Talousarvio 212 Taloussuunnitelma 213-214 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 13.12.211
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät... 3 1.3. Someron kaupungin taloudellinen kehitys. 4 2. SUUNNITELMAKAUDEN 212-214 PAINOPISTEALUEET 7 2.1. Perusturvatoimi 7 2.2. Sivistystoimi 8 2.3. Elinkeinotoimi. 1 2.4. Tekninen toimi.. 1 2.5. Asuntotuotanto 12 2.6. Liikenneyhteydet 13 3. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 13 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat. 13 3.2. Vuoden 212 talousarvio. 14 3.3. Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset 15 3.4. Talousarvion yhteenveto.. 17 3.5. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma.. 19 3.6. Taloussuunnitelma 212 214... 2 4. TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET. 24 5. KÄYTTÖTALOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Keskusvaalilautakunta. 27 5.1.1. Vaalit 27 5.2. Tarkastuslautakunta.. 27 5.2.1. Tilintarkastus... 27 5.3. Kaupunginhallitus.. 28 5.3.1. Yleishallinto 28 5.3.2. Henkilöstöhallinto.. 28 5.4. Elinkeinolautakunta.. 29 5.4.1. Elinkeinoelämän kehittäminen. 29 5.5. Maaseutulautakunta.. 29 5.5.1. Maataloustoimi. 29 5.5.2. Lomatoimi 3 5.5.3. Maa- ja metsätilat.. 31 5.6. Perusturvalautakunta 31 5.6.1. Perusturvatoimen hallinto ja huolto. 31 5.6.2. Ympäristöterveydenhuolto 32 5.6.3 Kansanterveystyö 33 5.6.4. Erikoissairaanhoito. 35 5.6.5. Sosiaalityö.. 35 5.6.6. Vanhustyö 36 5.6.7. Kehitysvammatyö.. 38 5.6.8. Päivähoito.. 39 5.7. Sivistyslautakunta. 39 5.7.1. Sivistystoimen hallinto 39 5.7.2. Peruskoulutus. 4
2 5.7.3. Keskiasteen koulutus. 4 5.7.4. Vapaa sivistystyö.. 41 5.7.5. Kirjastotoimi. 42 5.7.6. Vapaa-aikatoimi. 43 5.8. Tekninen lautakunta.. 45 5.8.1. Tekninen hallinto 45 5.8.2. Tilahallinto.. 45 5.8.3. Liikennealueet ja yleiset alueet 47 5.8.4. Suojelutoimi. 47 5.9 Ympäristölautakunta. 48 5.9.1. Tietoimi 48 5.9.2. Rakennusvalvonta. 48 5.9.3. Ympäristönsuojelu. 49 5.9.4. Yhdyskuntasuunnittelu.. 49 6. INVESTOINTIOSA.. 51 Irtaimiston hankintaohjelma 52 Talonrakennusinvestoinnit.. 53 Julkinen käyttöomaisuus.. 54 7. RAHOITUSOSA 55 LIITTEET Tuloslaskelma (sisäiset ja ulkoiset) 56 Talousarvioasetelma. 57
3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 211 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes 5 % ja toisellakin neljänneksellä noin 3 %. Kesän jälkeen maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet huomattavasti, mikä taas vaikuttaa Suomen vientiin. Kokonaisuutena tavaroiden ja palveluiden viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden 21 tasolle. Kesän jälkeen vuotta 211 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 212 tämänvuotisesta. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 211 yksityinen kulutus lisääntynee n. 3 %. Vuonna 212 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Vuonna 211 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositalolla keskimäärin 3,3 %. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 212. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 212 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi on arvioitu 3,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 21. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on keskimäärin n. 2 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 212 on arvioitu n. 7,5 %. 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten mukaan vuoden 21 toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palveluiden ostot lisääntyivät edelleen ja olivat noin 7 %. Vuonna 211 toimintamenojen kasvun arvioidaan jäävän runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kuntaalan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Koska nykyinen sopimuskausi päättyy 31.12.211, niin vuotta 212 koskeva arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä. Arvio on, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 212 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleisesti voidaan todeta, että vuoden 212 maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 212 n.,2 %. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna 3,5 %, niin ensi vuonna sen arvioidaan olevan n. 3,25 %.
4 Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 29-211 samansuuruinen eli n. 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen maksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tämän hetkisten tietojen mukaan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan. Vuonna 21 kunta-alan verotilitykset kasvoivat yli 4 %. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset lisääntyivät yli 17 % ja kiinteistöveron tilitykset yli 2 %. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Jako-osuuden kohoamiseen vaikutti mm. se, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveropohjan on arvioitu kasvavan kuluvana vuonna 4,6 %. Vuonna 212 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu näkemykseen, että palkkasumma lisääntyy nimellisesti noin 4 %. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 milj. euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 29 merkittävästi, mutta vuoden 21 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 29-211. Jako-osuutta jatketaan vuosina 212-213 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi muodostuisi vuodelle 212 täten 27,87 prosenttia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 212 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat valtionosuuteen kohdistuvat 631 milj. euron leikkaukset ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina 213 215. Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön, museoiden, teatterien ja orkestereiden menosäästöt toteutetaan kuitenkin jo vuonna 212. 1.3. Someron kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 29 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,5 milj. euroa ja vuoden 21 tilinpäätöksessä 4,1 milj. euroa. Toimintakulut nousivat vuodesta 29 vuoteen 21 1,4 milj. euroa eli 2,9 %. Vuoden 211 talousarviossa toimintakulut ovat 5,6 milj. euroa ja nousua vuoden 21 tilinpäätöksestä on,9 milj. euroa eli 1,9 %. Toimintatuotot olivat vuoden 21 tilinpäätöksessä 8,9 milj. euroa ja vuoden 211 talousarviossa 6,5 milj. euroa. Lomatoimi siirtyi 1.1.211 Ypäjän kunnan hoidettavaksi ja vuoden 211 talousarviossa on sekä menoja että tuloja n. 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 21 tilinpäätöksessä. Valtionosuudet olivat vuonna 21 21,9 milj. euroa ja kasvua oli edelliseen vuoteen,9 milj. euroa eli n. 4,5 %.
