NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Korttelit 1-3 ja niihin liittyvät virkistys- ja liikennealueet

KAAVASELOSTUS 25.10.2013 NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Korttelit 1-3 ja niihin liittyvät virkistys- ja liikennealueet

i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 2 1.2 Asemakaava 2 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 3 2.1.2 Luonnonympäristö ja maisema 3 2.1.3 Rakennettu ympäristö 5 2.2 Suunnittelutilanne 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 11 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 11 3.2.1 Osalliset 11 3.2.2 Vireilletulo 11 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 11 3.2.4 Viranomaisyhteistyö 12 3.3 Asemakaavan tavoitteet 12 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 15 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 15 4.1.1 Palvelut 16 4.2 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 16 4.3 Suojelukohteet 16 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 16 4.5 Aluevaraukset 16 4.6 Kaavan vaikutukset 17 4.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 17 4.6.2 Vaikutukset maisemaan 17 4.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 17 4.6.4 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 18 4.7 Ympäristön häiriötekijät 18 4.8 Kaavamerkinnät ja määräykset 18 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 18 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta 19 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote Kirkkoselän rantakaavasta, muutoksen kohteena oleva alue. 3. Ote Kirkkoselän rantakaavan muutoksesta, muutoksen kohteen oleva alue 4. Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy) Sivu

1 Joutsan kunta NIININIEMEN ASEMAKAAVA Asemakaavan selostus, joka koskee 25.10.2013 päivättyä kaavaehdotuskarttaa. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee kiinteistöjä 2:461 Rantalepola, 878:12 Venevalkama, 878:4 Venevalkamat ja osaa kiinteistöstä 36:9 Uusi- Kirkkola Joutsan kunnan Leivonmäen kylässä. Asemakaavalla muodostuu korttelit 1-3 sekä niihin liittyvä virkistysalue ja venevalkama. ALUEEN SIJAINTI Asemakaavalla kumoutuu osittain Kirkkoselän rantakaava ja Kirkkoselän rantakaavan muutos. Alue sijaitsee Leivonmäen kyläkeskuksesta Harjunlahdentietä länteen noin 2,5 kilometriä. Kaava-alueen koko on noin 5,7 hehtaaria. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti

2 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Asemakaava Leivonmäen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.5.2007 käynnistää, Leivonmäen kylän, Niininiemen alueen asemakaavoituksen. Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan 1.1.2008. Tämän jälkeen Joutsan kunta on vastannut kaavan laatimisesta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos päiväyksellä 18.3.2008 on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 15.5.-16.6.2008 Joutsan kunnan teknisellä osastolla. Kaavaehdotus päiväyksellä 3.2.2010 on ollut nähtävillä 12.5-18.6.2010 välisen ajan. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava-aluetta pienennettiin ja kaavaehdotus päätettiin asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä 24.5.-29.6.2012 välisen ajan. Asemakaavaprosessin aikana on tullut vireille myös Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan muutos, jonka alueelle tämä asemakaava sijoittuu. Kaavan laadinnassa huomioidaan yleiskaavamuutos ja yleiskaavamuutoksessa huomioidaan tämä asemakaava sellaisenaan. Suunnittelualueen kaavaluonnos on toteutettu noudatellen Rutalahden rantayleiskaavan aluevarauksia. Asemakaavalla kumotaan osittain Leivonmäki Kirkkoselän rantakaavan (14.6.1979) alueita sekä osa Kirkkoselän rantakaavan muutoksen (9.5.1991) aluetta. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen korttelialueet sekä siihen liittyvä virkistysalue ja venevalkama/uimaranta-alue. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue on Joutsan kunnan omistuksessa. Tarkkaa toteutusaikataulua ei ole suunniteltu. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää Niinniementien länsipuolella kiinteistön 2:461 Rantalepola ja osan kiinteistöstä 36:9 Uusi-Kirkkola. Suuri osa vanhan rantakaava-alueen loma-asuntotonteista on muuttunut silloisen Leivonmäen kunnan päätöksillä vakituiseen asumiseen viimeisen 20 vuoden aikana. 2.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Kaavaa varten on laadittu luonnosvaiheessa erillinen luonto- ja maisemaselvitys. LIITE. Luontoselvitys on laadittu kaavaehdotuksen mukaista aluetta laajemmalle alueelle. Pääosa alueesta on kuusivaltaista metsää. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. NATURA-2000 Kaava-alue rajoittuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Haapasuo- Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi alueeseen. Natura-alueen kuvaus: Alueen koodi: FI0900074 Pinta-ala: 5063,8 ha Kunta: Joutsa Aluetyyppi: SCI ja SPA Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita (Keski-Suomen ympäristökeskus 2009). Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueeseen, joka sisältyy keskeisiltä osin soidensuojeluja harjujensuojeluohjelmaan. Sitä täydentävät Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Lisäksi kohteeseen kuuluu Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvat laajennukset sekä aikoinaan lasketusta Kivijärvestä muodostunut Kivisuo. Suojelun toteutuskeinona on pääosassa aluetta luonnonsuojelulaki ja vesialueilla vesilaki sekä osassa aluetta maa-aineslaki, metsälaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki. Valtaosa alueesta sisältyy Leivonmäen kansallispuistoon.

