Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa

Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa 05.12.2006 loppuraportti 1

Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta...3 2. Hankkeen tavoitteet...3 2. Projektiorganisaatio...4 3. Hankkeen vaiheet...5 Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat:...6 Tarjontaketjun strategia...12 4. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen...20 5. Lisäarvotutkimus...22 6. Budjetti ja sen toteutuminen...22 7. Riskien hallinta...23 8. Kokemukset ja havainnot...23 9. Hankkeen johtopäätökset...24 10. Jatkotoimenpiteet...27 11. Raportin tiivistelmä...27 2

1. Hankkeen tausta Luomuviljan tarjontaketjua on kehitetty valtakunnallisten elintarvikealan kansallisen laatustrategian, vilja-alan ja luomustrategian avulla. Hankkeella jatketaan laatutyön toimintamallia ketjuyhteistyön, kilpailukykyisen liiketoimintamallin rakentamisen ja toiminnan laadun johtamisperiaatteiden konkretisoinnin sekä ketjun läpinäkyvyyden ja vastuiden selkeyttämisen kautta. Kansallinen taso Elintarvikealan Vilja-alan strategia kansallinen laatustrategia Pohjolan Luomu Oy;n ja Helsingin Mylly Oy:n ja viljelijöiden toimintamalli Luomuviljaketjun kilpailukyvyn kehittämishanke Tilakohtaiset hankkeet esim. Laaki, Tilatreeni, Tilapolku jne. Kuva 1. Hankkeen asema suhteessa suuntaviivoihin ja kehityshankkeisiin Tarjontaketjun kilpailukykyä kehittävä hanke on osa vilja-alan kokonaisstrategiaan sisältyvää toimintasuunnitelmaa ja on vilja-alan case-projekti, jolla selvitetään ketjun tahtotila, nykytoiminta ja kilpailukyvyn taso sekä kehittämistarpeet, sekä esitettyjen toimenpiteiden ja tulosten seuranta Hankkeen kohderyhmänä on luomuviljan tarjontaketju; Pohjolan Luomu Finland Oy, Helsingin Mylly Oy sekä viljatilat. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. Vilja-alan yhteistyöryhmän ja Ruokatiedon kanssa. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli elintarvikeketjun kilpailukykyisen toimintamallin luominen. Tavoitteena oli luoda viljaketjun yhteistyömalli, jolla ketjun omat toimenpiteet tuottavat lisäarvoa markkinoille ja tätä kautta tukevat koko ketjun kannattavuutta ja toimivuutta. Luomuviljaketjun kilpailukyvyn ja toimivuuden kehittäminen lähtee yhteisestä strategiasta, joka jalkautetaan toimijoille hankkeen aikana yrityskohtaisin kehitysehdotuksin ja tavoitteellisin toimenpitein. Hankkeen aikana selvitetään kehitysehdotusten tuloksellisuus luomuviljaketjun kilpailukyvyn nykytasoon nähden. 3

Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä - Luomuviljaketjun yhteisten mittareiden kehittäminen ja testaus - Luomuviljaketjun vertailutiedon hankinta ulkomailta Tulosten tukeminen yritysten toiminnassa - Hyvälaatuisten tuotteiden tuottamisen varmistaminen ja saanti vert.kuluttajat - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten työpaikkojen mahdollinen turvaaminen 25 kpl - Luomuviljaketjun tuloksen kehittyminen vert. Loppuraportti; laatukoulutusten vaikutukset Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson tiloilla - Tuotannon laadun valvonnan kautta saatava tuotteiden lisäarvo - Hankkeen tuloksellisuuden mittaaminen Toimenpide - Kilpailukykyanalyysi ja tilakohtaisten tulosten hyödyntäminen ja vertailu (lohkotietopankki) Workshop ja benchmarkauspäivät Vertailu luomuviljaketjun hankinta ja tutustuminen sen toimintaan Yhteistyö Sitran hankkeiden kanssa. Workshop ja benchmarkauspäivät - Work-shop-päivät ketjuyrittäjien ja viljantuottajien kesken sekä benchmarkaus-toiminta - Tilojen benchmarkaus-toiminta - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen kilpailukykyarvioinnit Hankkeessa varattiin mahdollisuus tutustua eurooppalaisen elintarvikeketjuun vertailutietojen saamiseksi. 2. Projektiorganisaatio Hankkeen vastuullinen hakija ja toteuttajataho on ProAgria Kymenlaakso ry. Hanke on yhteistyöhanke, jossa Pohjolan Luomu Finland Oy:n ja Helsingin Mylly Oy:n ympärille on koottu viljan toimittajia eri puolilta Suomea. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut. 4

Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina - Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousneuvos Seppo Koivula, pj - Helsingin Mylly Oy, toimitusjohtaja Raimo Keskinen - Pohjolan Luomu Finland Oy, hallituksen puheenjohtaja Eini Matilainen ja toimitusjohtaja Marika Salmi - Finfood - Suomen Ruokatieto ry, johtaja Risto Pitkänen - Viljelijät; emäntä Arja Markkula Loimaalta ja isäntä Stephan Thölix Mustasaaresta - ProAgria Kymenlaakso ry, kehityspäällikkö Tuula Repo ja projektipäällikkö Marja Suutarla, siht. 3. Hankkeen vaiheet A. Tilojen ja yhteistyöyritysten kokoaminen Yhteistyöyritysten kokoaminen tapahtui lehtikirjoitusten (Maaseudun Tulevaisuus, ProAgrian Maaseutuyrittäjälehti) viljelijäkirjeiden avulla sekä neuvonnan suorilla yhteyden otoilla. Tilojen mukaan lähtö hankkeeseen oli hidasta ja viljelijät lähtivät hankkeeseen pääasiassa neuvonnan suorien yhteyden ottojen jälkeen. Hankkeessa on mukana 12 ensivaiheen tilaa ja 10 seuraavan vaiheen tilaa. Tavoitteena oli 10 ensivaiheen tilaa ja 15 toisen vaiheen tilaa. Tilojen hankinta onnistui yksittäisistä maakunnista erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon ProAgrian aktiivisen toiminnan vuoksi. Liite. tilaluettelo Leipomon hankinta hankkeeseen on ollut haasteellista. Rostenin Leipomo konserniin kuuluva Pekan Leipä Heinolasta oli nimellisesti mukana aina huhtikuulle 2009 asti. B. Haastattelukierros /-tutkimus Luomuviljan jalostukseen liittyvä kysely lähetettiin 66 yritykselle, jotka valittiin Aurinkomerkki-yritysten piiristä (Evira). Tavoitteena oli, että mukaan valittavilla yrityksillä oli merkittävää luomuviljan jatkojalostustoimintaa. Vastauksia saatiin 23 kpl eli vastausprosentiksi muodostui 25 %. Kyselyssä kysyttiin seuraavat asiat: - mitkä ovat yritysten nykyongelmat luomutuotteiden suhteen - millaiset ovat luomutuotteiden kasvunäkymät ja kehittymisen mahdollisuudet - millaiset aikomukset yrityksillä on kehittää ja kasvattaa luomutuotteiden määrää ja valikoimaa tulevaisuudessa - mitä ongelmia nähdään luomutuotteiden tuotannossa ja tuotekehityksessä tulevaisuudessa Tutkimuksen vastauslomakkeet olivat luettavana ohjausryhmän kokouksessa ja ne monistettiin ohjausryhmälle. Lyhyt yhteenveto haastattelututkimuksesta oli, että: - Luomuviljasta on raaka-ainepula ja viljan laadun epätasaisuus aiheuttaa ongelmia - Tuotekehittäjäyritykset ovat pieniä ja yksittäisiä - Toiminnan kannattavuus edellyttää vientiä. 5

