Tutkiva oppiminen opetusmenetelmänä Minna Lakkala Technology in Education Research Group Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Minna.Lakkala@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/ 22.3.2011
Miksi tutkivaa oppimista? Yhteiskunnallisten muutosten haasteet Tutkimustietoon perustuvat käsitykset oppimisesta Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on ohjata opiskelijoita asiantuntijalle tyypilliseen tapaan käsitellä tietoa yhteisöllisesti uutta tuottavalla tavalla.
Miksi tutkiva ote verkko-oppimiseen? Tietomäärän saatavuus verkossa ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn ylikuormittumiseen. Rajattujen suppeiden tehtävien suorittaminen ei tue haastavan tiedonhallinnan tai ongelmanratkaisun taitojen kehittymistä ( adaptiivinen asiantuntijuus ). Opiskelijoiden vapaa keskinäinen keskustelu verkossa ei välttämättä johda syvempään ymmärrykseen ja oppimiseen. Tiedonhallintataitojen kehittyminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin aitoihin ja systemaattisiin tiedon tuottamisen käytäntöihin.
Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja mielekkäiden työskentelykäytäntöjen oppimista MATERIAA- LIT JA VÄLINEET TOIMINTA- TAVAT JA TYÖVAIHEET KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI (esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely)
Tutkivan oppimisen taustateoriat: Tiedon rakentamisen teoria Knowledge building (Carl Bereiter & Marlene Scardamalia) Oppimisen tasot: 1. Tahaton oppiminen 2. Tietoinen oppiminen 3. Tiedon rakentaminen Työskennellään yhteisen tiedon edistämiseksi, ei yksilöllisen oppimisen saavuttamiseksi Tietotyön kohteena on jaettujen tietokohteiden luominen ja kehittäminen Toimiminen oman suoriutumisen ylärajalla ja vaativampien suorituskriteerien asettaminen asteittain (progressiivinen ongelmanratkaisu) Kollektiivinen vastuu asiantuntijuuden ja osaamisen kehittämisestä
Tutkivan oppimisen taustateoriat: Tiedon hankinnan kyselymalli eli interrogatiivimalli (Jaakko Hintikka, Matti Sintonen) Kahden tasoisia kysymyksiä: 1. Iso kysymys tai pääongelma lähtökohtana 2. Pienet, avustavat kysymykset Pienet kysymykset pyritään muotoilemaan niin, että niiden vastaukset vievät lähemmäksi isoon kysymykseen vastaamista Epämääräiset kysymykset ja selitykset pyritään muuntamaan tarkemmiksi kysymyksiksi ja selityksiksi
Kysymysten avulla jäsentämään tietoavaruutta Kysymysten keskeinen rooli perustuu niiden suureen tiedolliseen arvoon: kysymyksen ei tarvitse olla täsmällisesti määritelty, mutta se antaa suunnan etenemiselle ja auttaa rajaamaan tietoavaruutta. Tietolähteistä ei haeta tietoa summittaisesti vaan kysymysten kautta. Kysymykset luovat myös kriteerin ratkaisun hyvyyden arvioinnille: ratkaisua voidaan arvioida suhteessa siihen, kuinka hyvin se vastaa esitettyihin kysymyksiin.
Tutkivan oppimisen prosessin osatekijät Ihmettely ja kysymysten asettaminen Omien selitysten luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Tiedontuottamisen suuntaaminen edelleen Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004 Selitysten ja päätelmien kehittely Syventävän tiedon etsintä
Jaettu asiantuntijuus Keskeistä on koko työskentelyprosessin jakaminen kaikkien ryhmän jäsenten kesken. Asiantuntemuksen jakaminen synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, johon kukaan ei pystyisi yksinään. Mukana mahdollisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Verkkoteknologian hyödyntämien tiedon kehittelyssä ja prosessin jakamisessa.
