rautaa pääasiassa vähemmän kuin muissa jokiuomissa (taulukko 8). Vesi oli tummaa, mutta väriluku oli pienempi kuin muissa jokiuomissa. Kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä. Kutujoen suulla (Kut2) vesi oli tummempaa ja rautapitoisempaa kuin ylempänä Kutujoessa. Muutoin veden laatu oli lähes samanlainen kuin muilla Kutujoen pisteillä. Hetejärvessä (He) oli jonkin verran enemmän humusta kuin Naamanjoessa (taulukko 8). Hetejärven vesi oli hyvin tummaa ja melko rautapitoista. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat suhteellisen suuria ja edustivat rehevien vesien tasoa kuten myös a- klorofyllipitoisuudet. Naamanjoessa kokonaistyppipitoisuudet olivat samalla tasolla molemmilla havaintopisteillä (Na15 ja Na 24). Kiintoaine-, kokonaisfosfori ja rautapitoisuudet kasvoivat Naamanjoessa yläosalta (Na24) alaosalle (Na15) päin. Klorofyllia:n pitoisuudet olivat alhaisia. Pitoisuudet olivat Naamanjoessa alemmalla tasolla kuin vesistöalueella yleensä. Kutujoessa veden laatua tarkkailtiin joen keskiosalta Niskansuon turvetuotantoalueen alapuolella (Kut14), sekä Kutujoen suulta (Kut2). Havaintopaikalla Kut14 vesi oli lähes neutraalia, melko tummaa ja humuspitoista ja veden happipitoisuus oli hyvä. Kiintoainetta esiintyi vedessä melko vähän ja sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 43 6 g/l (heinä-syyskuun keskiarvo 57 g/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet 18 86 g/l (45 g/l). Heinä-syyskuun klorofyllipitoisuudet olivat 4,1 9,1 g/l. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevän vesistön tasoa lukuun ottamatta elokuussa mitattua kokonaisfosforipitoisuutta 86 g/l ja syyskuussa mitattua klorofyllipitoisuutta 9,1, jotka olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Epäor- Copyright Pöyry Finland Oy

gaanista typpeä oli 4 18 % kokonaistyppimäärästä ja epäorgaanista fosforia 1-52 % kokonaisfosforimäärästä. Epäorgaanisten ravinteiden esiintyminen oli pääosin vähäisempää heinä-syyskuussa kuin keväällä ja laskennallisesti tuotantoa rajoitti fosfori. Kutujoen suulla (Kut2) vesi oli lievästi hapanta ja tummempaa kuin ylempänä. Happipitoisuudet olivat huhtikuussa tyydyttävää ja heinä-elokuussa hyvää tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 42 71 g/l (heinä-syyskuun keskiarvo 455 g/l) ja kokonaisfosforipitoisuus 28 45 g/l (3 g/l). Klorofyllipitoisuudet olivat heinä-elokuussa 7,1 ja 11, g/l. Ravinteisuuden ja klorofyllipitoisuuksien perusteella Kutujoen suu oli rehevä vesistö. Epäorgaanisen typen määrä oli 9-34 prosenttia kokonaistyppimäärästä. Fosfaattifosforia esiintyi 21 44 prosenttia kokonaisfosforimäärästä. Sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillisellä tasolla. 16 5.3 Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Oulujoen alaosan turvesoiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä on havainnollistettu kuvissa 4 ja 5 tarkkailupisteiden analyysitulosten vuosikeskiarvojen avulla. Vedenlaadussa ei vuonna 211 tapahtunut suuria muutoksia aikaisempien vuosien tilaan verrattuna. kyll.% 11 Happitilanne 7,5 ph 1 7, 9 6,5 8 7 6, 6 5,5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 µg/l 167 µg/l µg/l Kok.P Kok.N 12 14 1 12 8 1 8 6 6 4 4 2 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Sa Mu31 Ut1 Kut14 Kuva 4 Veden happitilanne, ph ja ravinnepitoisuudet vuosikeskiarvoina 1995 211. Copyright Pöyry Finland Oy

17 mg/l Pt 35 Väri mg/l 35 59 Kiintoaine 3 3 25 2 25 2 15 15 1 1 5 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 Sähkönjohtavuus 1 1995 22 1996 23 1997 24 1998 25 1999 26 2 27 21 28 22 29 23 24 25 26 27 28 29 21 211 21 211 4 35 3 25 2 15 1 5 µg/l CODMn 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Sa Mu31 Ut1 Kut14 Kuva 5 Veden väriarvo, sähkönjohtavuus ja kiintoaine- sekä humuspitoisuudet (COD mn ) vuosikeskiarvoina 1995 211. Pitoisuudet olivat kaikissa joissa aiempien vuosien tasoa. Happitilanteessa on nähtävillä laskeva trendi kaikilla neljällä tarkkailupisteellä. Vuosina 29 ja 211 Kutujoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailujakson yleiseen tasoon verrattuna korkeita. Sanginjoessa veden ph-arvo, väriluku ja humuspitoisuus ovat vaihdelleet enemmän kuin muilla pisteillä, ja Sanginjoessa on myös todettu ajoittain hyvin korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Kiintoaine- ja fosforipitoisuusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti Muhosjoessa vuosien varrella (kuvat 4 ja 5). Liitteessä 4 on esitetty taulukoituna keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan alueen vuosittaisilta vesistötarkkailupisteiltä ja Oulujoen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiltä sekä Sanginjärven tarkkailupisteeltä vuosilta 1995 211. 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu Taulukossa 13 on vertailtu tarkkailusoilta lähteneen veden laatua lähivesistöpisteiden veden laatuun kesällä heinä-syyskuussa 211. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 13 Keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan tarkkailusoilla heinä - syyskuussa 211 sekä soiden alapuolisilla tarkkailupisteillä vastaavana ajankohtana. 18 Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l MUHOSJOKI Petäikönsuo 4,8 26 38 15 1771 11 1197 3627 19 Kangasoja Ka1 6,3 26 73 33 1693 16 81 4867 24 Pelsonsuo 6,5 2 72 36 188 43 48 5933 9,6 Muhosjoki Mu49 6,9 23 76 4 13 34 21 5433 2 Hanhineva 5,6 29 3 2 1261 17 26 39 1 Hanhiojan alaosa Ha1 5,9 21 66 28 1 1 17 28 1 Muhosjoki Mu31 7, 19 92 42 121 39 15 55 34 Poikajoki Poi2 6,9 26 136 16 93 56 58 82 22 Keisarinsuo-Timonsuo 5,2 27 57 24 1285 124 487 97 17 Poikajoki Poi13 7, 2 19 161 1 153 213 6233 25 Muhosjoki Mu 7,2 19 78 59 82 55 6 365 7 UTOSJOKI Latvasuo (Kinnunen) 6,3 23 38 1 12 213 2 2667 16 Latvasuo (TR) 5,3 32 17 3 51 < 5 35 843 4,4 Utosjoki Ut32 6,6 23 3 12 493 < 5 17 2333 4,9 Ruostesuo 6,7 14 32 7 933 16 178 567 19 Itäsuo 6,3 41 44 18 19 < 5 39 367 4,1 Utosjoki Ut2 6,5 26 34 12 563 < 5 12 3 12 Pehkeensuo 6,8 26 29 12 815 25 83 3433 5,6 Utosjoki Ut1 6,6 29 42 13 647 < 5 18 31 9,9 KANASUON LASKUOJA JA SOTKAJÄRVI Kanasuo 5,9 59 45 15 1195 < 5 129 38 11 Laskuoja Kanla 6,8 4 8 4 943 18 86 611 16 Oulujoki Sotkajärvi So1 7, 11 17 2 34 < 5 14 39 5, HYRYNPURO Isosuo, Vaala* 5,5 5 394 11 29 2,5 Hyrynpuro Hyr 5,9 21 66 28 1 1 17 28 9,9 NAAMANJOKI JA KUTUJOKI Hetejärvi He 6,1 37 39 4 78 < 5 23 29 6,3 Naamanjoki Na24 6,3 28 38 12 697 < 5 39 2967 5,6 Kapustasuo 6,6 27 32 4 1188 55 33 1933 28 Naamanjoki Na15 6,5 28 5 21 7 25 34 3533 13 Kutujoki KutNi_yp 6,8 15 3 3 527 < 5 14 177 6,2 Niskansuo 6,4 41 24 1 1358 < 5 88 175 3,8 Kutujoki Kut14 6,7 2 45 5 57 < 5 36 197 8,7 Isosuo, Vaala* 5,5 5 394 11 29 2,5 Kutujoki Kut2 6,7 18 3 7 455 48 23 15 4,8 ITÄOJA JA SANGINJÄRVI Korentosuo 6,1 47 44 16 1214 3 127 237 5,1 Itäoja Itä 5,9 34 92 58 673 < 5 19 4833 17 Sanginjärvi Saj 6,4 61 963 1 1 953 17 SANGINJOKI Sanginjoki Sa46 6,3 25 55 17 87 73 34 2633 5, Haarasuo 6,5 38 3 11 135 16 12 1853 3,2 Sanginjoki Sa4 6,3 28 54 19 87 42 25 31 9, Sanginjoki Sa25 6,2 31 54 19 87 25 19 3333 7,3 Konnansuo pvk 4,6 18 2 6 1172 < 5 23 22 4,9 Konnansuo la 5,5 44 71 18 2456 18 155 585 18 Sa7 6, 4 62 27 923 21 2 4167 1, Miehonsuo II 6, 42 21 145 8,5 Miehonsuo I 6,6 41 67 17 1781 61 748 6125 26 Turvesuo, Miehonoja yp. 6, 53 54 22 134 17 247 4933 14 Turvesuo, Miehonoja ap. 5,9 49 64 22 1163 18 21 4625 8,1 Pilpaoja Pi1 6,7 26 57 24 767 24 12 4367 9, Sanginjoki Sa 6,3 37 64 31 92 22 17 4333 1,1 * Osa Isosuon vesistä johdetaan Kutujokeen ja osa Hyrynpuroon. Copyright Pöyry Finland Oy

