Opiskelijoiden hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. Liitteenä Opinto-ohjaus opintojen eri vaiheissa Kriisisuunnitelma

Opiskelijoiden hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma Liitteenä Opinto-ohjaus opintojen eri vaiheissa Kriisisuunnitelma Syyskuu 2011

2 Sisällysluettelo OPISKELUHYVINVOINTIPALVELUT ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 3 OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ... 3 OPINTO-OHJAUS... 5 KURAATTORIT... 6 Lastensuojeluilmoituksen tekeminen... 6 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO... 7 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 7 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI... 9 Mitä koulukiusaaminen on?... 9 Miten voidaan ennaltaehkäistä kiusaamista?... 9 Toimintamalli kiusaamistilanteissa... 9 1 Kiusaamiseen on puututtava välittömästi... 9 2 Kiusaamistilanteen selvittäminen... 9 3 Keskustele kiusatun kanssa... 10 4 Keskustele kiusaajan kanssa... 10 5 Tilanteen arviointi... 10 6 Ota yhteys sekä alaikäisen kiusatun että alaikäisen kiusaajan (/kiusaajien) huoltajiin.... 10 7 Ammattiopiston sanktiojärjestelyt... 10 8 Keskustelu ryhmän kanssa... 11 9 Ammattiopiston sisäinen tiedottaminen... 11 10 Seuranta... 11 MIELENTERVEYS... 11 Nuoruusiän kehityspiirteitä... 11 Miten pääsee hoitoon?... 12 PÄIHDEOHJELMA... 12 Päihdetilanteisiin puuttuminen... 13 LIITE 1 LIITE 2 Opinto-ohjaus opintojen eri vaiheissa Kriisisuunnitelma

3 OPISKELUHYVINVOINTIPALVELUT ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Etelä-Savon ammattiopistossa opiskelijan hyvinvointipalveluista vastaavat useat tahot. Kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa niin, että hänen opintonsa sujuvat hyvin ja valmistuminen on mahdollista normaaliajassa. Hyvinvointityötä tukevat opiskelijahuollon toimintamallit, esim. kriisitoimintamalli, päihdeohjelma ja kiusaamisen vastainen toimintamalli, ovat osa oppilaitoksen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa. Tässä suunnitelmassa kuvatut opintoohjauksen ja opiskelijahuollon palvelut koskevat opiskeluterveydenhuoltoa ja opiskelijapastoria lukuun ottamatta toistaiseksi vain ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opiskelijoita (nuorten koulutus). Etelä-Savon ammattiopistossa työskentelee seitsemän päätoimista opinto-ohjaajaa; viisi Mikkelissä ja kaksi Pieksämäellä. Juvan toimipisteessä toimii opinto-ohjaaja, joka osallistuu myös opetukseen. Mikkelissä työskentelee lisäksi yksi osa-aikainen opinto-ohjaaja. Ohjattavien määrä päätoimisilla opinto-ohjaajilla vaihtelee aloittain sekä muiden työtehtävien mukaan n. 220 opiskelijasta n. 400 opiskelijaan. Opinto-ohjaajien työt on jaettu aloittain ja pyrkimyksenä on ollut keskittää saman toimipisteen tutkinnot samalle opinto-ohjaajalle. Oppilaitoksessa toimii kolme kokoaikaista ja yksi osa-aikainen kuraattori, joilla on omat vastuualueensa tutkinnoittain. Kuraattorit toimivat oppilaitoksen opiskelijahuollon tehtävissä ja tuovat sosiaalityön ammatillista osaamista opiskelun sekä opetus- ja ohjaustyön tueksi. Kuraattori on opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan tärkeä työpari. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia Etelä-Savon ammattiopistossa opiskelevien opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta. Terveydenhoitajien tavoitteena on edistää opiskelijan hyvinvointia sekä seurata ja tukea opiskelu- ja työkykyä. Oppilaitoksessa on kolme asuntolaa. Asuntolanhoitajat järjestävät myös ohjattua vapaa-ajan toimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Asuntoloissa on myös yövalvonta, joka lisää asumisen turvallisuutta. Oppilaitoksen järjestys- ja asuntolasäännöt velvoittavat kaikkia asuntolassa asuvia toimimaan siten, että asuntolassa on hyvä asua. Oppilaitospastori tarjoaa opiskelijoille ja henkilökunnalle opastusta Mikkelin evankelis-luterilaisten seurakuntien toimintaan, kirkollista asiantuntemusta ja keskusteluapua henkisissä ja hengellisissä kysymyksissä. OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ Opiskelijahuoltoryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on mukana edistämässä turvallista ja avointa oppimisympäristöä. Opiskelijahuoltoryhmät toimivat kaikissa Etelä-Savon ammattiopiston toimipisteissä kiinteässä yhteistyössä opinto-ohjauksen kanssa. Opiskelijahuoltoryhmän ja yksittäisten ryhmän jäsenten tehtävänä on tukea opiskelijoita kokonaisvaltaisesti opintoihin ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijahuollossa työskentelevät henkilöt, heidän toimenkuvansa ja vastaanottoaikansa esitellään opiskelijoille heti opintojen alussa. Opiskelijahuoltoryhmässä voidaan käsitellä yksittäisten opiskelijoiden opintoihin tai elämäntilanteeseen

liittyviä pulmia. Opiskelijahuoltoryhmät kokoontuvat kerran jaksossa. Ryhmän kutsuu koolle opinto-ohjaaja ja siihen kuuluvat lisäksi alan tiimikoordinaattorit, ryhmänohjaajat, erityisopetusvastaava, kuraattori, terveydenhoitaja ja tarvittaessa myös muut yhteistyötahot, kuten asuntolanhoitaja ja koulutuspäällikkö. Ryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia. 4 HYVINVOINTIPALVELUT KURAATTORIT OPETUKSEN JA OHJAUKSEN TUKIPALVELUT OPISKELIJA- HYVIN- VOINNIN YHDYS- HENKILÖ KIRJASTO ASUNTOLAN HOITAJA OPO ERVA OPETUS JA OHJAUS OPISKELIJA RYHMÄN OHJAAJA OPINTOSIHTEERI OPETTAJAT OPISKELIJA YHDISTYS KV-TOIMINTA OPPILAITOS- PAPPI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLTO Opiskeluhyvinvointipalvelut Etelä-Savon ammattiopistossa Yllä olevassa kuviossa on kuvattu Etelä-Savon ammattiopiston opiskeluhyvinvoinnin palvelut. Opetuksen ja ohjauksen palvelut ovat niitä palveluja, jotka tukevat opiskelijalähtöisesti opiskelun suunnittelua ja etenemistä pedagogisen ajattelun ja toiminnan mukaisesti. Opetus- ja ohjauspalveluiden toteutumisen takaamiseksi on huolehdittava siitä, että ne ovat lähellä opiskelijaa ja että niiden toteutukseen on varattu riittävä resurssi. Opetuksen ja ohjauksen tukipalvelut tukevat niin ikään opintojen etenemistä, mutta annettu tuki on usein kertaluonteista sekä vastaamista yksittäiseen, rajattuun asiaan. Annetusta tuesta vastaavat eri alojen asiantuntijat, kuten kirjastonhoitajat ja opintosihteerit. Hyvinvointipalvelut ovat opiskelijan henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja elämän suunnittelun palveluja. Tavoitteena on tukea opiskelijaa niin, että opinnot voivat sujua mahdollisimman hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Hyvinvointipalveluja antavat eri asiantuntijat ja he toimivat sekä yksilöettä ryhmätasolla.

