Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Samankaltaiset tiedostot
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhoito

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL Vaasa

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Opiskeluterveydenhuolto

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Raskausajan tuen polku

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli monialaiseen toteutukseen

Koulurakennusten yhteistarkastukset - viranomaisyhteistyö terveyshaitan selvittämiseksi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri (THL) Vesa Pekkola,

Suun terveydenhuollon valvonta

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Raskausajan tuen polku

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (14) Kaupunginhallitus Stj/

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Valvonnassa ilmenneitä asioita

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Hyvinvointiareena

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Lapset puheeksi -menetelmä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

EOAK 1834/2018. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja. Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Joensuun kaupungin vastaus selvityspyyntöön asetuksen 338/2011 toimeenpanon tilanteesta Joensuu Kontiolahti -yhteistoiminta-alueella

Kainuun sote. Perhekeskus

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli monialaiseen toteutukseen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Susanna Fagerlund-Jalokinos

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

Neuvokas Perhetoimintamallin. neuvolatoiminnassa ja kouluterveyden huollossa Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Ulla Yli-Karro

Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö ammattilaisten kokemuksia

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari

Transkriptio:

23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta, 3.12.2012 päivätyllä pyynnöllä, selvitystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 toteuttaman Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2012 tiedonkeruun perusteella esiin tulleisiin puutteisiin: Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ei ole seurattu 3 vuoden välein Henkilökunnan mitoitus lastenneuvolassa (terveydenhoitajat ja lääkärit) alittaa suositukset Henkilökunnan mitoitus äitiysneuvolassa alittaa suositukset (terveydenhoitajat ja lääkärit) Henkilökunnan mitoitus kouluterveydenhuollossa alittaa suositukset (lääkärimitoitus) Henkilökunnan mitoitus opiskeluterveydenhuollossa alittaa suositukset (lääkärimitoitus) Lisäksi on pyydetty selvittämään: 1. Miten asetuksen mukaisen toiminnan terveydenhoitajien ja lääkäreiden henkilöstömitoitukset toteutuvat suosituksiin nähden? Jos mitoitus alittaa suositukset selvästi, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty/ryhdytään tilanteen korjaamiseksi? Miten laajat terveystarkastukset voidaan toteuttaa nykyisellä henkilöstöllä? Selvityksessä pyydetään myös kuvaamaan laajojen terveystarkastusten toteutusta ja niistä mahdollisesti annettuja ohjeita (vanhempien kutsumenettely, laajojen terveystarkastusten sisällöt, ajankäyttö ja menetelmät) 2. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia ei tarkasteta 3 vuoden välein tai vastauksenne on kohdan osalta puutteellinen. Selvitystä pyydetään erityisesti siitä, miten ja kuinka usein ko. tarkastukset on terveyskeskuksessanne järjestetty, ketä tarkastukselle osallistuu ja kuka vastaa tarkastusten järjestämisestä? Selvitystä pyydetään myös siitä miten tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan ja miten toiminta on ohjeistettu? 3. Terveyskeskuksessa ei ole asetuksen mukaista yhtenäistä toimintaohjelmaa, joka on kunnan kansanterveystyöstä vastaavan virnaomaisen hyväksymä. Selvitystä pyydetään siitä, milloin yhtenäinen toimintaohjelma on asetuksen mukaisesti hyväksytty ja miten sosiaali- ja opetustoimi on sen laatimiseen osallistunut? Kuka vastaa toimintaohjelman laadinnasta ja valmistellaanko se moniammatillisesti asetuksen tarkoittamalla tavalla? puh. (02) 434 3111 Postiosoite: faksi (02) 435 4376 PL 100 www.raisio.fi 21201 RAISIO