Kontekstin luominen Ankkuroidaan käsiteltävät asiat sovellusalueen konkreettisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Luodaan olosuhteet yhteisön syntymiselle. Yhteinen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen. Voidaan toteuttaa esimerkiksi virittävällä luennolla, katsomalla video, lukemalla ilmiöstä tai tekemällä käytännön kokeita.
Ihmettely ja kysymysten asettaminen Luodaan suunnittelua ja ratkaisun kehittelyä ohjaavia omia kysymyksiä (mihin kysymyksiin pitää vastata?). Otetaan kysymykset yhteisen tarkastelun, arvioinnin ja valinnan kohteeksi. Selitystä etsivät ja ymmärtämiseen tähtäävät kysymykset erityisen arvokkaita (Miten? Miksi? Kuinka?).
Omien selitysten luominen Muodostetaan valittuihin kysymyksiin omia selityksiä ennakkotiedon varassa (ENNEN tietolähteiden käyttöä). Tehdään aikaisemmissa tiedoissa ja näkemyksissä olevat aukot ja puutteet näkyviksi. Luodaan toimintakulttuuri, joka rohkaisee omien ajatusten ja johtopäätösten kehittelyyn kirjoittamalla ja keskustelemalla.
Kriittinen arviointi Arvioidaan laadittujen selitysten vahvuuksia ja heikkouksia tai ratkaisujen selitysvoimaa. Koko ryhmä osallistuu ponnisteluihin, jotka tähtäävät yhteisen ymmärryksen kehittämiseen ja selitysten parantamiseen. Arvioidaan, mitä tietoja ja taitoja prosessin jatkamiseksi ja tuotoksen parantamiseksi tarvitaan.
Uuden syventävän tiedon etsintä Etsitään lisätietoa vastaukseksi kysymyksiin ja ihmettelyyn. Luotujen selitysten puutteet ohjaavat uuden tiedon hakua. Ei pysähdytä ensimmäisten tietojen löytymiseen, vaan sitoudutaan asteittain syvenevään kehittämisprosessiin.
Selitysten ja päätelmien kehittely Kehitetään parempia selityksiä aikaisempien ratkaisujen ja uuden tiedon varassa. Käytetään konkreettista jaettua dokumenttia yhteisen kehittelyn välittäjänä. Julkaistaan selityksiä, kommentteja ja tuotosten välivaiheita jatkuvasti työskentelyn kuluessa.
Tiedontuottamisen suuntaaminen edelleen Uuden tiedon hankkiminen ja arviointi luo uusia kysymyksiä. Suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin vastataan asteittain jakamalla ne joukoksi pienempiä kysymyksiä. Kehittelyprosessia suunnataan näiden tarkennettujen ongelmien ratkaisemiseen.
Yhteisölliset tehtävät Esimerkki 1: Uusien oppimisympäristöjen psykologiaa 2002 Viikko 1 Viikko 2 Keskustelu intresseistä Kysymysten luokittelu Kysymyksiä ja ideoita Omia selityksiä yhteisiin kysymyksiin FLE3 -ympäistö Itsensä esittely Yksilölliset tehtävät Viikko 3 Ryhmien valinta Kommentteja ja kehitettyjä selityksiä ryhmissä Viikko 5 Asiantuntijaluento Kysymysten tarkentaminen ja selitysten kehittäminen Viikko 6 Käsitekartat Esityksen valmistelu ja ensimmäinen raporttiluonnos Viikko 7 Viikko 11 Ryhmien esitykset Arviointikeskustelu Valmiit raportit ja niiden kommentointi Kirjallinen arviointi kurssikokemuksista
http://fle3.uiah.fi/ FLE3 (Future Learning Environment)
Esimerkki 2: Emerging research themes in Psychology course 2008 Collaborative tasks Theme 1 Theme 2 Lecture & discussions Lecture & discussions Questions Questions Viewpoints Viewpoints Individual tasks In wiki Introducing oneself Theme 3 Lecture & discussions Questions Viewpoints Final report from a chosen theme Theme 4 Lecture & discussions Questions Viewpoints Draft Comments Theme 5 Lecture & discussions Questions Viewpoints Final Theme 6 Lecture & discussions Questions Viewpoints Writing a reflection on course experiences Theme 7 Lecture & discussions Questions Viewpoints Additional tasks
http://wiki.helsinki.fi/ Helsingin Yliopiston Confluence Wiki