5 Verotuloja kertyi kaikkiaan vuonna 21 22,7 milj. euroa. Tässä oli laskua edelliseen vuoteen,2 milj. euroa eli n. 1 %. Vuoden 211 talousarviossa on verotuloja yhteensä 22,4 milj. euroa ja ne tulevat näillä näkymin toteutumaan. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennysten kattamiseen. Someron vuoden 21 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,1 milj. euroa ja poistot n. 1,9 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat,5 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 211 talousarviossa vuosikate on n.,6 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden 212 talousarvion ja vuosien 213 214 tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 21 taseeseen kertyneen ja vuoden 211 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 21 tilinpäätöksessä. Vuoden 211 talouskehitystä seurattaessa vuosikate on ollut samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstömenot ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä n. 4 % viime vuoteen verrattuna. Muissa toimintamenoissa kasvua on ollut n. 6 %. Toimintatuottoja on kertynyt 7 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Menoissa erikoissairaanhoito on ollut jatkuvasti kasvava. Erikoissairaanhoidossa maksetaan kuukausittain ennakkoja, mutta vuoden alusta tilastoitu todellinen käyttö on kuitenkin ollut ennakkoja suurempi. Lopullinen lisälasku tulee kuitenkin vasta vuoden 212 keväällä. Todellinen käyttö näyttää kuitenkin vielä pysyvän talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Tuloveroja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä n.,7 milj. euroa edellisvuotta enemmän ja yhteisöverotuloja n.,2 milj. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Marraskuun maksuunpanotilityksessä lopullinen verotus suhteutetaan maksettuihin ennakoihin ja Someron osalta liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan n. 2,1 milj. euroa, kun palautettava määrä viime vuonna oli 1,6 milj. euroa. Tämä vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen. Kassatilanne on kuitenkin ollut koko vuoden hyvä, eikä talousarviolainaa ole vielä jouduttu nostamaan. Väestökehitys (*Tilastokeskuksen väestöennuste) Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto 198 92 122 237 1985 115 165 276 199 96 144 289 1995 16 161 295 2 96 112 358 25 81 19 354 26 91 121 347 27 78 15 326 28 85 129 347 29 67 142 328 21 7 136 296 215 22 23 24 74 72 67 67 124 128 132 144 377 375 375 378 Lähtömuutto 276 25 241 282 362 413 414 361 349 339 32 355 337 315 38 Netto siirtol. 6 6 6 7 7 15 3 18 2 17 Väkil. muutos (sis.korj.) -6-18 18-38 -1-78 -82-33 -26-63 -72 Väkiluku 31.12. 1 289 1 15 1 2 9 894 9 789 9 66 9 524 9 491 9 465 9 42 9 33 *9 21 *9 16 *8 999 *8 941
6 Ikärakenteen kehitys Ikäryhmä Vuosi 198 1985 199 1995 2 25 26 27 28 29 21 * 215 22 23 24 14 vuotiaat 15 64 vuotiaat yli 65 -vuotiaat 1681 16,3 % 165 16, % 176 17,1 % 179 17,3 % 169 16,4 % 1535 16, % 1494 15,7 % 1478 15,6 % 1474 15,6 % 1437 15,3 % 1397 15, % 1326 14,4 % 1249 13,7 % 1173 13, % 1134 12,7 % 6723 65,4 % 6558 65,5 % 6381 63,8 % 6117 61,8 % 635 61,7 % 5747 59,8 % 5683 59,7 % 5645 59,5 % 564 59,2 % 5559 59,1 % 558 59, % 566 55, % 4782 52,5 % 4373 48,6 % 4267 47,7 % 1885 18,3 % 1852 18,5 % 1915 19,1 % 268 2,9 % 2145 21,9 % 2324 24,2 % 2347 24,6 % 2368 24,9 % 2387 25,2 % 246 25,6 % 2425 26, % 2818 3,6 % 375 33,8 % 3453 38,4 % 354 39,6 % * Tilastokeskuksen väestöennuste Työllisyyskehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus oli Varsinais-Suomessa 8,5 % (9, %, 9/21) ja koko maassa 8,3 % (9, %, 9/21). Varsinais- Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Someron työttömyysaste oli syyskuun tilanteen mukaan 7,6 % kun se vuotta aikaisemmin oli 9,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli 312 (374, 9/21), joista 28 oli alle 25-vuotiaita, 137 yli 5-vuotiaita ja 76 yli vuoden työttömänä olleita. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä vajaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa. Työttömät ja avoimet työpaikat Somerolla 5 45 4 35 3 25 444 423 395 374 434 423 434 381 359 312 2 15 1 5 59 59 73 14 4 9 11 11 15 21 1/21 3/21 6/21 9/21 12/21 3/21 12/21 3/211 6/211 9/211
7 2. SUUNNITELMAKAUDEN 212 214 PAINOPISTEALUEET 2.1. Perusturvatoimi Someron perusturvan tarjoamien palveluiden järjestäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja mahdollisen kuntalain uudistuksen ympäröimänä edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä, ja kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana on palvelujen kehittäminen kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Paras-puitelain ja kuntalain mahdollisia muutoksia seurataan aktiivisesti ja perusturvatoimen hallinnon tulevaisuuden linjauksia tehdään, kun lopullinen lainsäädäntö asian tiimoilta valmistuu. Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Kehittämistyössä huomioidaan kuntatalouden mahdollisuudet vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimessa suunnitelmakaudella pyritään aktiiviseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan etsimällä vaihtoehtoja sosiaalisten ja terveysongelmien syntymisen ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelutyön, mielenterveystyön, päihdetyön sekä syrjäytymiskehitystä ehkäisevän työn toimintaedellytysten parantamiseen. Näiden osalta pyritään korjaavan työn lisäksi löytämään toimivammat keinot ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lähitulevaisuudessa terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on diabeteshoidon kehittäminen ja diabeteksen ennaltaehkäisy. Terveydenhuollon palveluiden painopiste pyritään suuntaamaan kohti perusterveydenhuollon palvelua ja yli eri sektoreiden tapahtuvaa ennaltaehkäisyä. Aikuisväestön hyvinvointia turvataan aktivoivin toimenpitein. Talouden taantuman synnyttämään työttömyyden kasvuun vastataan aktivoitujen työttömien määrää nostamalla. Aktivoiduille työttömille pyritään löytämään työtehtäviä yksityiseltä sektorilta sekä kaupungin sisältä. Muun muassa kaupungin hoivatyössä aktivoituja työttömiä tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän avustavissa tehtävissä. Työpajojen toiminnan kehittäminen on yksi keskeinen painopistealue tulevalla suunnitelmakaudella. Suunnitelmakaudella sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteita on tarkoitus kehittää siten, että ne vastaavat entistä tarkoituksenmukaisemmin asukkaiden palvelutarpeita. Hoitoketjujen toimivuuden lisäämiseksi suunnitelmakaudella lisätään hoitotyössä kuntouttavaa työotetta, lisätään edelleen palveluasumisen saatavuutta sekä kehitetään kotihoitoa. Kehitysvammaisten asumisjärjestelyjä kehitetään. Tavoitteena on, että nykyinen epäkäytännöllinen Kiiruunkulman asuntola korvataan nykypäivän vaatimuksia vastaavalla uudella asuntolalla. Esitetyin toimenpitein ja tavoittein pyritään vastaamaan jo tiedossa oleviin kehitysvammaisten kasvaviin asumispalveluiden tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on erityispalveluiden tarpeen vähentäminen ja kasvun hillitseminen lisäämällä ja kannustamalla omatoimisuutta. Suunnitelmakaudella pyritään etsimään keinoja, kelpoisuusehdot täyttävien ja pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen. Perhe- ja sosiaalityön palveluiden kehittämisen myötä tavoitteena on painopisteen siirtyminen korjaavasta sosiaalityöstä kohti ennaltaehkäisevää työotetta. Päivähoidon tavoitteena on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen laadukkaalla, korkean asiakastyytyväisyyden omaavalla palvelulla. Perusturvatoimi osallistuu valikoiden erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Osallistumisen kriteereinä käytetään hankkeiden odotettavissa olevaa vaikuttavuutta ja hankkeista saatavaa hyötyä suhteessa hankkeiden kustannuksiin.
8 2.2. Sivistystoimi Sivistystoimen yhteisenä tavoitteena on oman toiminnan jatkuva sekä suunnitelmallinen tehostaminen ja kehittäminen. Sivistystoimessa on päästy henkilökunnan osalta korkeaan pätevyysasteeseen. Toimialan kaikki yksiköt ovat tehneet laatutyötä edellisen lukuvuoden aikana. Laatukortteihin kirjattuja tavoitteita sekä kehittämisehdotuksia seurataan ja toteutetaan suunnitelmakaudella 212-215. Kansalaisopisto on mukana lisäksi viiden varsinaissuomalaisen opiston yhteisessä Osaava -hankkeessa, jossa keskitytään tuntiopettajien pedagogisten sekä didaktisten valmiuksien kartuttamiseen ja työssäjaksamiseen, opetuksen laadun ja sen arvioinnin kehittämiseen sekä sosiaalisen median ja IT -teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen opiston opettamisessa, markkinoinnissa, viestinnässä ja verkostoitumisessa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään opiston lisäksi kirjastossa ja nuorisotoimessa. Suurimmat muutokset niin perusopetuslain uudistuksissa kuin perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä lukuvuoden 21-211 aikana koskivat oppilaan oppimisen tukea ns. kolmiportaisen tukimallin osalta sekä oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista moniammatillisen oppilashuoltotyön avulla. Opetussuunnitelmauudistusta toteutetaan lukuvuonna 211-212. Vuoden 212 aikana kaikki koulut ottavat käyttöön sähköiset tukimallilomakkeet uudessa kouluhallinto-ohjelmassa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä kehitetään puolestaan Wilma -ohjelman myötä. Wilman kautta syötetään muun muassa poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä kodin ja koulun välillä, ilmoittaudutaan kursseille ja tehdään valintoja. Pikku hiljaa valmistaudutaan jälleen jo uuden opetussuunnitelman laatimiseen sekä tuntijaon uudistumiseen, josta keskustelut alkavat jo v. 212, perusteet valmistuvat v. 214 ja käyttöönotto tapahtunee 1.8.216. Oppilasennusteen mukaan lukuvuoden 216-217 alkaessa perusopetuksessa on n. 95 oppilasta vähemmän kuin lukuvuoden 21-211 alkaessa. Salon kaupunkiliitoksen myötä ns. rajapintaalueelta on Someron kouluihin siirtynyt yhä vähemmän oppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on lievässä kasvussa jääden kuitenkin edelleen noin kymmeneen oppilaaseen lukuvuositasolla. Erityisopetuksen prosentuaalinen osuus on valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun kautta tulevien sijoituslasten määrä on koulutoimessa kasvanut vuosi vuodelta, mikä näkyy myös tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kasvuna. Ikäluokat pienenevät n. 1-12:stä n. 7-75:een. Lasten määrien väheneminen pienentää osaltaan myös valtionosuuksia. Tämä vaikuttaa sivistystoimen eri toimialojen tehtäväkuviin ja työmääriin merkittävästi joka vuosi. Kouluverkko aiheuttaa edelleen työn epätasaista jakautumista sekä taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Tehokkain keino kustannusten pienentämiseksi ja työmäärien tasaamiseksi, opetuksen laatua heikentämättä, on kouluverkon uudistaminen. Tällä hetkellä sivistystoimen kolme tärkeintä kohdetta suunnitelmakaudelle ovat: koulukeskuksen täysimääräinen saneeraus/peruskorjaus, Lahti - Pitkäjärven alueen koulun ja varhaiskasvatuksen yhdistäminen