5 OPINTO-OHJAUS Ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Hyvässä oppilaitoksessa on hyvin toimiva opinto-ohjaus. Etelä-Savon ammattiopiston arvot opiskelijan hyvä, yhteisöllisyys ja tuloksellisuus toteutuvat opinto-ohjauksessa. Opiskelijaa kuullaan, hänen mielipidettään arvostetaan ja otetaan huomioon koulutusta kehitettäessä. Hyvä oppilaitos vetää puoleensa, opiskelijat pystyvät motivoitumaan opiskeluihinsa ja valmistuvat ammattiin. Ammatillisen peruskoulutuksen opinto-ohjaus on jatkoa peruskoulun oppilaanohjaukselle, ja sitä sisältyy kaikkiin tutkintoihin vähintään 1,5 ov. Opinto-ohjauksen perustana ovat tarvelähtöisyys ja monipuolisuus. Opinto-ohjaus on henkilökohtaista, pienryhmä- sekä luokkaohjausta. Opinto-ohjaus on koko opiskeluajan jatkuva prosessi, jonka sisältö määräytyy sen mukaan, millaisia kysymyksiä tai haasteita opiskelijat kohtaavat opintojensa eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen painopiste vaihtelee opiskelijan tilanteen mukaan. Tavoitteena voi olla opiskelijan kasvun ja kehityksen ohjaus (psykososiaalinen tuki), opiskelutaitojen ja opiskelun ohjaus tai ammatillisen suuntautumisen ohjaus. Opinto-ohjauksen onnistumisen edellytyksenä on koko henkilöstön osallistuminen opiskelijan ohjaukseen. Päävastuu ohjauksen suunnittelusta on kuitenkin ammattiopiston opinto-ohjaajilla. Opinto-ohjaajien ohella keskeisessä roolissa ohjauksen toimijoina ovat ryhmänohjaajat. Etelä-Savon ammattiopiston opinto-ohjaajien työt on jaettu aloittain ja pyrkimyksenä on ollut keskittää saman toimipisteen tutkinnot samalle opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjaajat tekevät kiinteää yhteistyötä muun opiskelijahuollon kanssa (kuraattori, opiskeluterveydenhuolto, erityisopettajat ym.). Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja, jonka kanssa opinto-ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Jokaiseen toimipisteeseen on lisäksi nimetty erityisopetuksesta vastaava opettaja (erva), joka vastaa yhdessä ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa HOJKS:n laadinnasta ja toteutuksen seurannasta sekä osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. Opinto-ohjaajat muodostavat tiimin, joka kokoontuu säännöllisesti. Sen toimintaa organisoi tiimikoordinaattori. Aloilla tehtävän ohjaustyön lisäksi tiimikoordinaattori vastaa Mikkelissä mm. kahden tutkinnon opinnoista sekä Urheiluakatemian opiskelijoista. Pieksämäellä nämä vastuualueet on jaettu opinto-ohjaajien kesken. Opinto-ohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä opintosihteerien sekä oppilaitoksen markkinoinnista vastaavien henkilöiden kanssa. Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa Etelä-Savon ammattiopiston koulutustarjonnasta ja muusta toiminnasta eri sidosryhmille. Etelä-Savon ammattiopistossa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Maahanmuuttajien ohjausta ammatillisissa opinnoissa on kehitetty mm. hanketoiminnan avulla. Jokaisen oppilaitokseen valitun maahanmuuttajan on läpäistävä suomen kielen testi. Suo-

men kielen taitotasosta riippuen, maahanmuuttajataustaiset opiskelijat opiskelevat suomen kieltä (4 ov) omana s2-ryhmänään. Lisäksi englannin kielen voi suorittaa B2-tasoisesti. Liitteenä on selvitys opinto-ohjauksesta opintojen eri vaiheessa: Ohjaus opintojen alkaessa, opintojen aikana ja opintojen päättyessä. (LIITE no 1) 6 KURAATTORIT Kuraattorit toimivat oppilaitoksen opiskelijahuollon tehtävissä ja tuovat sosiaalityön ammatillista osaamista opiskelun sekä opetus- ja ohjaustyön tueksi. Kuraattorit muodostavat tiimin, joka kokoontuu säännöllisesti. Sen toimintaa organisoi tiimikoordinaattori. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä opiskelija itse, vanhemmat, opettajat tai kuka tahansa, joka on huolestunut nuoren tilanteesta ja katsoo asiaan puuttumisen tarpeelliseksi. Kuraattorit ovat tavattavissa sovittuina aikoina ja muuten puhelimitse, sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä. Kuraattorit tekevät asiakastyötä sekä oppilaitoksessa että oppilaitoksen ulkopuolisissa verkostoissa. Tämän lisäksi he kehittävät opiskelijahuollon toimintamalleja yhdessä muiden oppilaitoksen opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Asiakastyö aloitetaan kartoittamalla opiskelijan kanssa hänen elämäntilanteensa (voimavarat, arjen sujuminen, toimintakyky, henkilökohtainen hyvinvointi). Sen jälkeen ryhdytään etsimään opiskelijalle sopivia ratkaisuja opiskelun tukemiseksi. Kuraattorin työ painottuu psykososiaaliseen työhön ja opiskelijan ohjaukseen eri elämäntilanteissa. Työmuotoja ovat mm. henkilökohtaiset tapaamiset, teemakeskustelut opiskelijaryhmissä, sosiaaliset selvitykset ja lausunnot (esim. Kela, lastensuojelu). Kuraattori toimii myös opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä sekä osallistuu oppilaitoksen erilaisten työ- ja kehittämisryhmien toimintaan. Paikalliset yhteistyöverkostot sekä alueelliset ja seudulliset yhteistyötapaamiset ovat olennainen osa kuraattoreiden työtä. Syksystä 2010 lähtien on oppilaitoksessa toteutettu tehostettua ohjausja tukitoimintaa Varikossa sellaisille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Varikko on osa oppilaitoksen opiskelijahuollon toimintaa. Varikossa työskentelee palveluohjaaja, joka tekee parityötä opinto-ohjaajien, opettajien ja erityisopettajien kanssa. LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMINEN Lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarkoituksena on turvata nuoren ikätasoinen kasvu ja kehitys sekä turvallinen elinympäristö. Jos saat tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta opiskelijasta, kerro siitä mahdollisimman pikaisesti kuraattorille. Yhteydenoton jälkeen voidaan suunnitella, minkälaista tukea opiskelija tarvitsee.

