Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen
Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne ja talouspolitiikka
Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus
Valtionlainojen korkoerot leventyneet tämän vuoden aikana Kreikka Irlanti Portugali Espanja Italia Suomi 12 %-yksikköä 1 8 6 4 2 29 21 Lähde: Bloomberg. 1 v. valtionlainojen ero Saksan 1 v. valtionlainaan. 23551@spredit (FI)
Valtiot 1 Valtioiden ja pankkien ongelmat kytkeytyvät toisiinsa Valtioiden ja pankkien luottoriskin hinta Euroopassa 6.12.21 PNS 6.12.21 Peruspistettä GR 8 6 IE 4 ES PT 2 IT BE FR NL AT DE 2 4 6 8 1 1 2 Pankit PNS = Pienimmän neliösumman lineaarinen sovitus havaintojoukkoon. Lähde: Bloomberg.
Kuinka valtioiden velkakriisi vaikuttaa? Suuri finanssikriisi 1. Romahduttaa valtioiden verotulot ja kasvattaa menoja 5. Tappiot ja omien varojen puute rajoittavat luotonantoa 4. Rahoituskustannusten kasvu heikentää pankkien kannattavuutta Valtioiden raju velkaantuminen 2. Valtioiden lainojen korot nousevat 3. Valtioiden velanotto syrjäyttää pankkien varainhankintaa Pankkien varainhankinnan vaikeutuminen
Kotimaisen rahoitusjärjestelmän vakaus: vakauskartta 28 Vakauskartta Makrotalous Pankkien kestävyys Asuntojen hinnat Riskipreemiot Velkaantuneisuus Joulukuu 26 Joulukuu 27 Joulukuu 28 Lähteet: Merrill Lynch, NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Vakauskartta 29: Talouden syvä taantuma Makrotalous Pankkien kestävyys Asuntojen hinnat Riskipreemiot Velkaantuneisuus Joulukuu 27 Joulukuu 28 Joulukuu 29 Lähteet: Merrill Lynch, NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
21: Yleinen taloustilanne paranee, velkaantuminen ja asuntojen hinnat korkeita Vakauskartta Makrotalous Pankkien kestävyys Asuntojen hinnat Riskipreemiot Velkaantuneisuus Joulukuu 28 Joulukuu 29 Joulukuu 21 Lähteet: Merrill Lynch, NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kotitalouksien haavoittuvuus korkojen Kotitalouksien velkaantuneisuus Kotitalouksien velkaantuneisuus nousulle ja kasvanut ja korkomenot 1 Luottokanta (vasen ast.) korkomenot 2 Korkomenot (oikea ast.) 1 3 Luottokanta Korkomenot, (vasen skenaario asteikko) 1 (oikea ast.) 2 Korkomenot 4 (oikea Korkomenot, asteikko) skenaario 2 (oikea ast.) 5 Korkomenot, skenaario 3 (oikea ast.) 3 Korkomenot, skenaario 1 (oikea asteikko) 4 Korkomenot, skenaario 2 (oikea asteikko) % käytettävissä 5 Korkomenot, skenaario olevasta 3 (oikea tulosta asteikko) % käytettävissä olevasta tulosta 12 12 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 12 12 1 1 1 1 1 2 1 8 2 8 8 8 6 6 4 4 2 2 * ** ** 1985 199 1995 2 25 21 1985 199 1995 2 25 21 * Arvio vuonna 21. ** Kolme korkoskenaariota vuosiksi 211 212. Skenaarioissa 3: 3 kk:n euriborin 3 kk:n euribor markkinaodotus nousee vuonna 2.11.21. 211 ja noususta 2/3 välittyy luottokannan keskikorkoon 4: 3 kk:n euribor vuonna nousee 211 ja 1/3 keskitasolleen vuonna 212. v. Luottokanta 1999 21. ja käytettävissä oleva tulo pysyvät 5: 3 kk:n vuoden euribor 21 nousee tasolla. huippuunsa v. 1999 21. Skenaario Lähteet: 1: Tilastokeskus 3 kk:n euribor nousee ja Suomen,6 pros.yks. Pankin 1,4 laskelmat. prosenttiin (markkinaodotus 2.11.21). Skenaario 2: 3 kk:n euribor nousee 2,2 pros.yks. 3, prosenttiin (keskitaso v. 1999 21). Skenaario 3: 3 kk:n euribor nousee 4,2 pros.yks. 5, prosenttiin (huippu v. 1999 21). 5 4 3 6 4 2 5 4 3 6 4 2
5 4 3 Velkaisimpien kotitalouksien osuus on kaksinkertaistunut Vuonna 22 Vuonna 28 % 45 41 34 32 Asuntokuntien jakauma velkaantumisasteen mukaan 2 1 11 1 6 7 4 9 Ei velkaa -1 1-2 2-3 yli 3 Velkaantumisaste, % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin
25 2 Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi* Suomessa Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi* Suomessa Indeksi 197 = 1 2 1 15 1 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1 Koko maa 2 Pääkaupunkiseutu * Asuntojen hintojen muutoksesta on poistettu yleinen kuluttajahintojen kehitys. Lähde: Tilastokeskus.
Asuntojen suhteelliset hinnat nousseet 225 225 2 2 175 175 15 15 125 125 1 75 1 5 75 5 Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa 1 Asuntojen hinnat suhteessa vuokriin 2 Keskiarvo suhteessa vuokriin tarkasteluajanjaksolla 3 Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon 4 Keskiarvo suhteessa ansiotasoon tarkasteluajanjaksolla 1 suhteessa asuntojen vuokriin 2 suhteessa palkansaajien ansiotasoon Indeksi, 1981/I = 1 Indeksi, 1981/I = 1 1 2 1981 1986 1991 1996 21 26 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 1981 1986 1991 1996 21 26 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 1 2
Pankkikonsernien* järjestämättömät saamiset ja arvonalentumistappiot alkaneet supistua Kotimaisten pankkikonsernien* järjestämättömät saamiset ja arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 7 6 5 4 3 1 Järjestämättömät saamiset 2 Arvonalentumistappiot, 12 kuukauden liukuva summa Mrd. euroa 2 1 1 2-1 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 * Ml. Suomessa talletuspankkitoimintaa harjoittavat ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit. Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.
Suomalaisten pankkien kannattavuus vakaa 1 2 1 Milj. euroa 21 99-281 8 755-59 724 6 4 2 Liikevoitto 1 9/29 Arvonalentumiset Muut tuotot Korkokate Kulut Liikevoitto 1 9/21 Lähde: Pankkien osavuosikatsaukset.
Maailmantalouden näkymät
Kriisin vaikutukset jakautuneet epätasaisesti BKT Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina (oikea ast.) 11 18 16 14 12 1 98 96 BKT: 25Q1 = 1 25Q1 = 1 25 26 27 28 29 21 Lähde: Bloomberg. 24132@BKT_taso 2 18 16 14 12 1 8 6
Kehittyvien talouksien rooli noussut Kehittyvät taloudet Kehittyneet taloudet 6 % 5 4 3 2 1-1 -2-3 2 22 24 26 28 21 Lähde: Lähde: IMF, World economic outlook, October 21. 23162@E&t kasvuosuudet
Työttömyys Työttömyysaste noussut eniten USA:ssa Yhdysvallat Euroalue Japani Iso-Britannia Suomi 12 % 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 2 22 24 26 28 21 Lähteet: Bureau of Labor Statistics, Eurostat, Tilastokeskus ja Bloomberg. 24132@Työttömyysaste
Nopea kasvu ja ruuan hinnan nousu näkyvät Kiinan inflaatiossa Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina 1 % 8 6 4 2-2 -4 25 26 27 28 29 21 Lähteet: Eurostat, BLS, Bloomberg. 23162@Inflaatio
Maailmankaupan piristyminen kääntänyt epätasapainot uudelleen kasvuun 3 Yhdysvallat Saksa ja Japani Muut maat + tilastovirhe % maailman BKT:stä Öljyntuottajamaat Kiina ja muut kehittyvät Aasian maat 2 1-1 -2-3 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Lähde: IMF WEO October 21. Vuoden 21 luvut ovat IMF:n ennusteita. 2435@Chart1(2)
Valuuttamarkkinoiden liikkeet poikkeuksellisen suuria Dollari** Jeni** Euro* Renminbi*** 15 2.1.26 = 1 14 13 12 11 1 9 8 7 27 28 29 21 * Suppea **TCW-indeksi ***Laaja Lähteet: EKP ja Bloomberg. 21552 @Valuuttaindeksit(2)
Euroalueen taloudellinen tilanne ja talouspolitiikka
Myös euroalueella sisäiset kasvuerot suuria Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti 16 2Q1 = 1 15 14 13 12 11 1 2 22 24 26 28 21 Lähde: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 23162@BKT E&t (2)
Korjautumisesta huolimatta julkiset vajeet mittavia Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti 1 % BKT:sta 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 1999 24 29 Lähde: Eurostat, EU-komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 23162@Vaje E&t (2)
Erot vuosi-inflaatiossa kertautuvat yli ajan Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti 155 Indeksi 2M1 = 1 145 135 125 115 15 95 1999 21 23 25 27 29 Lähde: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 23162@HICP E&t (2)
Heikko kilpailukyky ja velkaantuminen johtavat vaihtotaseongelmiin Euroalue Saksa Suomi Kreikka Irlanti 1 % BKT:sta 5-5 -1-15 -2 199 1995 2 25 21 Lähde: Komissio ja EU-komission syysennuste vuosille 21 ja 211. 23162@E&t vaihtotase (2)
Kriisin opetukset ja EU:n talouskoordinaatio Kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen Pelkkä vaje ei riitä myös velka operationaaliseksi muuttujaksi Sopimuksen henkeä kunnioitettava nykyistä enemmän Koko kansantalouden vakaus tärkeää Julkinen talous ei toimi tyhjiössä Myös yksityisen sektorin oltava kestävällä tolalla Vaihtotase ja kilpailukyky
6 Euroalueen lyhyitä korkoja Maksuvalmiusluoton korko Yön yli -talletuksen korko Minimitarjouskorko 1 kk Euribor 3 kk Euribor 12 kk Euribor 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 21 211 Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters. 23441@Eurokorot
Keskuspankkien taseet kasvaneet kriisin aikana Eurojärjestelmä FED BOJ BOE 3 % BKT 25 2 15 1 5 27 28 29 21 Lähde: EKP, Fed, BoE, BoJ; Eurostat. 23643@KP Taseet
Taseen kasvu on ollut suurin USA:ssa ja Isossa-Britanniassa Eurojärjestelmä FED BOJ BOE 25 Prosenttimuutos 2 15 1 5-5 27 28 29 21 Lähde: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat. Vertailukohta tase per BKT (%), heinäkuu 27 23643@dKP taseet %-kasvu
Kiitos!