samaan rakennuksen ja Kirkonmäen koulun luokkatilojen kasvattaminen kahdella eriyttämistilalla. Yleissivistävän puolen hankkeista sekä ns. Kelpo-, että Laatu-hanke päättyvät 31.12.211. Hankkeiden loppuraportointi tehdään alkuvuodesta 212. Resurssiopettaja ja ns. Maltti-hanke jatkuvat talousarviokaudella 212. Valtion taholta tuleva hankerahoitus pienenee koko ajan. Someron lukion oppilasmäärä pysynee muutamana seuraavana vuonna n. 15:ssä, mutta vähentynee tämän jälkeen samassa suhteessa kuin perusopetuksen oppilasmäärä. Lukuvuoden 211-212 aikana ns. lähinnä rajapinnasta tulevia vieraskuntalaisia opiskelee lukiossa noin 6 % lukion oppilasmäärästä. Lukio on asettanut talousarviokauden tavoitteeksi muun muassa 2-3 verkkokurssin tuottamisen. Verkkokurssit ovat uusi avaus lukion kurssitarjottimella. Lukion yrittäjyyskasvatuskurssi vahvistuu edelleen, sillä olemme mukana Salon seudun YES hankkeessa myös vuosina 212-213. Opettajatarpeeseen on varauduttu perustamalla lukion ja perusopetuksen yhdistelmävirkoja eri oppiaineisiin. Kaksoiskelpoisuudet ovat opetustoimessa eduksi ja jopa välttämättömiä tulevaisuudessa, koska oppilasmäärät vähenevät ja opetusvelvollisuudet on saatava täytettyä. Paras aika kyseisille tehtäväjärjestelyille on kouluverkkoratkaisujen ja eläköitymisten yhteydessä.
9 Kansalaisopiston kurssitarjonta pidetään monipuolisena eri ikäryhmät huomioiden. Kansalaisopisto toimii myös henkilöstön koulutusorganisaationa. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä kansalaisopiston rooli kasvaa ja opiston sekä perusturvan yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Opisto tekee yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Seudullista yhteistyötä tehdään puolestaan sekä Salon kansalaisopiston että muiden lähialueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Uutena avauksena on maakunnallinen verkostoituminen ns. Pramilla -hankkeessa, jossa on mukana viisi opistoa. Hanke on saanut rahoitusta 31.12.212 saakka. Someron kaupunginkirjasto aloitti pilotoimaan Axiellin Aurora- ja Arena kirjastojärjestelmiä v. 21. Kehittäminen jatkui vuonna 211 ja jatkuu edelleen vuonna 212. Järjestelmäkäyttäjiksi ovat liittyneet mm. Tampereen alueen PIKI -kirjastot ja Jyväskylän alueen Aalto-kirjastot sekä liittymässä ovat Turun alueen Vaskikirjastot. Kirjastoauton reitti uudistettiin perusteellisesti kesällä 211. Käyttäjiltä saadun palautteen mukaan aikataulua hiotaan tarvittaessa vuoden 212 aikana. Kirjasto tiivistää entisestään yhteistyötä koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Myös kirjastoauto osallistuu oheistoiminnan järjestämiseen kouluille. Uutena palveluna asiakkaille tarjotaan mahdollisuus VHS - videoiden digitoimiseen kirjaston laitteella. Kirjaston koko henkilökunta täyttää kirjastolain ja - asetuksen määrittämät kelpoisuudet. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ulkoistamisen myötä yhteistyön merkitys Someron Liikunta ry:n ja Someron Kulttuuri ry:n sekä muiden toimijoiden välillä korostuu. Talousarviokaudelle osuu liikunnan kannalta merkittävä rakennushanke eli uuden uimahallin valmistuminen, mikä vaikuttaa myös sopimuksen päivittämiseen vuoden 212 aikana. Kulttuuri ry:n tavoitteena on vakinaistaa paikkansa ja toimia alueen suurimpana kulttuuripalveluiden tuottajana. Sekä yhdistys-, että seuratoiminnassa näkyy aktiivisten toimijoiden ja ohjaajien ikääntyminen. Nuorisotoimi jatkaa nuorisotalo Jukolan kehittämistä nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi harrastus- ja ajanviettopaikaksi yhdessä esimerkiksi opisto-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä alueellisten muiden toimijoiden kanssa. Kouluissa toteutettava erityisnuorisotyö on osoittautunut hedelmälliseksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorisotyö tekee yhteistyötä uusien opinto-ohjaajien ja oppilashuollon kanssa. Oppilaskunta ja nuorisovaltuusto ovat tärkeitä elimiä tuomaan esille nuorten mielipiteitä. Elokuvateatterin digitalisoinnin myötä tarjonta laajenee sekä monipuolistuu ja Jukolan elokuvailtojen määrä kasvaa. Lopuksi: Laatu syntyy yhdessä tekemällä Laatuajattelun juurruttaminen Johtaminen Laadun jatkuva parantaminen laadun käsite asenteet tiedot ja taidot toimintatavat organisaatio prosessit työkulttuuri ilmapiiri itsearviointi vertaisarviointi muu arviointi arviointipalautteen hyödyntäminen Kaikkien toimintatapa Innovatiivisuus, Asiakas-/oppijalähtöisyys Sitoutuminen Työtyytyväisyys Toimintamahdollisuudet
1 2.3. Elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluu yleismarkkinointi, yritysneuvonta ja elinkeinoelämän kehittäminen. Markkinointi on pääosin asumiseen ja yrittämiseen, lähinnä tonttimyyntiin, vapaisiin tiloihin ja palvelutarjontaan kohdistuvaa mainontaa. Ilmoittelua ja mainontaa toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. Osallistutaan valikoidusti erilaisille messuille pääkaupunkiseudulla, Turussa ja lähikunnissa. Markkinointia tehdään myös ajan tasalla olevilla kotisivuilla. Tontti ja tila-asioissa tehdään yhteistyötä kylien, paikallisten kiinteistövälittäjien ja yrittäjien kanssa. Somerniemen kesätorilla sijaitsevaa kaupungin infopistettä hoitamaan palkataan kesätyöntekijä, joka torin aukiolopäivinä opastaa kävijöitä. Aitassa ja sen terassilla tullaan järjestämään sekä kaupungin että yhdistysten toimesta teematapahtumia ja esittelyjä. Suunnitteilla on järjestää yritysmessut, joiden tavoitteena on tehdä tutuksi somerolaisia palveluja. Elinkeinotoimen suurimpana haasteena on aktivoida uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Somerolle. Minkä alan yrityksiä Somerolla tarvitaan ja minkä alan yrityksiä Someron toimintaympäristö tukee, näkemyksiä näihin asioihin haetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaupungin rakennuttaman teollisuushallin on arvioitu valmistuvan keväällä 212, vuokralaisten saaminen halliin edellyttää aktiivista markkinointityötä kuten myös Harjun uudet teollisuustontit. Lisäksi ostetaan yritystonttitarpeisiin maata ja edistetään sen kaavoittamista. Somerolaisten, eri alojen yritysten/yritysryhmien kanssa pyritään edelleen tiivistämään yhteistyötä. Järjestetään yhteisiä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä. Yrittäjien kanssa yhteistyössä tullaan tekemään myös Someron markkinointia hyvänä asuin- ja yrityspaikkana yhteisillä messuosallistumisilla sekä messuilla jaettavilla markkinointipaketeilla. Elinkeinotoimen tehtävänä on opastaa aloittavia yrityksiä toiminnan aloittamisessa ja mm. yritystilojen löytämisessä. Ajantasaista tietoa tarjotaan yritystoimintaa aloitteleville ja jo toimiville yrityksille kaikista niistä tukiorganisaatioista ja -mahdollisuuksista, joita on tarjolla investointeihin, kehittämiseen, henkilöstön palkkaukseen ja kouluttamiseen. Oman yritysneuvonnan lisäksi kaupunki on mukana useissa seudullisissa ja maakunnallisissa hankkeissa, joiden kautta yrittäjille on tarjolla erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijapalveluja. Salon seutu on hyväksytty koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) vuosille 21-213. KOKO-ohjelman mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yritysten toimintaympäristöä kehitettäessä. Someron alueella toimivien mikroyritysten on mahdollista saada maaseudun yritystoimintaan suunnattuja tukia. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista. Somerolaiset yritykset ja yhdistykset ovatkin hakeneet/saaneet tukia kiitettävästi esim. leader-toimintaryhmältä, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta. Elinkeinotoimi ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. 2.4. Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnon tavoitteissa 212 on edelleen sivistyspuolen oppilastyöasemien käyttöympäristön kehittäminen ja parantaminen. Edelleen jatkuu myös kehitystyö terveydenhuollon järjestelmien osalta; potilastietojen kansallisen arkiston ja sähköisen reseptin käyttöönoton osalta. Samoin jatkuu Salon seudullisen yhteistyön tarkastelu, mitä tehdään jatkossa yhteistyössä ja mitä mahdollisesti jatketaan omin resurssein. Näiden lisäksi yksi merkittävimmistä tavoitteista on puhelin- ja
11 viestintäjärjestelmän uusiminen, nykyiseen järjestelmään ei ole saatavilla enää tukea. Samassa yhteydessä kartoitetaan kaikki nykyiset puhelinliittymät ja pyritään siirtymään yhä enemmän mobiilijärjestelmään. Tekninen toimi Tilahallinnossa kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään suunnitelmallisella korjaus- ja huoltotoiminnalla ja kiinteistöjen arvoa ja kehittymistä seurataan mm. järjestämällä kiinteistössä vähintään yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lisäksi luovutaan määrätietoisesti kaupungin kannalta tarpeettomista kiinteistöistä myymällä niitä, käyttämällä maanvaihdossa ja viime kädessä purkamalla niitä. Näiden lisäksi vuonna 211 käyttöönotetulla huoltokirjalla tehostetaan ja selkeytetään kiinteistökannan jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä parannetaan kiinteistönhoitotyön seurantaa ja valvontaa. Katujen kunnossapidon puolella huolehditaan katuverkon rakenteellisesta kunnosta sekä liikenneturvallisuudesta mm. seuraamalla korvaushakemusten määrää. Yksi tavoitteista on myös kaavateiden pintojen kuntoluokituksen laatiminen. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Myös leikkivälineiden turva-alustoja tullaan parantamaan. Ruokahuolto ja siivous Palvelusopimukset tehdään tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Aterix-ohjelmiston FPM-lisäosa otetaan käyttöön, jolloin tilauskäytännöt, laskutukset, ruokalistat ja niihin liittyvä reseptiikka paranevat ja ruokatuotanto kokonaisuudessaan tehostuu. Ympäristövastuuta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan seuraamalla jäteruoan määrää tietyltä ajanjaksolta vuoden 212 aikana. Lisäksi tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään neljänä päivänä kuukaudessa. Siivouspuolella tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Lisäksi tarkastetaan siivousohjelmat sopimusta vastaavaksi vuonna 212 213. Yksi tavoitteista on lisäksi parantaa työntekijöiden vuorovaikutus ja viestintävalmiuksia koulutuksen avulla. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna 212 rakennuskohteista suurin on vuonna 21 aloitettu uimahallihanke 5,7 milj. euron osuudella. Seuraavaksi suurimpana hankkeena tulee olemaan palvelutalo Tervaskannon laajentamisen aloitus 3, milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu 1, milj. euroa. Kaupungintalon julkisivun peruskorjaus on myös tarkoitus toteuttaa 212 (n.,5 milj. euroa). Myös jätevedenpuhdistamoon tullaan investoimaan parantamalla typen ja fosforin poistoa (n..5 milj. euroa). Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen panostetaan suunnitelmakaudella paljon, Metsätien kevyen liikenteen väylä 37 euroa sekä Härkälän ja Härkätien kevyen liikenteen väylät 565 euroa. Lisäksi katuvaloverkostoa laajennetaan ja parannetaan (13 euroa) ja Kiiruunpuistoon rakennetaan paikoitusalueet ja kevyen liikenteen väyliä 15 euroa.
12 Ympäristötoimi Tietoimessa avustetaan hakemusten perusteella järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapitoa ja perusparannushankkeita talousarvion määräämissä puitteissa. Seurataan Someron kaupungin alueella yksityistieverkon kuntoa. Neuvotaan tiekuntia kysymysten pohjalta. Rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemukset käsitellään neljän viikon aikana siitä, kun hakemus täydellisenä liiteasiakirjoineen on jätetty rakennustoimistoon ja pyydetyt katselmukset suoritetaan viikon kuluessa katselmuksen tilaamisesta lukien. Ympäristöpuolella ympäristölupahakemukset käsitellään kolmen kuukauden kuluessa hakemusten jättämisestä. Tavoitteena on olla lisäksi mukana edistämässä erilaisia ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Paimionjoki-yhdistyksen ja jätevesiosuuskuntien kanssa. Ollaan mahdollisuuksien mukaan mukana myös edistämässä kestävää kehitystä ja työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maankäytön osalta selkeytetään kaavoitusprosessia ympäristölautakunnalle annetun esityksen pohjalta. Turvataan kaupungin organisaatiossa riittävät kaavoituksen ja maankäytön resurssit. Henkilökunnan tietotaitoa kehitetään ja ylläpidetään osallistumalla tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Lisäksi resurssien puitteissa käynnistetään ja viedään eteenpäin vireillä olevia vireille tulevia kaavahankkeita. Yksi merkittävimmistä tavoitteista on kaupunginlaajuisen strategisen maankäytön yleissuunnitelman (maapoliittinen ohjelma) loppuun saattaminen ja täytäntöön laittaminen. Lisäksi aloitetaan yleiskaavan laadinta Someron keskustan alueelle. 2.5. Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava on valmistunut luottamushenkilökäsittelyyn ja se saanee lainvoiman alkuvuodesta 212. Kaavassa tulee esitettäväksi yli 5 uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille. Kansallisen KOKO-ohjelman puitteissa on suunnitteilla tehdä haja-asutusta palveleva edullisuusvyöhyketarkastelu, jossa luodaan kansantaloudellisesta näkökulmasta hyvän asumisen kriteeristöt. Vuokra-asuntotuotantoa aletaan toteuttaa suunnitelmakauden aikana ja olemassa olevaa vuokraasuntokantaa parannetaan peruskorjauksilla. Asumispalvelusäätiö ASPA on aloittanut rakennushankkeen, joka käsittää 14 asuntoa vaikeasti kehitysvammaisten käyttöön. Lisäksi ASPA on jättänyt hakemuksen korkotukilainoituksesta, jonka turvin toteutetaan kehitysvammaisille 8 asunnon asumisyksikkö. Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti ja asuntomessuvarausta varten selvitetään vaihtoehtoisia tonttialueita. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen kor-
13 keana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista. 2.6. Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä etenkin Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa on vireillä toteuttaa suunnitelmakauden aikana sekä Härkälän että Härkätien kevyenliikenteen väylät. Kaupungin omia kevyenliikenteen väyliä rakennetaan Metsätien ja Leivontien varteen. Okkerin kevyen liikenteen siltaan tehdään korjauksia ja Jaatilan sillan suunnittelu ja mahdollinen toteutus ajoittuu suunnitelmakauden loppuun. Kantatie 52:n peruskorjaus on noussut alueen kuntien yhteiseksi asiaksi. Parhaillaan työstetään perusparannussuunnitelmia valtion rahoitusohjelmia varten. Someron osalta tärkeimpiä kohtia kt 52:n osalta ovat uusi linjaus vt 1:lle Palikkalaan ja yhteyksien parantaminen Forssaan mt 282 (Torro) kautta. Someron kaupungin näkökulmasta on ensiarvoista saada toteuttaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää vielä pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmiin. 3. TALOUSARVIO JA -TALOUSSUUNNITELMA 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset.
14 Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 21 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. 3.2. Vuoden 212 talousarvio Kaupunginhallitus antoi 27.6.211 vuoden 212 talousarvion ja 213-214 taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 2,5 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin on korotusta laskettu,75 %. Tuloja on korotettu niin ikään,75 %. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 211 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 211 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 211 talousarvio, jota oli korotettu em. prosenteilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 29,6 %:n mukaan. Verotulojen kehitys TP 21 TA 211 Tot. 1 kk Tp-arvio 211 TA 212 Tulovero 2 585 32 2 3 19 512 139 2 8 21 4 Yhteisövero 991 178 1 967 366 1 15 1 Kiinteistövero 1 168 157 1 1 637 43 1 1 1 1 Yhteensä 22 744 637 22 4 23 5 23 5 Muutos-% Tulovero -2,5 % -1,4 % 5,4 % Yhteisövero 16,6 %,9 %, % Kiinteistövero 14,3 % -5,8 %, % Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 2,3 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 2,1 milj. euroa vuodelta 21 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta tulee jonkin verran ylittymään. Vuonna 21 tuloveroja kertyi 2,6 milj. euroa. Vuoden 212 tuloveron tuotoksi arvioidaan 21,4 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 211 talousarvioon budjetoitua enemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 1, milj. euroa. Vuoden 212 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu niin ikään 1 milj. euroa.
15 Someron kaupungin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,6 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden 212 kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden 212 talousarvioon merkitty 23,5 milj. euroa kun niitä vuoden 211 talousarviossa oli 22,4 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 21 alusta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Näillä on yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vähennetään laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät vielä ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuudet, joista päätetään opetusministeriössä. Niillä on oma asukaskohtainen rahoitusosuutensa. Vuoden 212 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 % ja vuonna 212 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Korvausvelvollisuus vuodelle 212 määräytyy 31.12.21 olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuksien lisäyksenä tai vähennyksenä. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi 1.4.29 lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien 29 213 aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi. 3.3. Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset Lautakuntien talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 54,2 milj. euroa. Annettu raami oli 52,3 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen vajaat 2 milj. euroa. Lautakuntien esityksessä oli kasvua vuoden 211 talousarvioon 3,6 milj. euroa eli 7,1 %. Tulojen kasvua oli esityksessä,8 %. Hyväksytyssä talousarviossa toimielinten menojen lisäkasvua on pienennetty n. 1,2 milj. euroa. Menojen yhteissummaksi tulee n. 52,9 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 211 talousarvioon 4,7 %. Raamin ylitykseksi jää vielä n.,6 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä
16 n. 128 euroa. Tulojen kasvu on 2,8 %. Kaupunginhallituksen omassa talousarviossa menot ovat 1,4 milj. euroa. Raamissa oli huomioitu työllisyysmäärärahojen siirto perusturvalautakunnalle kuntouttavaan työtoimintaan. Työllistettävien palkkamäärärahoista siirrettiin raamissa 12 euroa (lisäksi sotut 35 euroa) ja tuloista 7 euroa. Kaupunginhallituksen työllisyysmäärärahoihin jäi vielä 5 euroa muiden kuin kuntouttavaan työtoimintaan työllistettävien palkkaamiseen. Raamiin nähden menot alittuivat 17 euroa. Elinkeinolautakunnan määrärahoja on vähennetty yhteensä n. 53 4 euroa. Palkkamäärärahoista on vähennetty 18 euroa. Lautakunta oli ehdottanut, että kehittämispäällikön työpariksi palkataan kesäkuun alusta henkilö, jonka vastuulla tulisi olemaan kaupungin kotisivut ja niiden kehittäminen, kyläasiamiehenä ja vapaa-ajanasukkaiden yhteyshenkilönä toimiminen. Talousarviossa ko. lisähenkilön palkkaaminen on vähennetty. Lisäksi ostopalveluista on vähennetty 3 euroa. Perusturvalautakunnan menoja on vähennetty,9 milj. euroa. Tuloja on lisätty n. 6 euroa. Lautakunta oli esityksessään varannut palkkamäärärahat 6 lääkärille. Yksi oli budjetoitu eurolääkärinä, mutta eurolääkäreitä ei jatkossa tule lainmuutoksen myötä. Yhden vakanssin osalta tulossa on työterveyslääkärin haku. Koska kaikkia lääkärinvirkoja ei todennäköisesti saada täytettyä on palkkamäärärahoja vähennetty n. 2 euroa ja samalla lisätty 72 euroa ulkopuolelta tapahtuvaan lääkäripalvelujen ostoon. Talousarvio sisältää n. 4 lääkärin palkan. Erikoissairaanhoidon menoja on vähennetty,5 milj. euroa. Talousarviossa on huomioitu, että kuluvan vuoden määrärahat todennäköisesti alittuvat. Sosiaalityön tehtäväalueelta on vähennetty toimintakuluja n. 1 euroa, mm. palveluiden oston määrärahoja sekä erilaisia avustuksia. Vanhustyön tehtäväalueen sisällä omaishoidon tukeen on lisätty 5 euroa. Päivähoidon tehtäväalue sisältää yhden täyttämättä olevan kiertävän lastentarhanopettajan palkan. Muissa menoissa määrärahojen kuluvan vuoden toteutuminen ja viime vuoden tilinpäätös on ollut talousarvion pohjana. Vähennykset on tehty menojen liikakasvua estämään. Sivistyslautakunnan menoista on vähennetty 5 euroa peruskoulutuksen määrärahoja. Vapaaaikatoimen määrärahoihin on lisätty palveluiden ostoon 38 euroa uimahallin valmistumisesta johtuen. Lisäystä ostopalveluissa on tämän jälkeen 95 euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Arvio perustuu 5 henkilön palkkakuluihin neljältä - viideltä kuukaudelta. Lisäksi talousarvio sisältää 95 euroa jäähallin avustusta. Teknisen lautakunnan menoista on vähennetty n. 2 euroa. Lautakunta oli esittänyt 2 euroa varattavaksi jätevesiosuuskuntien avustuksiin. Talousarvio sisältää avustusta 1 euroa. Muita menoja on vähennetty huomioon ottaen kuluvan vuoden toteutuma sekä edellisen vuoden käyttö. Henkilöstömuutokset vuoden 212 talousarviossa Vuoden 212 talousarvio ei sisällä juurikaan uusia henkilöstölisäyksiä. Merkittävimmät muutokset henkilöstömäärärahojen lisäyksissä aiheutuvat sellaisista työsuhteista, jotka ovat osittain alkaneet jo vuoden 211 puolella ja rasittavat siten täysimääräisesti vuoden 212 talousarviota.
