Tornion väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 22 384, väkiluku väheni vuoden aikana 104 hengellä. Tavoitteeksi oli asetettu 22 500. Tilikauden ylijäämä oli 7,08 milj. euroa ja toteutui talousarviota 7,0 milj. euroa parempana. (TA 63 110 euroa). Vuosikate oli 6,75 milj. euroa positiivinen (TA 5,11 milj. e). Lainakanta oli 2 483 euroa/asukas (1 758 e/as v. 2012). Investoinnit ilman osakepääomapalautuksia toteutuivat menot 13,058 milj. euroa, tulot 2,84 milj. euroa ja nettona 10,2 milj. euroa (456 e/as). Tornion työttömyysprosentti oli joulukuun 2013 lopussa 16,5 % ja Lapissa 17,1 %. Kuntarakennelaki (1698/2009) astui voimaan 1.7.2013 ja se velvoittaa kuntia selvittämään kuntarakenteen muuttamisen edellytyksiä laissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Tornion kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus käsittelivät Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvään Kuntauudistus - hankkeeseen liittyvää lainsäädännöllistä valmistelua ja täytäntöönpanoa useaan otteeseen vuoden 2013 kuluessa (mm. lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta kv. 25.2.2013, Ilmoitus valtionvarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta kv. 25.11.2013, Sote-uudistuksen väliraportti kh. 7.10.2013). Kuntarakenneuudistukseen liittyvän selvitysalueen osalta Tornion kaupunginvaltuuston kanta oli, että on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa. Kuntarakenteen muuttamiseen tähtääviä selvityksiä ei käynnistetty Kemi-Tornio alueella vuoden 2013 aikana Valtioneuvosto on 6.6.2013 päättänyt, että Kemin ja en sekä Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen tulee aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2013 yhteistoimintasopimuksen Meri-Lapin ympäristöpalveluista ja Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosäännön voimaan tulevaksi 1.1.2014 alkaen. strategia vuosille 2014-2017 hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2013.
Tornion kaupungin sähköinen hyvinvointikertomus 2013-2016 hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa 2013. Tornion kaupungin hankintaohjeet hyväksyttiin konsernijaostossa kesäkuussa 2013. Tornion kaupungin ensimmäinen tietohallintostrategia 2013-2016 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2013. Tietohallintostrategia toteutettiin yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Tietohallintoon ja tietojärjestelmiin liittyen kaupunki oli mukana myös kahdessa maaseutualueen laajakaistahankkeessa (Korpikylä, Kaakamo). Korpikylän laajakaistahankkeen toteuttamiseen liittyvä yhteistyösopimus Tornion kaupungin ja TeliaSoneran välillä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2013 ja hanke toteutetaan vuoden 2014 aikana. Kaakamon hanke eteni kyläyhdistysvetoisesti ns. osuuskuntamallilla, jossa on mukana mm. välirahoittajan roolissa. Kaupungin elinkeinopalvelut järjestettiin Team Botnia Oy:n kautta sekä osallistuttiin Tervolan isännöimän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintaan. Tornion ja Haaparannan yhteinen matkailutoimisto siirtyi joulukuussa 2013 Torniosta Haaparannan puolelle uuteen TornioHaparanda matkakeskukseen. Hyvinvointipalveluissa hyvinvointia edistävää ryhmäohjausta tarjottiin sähköisenä palveluna. Vanhus- ja hoitopalvelujen tulosalueella toimintaa kehitettiin vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla keskittymällä palveluntarpeen arvioinnin ja palveluneuvonnan kehittämiseen. IKÄLAKI - hankkeen kautta tehostettiin ikäihmisille suunnattua palveluneuvontaa. Kotihoidossa otettiin käyttöön RAI -toimintakyvyn arviointimenetelmä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun työvälineeksi. Ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen tarpeen kartoittamiseksi perustettiin työryhmä, jonka työn perusteella todettiin Torniossa olevan liikaa laitospaikkoja ja liian vähän tehostettua palveluasumista ikäihmisille vanhuspalvelulain suositusten mukainen. Lastensuojelukustannusten kartoittamiseksi perustettiin moniammatillinen työryhmä, jonka työn tuloksena mm. lastensuojeluyksikkö Saari ja sosiaalityön perhetyö yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet maltillisesti (3,1 %) yleiseen alueen kustannusnousuun verrattuna. Sivistyspalveluissa, koulupuolella, merkittävin sekä tekninen että sisällöllinen muutos liittyi lukion muuttoon Mercuriaan.