4 Niinniemi Kuva 2 Natura-alueen rajaus.

5 Kuva 3 Tyypillistä metsää kaava-alueella. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Nyt kaavoitettavalla alueella ei sijaitse asutusta. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kaava-alueen naapurikiinteistönä on yksi pientalo, joka on asuinkäytössä. Lisäksi Niininiemen pohjoisosaan vievän tien varrella on yhteensä 13 muuta pientalotonttia, joista muutama on lähinnä vapaa-ajan asuntona. Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueelle liikkuminen tapahtuu Niinniementietä pitkin. Alueelle on rakennettu v. 2005 vesihuoltoverkosto Kivisuon vesiosuuskunnan toimesta, joihin uusilla tonteilla on mahdollisuus liittyä. Lisäksi alueella sijaitsee toimiva ja hoidettu venevalkama.

6 Kuva 4 Venevalkama. Kuva 5 Näkymä luoteeseen venevalkamasta.

7 Suojeluarvot Alueella tai sen ympäristössä ei sijaitse erityisen arvokasta rakennuskantaa. Ympäristöhäiriöt 2.2 Suunnittelutilanne Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Kaavoitettavan alueen lähistöllä noin 300 metrin päässä alueen etelälaidasta lounaaseen sijaitsee turvetuotantoalue. Turvetuotantoalueelta saattaa kesäaikaan kuulua ajoittain turvetuotantokoneiden ääniä. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009. Kaava käsittää koko maakunnan ja sisältää kaikki alueidenkäyttömuodot. Siinä on osoitettu alueita tulevia tarpeita varten muun muassa asumiseen, työpaikoille ja palveluille. Kaavassa esitettyjen taajamien laajenemissuuntien mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu kasvaa tulevaisuudessa pääliikenneverkoston suuntiin. Seudulliset virkistysalueet painottuvat Jyväskylän ja viiden seutukuntakeskuksen läheisyyteen sekä vesistöjen varsille. Kaavassa ovat mukana myös keskeiset matkailupalvelujen alueet. Maakuntakaava korvaa Keski-Suomen seutukaavan lukuun ottamatta Laukaan Mörkökorven kaatopaikkaaluetta, joka jätettiin seutukaavasta voimaan siihen asti kunnes Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen paikka ratkeaa. Jätteenkäsittelykeskusta varten on jo laadittu erillinen vaihekaava Maakuntakaavassa ei ole osoitettu nyt kaavoitettavaa aluetta koskevia merkintöjä. Alue rajautuu Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi alueeseen.

