Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 1/14

Sisällysluettelo Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi?... 2 Sessio I:... 2 1. Juhlapuheista käytäntöön! - Miten opetusyhteistyötä yritysten kanssa tehdään?... 2 2. Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus ketteryyttä ja kehittymistä... 3 3. Enhancing the Employability of Higher Education Students through Six Frames... 4 Sessio II:... 5 1. Metsäalan koulutuksen kehittäminen integratiivisen pedagogiikan mallin avulla... 5 2. Monikielinen käännöstyöpaja Turun yliopistossa työelämään valmistavaa simulaatiota... 6 3. Uutispelien pilotointia - törmäyksiä monialaisella projektikurssilla... 7 Sessio III:... 8 1. Pedagogiikan käytäntö- ja työelämäläheisyys avoimessa yliopisto-opetuksessa... 8 2. Uraseurantatiedon hyödyntäminen koulutusohjelman uudistustyössä... 9 3. Integroitu uraohjaus osana biologian korkeakouluopintoja... 10 Sessio IV:... 11 1. Yritysyhteistyöllä sisältöä biotalouden osaamiskokonaisuuksiin... 11 2. Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa... 13 Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 1/14

Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? Sessio(t): 4 Puheenjohtajat: Merja Karjalainen, Elina Ratalahti ja Satu Hakanurmi Sessio I: 1. Juhlapuheista käytäntöön! - Miten opetusyhteistyötä yritysten kanssa tehdään? Suvi Eriksson, Tommi Vihervaara Suvi Eriksson: Suomen Ekonomit ry ja Tommi Vihervaara: Aalto-yliopisto Esityksessä käydään läpi kokemukseen perustuvaa käytännön tietoa ja vinkkejä erilaisiin tapoihin tehdä yritysten kanssa yhteistyötä yliopisto-opetuksessa. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö opetuksessa on kuuma poliittinen aihe, mutta keskustelu jää usein abstraktille tasolle, tai sitä käsitellään vain yliopiston, opiskelijoiden tai yrityksen näkökulmasta. Esityksessä asiaa tarkastellaan kaikkien toimijoiden kannalta perustuen sekä hyviin että huonompiin kokemuksiin. Esitys perustuu Aalto-yliopistossa työskentelevän Tommi Vihervaaran kokemuksiin ja tiedonkeruuseen. Kokemuksen pohjalta julkaistiin loppuvuonna 2015 kirja Yritysyhteistyö opetuksessa. Teos on käsikirjamainen, ja se tarjoaa selkeitä ja käytännöllisiä näkökulmia sekä yliopiston toimijoille, opiskelijoille että yritysten edustajille. Yritysyhteistyön edistämisestä hyötyvät paitsi yritykset ja yliopistot, myös opiskelijat sekä ympäröivä yhteiskunta. Yritysten kanssa tehtävä teorian ja käytännön yhdistävä opetusyhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä ratkomaan aitoja haasteita jo opiskeluaikana, mutta se vaatii resursseja ja ymmärrystä erilaisista toimintakulttuureista. Kirjaa tehtäessä paljastui, että opetuksellista yhteistyötä yritysten kanssa tehdään Suomessa runsaasti, mutta toiminta on hajanaista ja tieto toimivista käytännöistä jää useimmiten vain yhteistyötä tekevälle opettajalle. Yritysyhteistyö opetuksessa -kirjan kirjoittaja Tommi Vihervaara käsittelee yhteistyötä kaikkien osapuolten näkökulmasta niin, että se rohkaisee niitäkin toimijoita jotka vielä eivät omassa opetuksessaan yritysyhteistyötä hyödynnä. Esityksessä käydään läpi keskeiset havainnot ja kokemukset esimerkiksi eri yhteistyön muodoista, yhteistyön organisoinnista, projektin onnistumisen edellytyksistä sekä aina kiinnostavasta opinnäytetöiden julkisuudesta. Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 2/14

Esityksen aikana kirjan kokemustietoa täydennetään Suomen Ekonomien vuoden 2016 Opetuspalkintokilpailuun saaduilla ehdotuksilla, joissa esitellään yliopistojen kauppatieteistä vastuullisten yksiköiden hyviä käytäntöjä yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Kilpailun voittaja julkistetaan viikolla 34. Yritys, yritysyhteistyö, työelämä, projektit 2. Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus ketteryyttä ja kehittymistä Maarit Korva, Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Valtakunnallisessa korkeakoulujen AVOT-hankkeessa (2015 2018) kehitetään ketterää työelämälähtöistä avointa korkeakouluopetusta ja rakennetaan tähän kestävä toimintamalli. Tutkintojen rinnalle kaivataan joustavia ja ketteriä aikuiskoulutuksen muotoja, joilla turvataan kansalaisten osaaminen muuttuvassa työelämässä. Mallinnuksen tehtävänä on luoda suomalaiseen korkeakoulutukseen pysyvä toimintatapa työelämälähtöisten osaamiskokonaisuuksien rakentamiselle. Työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen kehittämismallia on rakennettu STAKvaiheiden mukaisesti. Tavoiteltava malli sisältää työkalut koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Mallia työstetään iteratiivisesti pilottikokeilujen kautta. Hanke kohdistuu kolmeen kasvu- ja rakennemuutosalaan: informaatioteknologian ala, sosiaali- ja terveysala sekä biotalous- ja ympäristöala. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, jonka pohjalta avoimeen korkeakouluopetukseen syntyy jatkuvasti työelämän tarpeisiin mukautuvia osaamiskokonaisuuksia. Osaamiskokonaisuudet voivat olla monialaisia ja useamman korkeakoulun yhteisiä toteutuksia. Tarjontalähtöisyydestä on siirrytty asiakaslähtöisyyteen. Osaamiskokonaisuudet palvelevat yksilön ja organisaatioiden kehittymistarpeita. Pedagogisissa ratkaisuissa huomioidaan aikuisten oppijoiden tarpeet. Toteutusmallit ovat joustavia ja monimuotoisia. Eri toimijoiden väliset raja-aidat ovat hälventyneet, korkeakoulut toimivat verkostona ja yhteiset toimintatavat ovat avoimet ja selkeät. Korkeakoulujen ja työelämän välinen yhteistyö Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 3/14

on jatkuvaa ja toisiaan tukevaa. Korkeakoulujen opetussuunnitelmissa on huomioitu tulevaisuuden osaamistarpeet ja näistä pystytään rakentamaan avoimeen korkeakoulutukseen houkuttelevia paketteja, jotka myös tunnistetaan ja tunnustetaan työelämässä. Avoin korkeakouluopetus, avoin yliopisto, avoin ammattikorkeakoulu, työelämälähtöisyys 3. Enhancing the Employability of Higher Education Students through Six Frames Kati Syvälahti Universtiy of Helsinki/Helsinki University Library The purpose of this presentation is to discuss how the employability skills of students can be developed through a new ACRL Framework for Information Literacy (IL) for Higher Education (2015). There is an increasing demand for highly skilled graduates. The meta-skills involving teamwork, communication, problem solving, technology, critical thinking, information literacy and organizing are increasingly valued in the labour market. In the spring 2016 the Helsinki University Library carried out an educational reform project. One of the goals was to explore how to describe a set of graduate attributes required in the changing information environment. The information literacy framework serves as the seedbed for the relevant skills. In the library we value the collaboration across professional borders concerning the skills of students. Another project objective was to explore new collaboration possibilities and innovations. The Association of College & Research Libraries' (ACRL) nformation literacy framework for higher education recognizes the complexities of information and information behaviour. The IL framework seems to offer possibilities to enhance the employability skills of students. The IL framework has been described as a dynamic document that will continue to be assessed and revised. The IL framework understands information as a social phenomenon that takes place within a specific context. For example, one of the frames scholarship as conversation means different things to a first- year student who is learning to identify different information sources than to a doctoral student. The IL framework establishes six frames, which consist of Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 4/14

knowledge practices and dispositions. The six frames are: (1) authority is constructed and contextual, (2) information creation as a process, (3) information has value, (4) research as inquiry, (5) scholarship as conversation and (6) searching as strategic exploration. It is essential to integrate the IL frames systematically into the student s academic program at different levels. In conclusion, the IL framework offers a possibility to create more student-centered learning activities and encourages students to take the role of a peer instructor. The IL frames promote collaboration across professional borders to create a learning environments where students have the opportunity to develop their employability skills. Academic skills, collaboration, employability skills, graduate skills, information literacy framework Sessio II: 1. Metsäalan koulutuksen kehittäminen integratiivisen pedagogiikan mallin avulla Anne Virtanen, Päivi Tynjälä, Sanna Honkimäki, Esa Tiusanen, Mikä Rekola, Aija Kortesmaa, Riikka Laurell Jyväskylän yliopisto (opettajankoulutuslaitos, koulutuksen tutkimuslaitos), Helsingin yliopisto (metsätieteiden laitos, koulutus- ja kehittämispalvelut) Useassa yhteydessä on vaadittu metsäalan korkeakoulutuksen kehittämistä työelämän tarpeita paremmin vastaavaksi (mm. Hetemäki ym., 2011; Maailman parasta, 2008). Kansainvälisten megatrendien, kuten globalisaation, informaatioteknologian, ilmastonmuutoksen ja palveluvaltaistumisen seurauksena metsäalan toimijoilta vaaditaan uudenlaista osaamista, johon nykyinen metsäalan korkeakoulutus ei kykene vastaamaan kovin hyvin (Kilpeläinen ym., 2014). Korkeakoulutuksen kehittämisvaatimuksiin metsäalalla vastataan parhaillaan koulutusta systemaattisesti kehittämällä. Tämä tutkimus perustuukin Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyössä toteuttamaan metsäalan koulutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, jossa metsäopetuksen teoriaa ja käytäntöä kytketään toisiinsa integratiivisen pedagogiikan mallin (Tynjälä, 2008; 2010; Tynjälä ym., 2016) avulla. Huhtikuussa 2016 päättyvään täydennyskoulutukseen osallistuu 29 metsäalan opettajaa. Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 5/14

Integratiivisen pedagogiikan mallin avulla toteutettavasta, metsäopetuksen digitalisaatioon liittyvästä täydennyskoulutuskokonaisuudesta kerätään monipuolinen aineisto: 1) ennen koulutuksen alkua toteutetut ennakkokyselyt, 2) ensimmäisessä lähiopetuspäivässä tallennetut alkukeskustelut, 3) lähiopetuspäivien ja webinaarin havainnoinnit, videoinnit ja tallennukset, 4) koulutettavien kirjalliset tehtävät, esimerkiksi täydennyskoulutuksessa opittujen asioiden pohjalta laadittu kehittämistehtävä ja 5) koulutuksen lopussa toteutettavat kyselyt. Esityksessä kuvaamme, millä tavalla koulutuskokonaisuus toteutettiin integratiivisen pedagogiikan mallia hyödyntäen, ja aineistoistamme tehtyjen analyysien perusteella arvioimme, miten koulutuskokonaisuuden kehittäminen onnistui erityisesti osallistujien osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Integratiivisen