Kuraattorilla on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus, mutta samalla hänen on valvottava opiskelijan edun toteutumista ja ohjattava opiskelijaa saamaan riittävää apua. Jokaisella viranomaisella on lastensuojelulain 25 :n mukaan ilmoittamisvelvollisuus lastensuojelun tarpeesta. Lain mukaan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää nuoresta, jonka oma käytös, olosuhteet tai hoidon ja huolenpidon tarve edellyttää lastensuojelun tarpeiden selvittämistä, on siitä viipymättä ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä lastensuojelusta vastaavalle työntekijälle. HUOM! Aikaisemmin laki puhui ilmeisestä lastensuojeluntarpeesta, nyt sanamuoto on väljempi: riittää kun esim. opettaja tai joku muu oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva arvioi nuoren tilanteen edellyttävän lastensuojelutarpeen selvittämistä. Viranomaisella ei ole asiassa harkintavaltaa, vaan ilmoitusvelvollisuus menee jopa salassapitovelvollisuuden ohi. 7 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia ammattiopistossa opiskelevien opiskelijoiden terveydestä ja turvallisuudesta. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja olla mukana tukemassa opiskelukykyä ja yleistä työkykyä. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja kaikki yli 4 kk päätoimisesti opiskelevat henkilöt. Vastaanottokäynnit ovat maksuttomia, lukuun ottamatta joitain lääkärin kirjoittamia todistuksia, joista peritään asetuksen mukaiset maksut (esim. ajokorttitodistus). Etelä-Savon ammattiopiston opiskeluterveydenhuollossa toimii kolme päätoimista ja kaksi osaaikaista terveydenhoitajaa. Kullakin terveydenhoitajalla on omat vastuualueensa toimintayksiköittäin. Pieksämäen toimipisteessä työskentelee osa-aikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa toimii lääkäri sekä Mikkelissä että Pieksämäellä. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen vastuu nuortensa kasvatuksesta. Oppilaitos tukee kasvatusta ja vastaa opetuksesta. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin välisenä yhteistyönä, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö käynnistyy syksyisin järjestettävillä kotiväenilloilla. Yhteydenpito huoltajiin tapahtuu tarvelähtöisesti koko opiskelun ajan. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille jaetaan Wilma-tunnukset, joiden avulla voi seurata nuoren opiskelujen etenemistä sekä pitää yhteyttä opettajiin.

8 HAKEUTUMINEN TOISELLE ASTEELLE PERUSKOULUN VANHEMPAINILLAT TUTUSTUMISKÄYNNIT TIEDOTUS HUOLTAJILLE tiedotusvälineet, markkinointimateriaali, tiedusteluihin vastaaminen OPPILAITOKSEN AVOIMET OVET OPINTOJEN ALKUVAIHE OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN KOTIVÄENILLAT paikalla ryhmänohjaajat, opettajat opot, kuraattorit, terveydenhoitajat Opiskelijan opas joka kotiin Wilma-tunnukset huoltajille WILMA YHTEYDENPIDON VÄLINEENÄ ryhmänohjaajan viestit poissaolojen seuranta ryhmien työjärjestykset HOJKS-TAPAAMISET erityisopiskelijaksi nimeäminen OPINTOJEN ETENEMISVAIHE WILMA YHTEYDENPIDON VÄLINEENÄ ryhmänohjaajan, opon, opettajan, kuraattorin viestit poissaolojen seuranta ryhmien työjärjestykset opintosuoritusten seuranta OPPILAITOKSEN AVOIMET OVET JA MUUT TAPAHTUMAT HUOLTAJIEN TAPAAMISET TARVITTAESSA HOJKS-päivitykset verkostopalaverit OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHE MUU YHTEYDENPITO puhelimitse, sähköpostitse, tarvittaessa kotiväenillat VALMISTUMISJUHLAT Laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/98, 5 ) säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta olla yhteistyössä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa.

9 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI Oppilaitoksessamme on kiusaamisen suhteen nolla toleranssi. Tämä toimintamalli on ensisijainen työväline opiskelijoitten välisen koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. MITÄ KOULUKIUSAAMINEN ON? Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku opiskelija joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön suhteessa kiusaajaan. Kiusaajalla on enemmän valtaa, hän on usein uhriaan fyysisesti vahvempi, isompi, vanhempi tai persoonaltaan räväkämpi. Kiusaamaan ryhtyessään kiusaaja ei välttämättä ole suuttunut uhrille mistään erityisestä asiasta tai ole vihainen. Kiusaaminen ei useimmiten myöskään ole reaktio siihen, että uhri sanoo tai tekee jotain kiusaajaa erityisesti suututtavaa, vaikka kiusaaja saattaakin puolustautua väittämällä niin. Kiusaaminen muodostuu pikemminkin tavaksi, jolla kiusaaja dominoi uhriaan ja varmistelee asemaansa toverijoukossa. MITEN VOIDAAN ENNALTAEHKÄISTÄ KIUSAAMISTA? Ryhmäohjaajat tiedottavat opiskelijoille kiusaamisen vastaisesta toimintamallista jokaisen uuden ryhmän aloittaessa opiskelunsa. Toimintamalli tulee käsitellä myös vanhempainilloissa. Käsittelystä vastaa opiskelijahuollosta vastaava koulutuspäällikkö Laila Huttunen. Opetukseen suositellaan integroitavaksi koulukiusaamisteemoja, esimerkiksi ryhmäytymisharjoitteet ovat erinomaisia keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisyksi. TOIMINTAMALLI KIUSAAMISTILANTEISSA 1 KIUSAAMISEEN ON PUUTUTTAVA VÄLITTÖMÄSTI Jos kiusaamista havaitaan, tilanne tulee keskeyttää välittömästi. Tämä koskee kaikkia Etelä-Savon ammattiopistossa työskenteleviä /opiskelevia sekä alihankkijoina toimivia henkilöitä. Keskustele heti asianosaisten kanssa ja tee vapaamuotoinen kirjaus tapahtumien kulusta. Kirjaukset toimitetaan aina kuraattorille 2 KIUSAAMISTILANTEEN SELVITTÄMINEN Jatkoselvittelytilanteessa tulee olla paikalla aina vähintään kaksi henkilökuntaan kuuluvaa!