8 Kuva 6 Ote maakuntakaavasta Leivonmäki Kirkkoselkä rantakaava 14.6.1979 Vuonna -79 vahvistetussa rantakaavassa alue on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi M. Lisäksi alueelle on osoitettu lomaasuntojen korttelialue RH ja venevalkama-alue LV. Nyt laadittavalla asemakaavalla kumoutuu RH-kortteli nro. 9 venevalkamat LV ja osa maa- ja metsätalousaluetta M. Kuva 7 Ote Leivonmäki Kirkkoselkä rantakaavasta Leivonmäki Kirkkoselkä rantakaavan muutos 9.5.1991

9 Vuonna -91 vahvistetussa rantakaavan muutoksessa on osoitettu VLalue, joka kumoutuu nyt laadittavalla kaavalla. Kuva 8 Ote Leivonmäki Kirkkoselkä rantakaavan muutoksesta Rutajärven rantaosayleiskaava Rutajärven rantaosayleiskaavassa nyt kaavoitettavalle alueelle on osoitettu ympärivuotisen asumisen AO rakennuspaikkoja.

10 Kuva 9 Ote Rutajärven rantayleiskaavasta Liito-orava selvitykset Leivonmäen Rutalahdessa ja Haapalahden- Niininiemen alueella (Jyväskylän Yliopisto, Huuskonen, 2007)

11 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Leivonmäen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.5.2007 käynnistää, Leivonmäen kylän, Niinniemen alueen asemakaavoituksen. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Yleisesti Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (1.1.2010 alkaen) Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Etujärjestöt ja muut tahot Sähköyhtiöt Kivisuon vesiosuuskunta 3.2.2 Vireilletulo Leivonmäen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.5.2007 käynnistää, Leivonmäen kylän, Niinniemen alueen asemakaavoituksen Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 8.8.2007 ja se on ollut yhdessä kaavan valmisteluaineiston (kaavaluonnos) kanssa yleisesti nähtävillä 15.5.-16.6.2008 Joutsan kunnan teknisellä osastolla. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kaavoituksen valmisteluaineistoa ja kaavaluonnoksia esitellään kaavan valmistelun

12 3.2.4 Viranomaisyhteistyö 3.3 Asemakaavan tavoitteet aikana kunnan teknisellä osastolla sekä Joutsan kunnan internetsivuilla www.joutsa.fi. Kaavaluonnos on valmistunut 18.3.2008. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana 15.5.-16.6.2008 osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavasta. Luonnosvaiheessa pyydettynä lausunnon ovat antaneet Keski- Suomen liitto ja Keski-Suomen museo. Lisäksi saapui yksi mielipide. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 12.5-18.6.2010 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on saatu yksi muistutus. palautteen perusteella kaavaan ei tehty muutoksia. Muutoin kaava-aluetta supistettiin ehdotusvaiheeseen siten, että kaava-alue käsittää vain Niinniementien itäpuolen. Kaavaehdotus on ollut uudelleen yleisesti nähtävillä 24.5.-29.6.2012 välisen ajan. Uudelleen nähtäville asetettuun kaavaehdotukseen tonttien sijoittelua on muutettu ja toinen rannalla oleva rakennettu tontti on otettu mukaan kaavaan ja osoitettu AO-tontiksi. Uudelleen nähtävillä asetetusta kaavaehdotuksesta antoivat lausunnon Keski- Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen museo. Ehdotuksesta saatiin kaksi muistutusta. Palautteen perusteella kaavakarttaan tehtiin muutoksia siten, että kulkuyhteys kaikille tonteille ja venevalkamaan osoitettiin vain Niinniementien puolelta. Lisäksi korttelin 1 tontin 1 koillisrajaa siirrettiin n. 12 metriä kolliseen ja kaakkoisrajalla tonttia laajennettiin n. 70 neliötä. Kaava-alueeseen rajoittuvan Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Natura-alueen raja on osoitettu kaavakartalla. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on annettu kaavanlaatijan vastine. Kaavasta on neuvoteltu sen laadinnan aikana Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa, nykyisin ELY-keskus. Asemakaavoituksen tavoitteena on laatia alueelle laadukkaita asuinrakennustontteja. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan ratkaisu noudattaa Rutajärven rantayleiskaavan varauksia ja on yleiskaavan mukainen. Laadittavana olevassa Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan muutoksessa kaavaratkaisu huomioidaan sellaisenaan.