Muhosjoki Vuoden 211 tarkkailusoista Petäikönsuon, Pelsonsuon, Hanhinevan ja Keisarinsuo- Timonsuon valumavedet laskevat Muhosjokeen. Pelsonsuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Muhosjokeen pisteen Mu49 yläpuolelle. Pelsonsuon valumavedessä oli enemmän typpeä ja rautaa kuin Muhosjoessa turvesuon alapuolella (Mu49) ja vesi oli hieman happamampaa. Muutoin pitoisuudet olivat samalla tasolla tai pienempiä kuin Muhosjoessa. Hanhinevan ja Petäikönsuon vedet laskevat Muhosjokeen pisteiden Mu49 ja Mu31 välissä; Petäikönsuon vesiä laskee myös Kangasojan (Ka1) kautta. Hanhinevan ja Petäikönsuon vesi oli happamampaa ja vedessä oli vähemmän fosforia ja rautaa kuin Muhosjoessa tai Kangasojassa yleensä, mutta muilta osin turvesoiden vesi oli samankaltaista kuin vesistössä. Soilta lähtevissä vedessä oli paljon typpeä ja etenkin ammoniumtypen määrä oli Petäikönsuolla suuri. Poikajoessa oli selvästi enemmän fosforia ja kiintoainetta kuin Keisarinsuo Timonsuon turvetuotantoalueelta lähteneessä vedessä. Kokonaistyppipitoisuus sen sijaan oli turvetuotantoalueen vedessä suurempi kuin Poikajoessa. Poikajoen kokonaistypen ja epäorgaanisen typen pitoisuudet nousivat vesistötarkkailupisteiden Poi2 ja Poi13 välillä, mihin Keisarinsuo Timonsuon vedet ovat voineet vaikuttaa. Muhosjoen yläosalta alaosalle tultaessa ph nousi neutraalille tasolle. Epäorgaanisen typen määrä kasvoi, mutta muutoin pitoisuudet pienenivät. Tulosten perusteella on vaikea havaita turvesoiden vaikutuksia Muhosjoen veden laatuun. 19 Utosjoki Utosjokeen laskevat tarkkailusoista Latvasuon, Pehkeensuon, Ruostesuon ja Itäsuon vedet. Seppo Kinnusen Latvasuon turvetuotantoalueelta lähteneessä vedessä oli hieman runsaammin fosforia ja rautaa sekä selvästi enemmän kiintoainetta, kokonaistyppeä ja ammoniumtyppeä kuin turvesuon alapuolisella pisteellä (Ut32). Turveruukin Latvasuolta lähtenyt vesi oli humuspitoisempaa ja huomattavasti happamampaa kuin alapuolisella pisteellä Ut32. Rauta- ja fosforipitoisuus olivat puolestaan selvästi pienempiä ja muut pitoisuudet samalla tasolla kuin alapuolisella pisteellä Ut32. Ruostesuolta ja Pehkeensuolta tulevien vesien fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Utosjoen ylimmällä pisteellä (Ut32), ja hieman Utosjoen alempien pisteiden (Ut2, Ut1) tasoa alhaisempia. Itäsuon fosforipitoisuuksien keskiarvo oli korkeampi kuin muilla pisteillä. Ruostesuolta tulevissa vesissä oli huomattavan paljon ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta. Pehkeensuolta purkautui Utosjokeen varsin typpi- ja rautapitoista vettä. Kaikkien soiden valumavesien kokonaistyppipitoisuudet olivat Utosjoen typpitasoa korkeampia. Utosjoen humus-, fosfori-, typpi ja rautapitoisuus nousivat yli 2 % joen yläosalta alaosalle tultaessa, ja kiintoainepitoisuus kaksinkertaistui. Itäoja, Sanginjärvi ja Sanginjoki Vuoden 211 tarkkailusoista Korentosuon, Haarasuon, Miehonsuon, Konnansuon ja Turvesuon valumavedet laskevat Sanginjokeen. Turvesuolla ei ole ollut varsinaista Copyright Pöyry Finland Oy