C. Kilpailukykyarvioinnit Luomuviljan elintarvikeketjun hanketoimijoita arvioitiin kilpailukykykriteeristöllä. Kriteeristö on ProAgria Keskusten Liiton ja Innovation Networksin laatima ja se perustuu kansainvälisiin johtamisen arviointityökaluihin, kuten Euroopan Laatupalkinto- sekä Malcolm Baldridge -arviointityökaluihin. Kilpailukykyarvioinnin avulla voidaan määrittää kilpailukyvyn taso eri yritysten toiminnasta ja tuloksista. Arviointi perustuu yrityksessä sovittujen menettelytapojen soveltamiseen sekä niiden tuloksellisuuteen. Arvioinnissa tulosten vertailu tapahtuu yrityksen toimialan kotimaiseen ja ulkomaalaiseen keskimääräiseen tulokseen ja sen hyvyyteen. Kilpailukykyarviointeja tehtiin vuonna 2007 ns. I-ryhmän tiloille sekä viljan ostajalle ja myllylle. Arviointien perusteella määriteltiin ketjutoiminnan kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat. Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat: Tarkasteltava alue Mitä tarkoittaa Miksi tärkeää luomuviljan tarjontaketjulle? (Toteutettava luomuviljan tarjontaketjussa, jotta saavutetaan win-win tuloksia) Ketjun yhteinen näkemys tulevaisuudesta (visio) Tulevaisuuden näkemykseen perustuvat toimenpiteet (strategia) Tulevaisuuteen suunnattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta sekä päivitys Lähitulevaisuuden yhdistäminen pitkän aikavälin suunnitteluun Ketjulla on yhteinen näkemys siitä, mitä pitää tavoitella Ketjulla tulee olla näkemys siitä millä toimenpiteillä tulevaisuuden tavoitetila saavutetaan Seurannan kautta tiedetään onko ketju menossa haluttuun suuntaan Vuositason tavoitteet tulee nivoa yhteen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa Ilman yhteistä näkemystä, ketju ei voi kehittää toimintaansa samaan suuntaan Ilman yhteistä näkemystä ketjun yritykset tavoittelevat eri asioita ja vain omista lähtökohdistaan käsin. Ketjutoimijat tietävät pitkällä aikavälillä mitä jokaisen tulee tehdä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan Ketjutoimijat tietävät onko tulevaisuuteen tähtääviä toimia tehty ketjun eri tasoilla ja ovatko pitkän aikavälin suunnitelmat vielä ajantasaisia Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu vuositason tarkempien suunnitelmien kautta 6

ketjuyrityksissä ja ketjussa. Riskien hallinta Ketjun yhteistyön johtaminen Asiakasvalinnat ja -lisäarvo Riskien hallinnassa on kyse ennalta arvaamattomien tekijöiden tunnistamisesta ja varautumisesta niihin, niiden toteutuessa Riskit liittyvät toimintaympäristön hallintaan sekä yrityskohtaisen toiminnan hallintaan. Ketjun yhteistyön ja järjestelmällisen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Ostavilla asiakkailla on merkitystä ketjun jokaiselle yritykselle, sillä myynnin yhteydessä tehdään yrityksen liikevaihtoa. Koko ketjun toiminnan hallinta edellyttää toimintaympäristön riskien hallintaa. Toimintaympäristön riskien hallinta luomuviljaketjussa kohdistuu erityisesti markkinoiden hallintaan ja ennustettavuuteen kansainvälisessä kaupassa. Yrityskohtaisesti tulee hallita lisäksi toiminnalliset riskit, jotta normaalitoimintaan ei tule esteitä. Ketjussa tieto välittyy ketjun haluamalla tavalla. Ketju voi oppia eri ketjun yrityksiltä uusia asioita (mahdollistaa myös T&K toiminnan uudet ulottuvuudet). Ymmärrys ketjuyritysten tekemisistä edesauttaa luottamusta muihin ketjuyrityksiin. Ketjun talouden ja lisäarvon jakamismahdollisuuden ratkaisevat asiakassuhteet, - -valinnat ja laaditut sopimukset. Peruslähtökohtana on, että mitä pidemmälle tuote on jalostettu, sitä paremman lisäarvon se tuottaa ketjussa. Asiakasvaatimusten täyttäminen ketjun kaikissa vaiheissa on tuotteen menekin edellytys. Markkina- ja asiakastuntemus Markkinoilla tapahtuvat muutokset ovat ennakoitavissa ja edellyttävät jatkuvaa Ketjussa suurin vastuu markkinoiden ennakoinnista on viljaa ostavilla ja jalostavilla tahoilla. 7