Älä vähättele tapahtunutta! Selvittäjän tulee säilyttää rauhallinen ja puolueeton asenne asianosaisiin. Selvitä mitä on tapahtunut. Ketkä ovat kiusaamistilanteen osapuolet? 10 3 KESKUSTELE KIUSATUN KANSSA Kuuntele, mitä on tapahtunut. Selvät tositilanteet, joissa kiusaamista on tapahtunut, kirjataan muistiin Selviytymiskeinojen etsiminen. 4 KESKUSTELE KIUSAAJAN KANSSA Jos kiusaajia on useita, keskustele kunkin kanssa erikseen mielellään saman oppitunnin aikana. Tee selväksi, että kiusaaminen on väärin, eikä sitä sallita. Vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen: kiusaajan syyttelyn sijasta keskittykää etsimään ratkaisu kiusaamisen poistamiseksi. Miten kiusaaja voisi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei kiusaaminen enää jatku? 5 TILANTEEN ARVIOINTI Mikäli tapaus on soviteltavissa, ota yhteys kuraattoriin. Mikäli kiusatun mielestä asia ei ole sovittavissa osapuolten välillä, edetään kohdan 6. mukaisesti. Vakavissa tapauksissa otetaan yhteyttä poliisiin. Oppilaitoksessa tapahtuva väkivalta voi täyttää monenkin rikoksen tunnusmerkit. Räyhääminen, sopimaton kielenkäyttö, poistumis-kehotuksen noudattamatta jättäminen esimerkiksi voi olla rangaistavaa rauhan rikkomisena, kunnian loukkaamisena tai vahingontekona. Jos kiusaamistilanteessa on esiintynyt fyysistä väkivaltaa, on kiusattu toimitettava viipymättä lääkärintarkastukseen tarvittaessa saattajan kanssa. 6 OTA YHTEYS SEKÄ ALAIKÄISEN KIUSATUN ETTÄ ALAIKÄISEN KIUSAAJAN (/KIUSAAJIEN) HUOLTAJIIN. Alle 18-vuotiaiden osalta on kuulemistilaisuuksiin kutsuttava huoltajat. Jos huoltajia ei tavoiteta puhelimitse, kutsu kuulemistilaisuuteen on lähetettävä kirjallisena. Kuulemistilaisuudesta laaditaan kirjallinen muistio, joka toimitetaan rehtorille, kuultavalle opiskelijalle sekä alaikäisen osalta hänen huoltajilleen. Muistion laatija nimetään kuulemistilaisuuden alussa. Muistiossa tulee olla kirjattuna tapahtumien kulku kaikkien osapuolen kertomana, oppilaitoksen kannanotto tapahtuneeseen sekä mahdolliset seuraamukset lainkohtineen. 7 AMMATTIOPISTON SANKTIOJÄRJESTELYT Vakavissa tapauksissa voidaan soveltaa laki ammatillisesta koulutuksesta annettuja rangaistustoimenpidemahdollisuuksia. Näitä ovat: kirjallinen varoitus (koulutuspäällikön päätöksellä) tai määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta (rehtorin päätöksellä). Asuntolapaikan menettämisestä

11 päättää rehtori. Sanktioita käytettäessä on järjestettävä kuulemistilaisuudet, jotka dokumentoidaan huolellisesti. 8 KESKUSTELU RYHMÄN KANSSA Hyvin usein kiusaaminen on ryhmäilmiö, kiusaamista käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää ryhmätyömenetelmiä. Tärkeää on saada opiskelijat huomaamaan, että jokainen on omalta osaltaan vastuussa ryhmän hyvinvoinnista ja että jokainen voi siihen myös vaikuttaa. Ryhmäohjaaja voi pyytää opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluvia avustamaan työskentelyssä. 9 AMMATTIOPISTON SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Tiedota tapahtuneesta mukana olleiden opiskelijoiden opiskelijahuoltoryhmälle. 10 SEURANTA Kiusaamistilanteen selvittelyn ja mahdollisten sanktiomenettelyiden jälkeen on tilannetta syytä seurata tarvittavan ajan. Sekä kiusaajalle että kiusatulle tulee antaa mahdollisuus keskusteluun niin halutessaan terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa, jotka tarvittaessa ohjaavat keskustelemaan oppilaitoksen ulkopuolelle. MIELENTERVEYS Hyvään mielenterveyteen ja ammattitaitoon liittyy joukko tärkeitä kykyjä: kyky ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen, rakkauteen, henkilökohtaiseen tunteiden ilmaisuun, kyky ja halu vuorovaikutukseen, kyky osallistua sosiaalisesti ja pitää puolensa alistumatta toisten uhriksi, kyky erottaa omat ajatukset ja tarpeet toisten vastaavista ja kyky tehdä työtä. Ongelmatilanteissa hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa yksilöä hallitsemaan ahdistusta, sopeutumaan, säilyttämään oman identiteettinsä ja sosiaalisen itsenäisyytensä, kestämään menetyksiä ja ymmärtämään ja jäsentämään todellisuutta. Nuoruusikä luo perustan aikuisuuden mielenterveydelle. Siksi on tärkeää, että nuoret uskaltavat hakea apua, jos kokevat ylivoimaisilta tuntuvia ongelmia, joista ei yksin selviä. NUORUUSIÄN KEHITYSPIIRTEITÄ Nuoruuteen kuuluu, että asiat muuttuvat jatkuvasti niin olosuhteissa kun mielessäkin. Jokaisella on jonkinlaista mielialojen vaihtelua, haluttomuutta, kyllästymistä ja suuria innostuksen hetkiä. Useilla on hetkellisesti tämän tapaisia tuntemuksia ja käytöshäiriöitä. Välillä jokainen tuntee olonsa oudoksi, mutta yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Nuoret oireilevat eri tavoin. Hiljaiset tytöt saattavat voida huonosti pitkäänkin ennen kuin kukaan huomaa heidän tilaansa. Oireilu saattaa kehittyä myöhemmin masennukseksi tai syömishäiriöksi. Vilkkaamat pojat käytöshäiriöineen ja muine oireiluineen huomataan usein helpommin.

