Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa

Transkriptio

1 Vesihuoltojaoston seminaari , WSP Finland Oy Saneeraustarve ja saneerauksien rahoitus Osmo Seppälä toimitusjohtaja Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten verkostojen kehitys Suomessa Lähteet: Vesihuoltoverkostojen nykytila ja saneeraustarve, MMM/FCG 2008; ROTI Osmo Seppälä

2 Vesijohtoverkostot Suomessa Suuri osa viemäriverkostoista rakennettu 1960, 1970 ja 1980 luvuilla Suuri osa vesijohtoverkostoista rakennettu 1960, 1970 ja 1980 luvuilla Osmo Seppälä Viemäriverkostot Suomessa Suuri osa viemäriverkostoista rakennettu 1960, 1970 ja 1980 luvuilla Osmo Seppälä

3 Vesijohtoverkostojen kunto Vesihuoltolaitosten (yleisiä) vesijohtoverkostoja on Suomessa yhteensä noin km Niistä arviolta noin 6 % on erittäin huonossa kunnossa (lähes km) Lisäksi huomattava osa kiinteistöjen vastuulle kuuluvista tonttivesijohdoista on huonossa kunnossa (tonttivesijohtojen yhteispituus kymmeniä tuhansia kilometrejä?) Osmo Seppälä Viemäriverkostojen kunto Vesihuoltolaitosten (yleisiä) viemäriverkostoja on Suomessa yhteensä noin km Niistä arviolta noin 12 % on erittäin huonossa kunnossa (lähes km) Lisäksi huomattava osa kiinteistöjen vastuulle kuuluvista tonttiviemäreistä on huonossa kunnossa (tonttiviemäreiden yhteispituus kymmeniä tuhansia kilometrejä?) Osmo Seppälä

4 Suomen vesijohtoverkostossa muhii iso pommi (Iltalehti ) Puhdas juomavesi kulkee Suomessa putkissa, jotka ovat paikoin lähes umpeen sakkautuneita. Suomen vesijohtoverkosto on happanemassa käsiin, kun korjauksiin ei löydy rahaa Osmo Seppälä Vesiputket rapistuvat kovaa tahtia: Kunto räjähtää käsiin (Turun Sanomat ) Suomen vesiputkiverkoston kunto heikkenee kovaa tahtia, kertoo Turun Sanomat. Turun Sanomien haastatteleman asiantuntijan mukaan vesiputkiverkostoa saneerataan liian hitaasti. Keskimääräinen vesiputken käyttöikä on vuotta, mutta todellisuudessa vesiputkien keskimääräinen uusiutumisaika on tällä hetkellä 250 vuotta. Veli Matti Parkkinen/Lehtikuva Osmo Seppälä

5 Vesijohtoverkosto uhkaa vanhentua käsiin uusiutuu 250 vuoden päästä (MTV3 uutiset ) Vesilaitokset saneeraavat vesijohtoverkkoa verkkaisesti. Putkirikot ja muut häiriöt saattavat yleistyä lähitulevaisuudessa. Vesilaitosyhdistyksen keräämien tietojen mukaan Suomen vesijohtoverkoston keskimääräinen uusiutumisaika oli vuonna 2012 noin 250 vuotta. Tämä tarkoittaa, että nykyisellä saneeraustahdilla verkosto on kauttaaltaan uusiutunut vasta 250 vuoden päästä. Tiedot perustuvat yhdistyksen vesilaitoksilta keräämiin tietoihin. 250 vuotta on mediaaniluku, joka perustuu 32 vesilaitoksen uusiutumisaikoihin. uhkaa vanhentua kasiin uusiutuu 250 vuoden paasta Osmo Seppälä Vesihuollossa haasteena saneeraukset Vesihuoltoverkostojen tilasta kertovat mm. vesijohtojen ja viemäreiden vuotovesimäärä, saneerausten suuruus, verkostojen ikäjakautuma, putkirikkojen määrä sekä jakelukatkojen määrä. Verkostojen kunto on nyt tyydyttävä eikä selkeää parannusta ole näkyvissä. Verkostojen ikä nousee jatkuvasti, mutta vain harva vesihuoltolaitos on kasvattanut saneerausmäärärahojaan vastaavasti. Vesihuoltopalveluiden tason säilyttämiseksi verkostoja ja laitoksia on saneerattava aktiivisesti Osmo Seppälä