Raision kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus 23.1.2013: 1 A. Asetuksen mukaisen toiminnan henkilöstömitoitus suosituksiin nähden: Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella on lisätty neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä kahden viimeisen vuoden aikana vastaamaan asetuksen mukaiseen henkilöstötarpeeseen. Raision sosiaalija terveyskeskukseen on perustettu 3,5 terveydenhoitajan tehtävää ja 1 lääkärin virka, jotta neuvolaasetuksessa määriteltyjen tarkastusten lisääntymiseen pystyttäisiin vastaamaan. Raision sosiaali- ja terveyskeskuksen käsityksen mukaan kyseinen henkilöstölisäys on ollut riittävä. Lastenneuvola Suositusten (STM, oppaita 2004:14) mukaan lastenneuvolan kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 340 lasta, kun vuosiloman aikana ei ole sijaista. Terveydenhoitajalla voi olla 400 lasta, mikäli vuosiloman ajaksi on sijainen. Lääkärillä saa olla enintään 2800 lasta, jos vuosilomien ajaksi on sijainen ja 2400 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloiden henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina () vuonna 2012. Lastenneuvola 0-6 v lapset lkm Terveydenhoitajat Lääkärit Lapsia/th Raisio 1907 5,25 0,65 363 2933 Rusko 484 1,5 0,17 323 2847 yhteensä 2391 6,75 0,82 354 2916 Lapsia/lääkäri Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella 0-6 vuotiaiden lasten määrä vaihtelee vuosittain 2200 lapsesta 2400 lapseen. Tällä hetkellä terveydenhoitajilla on toiminnan toteuttamisen kannalta sopiva määrä lapsia. Niillä terveydenhoitajilla, joilla lasten määrä ylittää 340 lasta, on vuosilomien aikana sijainen. Myös lastenneuvolan lääkärintarkastukset on tehty asetuksen ja ohjaavien suositusten mukaisesti, sekä asetuksen kirjainta että henkeä noudattaen. Lääkärien vuosilomien aikana heille on lastenneuvoloissa sijaiset. Äitiysneuvola Äitiysneuvola Synnytykset Terveydenhoitajat Lääkärit Synnytykset/Th Synnytykset/lääkäri lkm 2012 Raisio 280 3,8 0,36 74 778 Rusko 55 0,9 0,08 61 688 yhteensä 335 4,7 0,44 71 761 Lääkintöhallituksen ohjekirjeen no 2/1988 mukaan äitiysneuvolassa kokopäiväisellä terveydenhoitajalla saa olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Yhdellä lääkärillä äitejä saa olla enintään 800. Äitiysneuvolan henkilöstömitoitukset Raision ja Ruskon alueella vastaavat suosituksia. 2

Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla saa olla enintään 600 oppilasta. Lääkärillä saa olla 2100 koululaista yhtä kokoaikaista lääkäriä kohden. Oppilaat lkm Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitajat Lääkärit Oppilaita /th Raisio 2375 4,45 0,8 543 2968 Rusko 851 1,5 0,3 567 2837 yhteensä 3226 5,95 1,1 542 2932 Oppilaita /lääkäri Terveydenhoitajien mitoitukset vastaavat laatusuosituksia. Lisäykset on tehty vuoden 2011 aikana. Lääkäreiden osalta laajat lääkärintarkastukset on tehty suositusten mukaisesti oppilaille luokilla 1, 5 ja 8. Lääkärityövoimaa on lisätty 2012. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollossa STM:n oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamäärä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on 600 800, lääkärillä vastaavasti 2500 3000 opiskelijaa. Ruskolla ei ole lukioita tai ammatillisia oppilaitoksia eikä niin ollen myöskään opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuolto (vain Raisio) Ammattiopisto, aikuiskoulutuskeskus, kauppaoppilaitos ja lukio Opiskelijat lkm 1839 (ammattiopisto 640, lukio 434) Terveydenhoitajat Lääkärit opiskelijat/th 2,6 0,4 707 4598 yhteensä 1839 2,6 0,4 707 4598 Terveydenhoitajien mitoitukset vastaavat laatusuosituksia. Lisäykset on tehty vuosien 2010 2011 aikana. Myös lääkärityövoimaa on lisätty vuosien 2011 2012 aikana. opiskelijat/ lääkäri Toimenpiteet mitoitusten korjaamiseksi Raision yhteistoiminta-alueen sosiaali- terveyspalveluissa on tehty merkittävää kehittämistyötä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Terveydenhoitajien työpanosta on lisätty 3,5:llä ja lääkäreiden työpanosta yhdellä henkilöllä. Kehittämistoiminta edelleen jatkuu toimintojen ja menetelmien kehittämisellä vuoden 2013 aikana. Vaikka laskennallisissa henkilötyövuosissa näyttää olevan vajausta suosituksiin nähden, ovat asetuksen mukaiset terveystarkastukset toteutuneet niin asetuksen kirjaimen kuin hengenkin osalta. Yhden uuden lääkärivakanssin myötä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa on pystytty vakauttamaan niin, että samat lääkärit vastaavat toiminnasta ja kehittävät omaa työtään aktiivisesti. Tämä on parantanut työn laatua oleellisesti ja toimintamalli on osoittautunut hyväksi. Kouluterveydenhuollon tukena aloittaa lisäksi kuluvana vuotena uusi psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. 3