Enemmistö aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä on saanut alkunsa nuoruusiässä. Siksi ei ole ihme, että nuoruuden aikana mielenterveyden häiriöt ovat yhtä tavallisia kuin aikuisena ja selvästi yleisempiä kuin lapsena. Tutkimusten mukaan noin 20-30%:lla nuorista esiintyy sellaisia mielenterveyden häiriöitä, joissa ulkopuolinen apu oli tarpeen. Tavallisempia oireita ovat masennus ja ahdistuneisuus. Muita häiriöitä voivat olla unihäiriöt, itkuisuus, paha mieli - mieli maassa, häpeän tunteet ilman syytä, syyllisyys ilman syytä, välinpitämättömyys, pelot ja säikähdykset, uhmakkuus, keskittymisvaikeudet, töniminen, tappeleminen aggressiiviset leikit, tottelemattomuus, tavaroiden rikkominen, syömishäiriöt, itsetunnon lasku. 12 MITEN PÄÄSEE HOITOON? Jos havaitset opiskelijalla edellä mainittuja oireita, kannattaa jutella hänen kanssaan suoraan asiasta. Jos tuntuu, että haluat paikalle toisen aikuisen, pyydä mukaan kuraattori tai terveydenhoitaja. Terveydenhoitajan kautta opiskelijalla on mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle. Opiskelijaterveydenhuollon lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoidon piiriin. PÄIHDEOHJELMA Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Suomessa yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Yleiseksi ongelmakäytöksi määritellään sellainen päihteiden käyttö, joka aiheuttaa vahinkoa tai haittaa käyttäjälle itselleen ja hänen lähiympäristölleen. Tämän määritelmän kautta tulisi tarkastella jokaisen opiskelijan tilannetta, kun epäillään päihteiden väärinkäyttöä. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä tarkemmin on asiaan paneuduttava ja minimoitava vahinkoja ja haittoja nuoren psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Päihteet aiheuttavat turvallisuusriskin niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneenä sattuneita tapaturmia. Myös asiakkailla on oikeus saada turvallinen palvelu päihteettömältä opiskelijalta. Etelä-Savon ammattiopiston järjestyssääntöjen mukaan päihteiden tai huumeiden hallussapito ja/tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty koulun alueella mukaan lukien asuntolat. Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella, samoin oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa, vierailuilla ja edustustehtävissä. Alla luetellut piirteet voivat olla merkki päihteiden ongelmakäytöstä: työssä / opinnoissa selviäminen heikkenee rahantarve kasvaa ja ystäväpiiri mahdollisesti vaihtuu poissaolot lisääntyvät, varsinkin aamuisin ja maanantaisin henkilöllä on epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua henkilön luonne muuttuu henkilöllä esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta

henkilössä on erilaisia fyysisiä merkkejä, jotka riippuvat käytetystä aineesta: laajentuneet silmäterät tai verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, painon muutos, uneliaisuus, tokkuraisuus tietyille aineille ominainen haju esim. tinneri, kannabis henkilöllä on hallussaan esim. piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäkö ja olemus muuttuvat 13 PÄIHDETILANTEISIIN PUUTTUMINEN Opiskelija ei voi olla päihtyneenä opetustilanteessa. Oppilaitoksessamme on alkometrejä, joiden käyttö on mahdollista päihteettömyyden ennaltaehkäisyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Kun havaitaan tai epäillään, että opiskelija on päihtynyt, tilanteeseen on puututtava välittömästi. Paikalle on hyvä saada toinen henkilökunnan edustaja. Opiskelijalla on oikeus osoittaa, ettei ole päihteiden vaikutuksen alainen. Vapaaehtoinen puhalluttaminen toteutetaan joko oppilaitoksessa, opiskeluterveydenhuollon vastaanottotiloissa, terveyskeskuksessa tai poliisin toimesta. Vapaaehtoinen huumeseula otetaan terveyskeskuksessa ja lähetteen sinne tekee terveydenhoitaja. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, varataan aika huumeseulaan terveyskeskuksen ensiapupäivystyksen kautta. Jos opiskelija ei suostu vapaaehtoiseen puhallutukseen tai huumeseulaan, opettajalla on oikeus ja velvollisuus sulkea päihtynyt opiskelija opetuksesta loppupäiväksi. Opettajan tulee arvioida, voiko päihtyneen opiskelijan laittaa yksin kotiin vai tarvitseeko hän esim. saattajan. Opettaja tekee tilanteesta vapaamuotoisen kirjauksen, ja toimittaa sen sekä ryhmänohjaajalle että kuraattorille. Opetuksesta sulkemisesta seuraa poissaolomerkintä. Alaikäisen opiskelijan kohdalla otetaan aina yhteyttä huoltajiin sekä tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Hoitoonohjauksesta tulee keskustella yhdessä terveydenhoitajan ja / tai kuraattorin kanssa. Toistuvasta päihtyneenä esiintymisestä opiskelijalle seuraa määräaikainen erottaminen. Erottamisen ja sen pituuden päättää rehtori. Asuntolapaikan menettämisestä päättää rehtori. Liite no 2 Kriisisuunnitelma

1 Opinto-ohjaus opintojen eri vaiheissa LIITE no 1 OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA Opiskelijaksi hakevan on saatava riittävästi tietoa ennen opintojen alkamista. Huolellinen tiedottaminen helpottaa opintoihin kiinnittymistä opiskelun alkuvaiheessa ja auttaa ehkäisemään virhevalintoja. Ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneelle kerrotaan realistisesti ja käytännönläheisesti opinnoista, jotta hänelle välittyisi oikeanlainen mielikuva alasta ja sen opiskelusta. Samalla oppilaitoksella on mahdollisuus antaa tietoa työmarkkinoista ja -mahdollisuuksista sekä jatkoopintoväylistä. Markkinoinnin kannalta keskeisin kohderyhmä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ovat peruskoulunsa päättävät yhdeksäsluokkalaiset. Verkostoyhteistyö perusopetuksen oppilaanohjaajien ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien välillä on toimivaa ja sillä on pitkät ja kunniakkaat perinteet Etelä-Savossa. Yhteisissä tapaamisissa on mm. suunniteltu ja sovittu, kuinka eri koulutusaloja markkinoidaan perusopetuksen oppilaille sekä laadittu yhteinen vuosisuunnitelma. Etelä-Savon ammattiopisto jalkautuu loppuvuodesta kaikkiin alueen yläkouluihin Esedu on the Road -markkinointikiertueellaan. Tammikuussa peruskoulujen oppilaat pääsevät huoltajineen tutustumaan Etelä-Savon ammattiopiston aloille yhden viikon aikana (ns. avoimet ovet). Etelä-Savon ammattiopisto järjestää vuosittain Taitaja9-kilpailut, jolloin peruskoulujen yhdeksäsluokkalaiset pääsevät kilpailun muodossa tutustumaan eri aloihin. Ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista kerrotaan jo kahdeksasluokkalaisille, kun heidät kutsutaan vierailemaan oppilaitokseen keväisin. Muita yhteishakuun liittyviä yhteistyömuotoja perusopetuksen kanssa ovat Tämä toimii-kilpailu alakoululaisille, koulutuksiin tutustumiset TET-jaksojen aikana sekä Ajankohtaista Esedussatilaisuus opinto-ohjaajille ja muille sidosryhmille. Markkinointimateriaalimme (mm. esitteet, koulutusopas, www-sivut, koulutusalojen esittelyvideot) on tuoretta ja suunnattua ja sen tekstin ja yleisilmeen suunnittelussa on huomioitu erityisesti nuoret hakijat. Valtakunnallisesti olemme esillä mm. Next Step - messuilla. Etelä-Savon ammattiopistoon haetaan pääsääntöisesti yhteisvalinnan sähköisen www.haenyt.fi sivuston kautta. Valintakokeessa hakijalle annetaan positiivinen kuva oppilaitoksesta ja sen opiskelukulttuurista sekä kerrotaan opiskelukäytännöistä. Opiskelijoille, jotka eivät tule valituiksi, Opetushallitus lähettää kirjeen, jossa annetaan tieto mahdollisesta varasijasta ja annetaan ohjeet peruutuspaikkojen hakuun sekä valitusohjeet. Opintotoimistot ovat keskeisessä roolissa yhteishaun organisoinnissa Etelä-Savon ammattiopistossa. Jos perusopetuksen päättävä nuori jää ilman koulutuspaikkaa yhteishaussa, ohjaa oman koulun oppilaanohjaaja hänet ennen juhannusta järjestettävään toisen asteen jälkihakupäivään. Päivä sovitaan ja siitä tiedotetaan hyvissä ajoin keväällä, jolloin perusopetuksen oppilaanohjaajat sekä työ- ja elinkeinotoimisto voivat tiedottaa siitä avoimista koulutuspaikoista kiinnostuneille. Lisäksi lehdessä ilmoitetaan vapaista opiskelupaikoista.

2 OHJAUS OPINTOJEN ALKAESSA Opintojen alkuvaihe sisältää monenlaisia ohjauksellisia haasteita ja edellyttää kaikkien oppilaitosyhteisön jäsenten osallistumista. Opintojen alkaessa ohjauksen tavoitteita ovat uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisen tukeminen sekä alkuvaiheen keskeyttämisten ehkäiseminen. Aloitusvaiheessa keskeistä on opiskelutaitojen kehittäminen sekä myönteinen orientoituminen ja sitoutuminen opiskeluun. Opiskeluarjesta selviytymisen kysymykset ja opiskelijayhteisön jäseneksi liittyminen korostuvat vasta aikuistumassa olevien opiskelijoiden kohdalla. Opiskeluhuollollinen yhteistyö korostuu alkuvaiheessa: opiskelijoille tulee luoda turvallinen ja mahdollisimman viihtyisä ja terveellinen oppimisympäristö. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana aloittaville ryhmille järjestetään monenlaista ryhmäytymistä edistävää ja yhteishenkeä kohottavaa toimintaa, esimerkiksi Esedulaiset tapahtuma. Tutor-opiskelijoita hyödynnetään oppilaitokseen, omaan ryhmään ja opiskeluun tutustuttamisessa. Päävastuu uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä oppilaitokseen ja opintoihin on ryhmänohjaajalla ja opinto-ohjaajalla. Ryhmänohjaaja jakaa opiskelijan oppaan opiskelijalle heti opintojen alussa ja käy sisällön läpi ryhmän kanssa. Opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan tunneilla sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa opiskelijoiden kanssa esitellään opintoja, käsitellään ensimmäisen vuoden sekä seuraavien vuosien opintojen rakentumista, jaksotusta, valinnaisuuksia, työssäoppimista, ammattiosaamisen näyttöjä sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja hyväksilukuja. Lisäksi opiskelijoille järjestetään infotilaisuudet mm. kahden tutkinnon opinnoista, Urheiluakatemian toiminnasta sekä kv-vaihdosta. Ryhmänohjaajat haastattelevat jokaisen opiskelijan heti opintojen alussa Tullaan tutuiksi lomakkeen (liite 2) pohjalta. Opiskelijoille tehdään lukiseula ja matematiikan alkukartoitus oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi. Opiskelija laatii ryhmänohjaajan ja tarvittaessa opinto-ohjaajan avulla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), ja tarvittaessa tehdään erityistä tukea tarvitseville henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Perusopetuksen päättötodistuksia tutkimalla saadaan lisäinformaatiota ohjaustarpeen selvittämiseksi, esimerkiksi yksilöllistetty oppimäärä, osaamisen taso lukuaineissa jne. Etelä-Savon alueella on käytössä tiedonsiirtokaavake (liite3), jonka perusopetuksen päättävät oppilaat täyttävät yhdessä huoltajiensa kanssa ja palauttavat oppilaanohjaajalleen keväällä ennen peruskoulun päättymistä. Elokuussa Mikkelin ja ympäristökuntien oppilaanohjaajat ja opintoohjaajat kokoontuvat tiedonsiirtopäivään Etelä-Savon ammattiopistoon. Tilaisuudessa yläkoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajat tapaavat ammattiopiston aloittaneiden ryhmien ryhmänohjaajia, ervoja sekä opinto-ohjaajia ja keskustelevat tarkemmin siirtyvistä opiskelijoista. Siirtotieto on yksi tapa saada tärkeää alkutietoa alkuvaiheen ohjaustarpeen arviointiin.