Vuoden 2012 lopulla perustetun ja vuonna 2014 toimintansa varsinaisesti aloittaneen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n uuden toimiluvan hakeminen sekä uuden osakeyhtiön omaisuusjärjestelyt olivat Tornion kaupungin kannalta näkyvin maakuntatason käytännön toimenpide koulutuspalveluiden kehittämisen suhteen. Toimilupaprosessiin kohdentui Tornion kannalta myös negatiivisia vaikutuksia, sillä kaupungista päätettiin samalla lopettaa viestinnän koulutusohjelma. Outokumpu sai yt-neuvottelut päätökseen marraskuussa 2013, joiden tuloksena Torniosta päätettiin vähentää taloushallinnosta 12 työpaikkaa (toteutus vuoden 2014 aikana). Alueen muista yrityksistä mm. Puukeskuksen ja Nordlabin yt-neuvottelut kohdistuivat negatiivisesti Tornioon. Nanso Group ilmoitti toukokuun lopussa yt-neuvottelujen tuloksista, jotka koskivat myös Torniota. Torniosta päätettiin irtisanoa kaksi henkilöä ja koko Suomen tehtaiden henkilöstö päätettiin lomauttaa 2-4 viikoksi. Nanson lomautukset ja irtisanomiset eivät kuitenkaan koskeneet Torniossa tuotannon työntekijöitä. Nanso on Torniossa kaupungin suurimpia työnantajia. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös keväällä 2012 leikkasi lähes 30 % eli 140 ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen aloituspaikoista vuonna 2013. Tästä johtuen myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa käytiin ytneuvottelut, jotka päättyivät helmikuussa 2013. Henkilöstön sopeuttamistarpeeksi täsmentyi 7-8 henkilötyövuotta ja ne kohdistuivat mm. Torniossa sijaitsevalle kaupan ja kulttuurin toimialalle. Vuoden 2014 alusta toimintansa varsinaisesti aloittanut Lapin ammattikorkeakoulu Oy päätti luopua viestinnän koulutuksesta Torniossa. Rajayhteistyö TornioHaparanda yhteistyötä hoidettiin Provincia Bothniensis - yhteistyöorganisaation puitteissa. Provinssin henkilöstössä tapahtui muutoksia elokuussa 2013, jonka jälkeen yhteistyötä hoidettiin tilapäisjärjestelyin. TornioHaaparanta yhteistyö syveni merkittävästi Tornionlaakson maakuntamuseon remontin valmistumisen myötä. Haaparanta liittyy osaksi museota osallistumalla perusnäyttelyn rahoitukseen sekä palkkaamalla museolehtorin museopedagogiikkaa kehittämään. Kysymyksessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke rajat ylittävästä kulttuuriyhteistyöstä. Tornion ja Haaparannan teknisten toimialojen yhteistyössä keskityttiin vuonna 2013 Rajalla På Gränsen -hankekokonaisuuteen keskeisesti kuuluvan uuden matkakeskuksen rakennustöihin sekä tulvansuojeluhankkeen toteuttamiseen.