1 B. Terveystarkastusten toteutus ja siihen liittyvät ohjeet Laajojen terveystarkastusten toteutuminen nykyhenkilökunnalla: Kutsumenettelyt: Pyrkimyksenämme on asiakaslähtöisellä ajanvarauskäytännöllä saada molemmat vanhemmat mukaan laajoihin terveystarkastuksiin. Tarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat. Koululaisten vanhemmat saavat kutsun tarkastuksiin koulun käytössä olevan Wilma-ohjelman kautta tai henkilökohtaisella kutsulla oppilaan välityksellä kotiin. Sisällöt ja ajankäyttö: Kaikkien tarkastusten kulku on suunniteltu etukäteen. Ennakkoon täytetyt lomakkeet käydään läpi tarkastuksessa. Tarkastuksiin liittyvät mittaukset ja tutkimukset tehdään ohjelman mukaisesti. Äitiysneuvola Ensisynnyttäjä käy neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla keskimäärin 13 kertaa, uudelleensynnyttäjä 12 kertaa. Tarpeen mukaan käyntejä voi olla enemmän, jos äidin fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen vointi niin vaatii. Lisäksi äiti tapaa terveydenhoitajan lääkärineuvoloissa raskauden aikana 3 kertaa ja synnytyksen jälkitarkastuksessa kerran. Terveydenhoitajan vastaanottoaikojen pituus on 60 minuuttia, ensikäynneille 90 minuuttia. Lääkärille aikaa vartaan 30 minuuttia. Äitiysneuvolakäyntien sisällöt on kuvattu liitteessä 1 (Äitiysneuvolakäyntien sisältö). Lapsen ja perheen hyvinvoinnin selvittämisen tukena äitiysneuvolassa annetaan kotiin täytettäväksi neuvokas perhe kysely ja audit-kysely. Työvälineinä käytetään myös EPDS-lomaketta, voimavaramittaria lasta odottavalle, parisuhdeväkivallan seulontalomaketta sekä vanhemman ja syntyvän lapsen vuorovaikutusta tukevaa lomaketta. Äitiysneuvolan perhevalmennus toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä eri sektoreiden kanssa. Perheet kokoontuvat vuoden aikana 11 kertaa, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. Lastenneuvola Lastenneuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä määräaikaistarkastuksin sekä tarvittaessa ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolan palvelumuotoja ovat yksilölliset terveystarkastukset, kotikäynnit ensisynnyttäjille ja uusille kuntaan muuttaneille sekä laajennettu perhevalmennus. Neuvolakäyntien tarkoituksena on tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä perhettä vanhemmuudessa. Neuvolan tehtävänä on myös sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Työn lähtökohtana on lapsen ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja voimavarojen tukeminen. Neuvolan tuki suunnataan aina koko perheelle. Lastenneuvolatarkastusten sisältö on kuvattuna liitteessä 2. Laajat terveystarkastukset tehdään 4 kk, 1,5 v ja 4 v iässä. Laajoissa terveystarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa muut lapsiperheen kanssa työskentelevät ammattihenkilöt yhdessä arvioivat lapsen terveydentilan lisäksi myös koko perheen hyvinvointia. Ajankäyttö on kuvattuna taulukossa. 4

ikä terveydenhoitaja lääkäri 2 vk 60 min 6-8 vk 20 min 20 min 3 kk 60 min 4 kk 20 min 30 min 5 kk 60 min 6 kk 60 min 8 kk 20 min 20 min 1 v 60 min 1,5 v 60 min 30 min 2 v 60 min 3 v 60 min 4 v 90 min 30 min 5 v 90 min 6 v 60 min Lastenneuvolan tukilomakkeita ovat EPDS-lomake, Vauvaperheen voimavara-lomake, lapsiperheen arjen voimavarat, parisuhteen roolikartta, päivähoidon kokonaiskehityksen arviointilomake, audit-lomake lapsen vanhemmille, terveystottumus-lomake, parisuhdeväkivallan seulontalomake ja lisäksi tehdään voimaperhe -tutkimuslomake. Osa lomakkeista lähetetään etukäteen kotiin, jolloin lomakkeet palautetaan seuraavan käynnin yhteydessä. Kouluterveydenhuolto Kouluikäisten terveystarkastukset tehdään peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. Laajat tarkastukset tehdään asetuksen mukaisesti 1., 5. ja 8. luokalla. Aikaa tarkastuksiin varataan seuraavasti: terveydenhoitaja lääkäri terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä 1. lk 60 min. 30 min. 2.-4. lk 30 45 min. 5. lk 30 min. 6. lk 45-60 min. 7. lk 30 min. 8. lk 30 min. 9. lk 30 min. Erityisoppilaille aikaa varataan enemmän. Opettajan/huoltajan arvio oppilaasta tehdään 5 lk. tarkastuksen yhteydessä. Raision 8.-luokkalaisille tehdään ennen terveystarkastusta laaja-alainen terveystottumus-seulontakysely (nuorisoseula), joka sisältää myös masennukseen ja päihdekäyttöön liittyviä kysymyksiä. Tulosten perusteella terveydenhoitaja arvioi koululaisen tuen tarvetta 8. luokan tarkastuksen yhteydessä. Tuen 5

tarpeen perusteella koululaista ja hänen perhettään ohjataan tarvittaessa eri palveluiden piiriin. Kouluterveydenhuollossa on käytössä myös Audit- ja Adsume-päihdemittarit. Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisältö on kuvattu liitteissä 3a ja 3b. Opiskeluterveydenhuolto Lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä, lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa pyritään saamaan kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjaamaan opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Oppilaitos Vuosi terveydenhoitaja lääkäri Ammattioppilaitos 1. 30 45 min. 15 20 min. Kauppaoppilaitos 2. 30 45 min. 15 20 min. Lukio 2. 30 45 min. 15 20 min. Muut vuosiluokat vähintään 30 min. Opiskeluterveydenhuollon tarkastusten sisältö on kuvattu liitteissä 4a ja 4b. 2 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Antamassamme vastuksessa kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen ja seurantaan on ollut virheellistä tietoa. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella on kouluympäristöjen tarkastukset on tehty säännöllisesti 3 vuoden välein terveydenhuoltolain 1326/2010 mukaisesti. Tarkastuksiin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, terveystarkastaja, terveydenhoitaja ja koululääkäri. Tarkastusten järjestämisestä vastaa terveystarkastaja tai työterveyshuolto. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta ja seurannasta vastaa koulun rehtori ja seuranta tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti asetuksen mukaisen toimintaohjelman laadinnan yhteydessä (toimintaohjelma valmisteilla). Vanhempien, oppilaiden ja opiskelijoiden edustusta ei ole ollut tarkastuksissa. Jatkossa heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tarkastuksiin. Tarkastusten toteutuminen on kuvattu liitteessä 5. 6

3 Asetuksen mukainen toimintaohjelma Lounais-Suomen aluehallintovirastolle on toimitettu 27.10.2012 selvitys neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen toimeenpanosta (LSAVI/2265/05.07.03/2012). Toimintaohjelman laadinta on aloitettu ja sen arvioidaan valmistuvan viimeistään 08/2013. 4 Johtopäätökset Raision sosiaali- ja terveyskeskus toteaa omana käsityksenään, että neuvola-asetuksen mukaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on panostettu niin henkilö-, aika- kuin kehittämisresurssejakin riittävästi. On valitettavaa, että suositusten mukaisiin lukuihin ei ole kaikilta osin päästy, mutta nykyinen mitoitus toteuttaa hyvin neuvola-asetuksen kirjainta ja henkeä. Olemme pystyneet vakiinnuttamaan monia toimintoja ja henkilöstöä siten, että mitoituksen ei ole tarvinnut olla tiukasti ottaen täysin suositusten mukainen: kokemus säästää aikaa. Nykyistä runsaampi mitoitus näihin toimintoihin saattaisi vaikuttaa heikentävästi kunnan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimien resursointiin, koska resurssit ovat rajalliset ja yhteen kohteeseen panostaminen merkitsee käytännössä tinkimistä jostain muusta kohteesta. Raisiossa 23.1.2013 Katariina Korkeila johtava ylilääkäri, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Huumonen ylihoitaja 7