Syyslukukauden aikana järjestetään kotiväenillat kaikille aloittaneiden ryhmien opiskelijoiden huoltajille. Lisäksi kaikille aloittaville opiskelijoille tehdään ensimmäisen lukuvuoden aikana terveystarkastus. OHJAUS OPINTOJEN AIKANA Opiskelun aikana annettavan ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä ja vahvistaa ammatillista kasvua. Opintojen etenemisessä painotetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta ja vastuun kantamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on kasvatustehtävän mukaisesti myös jokaisen opettajan jatkuva palautteen anto opintojen aikana sekä ryhmänohjaajan aktiivisuus seurannassa (opintosuoritusten kertyminen, poissaolot). Opintoohjaajan ja ryhmänohjaajan välisen yhteistyön toimiessa pystytään puuttumaan ajoissa opiskelijan tilanteessa ilmeneviin hälyttäviin merkkeihin. Opiskelupolun kulkeminen alusta päättövaiheeseen kestää 2 3 vuotta, joillakin opiskelijoilla pitempäänkin. Ohjausta on tarvittaessa aina saatavilla; joko saman tien tai erikseen sovittavana aikana. Opinto-ohjauksessa vaihtelevat vuosittain erilaiset teemat. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna opinto-ohjauksessa painottuvat yleiset säännöt, peruskäsitteet, tutkinnon rakenne ja opintojen kulku, hyväksiluvut jne. Toisena opiskeluvuotena yleisiä ovat keskustelut motivaatioon ja jaksamiseen liittyvistä asioista. Kolmantena vuotena korostuvat työnhakuun ja jatko-opintoihin liittyviä suunnitelmat. Opinto-ohjauksella tuetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien valinnaisten opintojen suunnittelua yhteistyössä opiskelijan kanssa. Ohjauksella kannustetaan opiskelijaa valitsemaan yksilöllisiä opiskelupolkuja ja opiskelutapoja. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tuesta ja ohjauksesta vastaavat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmassa nimetyt opettaja ja työpaikkaohjaaja. Osa opiskelijoista keskeyttää tai suunnittelee lopettavansa opiskelun ennen tutkintotodistuksen saamista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ohjaukseen hyvissä ajoin ennen eroamispäätöksen tekemistä. Opiskelijan kanssa pohditaan, onko tarkoituksenmukaista keskeyttää opinnot määräajaksi vai erota oppilaitoksesta kokonaan. Jos opiskelija päätyy eroamiseen oppilaitoksesta, on opinto-ohjaajalla vastuu opiskelijan jatko-ohjauksesta. OHJAUS OPINTOJEN PÄÄTTYESSÄ Suurin osa edellisen vaiheen asioista jatkuu myös opintojen päättövaiheessa. Lisäksi päättövaiheen ohjauksessa on varmistettava ammatillisen kasvun jatkuminen. Erityisesti henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus on tärkeää ja se tulee varmistaa tutkinnoittain. Päättövaiheen sujuvuutta lisää, mikäli opiskelija on opiskelunsa kuluessa oppinut toimimaan vastuullisesti ja on hyvin selvillä opintosuorituksistaan. Opiskelijaa ohjataan työelämään tai jatko-opintoihin hakeutumisessa ja siirtymisessä. Opiskelija saa tietoa työmarkkinatilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Yhteistyötä tehdään työ- ja elinkeinotoimiston, työmarkkinajärjestöjen (mm. SAK-infot keväisin) ja yritysten kanssa. 3

Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen tiedonhankintaan, itsenäiseen päätöksen tekoon ja aktiiviseen työja/tai opiskelupaikan hakuun. Opintojen päättövaiheessa pidetään huolta myös opiskelijoista, jotka eivät valmistu kolmessa vuodessa. Heidän kanssaan opinto-ohjaaja päivittää kolmannen vuoden keväällä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi. Opinnoissa saavutettujen ammatillisten perusvalmiuksien ohella työelämän haasteisiin vastaaminen edellyttää usein lisäkouluttautumista. Valmistuneet opiskelijat voivat olla yhteydessä oppilaitokseen työelämäyhteyksien ja jatko-opintojen merkeissä. He voivat käydä kertomassa työhön sijoittumisestaan ja työstään sekä oppilaitokseen pyrkiville että oppilaitoksessa opiskeleville. Etelä-Savon ammattiopiston toiminnan kehittämisen ja arvioinnin kannalta on tärkeä seurata opiskelijoiden sijoittumista työhön ja jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Tätä tutkitaan mm. vuosittain julkaistavassa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden seurantaselvityksessä (AKVAS). 4

1 Kriisisuunnitelma Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata ketä tahansa oppilaitoksemme jäsentä tai muita läheisiä ihmisiä. Kriisisuunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Kriisien ennaltaehkäisynä myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm: nivelvaiheiden yhteistyö opiskelijan siirtyessä oppilaitokseen/ryhmästä toiseen psykososiaalinen yhteistyö tutortoiminta koulukiusaamiseen puuttuminen heti ja perusteellisesti (ks. oma toimintamalli) valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu oppilaitoksen selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni yhteistyö vanhempien ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä opiskelijahuoltoryhmien työ Oppilaitoksen kriisiryhmä Etelä-Savon ammattiopiston kriisiryhmän muodostavat toimitusjohtaja, rehtorit, työhyvinvointipäällikkö, kuraattorit, terveydenhoitajat ja oppilaitospappi. Akuutissa kriisitilanteessa kriisiryhmän tai ne kriisiryhmän jäsenet, kenen koulutusalaa tapahtuma koskee, kutsuu koolle tiedon saanut kriisiryhmän vakituinen jäsen. Oppilaitoksen kriisiryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmän kokouksiin kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianosaisia ja yleisiä asiantuntijoita esimerkiksi poliisi, pelastustoimen edustaja tai muu vastaava. Kriisiryhmä kokoontuu lukukausien alussa, elokuussa ja tammikuussa ja koolle kutsuja on toimitusjohtaja. Kriisitoimintasuunnitelman päivittämisestä vastaa toimitusjohtaja yhdessä kriisiryhmän kanssa.

2 Tiedottaminen Akuutissa tilanteessa ensisijainen tiedottaja on vain viranomainen. Oppilaitoksessa tiedottamisoikeus ja -vastuu on vain toimitusjohtajalla. Toimittajat ohjataan ottamaan yhteyttä toimitusjohtajaan, ellei toimitusjohtaja tilanteessa toisin määrää. Tiedotusvälineitä ei akuutissa vaiheessa päästetä oppilaitoksen alueelle haastattelemaan opiskelijoita tai henkilökuntaa. Kriisitoiminnasta tiedottaminen koulutusta oppilaitoksen henkilökunnalle informaatiota vanhemmille/huoltajille opiskelijaoppaissa tiedottaminen oppilaitoksen sisällä intrassa opiskelijoille tiedottaminen ryhmänohjaajan vastuulla Tiedottaminen akuutissa kriisitilanteessa henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille, jonka koulutusalaa tapahtuma koskee. Rehtori ilmoittaa tapahtuneesta toimitusjohtajalle. Rehtori selvittää o ketä asia koskee o mitä on tapahtunut ja missä o miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään o miten asiassa edetään (jatkotoimenpiteet) Akuutissa kriisitilanteessa kriisiryhmässä sovitaan toimenpiteistä ja harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta. (Pieksämäellä toimii paikallinen kriisiryhmä.) kuka ottaa yhteyttä opiskelijaan ja/tai huoltajiin kuka tiedottaa asiasta oppilaitoksen henkilökunnalle ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille opiskelijoille/henkilökunnalle turhien huhujen eliminoimiseksi. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu toimitusjohtajan kautta!

3 YLEISOHJEET HÄTÄTILANTEISSA PELASTA Varoita välittömästi vaarassa olevia, pyri pelastamaan heidät ja loukkaantuneet. SAMMUTA Sammuta tai yritä rajoittaa paloa siihen soveltuvalla sammutteella /sammutusvälineellä. HÄLYTÄ Tee oppilaitoksen sisäinen hälytys esim: - paloilmoituspainikkeella - suullisella ilmoituksella - sisäisellä kuulutuslaitteistolla (Sisäisen hälyttämisen ohje oltava aina laitteiston käyttöpaikalla) ILMOITA Ilmoita onnettomuudesta ja avuntarpeesta yleiseen hätänumeroon 112. - pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä - kerro ensin MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ - vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin - toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan - sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan RAJOITA OPASTA Alkusammutuksen lisäksi tulee palon ja savun leviämistä estää sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi, mikäli se on mahdollista. Poista mahdollisuuksiesi mukaan vaaraalueelta ja sen lähistöltä mm. kaasupullot, syttyvät nesteet, muut vaaralliset sekä paloa edistävät aineet. Opasta pelastusviranomaisia toiminnan aikana. Toimi heidän ohjeiden mukaan. Toimi harkiten, rauhallisesti ja ripeästi. Poistu paikalta vasta kun saat siihen luvan. Vakava onnettomuus oppilaitoksessa Hälytä ambulanssi / muu henkilökunta avuksi! Aloita ensiapu! tieto terveydenhoitajalle tieto rehtorille, joka tiedottaa toimitusjohtajaa toimitusjohtaja ilmoittaa tapahtuneesta henkilökunnalle opiskelijat pois onnettomuuspaikalta silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta järkyttyneimmät opiskelijat kotiin saatettuna toimitusjohtaja huolehtii opiskelijoiden huoltajille tehtävästä tiedottamisesta yhteistyössä viranomaisten kanssa asian käsittely kriisiryhmässä asian käsittelyä henkilökunnan kanssa asian käsittelyä opiskelijaryhmissä

4 Vakava onnettomuus oppilaitoksen ulkopuolella Tarkoitetaan kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita, jotka aiheuttavat yleistä ahdistuneisuutta ja/tai pelkotiloja ihmisten keskuudessa. toimitusjohtajalle tieto, mitä todella on tapahtunut asiallinen informaatio henkilökunnalle ja opiskelijoille asian käsittely ryhmässä ryhmäohjaajan/opettajan johdolla Opiskelijan kuolema (sairaus/onnettomuus) opiskelijan kuolemasta ilmoittaa perheelle/lähiomaisille AINA poliisi tai sairaala suruviestin saanut opettaja tiedottaa rehtoria, joka tiedottaa toimitusjohtajaa rehtori sopii koulutuspäällikön kanssa, kuka ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta oppilaitoksessa toimitusjohtaja informoi henkilökuntaa ja opiskelijoita koulutuspäällikkö organisoi muistotilaisuuden/keskustelun ryhmissä asianomaisille mahdollisuus jälkipuintiin noin 1-3 vrk kuluttua tapahtuneesta jälkiseurantaa 1-3 kk ajan, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus käydä tapahtunutta läpi joko yksilöllisesti tai ryhmänä jälkihoitona opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata myös ulkopuolisen avun piiriin (esim. psykiatrinen hoito) muistaminen omaisten toiveiden mukaisesti. oppilaitoksessa on kolme surulaatikkoa, Otavank. 4, Pieksämäki ja Juva. Surulaatiosta löytyy materiaalia surun käsittelyyn ja muistotilaisuuden järjestämiseen. Hartausohjeita on sekä kirkkoon kuuluville että muihin uskontokuntiin kuuluville tai kirkkoon kuulumattomille. Opiskelijan lähiomaisen kuolema tiedon saanut informoi opiskelijan ryhmänohjaajaa ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja konsultoi tarvittaessa kuraattoria/terveydenhoitajaa tiedotus kuoleman tapauksesta vain omaisten luvalla ja heidän toivomalla tavalla. Itsemurhan uhka Itsemurhan uhka koskettaa aina koko yhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita niin nuorissa kuin aikuisissakin. Puhu itsemurhaa aikovan kanssa:

älä jätä opiskelijaa yksin älä jää yksin, pyydä mukaan aina työpari tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä ongelma, jonka vuoksi henkilö on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa ota yhteyttä terveydenhoitajaan/ensiapuun lisäohjeiden saamiseksi Ota yhteys kotiin / läheisiin. Kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Älä lupaa olla kertomatta kenellekään. 5 Itsemurha Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan itsemurha koskettaa aina koko oppilaitosta. Kodin kanssa sovittava, miten toimitaan. Keskustelu asiasta on erittäin tärkeätä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. tieto rehtorille, joka tiedottaa asiasta toimitusjohtajaa rehtori sopii yhdessä toimitusjohtajan kanssa, kuka tiedottaa asiasta opiskelijoille: kuitenkin varmistettava perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin muilta osin katso toimintaohje kohdasta opiskelijan kuolema erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille, lähimmille ystäville ja muille asianosaisille Opettajan tai oppilaitoksen muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema toimitusjohtaja tai tämän nimeämä henkilö informoi henkilökuntaa sekä opiskelijoita kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle/opiskelijoille ulkopuolista apua ja järjestää keskustelu mahdollisuuden sitä tarvitseville muistaminen omaisten toiveiden mukaisesti opiskelijoiden seurantaa