Matkakeskuksen rakennustöiden aikaan osallistuttiin aktiivisesti selvitystyöhön, joka liittyi suomalaisen joukko- ja tavaraliikennettä palvelevien toimintojen sijoittumiseen. Matkakeskuksen tekninen rakennusurakka otettiin vastaan marraskuussa ja joulukuussa Ruotsin puoleinen liikennöinti siirtyi uuteen matkakeskukseen. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta toimi Torniossa koko vuoden 2013 Tornion kaupungintalolla. Rajaneuvonnalle ei kuitenkaan saatu edelleenkään varmistettua pysyvää rahoitusmallia. Lisäksi Tornion kaupungin ja Pohjoiskalotin neuvoston / Lapin liiton välinen yhteistyösopimus päättyi 31.12.2013, jonka jälkeen palvelu siirtyi Haaparannan puolelle 1.1.2014 alkaen. Seutu- ja alueyhteistyö Tornio osallistui Lappi-tasolla useisiin hankkeisiin liittyen mm. elinkeinotoimintaan (Lapin matkailun imagomarkkinointi, Invest in Lapland) sekä palveluiden kehittämiseen (esim. Lapin aluehallintoviraston vetämä Arjen turvaa kunnissa -hanke). Lapin liitto käynnisti myös maakunnallisen sote-palveluiden selvityshankkeen syksyllä 2013. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus järjesti toimialueellaan mm. koulutusta, työpajoja ja harjoitti edunvalvontaa. Tornio oli mukana useissa kehittämishankkeissa liittyen mm. matkailuun (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustamistyö, Perämeren alueen matkailullinen kehittäminen, LEO-yhteistyö) ja järjestöyhteistyöhön (Majakka ry.). Myös Meri-Lapin brändityötä vietiin eteenpäin ja edunvalvonnan suhteen suurimmat kysymykset liittyivät mm. liikennekysymyksiin kuten Kemi-Tornion lentoaseman kohtaloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen Kemi-Tornio alueella. Vuoden 2013 lopulla Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus teki päätöksen muuttaa nimensä Meri- Lapin kehittämiskeskukseksi. Myös matkailuyhteistyö eteni, sillä vuonna 2013 päätettiin perustaa Meri-Lapin Matkailu Oy vuosien valmistelun tuloksena. Talouden toteutuminen 2013 Tilinpäätös 2013 toteutui kokonaisuutena talousarviota selvästi parempana johtuen pääasiassa verotulojen kasvusta talousarvioon nähden. Kunnallisverot kasvoivat 1 586 752 euroa talousarvioon nähden. Kokonaisuudessaan verotulot ylittyivät 1,6 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvuun vaikutti osittain se, että valtiovarainministeriö tarkisti vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloja koskevia veronsaajien jako-osuuksia. Kunnallisveron uusi jako-osuus on 63,20 % (vanha 62,41 %) Kunnallisveron ylitykseen vaikutti myös tilitysjärjestelmän muutos, jossa tammikuussa erääntyvät lisäverot tilitettiin jo joulukuussa.
Satunnaisia tuloja kertyi 5,25 milj. euroa Ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisesta ja siihen liittyvistä omaisuuksien siirroista peruspääoman palautuksena kaupungin kautta Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Käyttötalouden osalta toimintakate oli 0,37 milj. euroa huonompi kuin talousarviossa. Hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitystä 1,17 milj. euroa. teknisten palvelujen netto ylitys oli 0,28 milj. euroa. Sivistyspalvelujen ja keskushallintopalvelujen osalta onnistuttiin talousarviota paremmin. Suurimmat ylitykset kohdistuivat hyvinvointipalveluissa erikoissairaanhoidon menojen ylitykseen 477 916 euroa sekä ensihoidossa 340 000 euroa ja vammaispalvelulain mukaisissa asumisyksiköissä ja henkilökohtaisten avustajien käytössä. Käyttötaloudessa ulkoisia toimintatuloja kertyi 17,03 milj. euroa, mikä alitti talousarvion 179 289 eurolla ja oli 1,17 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2013 yhteensä 126 milj. euroa, mikä oli 191 784. euroa talousarviota ja 2,26 milj. euroa (2,2 %) edellisvuotta enemmän. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 44,0 milj. euroa, joka alitti 674 319 eurolla talousarvion ja oli 0,9 milj. euroa (2,1 %) edellisvuotta enemmän. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat edellisvuoden 23,8 milj. eurosta 24,6 milj. euroon. Lisäystä oli 3,1 % ja ylitti talousarvion 0,47 milj. eurolla. ei nostanut kunnallisveroa eikä kiinteistöveroja vuodelle 2013. Verotuloja saatiin yhteensä 77,7 milj. euroa eli 3 472 e/as (lisäystä edelliseen vuoteen 4,97 milj. e eli 6,8 %). Yhteisöverotulot olivat 2,1 milj. euroa, vähennystä talousarvioon 0,3 milj. euroa. Kiinteistöverot olivat 6,0 milj. euroa, lisäystä talousarvioon 0,3 milj. euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 38,3 milj. euroa (lisäystä edelliseen vuoteen 2,8 milj. euroa eli 8,0 %). Verorahoitus oli yhteensä 116,0 milj. euroa, mikä on 8,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2013 vuosikate on 6,75 milj. euroa positiivinen eli 302 euroa/asukas (v. 2012 vuosikate oli 2,66 milj. euroa ja 118,5 e/as). Tilikauden tulos on 7,07 milj. euroa positiivinen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 7,08 milj. euroa. Tämän jälkeen taseeseen kertyy ylijäämää 18,26 milj. euroa. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2013 tilinpäätöksessä on 55,5 milj. euroa, mikä on 2 483 euroa/asukas (ed. vuonna 39,53 milj. euroa ja 1758 e/as). Vuoden 2013 lainakanta on Torniossa kuntien keskimääräistä lainakantaa 2 553 e/asukas 70 e/asukas pienempi. Lainakannan kasvu johtuu vuodenvaihteen yli otetusta lyhytaikaisen kassalainan, noin 11,0 milj euroa suuremmasta määrästä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen lainamäärä asukasta kohti on 1 992 euroa / as. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 5 196 euroa/asukas (v. 2012 oli 4 541 e/as).
Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. oli 1407, josta vakinaisia oli 1 042. Vakinaisten määrä laski edellisvuodesta kahdella henkilöllä, kokonaismäärän kasvaessa 24 henkilöllä. Investointien toteutuminen Tornion kaupungin investointien menot olivat 13,058 milj. euroa, tulot olivat 2,8 milj. euroa, netto 10,210milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat: Putaan Yläkoulun peruskorjauksen aloitus Putaan liikuntahallin peruskorjauksen loppuunsaattaminen Arpelan koulun rakentamisen loppuun saattaminen Tulvasuojelu ruoppauksen aloitus Kromilaakso-hanke Möljän alueen kehittämishanke Matkakeskushanke Raimo Ronkainen Kaupunginjohtaja
TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2012 TP 2013 TP13-TP12 Muutos% TA 2013 TP 2013 TA-ero % 1 Toimintatulot 18 207 17 033-1 173-6,4 7 17 212 17 033-179 -1,0 Toimintamenot -123 542-126 204 2 662 2,2-126 012-126 204 192 0,2 Toimintakate -105 335-109 170-3 835 3,6, -108 799-109 170-371 -0,3 Verotulot yhteensä 72 728 77 707 4 978 6,8 76 100 77 707 1 607 2,1 Kunnallisverotulot 65 170 69 586 4 415 6,8 68 000 69 587 1 586 2,3 Kiinteistöverotulot 5 664 6 013 349 6,2 5 700 6 013 313 5,5 Yhteisöverotulot 1 893 2 106 213 11,3 2 400 2 106 294-12,3 **Verotulot e /as 3 234 3 472 238 7,4 3 382 3 472 90 2,7 Valtionosuudet 35 495 38 326 2 831 8,0 38 625 38 326-299 -0,8 ** Valtionosuudet e/as 1 578 1 712 134 8,5 1 716 1 712-4 -0,2 Rahoituserät -223-103 120-53,8 815 103-712 -87,4 Vuosikate 2 665 6 758 4 093 153,6 5 110 6 758 1 648 32,3 **Vuosikate e/as 118 302 184 155,9 227 301 74 32,6 Yli/alijäämä tilikaudelta -484 7 080 7 564 1 562 63 7 080 7 017 Taseessa kert. ylijäämä(+) 11 186 18 267 7 081 63,3 11 249 18 267 7 018 62,4 Lainakanta, 1000 e 38 538 55 584 17 046 44,2 46 561 55 584 9 023 19,4 *Lainakanta e/as 1 758 2 483 725 41,2 2 069 2 483 414 20,0 Konsernilainakanta, 1000 e 102 109 116 303 14 194 13,9 *Konsernilainat e/as 4 541 5 196 655 14,4 Investoinnit, brutto, 1000 e 8 888 13 058 4170 46,9 15 158 13 058-2 100-13,9 * bruttoinv. e/asukas 395 583 188 47,6 673 878 205 30,5 Investoinnit, netto, 1000 e 7 639 10 210 2 571 33,7 11 700 10 210-1 490-12,7 * nettoinv. e/asukas 339 456 117 34,5 520 456-64 -12,3 Asukasluku 22 488 22 384-104 -0,5 22 500 22 384-116 -0,5 Tuloveroprosentti 20,00 % 20,00 0,0 % 20 20