Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö 20.1.2014 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi
Hahmottamiseen liittyen lapset ovat vähään tyytyväisiä, eivät voi tietää paremmasta vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yhteistyötä selvitellä vaikeuksien laatu kuntoutuksella, puheeksi ottamisella, selkeillä oppimateriaaleilla ja ympäristön muokkaamisella oppilaita voidaan auttaa hyvä valaistus, selkeä ympäristö, ergonomia katsomisessa opetetaan strategioita katsomiseen, reitteihin
Näkötiedon käsittely (Vanni, S. Duodecim 2004;120:2655 62) näkötiedon käsittelyyn osallistuu noin 30 aivokuorialuetta hahmontunnistuksessa tarvitaan ennakkotietoa tunnistettavasta kohteesta, ja sitä hyödynnetään todennäköisesti jo signaalinkäsittelyn varhaisvaiheessa näköjärjestelmä kattaa aivokuoresta 27 %, kuulo n. 8 %, tunto n. 7 %, motoriikka n. 7 % http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf
Aivokuoren näköjärjestelmän radat (http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf (Vanni, S. Duodecim 2004;120:2655 62) Ventraalinen rata alueet takaraivolohkosta kohti ohimolohkoja tehtävänä erityisesti visuaalisten objektien tunnistaminen informaatio koodataan aakkosina joita yhdistämällä kaikki mahdolliset näköärsykkeet on mahdollista esittää riittävän yksikäsitteisesti Dorsaalinen rata takaraivolohkon keski-etuosia, ohimolohkon yläosia, taemman päälakilohkon alueita, silmien liikkeitä ja attentiota ohjaava otsalohkon alue visuomotorinen ohjaus tilan hahmottaminen motoriikan ohjauksessa, huomion suuntaaminen näkökentän eri osiin monien alueiden aktivoituminen rinnakkain hyvin pian alueen V1 jälkeen saattaa ohjata visuaalisen objektin valintaprosessia ventraaliradassa
Näön kaksi toiminnallista merkitystä (Goodale 2010, 5) Havainnot kohteista ja niiden välisistä suhteista muodostaa perustan organismin kognitioille ja sen tietoisuudelle ympäröivästä maailmasta. Vision for perception Kontrolli liikkeistä, toimista em. kohteisiin nähden; tähän liittyy reaaliaikainen palaute motoriikasta. Vision for action Kehittyivät yhdessä, toimivat toisiaan täydentäen
Aivomekanismien häiriöitä http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94630.pdf tietyille alueille paikannettavia häiriöitä tunnistettu noin 20, esim. agnosiat vaikeus tunnistaa hahmoja värisokeus prosopagnosia: kyvyttömyys tunnistaa kasvoja akinetopsia: kyvyttömyys nähdä liikettä dorsaaliradan (esimerkiksi päälaki- ja takaraivolohkon raja-alueen vauriot) kyvyttömyys ohjata omia liikkeitä näkötiedon perusteella eli visuomotorinen apraksia (Vanni, S. Duodecim 2004;120:2655 62)
Näkemisen osatoiminnot (www.lea-test.fi, Kiviranta 2008, 7 ) Näöntarkkuus / visus (kauko- ja lähinäkö, tiheään ryhmitellyt symbolit, juovastonäöntarkkuus) Näkökenttä (tavarat pöydällä, lelut lattialla; skotoma - näkökenttäpuutos; hemianopia - puolikenttäpuutos)
kontrastiherkkyys värinäkö http://www.leatest.fi/games/color/index.html motoriset toiminnot: fiksaatio (katseen kohdistaminen), sakkadit (nopeat silmien liikkeet fiksaatiosta toiseen), nystagmus eli silmävärve (nopeat tahattomat silmänliikkeet), karsastus (lihasten toiminta), akkommodaatio, seuraamisliikkeet adaptaatio (mukautuminen eri valaistukseen) yhteisnäkö ja stereonäkö
Silmien ja pään liikkeiden eriytyminen
Tutkittava (Hyvärinen 2013; 2011, 22) silmän motoriikka ja taittovirheet sensorinen visuaalinen informaatio visuaalisen tiedon prosessointi varhaiset visuaaliset prosessit (näköaivokuoren alueella) ventraalisen tietovirran prosessit (ohimolohkon alaosan tunnistamistoiminnat) dorsaalisen tietovirran prosessit (päälaenlohkon tilassa suunnistaminen, silmän ja käden koordinaatio) peilisolujärjestelmän prosessit