13 Luonnosvaiheessa asemakaavassa oli osoitettu AO-kortteleita myös Niinniementien itäpuolelle KUVA 10. Tontteja näissä kortteleissa oli 24 kappaletta. Ehdotusvaiheessa nämä tontit on poistettu. Kuva 10 Asemakaavaluonnos 18.3.2008. Ei mittakakavassa. Tonttien kysynnän kohdistuessa lähinnä tien länsipuolen tontteihin on kaava-aluetta päätetty supistaa käsittämään vain Niinniementien länsipuoli. Lisäksi ehdotusvaiheessa kaavaan on lisätty voimassa olevan rantakaavan mukainen loma-asunnon rakennuspaikka RH ja se on muutettu vakituisen asunnon rakennuspaikaksi AO.

14 Kuva 11 Kaavaehdotus 3.2.2010. Ei mittakaavassa. Kunnan kehittämistoimikunnassa on katsottu, että ehdotusvaiheessa nähtävillä ollutta kaavaratkaisua muutetaan siten, että neljä tonttia siirretään lähemmäs rantaa ja näille kulku tapahtuu olemassa olevan venevalkamatien kautta. Kahdelle muulle tontille tulee kulku Niinniementien kautta. Korjatussa kaavaehdotuksessa on AOrakennuspaikkana osoitettu tilan 2:462 rakennettu rakennuspaikka, joka on kumoutuvassa rantakaavassa osoitettu merkinnällä RH. Muutosten johdosta kaavaehdotus on päätetty asettaa uudelleen nähtäville.

15 Kuva 12. Uudelleen nähtävillä ollut kaavaehdotus 14.6.2012. Ei mittakaavassa. Tämän jälkeen kaavasta jätettiin pois rantayleiskaavassa oleva raknetamaton rakennuspaikka V-alueelta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavan mitoituksessa noudatetaan Rutajärven rantayleiskaavan mahdollistamaa mitoitusta. Uusia omarantaisia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Kaava-alueen koko on n. 6,24 ha, josta AO-korttelialuetta on 1,95 ha, virkistysaluetta V on noin 3,0 ha ja venevalkama/uimaranta-aluetta n. 0,4 ha. Alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 2934 k-m 2. AO-tonttien tehokkuusluku on 0,15. Kokonaistehokkuudeksi muodostuu e=0,05.

16 4.1.1 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Leivonmäen kyläkeskuksen ja Joutsan keskustan palveluihin, joista löytyvät tarvittavat päivittäisasioinnin palvelut. Leivonmäen kyläkeskuksen palveluita ovat, apteekki, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, parturi, autonkorjaus- ja rengashuoltopalvelu ja kaksi hoivapalveluyritystä. Huoltoasema 4-tien varrella tarjoaa polttoainemyynnin lisäksi posti-, ravintola- ja elintarvikemyyntipalvelut. Kurkiauran koulussa Leivonmäen keskustassa järjestetään perusopetusta 0-6 luokille. Muita kunnallisia palveluita ovat kuntosali, uimahalli, kirjasto, Leivonmäen terveysasema ja vanhusten palvelukoti. 4.2 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Kulku asemakaava-alueelle tapahtuu Niinniementieltä Kuusikkokujalle ja siitä tonteille ja venevalkamaan. Kaava-alue on liitettävissä Kivisuon vesiosuuskunnan rakennuttamaan vesi- ja jätevesihuollon verkostoon. Runkolinjat kulkevat Niinniementien länsipuolella. 4.3 Suojelukohteet Alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueella ei myöskään sijaitse muinaismuistolain mukaisia suojeltavia kohteita. 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.5 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ympäristön laatua koskevat tavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa. Kaavalla mahdollistetaan laadukkaiden omakotitonttien muodostuminen alueelle, joka on ajan mittaan muotoutunut vakituisen asumisen ympäristöksi. AO Erillispientalojen korttelialue (korttelit 1-3). Omakotitalotontteja, joiden suurin sallittu kerrosluku korttelissa 1 on 1u½ ja korttelissa 2 ja 3 II. Tehokkuus AO-kortteleissa on e=0,15. LV V Venevalkama Virkistysalue.