29.9.10 Kysymysten tuottaminen - omaan teemaan - muiden teemoihin Esimerkki 3: Tutkivan oppimisen prosessi Semiotiikan metodologia -kurssilla Työvaiheet KPE-työkalun käyttö Luo Note editorilla uusi nootti ja kirjoita sinne runsaasti mieleen tulevia kysymyksiä. Auta muita lisäämällä kysymyksiä ja kommentteja heidän nootteihinsa. Etätyönä Omien kysymysten kehittely, luokittelu ja valinta. Ensimmäisten selitysten kirjoittaminen. Luo jokaiselle jatkotyöstettävälle kysymykselle oma nootti. Kirjoita omia näkökulmia ja selityksiä jokaisen kysymyksen noottiin. Älä ole liian kriittinen! 6.10.09 Selitysten kirjoittaminen muiden teemoihin sekä selitysten arviointi Etätyönä Selitysten kehittely tietolähteiden avulla Lokakuun loppu Ensimmäisen raporttiluonnoksen kokoaminen omaan teemaan & muiden luonnosten kommentointi Auta muita kirjoittamalla selityksiä heidän noottitekstiinsä tai kommentteja kommentti-työkalulla. Kannattaa sopia kommentointivastuut. Etsi kysymysten ja selitysten perusteella sopivia tietolähteitä. Kehitä ja kommentoi nootteihin kirjoitettuja selityksiä löytämäsi tiedon perusteella. Laadi tekstinkäsittelyllä ensimmäinen luonnos loppuraportista ja tuo se sisältönäkymään. Kommentoi kommentti-työkalulla muiden luonnoksia. Kannattaa sopia kommentointivastuut.
KPE (Knowledge Practices Environment) https://wiki.helsinki.fi/display/kpe/kpe 22
Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä 1. Edellytysten luominen: koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen 2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti tarvittaessa prosessin aikana Auta mutta älä häiritte Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009.
1. Pedagoginen infrastruktuuri kehittyneiden tietokäytäntöjen edistämiseen Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, Tekniset rakenteet teknologian käytön organisointi. Miten tuetaan taitojen itsenäistä hallintaa ja metakognitiota? Toimintatapojen Kognitiiviset mallintaminen ja rakenteet käsitteellistäminen; suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät. Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat. Sosiaaliset rakenteet Tiedolliset rakenteet Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon luomisen ja -käsittelyn tavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa.
2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittää Keskeisiä tilanteet ja asiat, joissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästi. Asiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisia. Asiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa.
Asiantuntijuuden ja oppimisen vertauskuvat Oppiminen tiedonhankintana Monologinen mielensisäinen näkökulma Oppiminen osallistumisena Dialoginen vuorovaikutusnäkökulma Oppiminen tiedon luomisena Trialoginen yhteisten kohteiden kehittämisen näkökulma Paavola ja Hakkarainen, 2005
Lähteitä Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6. uudistettu painos. Porvoo: WSOY. Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. https://oa.doria.fi/handle/10024/59552 Lakkala, M., Muukkonen, H., Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2008). Designing pedagogical infrastructures in university courses for technology-enhanced collaborative inquiry. Research and Practice in Technology Enhanced Learning, 3(1), 33-64. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalaetal_2008.pdf Lakkala, M., Ilomäki, L. & Kosonen, K. (2010). From instructional design to setting up pedagogical infrastructures: Designing technology-enhanced knowledge creation. In B. Ertl (Ed.), Technologies and Practices for Constructing Knowledge in Online Environments: Advancements in Learning (pp. 169-185). New York: Information Science Reference. http://bit.ly/gz4m5a Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf