1/14 Putkistojen pinnoitus, putkitus, sujutus ja sukitus Leo Ruuskanen Insinööritoimisto TeknoPlan Oy 24.10.2013
Nykytilanne Kuntotutkimusten suunnittelu 2/14 Vielä muutama vuosi sitten LVV-kuntotutkimus sisälsi vain putkien senhetkisen kunnon-, toiminnallisuuden- ja jäljellä olevan käyttöiän arvioinnin sekä budjettiarvion ja PTS:n. Koepaloja ei yleensä otettu eikä viemäreitä painehuuhdeltu, sillä Toiminnallisuus tutkittiin kuvaamalla. SuLVI julkaisu 7 on päivitetty 30.9.2012. Kuntotutkijalta vaaditaan laajaa materiaalien- ja korjausmenetelmien sekä niiden käytettävyyden tuntemusta. Lisäksi vaaditaan osaamista tehdä tai teettää tutkimuksia, joiden avulla voidaan selvittää putkiston sisäpuolinen saneerattavuus. Kuntotutkimusta käytetään hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun apuna. Onko tietoa riittävästi?
3/14 Alan termistö on kehittymässä Vesi- ja viemäriputkien sisäpuolisia korjaustekniikoita: - Vesijohtojen sujutustekniikat (pakko- ja pitkäsujutus). Käyttökelpoisia kiinteistöjen tontti- ja aluejohdoissa. Sujutus tehdään liitoksesta liitokseen ja haarat uusitaan. - Vesijohtojen epoksipinnoitteet. Pääkaupunkiseudulla on käytetty vähän, markkinaosuus 2 prosenttia linjasaneerauksista. - Kunnallisissa vesijohtoverkostoissa sementtilaastivuoraus. - Viemäreiden sujutustekniikat kunnallisissa verkostoissa ja osin kiinteistöissä (esim.: pakko-, pitkä-, pätkä-, muotoputki- ja sukkasujutus). Sujutustekniikat ovat voimakkaasti yleistymässä. - Kiinteistöissä viemäreiden muut sisäpuoliset korjaustekniikat (epoksi- ja muovipinnoitus sekä -putkitus). Kasvu ei ole niin voimakas kuin sukituksella (sukkasujutuksella). - Eri menetelmien yhdistely (uusiminen/korjaus) lisääntyy
Viemäreiden sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Perinteisessä kuntotutkimuksessa viemärit kuvataan likaisena, jotta toiminnallisuus saadaan selvitettyä. Kuntotutkimuksen yhteydessä voidaan viemärit ennen kuvausta myös painepestä (painumat ja vauriot saadaan esille selkeämmin). Näytepalat (valurauta ja muovi). Valurautaviemäreiden jyrsiminen paikoitellen (simuloidaan putken sisäpuolisen korjauksen aikana tehtävää puhdistusta). Paikantaminen(todellinen sijainti ja syvyys) ovat suunnittelulle tärkeä tietoa. Tutkitaan myös sadevesiviemärit, liittymä perusvesikaivoon ja padotusventtiilit. 4/14
Vesijohtojen sisäpuolisen korjattavuuden tutkiminen Selvitetään tonttivesijohdon materiaali, ikä, sijainti, haarat ja jyrkät mutkat. Sujutuskelpoisuus riippuu mitoituksesta, materiaaleista, sijainnista, toteutustekniikasta ja muusta korjaustarpeesta. Tutkitaan rakennuksen sisäpuolella kupariputkien juotosliitokset ja sinkittyjen putkien kierreliitokset (röntgenkuvauksin). Materiaalit ja liitostekniikat voivat olla erilaisia kerroksissa kuin kellarissa. Selvitetään vesijohtojen toiminnallisuus (lämpötilat, virtaamat ja säädettävyys). Huom! Putkien sisäpuolinen korjaus ei poista vanhoja mitoitus- tai asennusvirheitä. Myös varausten tarve huomioidaan urakassa, jos ne ovat etukäteen tiedossa. 5/14
Suunnittelussa huomioitavaa Rajoitukset ja riskit 6/14 Rajoitukset vaihtelevat tekniikoittain ja urakoitsijoittain; toinen selviää siitä mistä toinen ei. Uudetkaan tekniikat eivät korjaa kaikkea ja sovellu kaikkiin kohteisiin. Sisäpuolisten korjaustekniikoiden soveltuvuus muoviviemäreille (muovin haurastuminen). Eri materiaalien soveltuvuus eri olosuhteisiin (rakenteen lujuus ja joustavuus). Rakennusteknisten töiden tarve (saavutettavuus ja vauriot) Ongelmakohtina työmailla ovat olleet viemäreiden jyrkät mutkat, haarat, liitokset, supistukset, asennusvirheet, vakavat vauriot (romahdukset, siirtymät ja vajoamat, vast.) ja vedeneristeet sekä ulkopuolinen kosteus (pohjavesi ja märät rakenteet).
7/14 Rajoitukset ja riskit Kuntotutkimusriskit Riittämättömät selvitykset (viemäreiden sijaintipoikkeamat tai kaikkia järjestelmiä ei ole tutkittu) aiheuttavat lisätutkimuksia ja suunnittelukustannuksia, urakka-aika ei pidä, lisätyökustannuksia, asumishaittoja, yms. Materiaalit eivät olekaan sitä mitä kuntotutkimuksessa on sanottu (esim. kerroksilla viemärit ovatkin muovia). Vanhat suunnitelmakuvat eivät aina pidä paikkaansa. Virhearviot tai liian rankat suositukset uusimiselle (toiminnallisuuden haitta olikin poistettavissa uusittiinko turhaan?). Vastuu lausunnosta (sisäpuolisesta korjattavuudesta). Kustannusarviot ovat haasteellisemmat, koska korjaustavat ovat lisääntyneet.
8/14 Rajoitukset ja riskit Vesijohdoissa huomioitava: Liitosten kestävyys. Putkikoot ja mitoitusvirheet. Tulpatut haarat rakenteissa, ulkopuolinen kosteus, sijainti ja muutostarpeet. Lämpötilat, virtaamat ja veden laatu. Tontti- ja pohjaviemäreissä huomioitava: Painumat, kohoumat, siirtymät ja sortumisvaara. Kannakointi alustiloissa tai kanaaleissa. Sijainti. Uusimisen edullisuus? Pysty- ja kerrosviemäreissä huomioitava: Kestääkö jyrsinnän (kuiva- vai märkäpuhdistus tai uusiminen). Pystylinjojen kannakointi. Viemäreiden sijainti näkyvillä vai rakenteissa.
9/14 Rajoitukset ja riskit Menetelmäriskit Vesijohtojen pinnoitustekniikat eivät lisää haurastuneiden osien lujuutta. Putkikoot ja virtaustekniset ongelmat vanhoissa verkostoissa. Veden laatu (vesinäytteet). Ohuet viemäreiden pinnoitustekniikat ovat poistuneet markkinoilta. Putkien sisäpuolinen korjaustekniikka on valittava putkimateriaalin, sijainnin ja käyttöolosuhteiden mukaan. Uusien urakoitsijoiden ja tekniikoiden arviointi. Nykyisin on edellytettävä riittävää rengasjäykkyyttä, parempaa kestävyyttä ja riittävää seinämävahvuutta. Sukitustekniikat ovat voimakkaasti kehittyviä. Korjauksen on kestettävä käyttö- ja asennusolosuhteet. Sertifiointien uskotaan lisäävän luotettavuutta (VTT). Käsityötä, jolloin valvonta korostuu.
Suunnittelussa huomioitavaa 10/14 Vanhat- ja uudet järjestelmänosat Vanhat suunnitelmapiirustukset ja uusien piirustuksien tarve (detaljit, urakkarajat, työselitys ). Tarjouspyyntöasiakirjat (tarjousten yhdenvertaistaminen vertailussa on haasteellista). Urakkarajojen selkeys. Järjestelmien uusittavat osat ja vanhojen järjestelmien kunnostettavat osat on merkittävä selkeästi. Uusimisen laajuus vaikuttaa rakennusluvan tarpeeseen. Menettelytapa työselityksiin, kun/jos työnaikana tulee eteen ongelmia (tämä on korjausrakentamisessa tavanomaista). Viranomaisen vaatimukset (vaihtelevat alueittain) ja määräystenmukaisuus. Tilaajan vaatimukset voivat olla tiukemmat.
11/14 Valvojan kokemuksia Suunnittelemattomat kohteet ovat vaikeimpia. Urakkarajoja joudutaan tarkentamaan urakkaneuvotteluissa ja työmaakokouksissa. Rakennuslupakohteet ovat paremmin hoidettuja. Lisätyöt. Ennakkosuunnittelu vähentää lisätöitä. Keskimäärin ne ovat n. 3 % urakkasummasta. Työn kulku ja aikatauluissa pysyminen. Häiriö asumiselle riippuu työmaajärjestelyistä ja käytetystä tekniikasta. Noin 1 2 viikkoa/pystylinja. Asukkaille on tärkeää, että luvatussa aikataulussa pysytään. Yleensä asunnoissa asutaan urakan ajan. Vastaanotto ja takuuaika (2 v + vuotamattomuustakuu). Tarkastuspöytäkirjat ja luovutusmateriaali. Sovitut tarkastukset ja asukaskyselyt.
12/14 Tulevaisuus: Kuntotutkimukset kehittyvät. Koulutus ja pätevöityminen (FISE). Asennustekniikat kehittyvät. Sertifioinnit (VTT). Vakuutusyhtiöiden kanta on jo muuttunut ja yhtenäistyy. Viranomaiskäytännöt, ohjeistus ja valvonta kehittyvät. Toiminta yhtenäistyy? Tietämyksen lisääntyessä lisääntyy kilpailu. Viemärisaneeraajia sisäpuolisilla menetelmillä on jo yli 30 yritystä. Muoviviemärit (60/70 l.) ja uudet (80/90 l.) valurautaviemärit ovat tulleet saneerausikään. Kokonaisvaltainen saneerausurakointi lisääntyy ja urakoiden koko kasvaa, esim. ryhmäkorjaushankkeet. Korjausavustus 2014 vaikutus täyttää jo nyt tilauskirjoja. Pula tekijöistä myöhemminkin on kasvava trendi?
13/14 Perinteinen vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 713 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2013) Hybridi vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 618 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2013) Pinnoitus vaihtoehto on pääkaupunkiseudulla ka n. 533 /m² (Lähde: Putkiremonttibarometri 2013)
Lisätietoja, esimerkiksi: Insert-projektin keskeiset tulokset, KIMU Kerrostalon ilmastomuutos, Talotekniikka työpaja 12.10.2010, Satu Paiho, Veijo Nykänen, Jyri Nieminen, VTT. Putkiremontin suunnittelu ja toteutus, Vakuutusyhtiön näkökulma, Raimo Lehto, 16.3.2010, Finanssialan Keskusliitto. Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon kehittäminen (AssetVesi), Tero Välisalo, 2007, VTT. Uusien linjasaneerausmenetelmien riskianalyysi, Timo Lappeteläinen, insinöörityö, 22.11.2010. Erilaisten linjasaneerausten vertailu valmistuneiden korjauskohteiden perusteella, Leo Ruuskanen, insinöörityö (ylempi AMK), 26.3.2011, www.teknoplan.fi. Vesi-instituutti WANDER, www.prizz.fi. Urakoitsijoiden kotisivuilta. Isännöintiliiton kotisivuilta. Vakuutusyhtiöiltä. Viranomaisten tiedotteista. 14/14