6 Verkostojen saneeraustarve Osmo Seppälä Verkostojen nykyinen saneeraus Vuosittain korjaus- ja korvausinvestointeihin käytetään karkeasti arvioiden 0,5-1 % verkostojen pääoma-arvosta. Vesijohtojen saneerausmäärä on keskimäärin 0,4 % ja viemäreiden saneerausmäärä keskimäärin 0,6 % vuodessa. Saneerausvolyymi on aivan liian pieni pääoma-arvon säilyttämiseksi ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Tarvittavan volyymin arvioidaan olevan vähintään 2-3 % verkostojen arvosta eli vähintään 2 % verkostopituudesta pitäisi vuosittain uusia tai saneerata. Nykyisin verkostoja saneerataan noin 120 milj. arvosta vuosittain, tarve olisi vähintään 360 milj. vuodessa. Putkipituuksina tämä tarkoittaa noin km vuodessa (vesijohdot ja viemärit yhteensä). (FCG 2009) Osmo Seppälä

7 Saneerausvolyymin kehitys Helsingissä (Heidi Kauppinen, 2008) vuotuinen saneerauspituus [km/vuosi] vesijohtosaneeraus viemärisaneeraus Osmo Seppälä Saneerausmenetelmät ja haasteet Verkostojen kunnosta tiedetään liian vähän, osin kunnollisten tutkimus- ja tiedonhallintamenetelmien puutteen vuoksi. Kuntotietojen puutteellisuus vaikeuttaa saneerausten järkevää kohdentamista ja menetelmän valintaa. Uusiminen auki kaivamalla on nykyisin edelleen yleisin saneerausmenetelmä. Sen lisäksi yleisiä menetelmiä ovat pätkäsujutus, sukkasujutus, muotoputkisujutus, pitkäsujutus, pakkosujutus ja sisäpuolinen betonointi Osmo Seppälä

8 Verkostojen saneerauksen skenaariot (Kauppalehti ) Osmo Seppälä Verkostosaneerausten toimintamallit VESANLIMA-hankkeen pohdinnat saneerausten toteuttamismalleista Aluesaneeraus (alueurakointi) Isännöinti (managerointi) Elinkaarimalli (BOT, BOOT, DBOOT, DBFO) Suunnittele ja toteuta (ST-urakointi) Allianssimalli (erityisesti kevytallianssi) Pilotointia mm. aluesaneerauksesta ja kevytallianssista (FCG 2011, VESANLIMA) Osmo Seppälä

9 Verkostosaneerauksen pullonkaulat VESANLIMA-hankkeen johtopäätökset Keskeinen ongelma on rahoituksen riittämättömyys. Yli puolessa hankkeeseen osallistuneista laitoksista nykyiset määrärahat eivät riitä pysäyttämään saneerausvelan kasvua. Saneerauksen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan lisää osaamista (laitoksilla, kunnissa, suunnittelijoilla, urakoitsijoilla). Verkoston kuntotieto riittämätöntä ja se vaikeuttaa kohdentamista. Yhteistyö laitoksen ja kunnan katuyksikön kanssa tökkii. Kaivataan kokonaispalvelumallia (kumppanuus, pitkäjänteisyys). Tarvitaan lisää viestintää mm. päättäjille ja asiakkaille saneeraustarpeesta ja vaikutuksista asiakasmaksuihin yms. (FCG 2011, VESANLIMA) Osmo Seppälä Verkostosaneerausten rahoitus VESANLIMA-hankkeen pohdinnat rahoitusvaihtoehdoista Lähtökohta: lopullinen rahoitus tulorahoituksena vesi- ja jätevesimaksuista suurten investointien yhteydessä tarvitaan erilaisia rahoitusmalleja tasaamaan rahoitusta pidemmälle ajanjaksolle Elinkaarihankkeissa urakoitsija voi rahoittaa investoinnin ja veloittaa ajan myötä tilaajalta Kunnan laina tai lainan takaus? Pitkissä hankkeissa yhteisyritys? (FCG 2011, VESANLIMA) Osmo Seppälä

10 Verkostosaneerausten rahoitus VESANLIMA-hankkeen pohdinnat rahoitusvaihtoehdoista WaSCO-malli: (Water Saving Company) Energiapuolen ESCO-mallin soveltuvuus vesihuoltoon? Osittain esim. vuotovesien vähenemisen myötä saadut säästöt Välilliset kustannukset, jos verkostoa ei saneerata Vesihuoltolaitos saisi mitattuja säästöjä, joiden toteuttaminen rasittaisi vain vähän vesihuoltolaitoksen resursseja WaSCOpalveluntuottajan toteuttaessa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit. Palvelu maksettaisiin vesihuoltolaitokselle tulevilla säästöillä. (FCG 2011, VESANLIMA) Osmo Seppälä Lisätietoja: Ratamestarinkatu 7 B HELSINKI Puhelin Sähköposti vvy@vvy.fi Esiintyjän nimi