17 Elinkeinolautakunta LTK ES. TA Lautakunnan esityksessä oli varauduttu 1.6.212 alkaen uuden henkilön palkkaamiseen kehittämispäällikön rinnalle osallistuen markkinointiin, viestintään ja matkailuun. Määrärahat eivät sisälly talousarvioon. Palkkamäärärahat 18 Sivukulut 5 33 Perusturvalautakunta Kehittäjätyöntekijä perusturvan hallinnossa (1.1.211 alkaen) Vammaispalvelun vapaa-ajan avustaja, kokeilu alkanut vasta syksyllä 211. Jatketaan määräaikaisena vuonna 212 hyödyllisyyden arvioimiseksi. Väliaikainen, määräaikainen vammaisavustaja toimintakeskukseen kesäkuun loppuun asti (18 h 15 min/vko) Aloittanut vuoden 211 puolella. Autetun asumisen yksikköön 2 työntekijän lisäys (3 kk ja 2 kk) Palkkamäärärahat 17 25 1 Sivukulut 5 1 3 Kuntouttavaan työtoimintaan Kaksi määräaikaista työpajaohjaajaa 31.3.212 asti sis. talousarvioon Vakinainen työpajaohjaaja 1.4.212 alkaen sis. talousarvioon Päivähoidon kiertävä lastentarhanopettaja, täyttämättä (Khal 6.6.211, 1.8.211 alkaen) 3.4. Talousarvion yhteenveto Vuoden 212 talousarvion kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut 52 97 14 4,7 % Investointikulut 13 237 22,9 % Rahoituskulut 279 28,9 % Yhteensä 66 486 14 7,9 % Toimintakulujen kasvu on 4,7 % eli n. 2,4 milj. euroa vuoden 211 talousarvioon verrattuna. Perusturvalautakunnan menot ovat yli puolet talousarviosta eli 63 %. Menojen kasvua on n. 1,9 milj. euroa eli 5,9 %. Sivistyslautakunnan osuus on 17 % talousarviosta ja menojen kasvu on n.,3 milj. euroa eli 3,3 %: Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,5 milj. euroa eli 7,1 %. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6 % eli 2,9 milj. euroa, jossa on vähennystä,3 milj. euroa.
18 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 5 %, palvelujen ostojen n. 37 % ja muiden menojen n. 13 %. Henkilöstömenojen kasvu on 3,1 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 6,2 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 12,2 milj. euroa ja muilta 3,3 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,2 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot 6 78 17 2,8 % Investointituotot 7-7,5 % Rahoitustuotot 46 721 5 4,1 % Yhteensä 54 129 67 3,8 % Toimintatuottojen kasvu kuluvasta vuodesta on 2,8 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 23 milj. euroa, jossa nousua on 3,1 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 23,5 milj. euroa, jossa on nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,9 %. Sekä verotulot että valtionosuudet toteutuvat vuonna 211 hieman talousarvioon merkittyä suurempina. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain n. 13 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (43,5 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 27 euroa ja muita rahoituskuluja 9 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 75 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 11 euroa. Joensuun koulun valtionosuuden korkoja on laskettu 13 4 euroa sekä muita rahoitustuottoja 8 1 euroa. Vanhojen lainojen lyhennyksiin on varattu 477 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 11 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun peruskorjauksen valtionosuuden lyhennyserä 252 6 euroa sekä Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuus 96 5 euroa. Sisäiset määrärahat eriteltyinä Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat 3 291 7 Ruokahuolto 1 674 7 Siivouskustannukset 717 Taloushallinnon kustannukset 368 2 Tietohallinnon kustannukset 78 2 Pesulapalvelut 184 4 Työterveyshuollon kustannukset 14 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät) 88 6 7 136 8
19 3.5. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP 21 TA 211 TA 212/LTK TA 212 muut.% Toimintatuotot: Myyntituotot 3 85 958 1 266 25 1 285 65 1 333 92 5,3 Maksutuotot 3 355 475 3 13 7 3 122 43 3 139 6 1,2 Tuet ja avustukset 617 249 584 5 545 9 553 45-5,3 Muut toimintatuotot 1 94 688 1 57 3 1 627 18 1 681 2 7,1 Toimintatuotot yhteensä 8 963 37 6 524 75 6 58 35 6 78 17 2,8 Toimintakulut: Henkilöstökulut -25 26 168-25 218 933-26 419 895-26 35 4 3,2 Palkat ja palkkiot -19 388 15-19 294 55-2 166 575-19 853 55 2,9 Henkilösivukulut -5 818 153-5 924 383-6 253 32-6 181 85 4,3 Palvelujen ostot -17 824 466-18 587 2-2 479 457-19 851 81 6,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 481 765-3 499 25-3 724 37-3 596 5 2,8 Avustukset -2 615 955-2 684 9-3 2 93-2 917 1 8,6 Muut toimintakulut -51 37-64 8-567 29-569 33-5,8 Toimintakulut yhteensä -49 629 66-5 594 363-54 193 942-52 97 14 4,7 TOIMINTAKATE -4 666 291-44 69 613-47 613 637-46 261 97 5, Verotulot 22 744 637 22 4 23 5 23 5 4,9 Valtionosuudet 21 912 299 22 3 23 23 3,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 14 83 2 15 15 Muut rahoitustuotot 195 343 163 8 26 5 26 5 Korkokulut -92 159-2 -27-27 Muut rahoituskulut -3 752-16 5-9 -9 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 113 515-32 7-57 5-57 5 VUOSIKATE 4 14 159 597 687-1 171 137 18 53 Suunnitelman mukaiset poistot -1 954 738-1 754 57-1 289 3-1 724 8 TILIKAUDEN TULOS 2 149 422-1 156 883-2 46 437-1 544 27 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 149 422-1 156 883-2 46 437-1 544 27 RAHOITUSLASKELMA TP 21 TA 211 TA 212/LTK TA 212 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 14 159 597 687-1 171 137 18 53 Tulorahoituksen korjauserät -22 187 Toiminnan rahavirta 3 883 972 597 687-1 171 137 18 53 Investointien rahavirta Investointimenot -1 83 12-1 773-12 67-13 237 Rahoitusosuudet investointimenoihin 63 597 54 54 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 2 43 736 16 16 16 Investoinnit netto 69 724-1 16-11 367-12 537 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 574 696-9 418 313-12 538 137-12 356 47 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 26 18 6 Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 7 3 11 Pitkäaik. lainojen vähennys -464 285-485 -477-477 Muut maksuvalmiuden muutokset -851 925 363 35 35 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 284 486-2 24 313-12 665 137-1 464 87