Varhaiset visuaaliset prosessit (Hyvärinen 2008, 17) Kuvan käsittelyn alkuvaiheet: viivojen pituudet muodoltaan säännöllisten kulmikkaiden esineiden koko viivojen suunta ja viivojen muodostamien kulmien koko liikkeen nopeus liikkeen suunta kasvojen tunnistaminen ilmeiden tunnistaminen
Ventraalinen rata tunnistamistoiminnot (Hyvärinen 2008, 145) Konkreetit objektit, maamerkit, esineiden kuvat, geometriset kuviot Esineen ja kuvan tunnistaminen lähekkäisiä, mutta erillisiä toimintoja
Tunnistaminen kolmen metrin päästä
Kuvan tunnistaminen Monimutkaisesta yksinkertaiseen Paljon yksityiskohtia Tavanomaisesta poikkeava kuvakulma Tavanomainen kuva Tavanomainen iso kuva
Ventraalinen rata: kasvot, kasvojen ilmeet, kehonkieli Prosopagnosia, arviolta n. 1,9-2,5% Osaako tulkita kasvojen ilmeitä? Lukeeko kehonkieltä oikein? Tuleeko katsekontaktiin? Tukeeko valokuvien käyttäminen kasvojen tunnistamista
Ventraalisen tietovirran tunnistamistoiminnot Tunnistaako lapsi varmasti aikuisen ennen kuin hän on sanonut jotakin? Ilmeiden tunnistamista voi opetella katsomalla peiliin, tunnustelemalla, piirtämällä, puhumalla niistä
Ventraalinen rata (Hyvärinen 2008, 145) Kirjainten tunnistamisen ja muistamisen vaikeudet Tarinat, joissa kirjaimen muoto ja äänne tukevat toisiaan auttavat muistamaan O I U dd ja Bb -tarinat
ruuhkailmiö crowding / fontti m e r k k i- v ä l i ä voi muuttaa tekstinkäsittelyssä kohdassa f o n t t i /merkkiväli muista myös: palstoittaminen, rivivälit, lukuluukut, helppokäyttöasetukset, iso kursori, näppäimistölle liimatarrat (Aviris) vältä visuaalista kuiskaamista (L. Hyvärinen)
Numeroiden tunnistamisen ja muistamisen vaikeus
Lukumäärien hahmottaminen Subitisaatiolla tarkoitetaan pienillä lapsilla olevaa luontaista kykyä hahmottaa neljää pienemmät lukumäärät laskematta määrän prosessointi. (Desoete ym. 2009)
Ventraalinen rata kuvien hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Viivojen pituus, viivojen suunnat, kuvan yksityiskohdat, taustan laadun vaikutus Kommunikaatiokuvien valinnassa tärkeä ymmärtää
Viisarikellon ymmärtäminen voi viedä vuosia
Kuvio ja tausta - kartat (kuvalähde: Wikipedia) Esim.Valteri-puoti, karttapaketit dvd:nä
Ventraalinen rata - puuttuvien yksityiskohtien huomaaminen (Hyvärinen 2008, 145) http://www.eyecanlearn.com/closure2.htm
Muistissa oleva kuva
Kuvien kopioimisen visuaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) > < = % matematiikan merkit
Urakirjain, vahanaru (mm. Pedinform)
Oma tekeminen
Rastit
Opeta piirtämään: ukon ja akan talonteko, anna kaavat, käytä sapluunoita, puhu asia ääneen Näin piirretään ihminen, talo, puu, auto, kukka http://www.studyvillage.com/resources/3010-howdraw-hut-simple-way-specially-for.aspx http://suite101.com/article/how-to-draw-3dimensionalshapes-stepbystep-a112965 (how to draw 3 dimension) Haaranastat ja sätkyukko Matematiikan merkkeihin sanalliset muistisäännöt
Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Syvyysnäkö portaissa kulkeminen (voi olla myös kontrastiasia) penkillä istuminen Tilat lähellä ja kaukana Pinnan rakenne epätasaisella kulkeminen Tilaan orientoituminen
Dorsaalinen rata - tilan hahmottaminen (Hyvärinen 2008, 145) Reittien muistaminen ei muista missä järjestyksessä maamerkit ovat ei pysty palauttamaan maamerkkejä mieleensä Näkö liikenteessä, leikkipuistossa, pelikentällä katukiveykset esineet lattialla Abstraktin tilan hahmottaminen, lukusuora, kolmiulotteiset geometriset kuvat
Ihmettelyn aihe: oikea ja vasen Volvo
-1 0 1 2 3 4-4 -3-2 - 1 0 1 2 3 4 5
Lukukäsite, aina yksi enemmän 0 1 2 3
Selitä kolmiulotteisuus, tarkista näkeekö hennot viivat, ymmärtääkö niiden merkityksen
Värien käyttö Tuhannet Sadat Kymmenet Ykköset 1 1 3 8 9 + 2 4 3 6 3 2
Jakaminen Mitä jakaminen on? Tee tarina. 1 3 4 5 3
Allekkain kertominen (ERKO-hankkeessa opittua) 2 2 5 2 5 2 5 5 x 5 1 0 0 5 x 20 1 0 0 0 5 x 200 1 0 0 20 x 5 4 0 0 20 x 20 4 0 0 0 20 x 200 5 6 2 5
Liikkeen havaitseminen (Hyvärinen 2008, 35) http://www.biomotionlab.ca/demos/bmlwalke r.html
Dorsaalinen rata - silmä-käsi -koordinaatio (Hyvärinen 2008, 145) Tarttuminen Piirtäminen Kopiointi läheltä ja taululta Kolmiulotteinen rakentaminen
Dorsaalinen rata silmä-käsi koordinaatio (Hyvärinen 2008, 21 ja Epätarkka visuaalinen feed back liikkeen aikana; toimii muistissa olevan tilan perusteella
Dorsaalinen rata intermodaaliset vaikeudet (Hyvärinen 2008, 145) Kuunnellessa toiminnallisesti sokea, tarkkaan katsoessa toiminnallisesti kuuro Käsillä tunnustellessa sulkee pois muut aistit, puhuessa sulkee silmänsä Kävellessä pysähtyy katsomaan
Arjessa visuaalisen muistin harjoitukset (kim-leikki, muistipelit, muistelu) opetellaan reitit, katsotaan välillä taakse kun kuljetaan eteenpäin punaa huulet, rajaa silmät vältä viliseviä vaatteita Kysy: Mitä näet?
Kompensatoriset strategiat Kuuloinformaation käyttö Taktiilinen, haptinen, kinesteettinen informaatio Muisti Häiriöiden sietokyky Osallistumisen mahdollisuudet Ympäristön muokkaaminen
Koulutusta, tietoa Niilo Mäki Instituutti, neuropsykologi Heli Isomäki Hahmotusongelmia kuntouttava materiaali Ks. Opettaja 18.2.2011 s. 17, erityisopettaja Maija Koivula, Hyvinkää VENNY 1 VENNY 2 VENNY 3
www.lea-test.fi http://www.tkukoulu.fi http://www.michaelbach.de/ot/ Osoitteita http://www.biomotionlab.ca/demos/bmlwalker.html http://www.nkl.fi/ http://www.aviris.fi/ http://www.respecta.fi/ http://papunet.net http://www.eruptingmind.com/figure-ground-perception http://www.eyecanlearn.com/closure.htm http://www.eruptingmind.com/depth-perception-cues-otherforms-of-perception/
Lähteet Goodale, M. A. 2010. The functional organization of the central visual pathways. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Dutton, G., Calvert, J., Ibrahim, H., Macdonald, E., McCulloch, D.L., Macinture- Beon, C. & Spowart, K.M. 2010 Impairment of cognitive vision: its detection and measurementi. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L. 2008. Visuaaliset kognitiiviset toiminnot. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Hyvärinen, L. 2010.Classification of visual functioning and disability in children with visual processing disorders. Teoksessa: Dutton, G. & Bax, M. Visual impairment in children due to damage to the brain. Mac Keith Press. London. Hyvärinen, L. Näkötiedon käsittely keskushermostossa. CP-lehti (4) 2011. http://www.cp-liitto.fi/files/1819/cp1105_taitto_(3).pdf. Hyvärinen, L. 2011. CP ja lapsen näkö. CP-lehti (4) 2011. http://www.cpliitto.fi/files/1768/cp1104_taitto_nettiin_(2).pdf Hyvärinen, L. 2013. Die Wege der visuellen Informationen und das Profil der Visuellen Funktionsfähigkeit. Painossa. Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy.
Tervo, A, 2008. Visuaaliset hahmotushäiriöt. Teoksessa: Kiviranta, T. & Eronen, U. & Heikkinen, E., Miinalainen I. & Tervo, A. (toim.) 2008. Näkökulmia näköpulmiin. Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy. Möller, M-L. Hur kan jag hälpa min elev att se bättre. Visuell perception Tips på vad man kan göra i klassen. www.naakkonaa.info/luettavaa.html Paanen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T. 2005. Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. NMI. Jyväskylä: Siirtopaino.