17 4.6 Kaavan vaikutukset 4.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.6.2 Vaikutukset maisemaan Täydennysrakentamisella saadaan aikaiseksi laadukkaita omakotitontteja viihtyisään ympäristöön. Uudisrakentamisen myötä puustoinen metsäalue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Maisemavaikutukset ovat kuitenkin vähäiset koska venevalkama-alue korttelin 3 edustalla on jo ihmistoiminnan muokkaama. Haapalahden itärannalla ei myöskään ole kaava-alueen suuntaan avautuvia tontteja. 4.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Koska alueella ei sijaitse mitään luonnon tai maiseman kannalta merkittävää, ei vaikutusta voida pitää negatiivisena. Kaava rajautuu lännessä Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi (FI0900074) alueeseen. Rutajärven Natura-alueen kuvaus: Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon- Syysniemen luonnonsuojelualueeseen. Sitä täydentävät Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Kohteeseen kuuluu myös Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvat laajennukset sekä Kivijärvi. Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvi tyyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rutajärven vesikasvillisuus on niukkaa. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Linnusto on merkittävää ja erämaista, kuten kuikka ja joutsen. Järven järvitaimen kanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joen rannat ovat monin paikoin pensaikkoisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristö on kuitenkin varsin luonnontilainen, vaikkakin alajuoksulla on runsaasti asutusta ja lomakylä. Kaavassa ei ole osoitettu uusia Natura-alueeseen rajautuvia rakennuspaikkoja. Olemassa olevat rakennuspaikat on otettu mukaan

18 niiden käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden päivittämiseksi. Uudet ei omarantaiset rakennuspaikat sijaitsevat vähintään n.30-40 metrin päässä rannasta ja Natura-alueen rajasta. Lähimpänä rantaa sijaitsevien rakennuspaikkojen väliin jää toimiva venevalkama. Luonnonsuojelulain (LsL) 65 :n 1 momentin mukaisen Naturaarvioinnin tarkoituksena on arvioida, heikentääkö hanke Natura 2000- verkostoon sisältyvän alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty verkostoon. Kaavassa osoitetun rakentamisen on katsottu sijoittuvan niin etäälle Natura 2000 verkostoon kuuluvista alueista, ettei sen tai muunkaan yleiskaavan mukaisen maankäytön voida katsoa merkittävästi heikentävän Natura 2000- verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Näin ollen on katsottu, ettei kaavan vaikutusten vuoksi ole ollut tarpeen suorittaa LsL:n 65 :ssä tarkoitettua varsinaista arviointia. 4.6.4 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Niinniemeen on rakennettu yhteensä 16 tonttia ja kunnan näkemyksen mukaan kuuden tontin lisäys ei tuo olevaan tilanteeseen suurempia yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia esim. kevyen liikenteen väylän osalta. Niinniemen tontit nykyisellään kuuluvat Kivisuon vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen ja tarkoitus on liittää sopimuksella uuden asemakaavan tontit samaan järjestelmään. Yhteyksien järjestäminen koulupalveluihin hoidetaan olevan kuljetusverkoston kautta. Koska kaavoitettava alue on pieni ja rakentaminen vähäistä, ei siitä synny merkittäviä sosiaalisia tai yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. 4.7 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei aiheudu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 4.8 Kaavamerkinnät ja määräykset 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen ja ministeriön ohjeiden mukaiset. 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kivisuon vesiosuuskunnan vesihuoltosuunnitelmat tukevat kaavasuunnittelua. Niinniemen tontit kuuluvat nykyisellään Kivisuon vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen ja uuden asemakaavan tontit on tarkoitus liittää sopimuksella samaan järjestelmään.

19 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Kaavamuutosalue toteutuu kaavan voimaantulon jälkeen tontti- tai korttelinosakohtaisesti. Tarkkaa toteutusaikataulua ei ole suunniteltu. Toteutuksen seuranta on Joutsan kunnan teknisellä- ja rakennusvalvontaosastolla. Jyväskylässä Pöyry Finland Oy Kimmo Kautto Arkkitehti SAFA Arto Sipinen Ins. AMK