pedagogiikan malli, korkeakoulutus, metsäala, opettajat 2. Monikielinen käännöstyöpaja Turun yliopistossa työelämään valmistavaa simulaatiota Leena Salmi, Tiina Holopainen, Kalle Konttinen, Outi Veivo Turun yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kääntäjänkoulutuksen kehittämiskokeilu: Monikielinen käännöstyöpaja on maisterivaiheessa suoritettava pakollinen kokonaisuus (yht. 20 op), joka integroi aiemmin opinnoissa hankitut kääntäjän taidot työelämärelevantiksi osaamiseksi. Yhä useampi yliopistosta valmistuva kääntäjä toimii yrittäjänä, missä onnistuminen edellyttää kykyä koordinoida omaa ammatillista toimintaansa osana erilaisia muuttuvia verkostoja. Työpajat ovat kääntäjänkoulutuksessa uusi ja innovatiivinen tapa yhdistää useita erilaisia oppisisältöjä ja lähestymistapoja työelämälähtöisesti. Keskiössä on opiskelijaryhmän itseohjautuva toiminta puoliavoimessa oppimisympäristössä, jota täydennetään pedagogisilla interventioilla sekä opettajien ja yrityskummien tarjoamalla valmennuksella. Tämä tapahtuu opiskelijoiden kuvitteellisissa käännösyrityksissä, joissa kaikki kurssilla suoritettavat käännökset tehdään tiimityönä eri rooleissa vuorotellen (esim. kääntäjä, projektipäällikkö, oikolukija); opettajat toimivat asiakkaina. Kokonaisuudessa on kaksi 10 op kurssia (Monikielinen käännöstyöpaja I ja II), jotka kumpikin kestävät 1 lukukauden. Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 6/14

Kääntäjänkoulutuksen keskeisiä tavoitteita ovat ammatti-identiteetin ja käännösalan asiantuntijuuden kehittäminen ja vahvistaminen. Työpajassa opiskelijat kartuttavat liiketoimintaosaamistaan ja oppivat muita työmarkkinoilla tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perustaessaan työpajaan kuvitteellisen käännösalan yrityksen tai osuuskunnan opiskelijat harjaantuvat tekemään liiketoimintasuunnitelman ja arvioimaan toimintansa kannattavuutta. Työpajassa opitaan toimimaan organisaatiossa, johtamaan muita ja jakamaan tehtäviä. Simulaatioon kuuluu myös se, että yritykset voivat ostaa palveluita toisiltaan ja että monikielisen yrityksen osaamista arvioidaan kokonaisvaltaisesti myös suhteessa muihin yrityksiin. Opiskelijat saavat kokeilla käännösprojekteissa erilaisia käännösorganisaation rooleja ja etsiä sitä kautta omia vahvuuksiaan. Niiden tunnistamisen myötä heillä on paremmat edellytykset myös osoittaa osaamistaan valmistumisen jälkeen työmarkkinoilla. Keväällä 2016 on meneillään kolmas työpajakurssien moduuli. Kurssien onnistumista ja oppimisvaikutuksia seurataan kurssien alussa, keskellä ja lopussa tehtävin osaamiskyselyin sekä analysoimalla oppimispäiväkirjoja ja kurssipalautetta. Suoritusten tasoa arvioidaan kussakin käännösprojektissa myös perinteisin käännösopetuksen menetelmin. Haasteena nain monen kanavan kautta kerättävän ja kaikkiaan 15 opettajan hankkiman aineiston analysoinnissa on kattavan ja yhtenäisen kokonaiskuvan luominen. Opiskelijoilta kerätty palaute on ollut myönteistä. Meneillään olevan kurssin osaamistavoitteiden saavuttamista olemme tutkineet mm. kyselytutkimuksella. Jo ensimmäisten seitsemän viikon aikana opiskelijoiden itsearviot useista työelämässä tarvittavista taidoista paranivat merkitsevästi. Työelämäsimulaatio, puoliavoin oppimisympäristö, projektityöskentely, kääntäjänkoulutus yrittäjyysosaaminen 3. Uutispelien pilotointia - törmäyksiä monialaisella projektikurssilla Marko Siitonen, Panu Uotila, Turo Uskali, Jukka Varsaluoma, Tanja Välisalo Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa toteutettiin keväällä 2015 pilottina uutispelikurssi, jolla journalistiikan ja tietotekniikan opiskelijat tekivät uutispelejä projektiryhmissä yhteistyössä paikallisen mediatalon kanssa. Digitaaliset toimintaympäristöt ja mediamaiseman murros haastavat journalistista kenttää Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 7/14

monin tavoin. Median nopeat muutokset vaativat myös alan koulutukselta nopeaa reagointia. Tulevaisuuden asiantuntijatyö tapahtuu usein monialaisissa tiimeissä, jotka työskentelevät projektimuotoisesti. Kurssi sijoittui sekä journalistiikan että tietotekniikan opiskelijoilla syventävien opintojen vaiheeseen. Opiskelijat valittiin kurssille avointen hakemusten perusteella ja kurssin aluksi heidät jaettiin monialaisiin tiimeihin. Tiimit työskentelivät noin neljän kuukauden ajan keväällä 2015. Kurssi alkoi yhteisellä luento-osuudella, jossa käytiin läpi projektityöhön, datajournalismiin, uutispeleihin ja pelisuunnitteluun liittyviä sisältöjä. Opiskelu painottui projektiryhmien itsenäiseen työskentelyyn. Kurssilla suunniteltiin, toteutettiin ja julkaistiin kolme uutispeliä. Yhteistyökumppani, mediatalo Keskisuomalainen osallistui prosessiin ja tarjosi julkaisukanavan uutispeleille. Näin opiskelijoille syntyi autenttinen oppimiskokemus ja työelämäkontakti. Onnistunut monialainen yhteistyö edellyttää useisiin näkökulmiin perehtymistä ja oman asiantuntijuuden jakamista. Opiskelijoiden erilaiset taustat osoittautuivat yllättävän haasteellisiksi tältä osin. Kehittämiskohteeksi nousikin, miten tarjota riittävästi tietoa toisesta oppimisalasta sekä miten parhaiten tukea opiskelijoiden yhteistä työskentelyä. Journalistinen prosessi pelkistää ja tekee ymmärrettäväksi monimutkaista maailmaa. Sisällön muokkaaminen pelin systeemiksi pelkistää sitä entisestään, mikä haastaa journalismin uudella tavalla. Pelien ja uutisten tulkintakehysten yhteensovittaminen aiheutti tarpeen neuvotella uudelleen kerronnan tavoista, journalistisesta otteesta ja ylipäätään onnistuneen uutispelin kriteereistä. Opiskelijat olivat näistä haasteista huolimatta pääosin tyytyväisiä kurssin lopputuloksena syntyneisiin uutispeleihin. Lopputuloksena voidaan todeta, että pilotti oli onnistunut. Korkeakouluympäristössä nopeita kokeiluja ja pilotointia on joustavampi toteuttaa kuin mediatalojen sisällä. Tässä kuvattavan pilotin tuloksena syntyi monialainen työelämälähtöinen kurssimalli, jota on tarkoitus jalostaa tulevina vuosina. Monialaisuus, projektiopinnot, uutispelit, autenttinen oppiminen, digitaalinen journalismi Sessio III: 1. Pedagogiikan käytäntö- ja työelämäläheisyys avoimessa yliopisto-opetuksessa Tarja Ladonlahti, Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Päivi Matilainen Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 8/14

Esityksessä kuvataan käytäntö- ja työelämäläheisyyden näkymistä Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opinnoissa ja pedagogisissa ratkaisuissa. Heterogeenisen opiskelijajoukon ansiosta avoimen yliopiston pedagogisessa kehittämistyössä on jo pitkään tunnistettu käytäntö- ja työelämäläheisyyden merkitys ja vahvuus oppimisen tukena. Opetussuunnitelmatyön edetessä on hyvä tehdä näkyväksi olemassa olevia hyviä käytänteitä ja kehittää niitä edelleen. Avoimessa yliopistossa on kartoitettu eri oppiaineissa saatuja kokemuksia opintojen työelämäyhteyksiä vahvistavista pedagogisista käytänteistä. On kiinnitetty huomiota ns. työelämätaitojen kehittymiseen opintojen aikana mm. verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvalla ryhmätyöskentelyllä ja vertaistuella. Pedagogisilla ratkaisuilla on tuettu opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden ja teoreettisten sisältöjen kytkeytymistä käytännön toimintaympäristöissä ja työelämässä tunnistettaviin ilmiöihin. Esityksessä esitellään kahden oppiaineen, sosiaalityön ja erityispedagogiikan, esimerkkejä opiskelun käytäntö- ja työelämäläheisyyden vahvistamisesta pedagogisten ratkaisujen avulla. Esimerkit havainnollistavat mm. joustavuutta opintojen ajoituksissa ja valinnaisuutta opintojen suoritustavoissa, opiskelijoiden erilaisten oppimis- ja osaamistarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista, opiskelijoiden erilaisten työelämäkokemusten hyödyntämistä ja jakamista, työelämän ja alan työtehtävien monenlaisuuden ja laajaalaisuuden hahmottumista sekä käytäntö- ja harjoittelujaksojen monipuolista hyödyntämistä oppimisessa. Esityksessä pohditaan myös työelämäyhteistyön ja näkökulman vahvistamisen haasteita. Avoin yliopisto-opetus, käytäntö, työelämäläheisyys, työelämälähtöisyys, pedagogiikka 2. Uraseurantatiedon hyödyntäminen koulutusohjelman uudistustyössä Eric Carver, Viivi Virtanen Helsingin yliopisto, urapalvelut ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Miten maistereiden antamaa palautetta koulutuksesta ja työelämän osaamistarpeista Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 9/14

hyödynnetään Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan koulutuksen uudistamisessa? Helsingin yliopistossa käynnissä olevan koulutusohjelmauudistuksen avainkysymyksiä ovat osaamisperustaisuus ja työllistyvyys. Viisi vuotta sitten valmistuneiden maistereiden antama palaute ja näkemys työelämän kehityksestä antavat tietopohjaa kehitystyön tueksi. Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uusien koulutusohjelmien johtajille ja johtoryhmille järjestettiin työpaja keväällä 2016. Työpajaa varten analysoitiin uusimman maisteriuraseurannan aineistoa ja tuotettiin materiaalia työpajatyöskentelyä varten. Prosessi suunniteltiin ja toteutettiin yliopistojen uraseurantoja kehittävän LATUA-hankkeen ja tiedekunnan tiiviinä yhteistyönä. Uraseurantatiedon hyödyntäminen bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmauudistuksessa -työpaja aloitti tiedekunnan koulutusohjelmien uudistustyön. Paikalla olivat mm. koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmien jäsenet. Osallistujat tuottivat yhteisöllisesti koulutusohjelmittain näkemystä koulutusohjelman uudistamisesta ja kehitystyötä tukevaa materiaalia. Työpajassa keskityttiin koulutusohjelmatason ja koulutuskokonaisuustason kysymyksiin. Miten pedagogiikkaa ja opetussisältöjä kehitetään? Miten uudet tutkinnot eroavat uusista? Mitä lisätään? Mitä uudistetaan? Työpaja aloitettiin tiedekunnasta vuonna 2009 valmistuneiden syksyllä 2014 tehdyn uraseurantakyselyaineiston analyysillä. Analyysia pohjustettiin laajemmalla tilastotiedolla työmarkkinoiden kehityksestä 2000-luvulla. Tässä keskeisessä roolissa ovat Akavan tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistoihin perustuvat 2000-luvun työmarkkinakehitystä kuvaavat tilastot ja opetushallituksen ylläpitämän Vipusen koulutusalakohtaiset sijoittumistilastot. Palautteen mukaan työpaja koettiin erittäin hyödylliseksi. Se antoi tietoa suunnittelun tueksi. Yliopiston opettajien kokemus ja näkemys kaipaa rinnalleen myös valmistuneiden maistereiden antamaa palautetta koulutuksesta ja työelämän tarpeista. Työpajan jälkeen on toivottu myös muuta materiaalia työelämän tarpeista ja odotuksista koulutusohjelmasuunnittelutyön tueksi. Koulutusohjelmauudistus, koulutuksen kehittäminen, valmistuneiden palaute, uraseuranta 3. Integroitu uraohjaus osana biologian korkeakouluopintoja Vesa Paajanen, Sari Kontunen-Soppela Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 10/14

Itä-Suomen Yliopisto / Ympäristö- ja biotieteiden laitos Olemme kehittäneet koulutukseen sisään integroidun, koko koulutuksen ajan kestävän uraohjauksen, jolla opiskelijat pyrkivät luomaan omat opintotavoitteensa ja suuntaamaan opintonsa määrätietoisesti tavoitettaan kohden. Uraohjausta kehitettiin, koska filosofian maistereiden työllistyminen koetaan haasteelliseksi, minkä lisäksi luonnontieteiden opiskelijoilla ei yleisesti ole tiedossa oman osaamisensa tuntemusta. Uraohjaus laadittiin kiinteäksi osaksi tutkintoon valmistavia opintoja, jotta opiskelijat ymmärtävät urasuuntautumisen olevan jatkuva prosessi. Uraohjaus-kokonaisuus koottiin yhdistämällä erilaiset valmiit palikat kuten alumnivierailut, HOPS:ien teot ja harjoittelujaksot. Tällöin opiskelijat ymmärtävät paremmin eri komponenttien merkityksen auttamassa matkaa kohti tavoitetyötä. Samalla opiskelijat laitettiin laatimaan omaa osaamista kuvaava portfolio opintojen varhaisessa vaiheessa ja päivittämään sitä opintojen edetessä. Uraohjaus myös tehtiin linkittämään kaikkien yliopistoopintojen aikana tapahtuva ammattitaidon kehittyminen yhteen. Ohjaus tehtiin laitoksen toimintana yhteistyössä opintopalveluiden kanssa. Tällöin ohjauksesta vastaavat samat opettajat, jotka auttavat HOPS:n suunnittelussa, opettavat huomattavan osan suoritettavasta tutkinnosta ja järjestävät yliopiston ulkopuolisia harjoittelumahdollisuuksia. Opiskelijat ovat ottaneet uraohjauksen erittäin myönteisesti vastaan ja heille on selvästi välittynyt tunne omista mahdollisuuksista opintojen suuntaamisessa ja opettajien kiinnostuksesta heidän opintojaan kohtaan. Uraohjauksen ansiosta heillä on aiempaa selkeämmät suunnitelmat omien opintojensa suhteen. Ura-ohjaus, opintojen suuntaaminen Sessio IV: 1. Yritysyhteistyöllä sisältöä biotalouden osaamiskokonaisuuksiin Mervi Lätti Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 11/14

Karelia-amk Avoin korkeakouluopetus tarjoaa mahdollisuuden ketterään osaamisen kehittämiseen ja työelämälähtöisten opintokokonaisuuksien muodostamiseen usean korkeakoulun ja työelämän edustajien yhteistyönä. Tarve uudenlaiselle, monialaiselle osaamiselle on ilmeinen muun muassa biotaloudessa, jonka kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja alalle toivotaan syntyvän lähitulevaisuudessa runsaasti uusia työpaikkoja. Alan nopea kehittyminen asettaa suuria haasteita myös korkeakoulutukselle. Biotalous on kasvuala, jonka varaan lasketaan paljon lähivuosikymmenien talouskehityksessä. Alalla tarvitaan luonnontieteiden perusprosessien vahvaa osaamista, mutta tulevaisuudessa korostuvat myös osaamisen monialaisuus ja monipuolisuus. Osaamisvaateiden kasvaessa kiihtyvällä tahdilla tarvitaan myös uudenlaisia tapoja kehittää osaamista työelämän tarpeita vastaavaksi. Avoimesta korkeakoulutuksesta on mahdollisuus rakentaa ketterä ja mukautuva väylä osaamisen kehittämiseen. Työelämälähtöinen avoin korkeakoulutus (AVOT) -hankkeessa pilotoidaan avointa korkeakoulutusta biotalous- ja ympäristöalan osaamisen kehittämiseksi. Hankkeessa rakennetaan joustava Biotalousasiantuntijan osaamissalkku -opintokokonaisuus, joka hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen (sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut) olemassa olevaa opintotarjontaa, mutta opintojaksot yhdistetään monialaisiksi kokonaisuuksiksi yksilön osaamistarpeiden näkökulmasta. Osaamissalkun suorituslaajuutta tai -aikaa ei ole rajattu, vaan opiskelija voi kehittää osaamistaan yksilöityjen tarpeiden mukaisesti omaa aikatauluaan noudattaen. Osaamissalkun perustan luo kaikille yhteinen Näkökulmia biotalouteen -opintojakso, joka tarjoaa peruskatsauksen biotalouden käsitteeseen, keskeisiin toimialoihin sekä prosesseihin. Biotalouden strategioiden, monialaisuuden ja oman osaamisen ymmärtäminen biotalouskontekstissa auttaa opiskelijaa suuntaamaan opintojaan vastaamaan parhaalla tavalla työtehtävien vaatimuksiin. Osaamissalkun sisältöjä kehitetään iteratiivisesti tiiviissä yritysyhteistyössä läpi hankeajan, ja tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli korkeakouluopintojen ketterälle kehittämiselle työelämälähtöisesti. Toimintamalli edellyttää uudenlaista yhteistyötä korkeakoulujen sekä työelämän toimijoiden välillä. Biotalous- ja ympäristöala, osaamisen kehittäminen, työelämälähtöinen avoin korkeakoulutus, biotalousasiantuntijan osaamissalkku Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 12/14

2. Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa Tiina Ervelius Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun toimipaikka Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestävät Ivalossa sairaanhoitaja-diakonissakoulutuksen. Yhteistyössä ovat Saamelaiskäräjät, SámiSoster ry, Inarin srk, Oulun hiippakunta, ev.lut.kirkkohallitus, Giellagas-instituutti. Saamelaisalueella (Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylä) tarvitaan terveydenhuoltoon ja kirkon diakoniatyöhön saamen kulttuurin ja kielen osaavia sairaanhoitajia ja diakonissoja parantamaan saamelaisasiakkaan ja potilaan kulttuurisensitiivistä kohtaamista. Sairaanhoitaja-diakonissaopintoihin on lisätty saamen kulttuurin ja -kielen opintoja ja työelämän asiantuntijatyöryhmän kanssa on integroitu asiakkaiden ja potilaiden hoitamisen ja kohtaamisen opintoihin saamenkulttuurisensitiivisiä elementtejä. Opiskelijat tekevät saamelaisalueen kuntien ja seurakuntien kehittämistoimissa oppimistehtäviä ja ammattitaitoa tukevaa harjoittelua sekä hoitotyön että diakonian opinnoissaan. Samalla opiskelijat harjaantuvat saamenkielen käytössä ja kulttuurin huomioimisessa kohdatessaan saamelaisia asiakkaita ja potilaita. Valmistuttuaan sairaanhoitaja-diakonissoilla on taito kohdata saamelaisia asiakkaita ja potilaita kulttuurisensitiivisesti heidän omalla kielellään ja ammattilaisina he osaavat ottaa huomioon saamelaiskulttuurin merkityksiä terveyden ja sairauden teemoissa. Opintojen alkuvaiheista lähtien tapahtunut opintojen integrointi kuntien ja seurakuntien kehittämistyöhön luo pohjan alueelliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen terveydenhuollossa ja seurakunnan diakoniatyössä. Koulutuksen aikana kehitetään mallia kulttuurisensitiivisestä (saamelaiskulttuuri) hoito- ja diakoniatyön opetuksesta. Se rakentuu yhteistyössä saamelaiskulttuurin omien asiantuntijoiden kanssa tavoitteellisesti opetussuunnitelmaan lisätyistä elementeistä. Opiskelu ja opetus toteutuvat monimuotopedagogiikan menetelmin, jossa vuorottelevat kasvokkain tapahtuva lähiopetus ja verkon välityksellä olevat vuorovaikutteiset oppimistapahtumat ja tehtävät. Pitkien etäisyyksien saamelaisalueella on tärkeää kehittää ja pilotoida monipuolisia etä- ja verkkopohjaisia opetuksen käytännön ratkaisuja. Myös muita hoito- ja diakoniatyön joustavaa itseopiskelua tukevia opiskelumenetelmiä kehitetään hankkeen aikana ja tuodaan osaksi opetussuunnitelmaa. Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 13/14

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus, kulttuurisensitiivisyys, saamelaisalue, monimuotopedagogiikka Teemaryhmä 3: Työelämälähtöisyys korkeakouluopinnoissa miten ja miksi? 14/14