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat Tietojen hyväksikäyttö Osaaminen ja toimintatavat seurantaa sekä toiminnallisia päätöksiä. Jokaisen ketjuyrityksen tulee tuntea oman asiakkaansa tarpeet. Ketjun yritykset käyttävät esim. markkinoinnissa hyväkseen kestävää kehitystä ja ympäristöasioita Ketjun käytössä tulee olla tietoa siitä miten ketju on menestynyt asettamiin tavoitteisiinsa nähden. Ketjussa toimivilla yrityksillä tulee olla myös faktatietoja, niin omasta tuloksestaan kuin vertailuyrityksistä samalla ketjun tasolla. Ketjussa osaaminen näkyy tavoitteiden tuloksellisena toteuttamisena. Toimintatavat näkyvät ketjuyritysten välisenä yhteistyönä. Tila voi kehittää omaa markkinoiden seurantaansa olemalla mukana ketjuyhteistyössä ja antamalla oman panoksensa ketjun kehittämiseen. Luomutoimijoiden jämäkämmät ja markkinaehtoiset toimintatavat luovat parempaa imagoa. Ympäristöasioita voi mitata ja tuloksia voi käyttää imagon rakentamiseen. Jos ketjulla ei ole käytettävissä jäsenneltyä ja analysoitua tietoa, ketjussa tehtävät päätökset perustuvat olettamukseen. Jokaisen ketjun yrityksen tulee osata oma osansa tavoitteiden toteuttamisesta. Ketjussa ja ketjun yrityksissä tulee olla hyvä käsitys siitä, mitä osaamista tulee kehittää. Tavoitteellinen yhteistyö ketjussa ja ketjuyritysten välillä mahdollistaa omien taitojen tason havainnoinnin ja kehittämisen. Toimintaprosessit Ketjun kokonaistoiminnan hahmottaminen edellyttää ketjun kuvaamista ja mittaamista. Yritysten omien ydinprosessien kuvaaminen ja mittaaminen ovat osa kokonaisuutta. Kuvaamista voidaan käyttää Luomuviljaketjun kokonaisuuden hahmottaminen on oleellista, jotta toimintaa voidaan suunnitella. Jokaisen ketjussa toimivan tulee tunnistaa omat ydinprosessinsa ja siihen liittyvät mittarit, jotta suorituskyky voi parantua. Jos on saatavilla muualta 8

Prosessien tehokkuus hyväksi liiketoiminnan edistämisessä. Ketjun prosessien tulee toimia tehokkaasti, joka näkyy kannattavana toimintana. (ulkomailta) vertailutietoa muiden ketjujen toimivuudesta, niin se kannattaa hyödyntää. Toiminnan systemaattinen arviointi kaikilla ketjun tasoilla vähentää virhekustannuksia. Viljatilalla on normaalisti vain yksi ydinprosessi, johon sisältyvät niin ihmiset, koneet kuin pellotkin. Tilojen kannattavuuteen vaikuttavat asiat: - Suuremmat sadot lisäävät tuottoja - Muuttuvien kustannusten nousu johtaa yleensä myös parempaan tulokseen - Satotuotot ja kustannukset kasvavat kun satoa korjataan isommalta peltopinta-alalta - Sadon hinnan nousu mahdollistaa myyntikasvien osuuden kasvattamiseen Kiinteiden kustannusten pitäminen kurissa (kone- ja rakennusten hankinta), konekustannuksissa tilojen välillä suurimmat vaihtelut Toiminnan laatu Toiminnan laatu liittyy talousajatteluun Luomuviljatilojen tavoitteena on tukiehtojen täyttäminen sekä pellon biologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen (vrt. myytävän viljan ala ja satotaso). Talouden ja ketjun muiden yritysten tavoitteiden yhdistäminen prosesseihin ja niiden suunnitteluun on jäänyt taka-alalle. Toimittaja ja yhteistyöprosessit Yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia, niin osaamisen kehittämisen kuin liiketoiminnan eri Ketjuyritysten välinen yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen ajattelun (uudet toimintatavat) ja osaamisen 9

näkökulmien hahmottamisessa. Mitä laajempi yhteistyöverkosto ketjulla ja sen yrityksillä on, sitä vahvempi toimija se on. Kumppanuutta tulee jatkuvasti vahvistaa, jotta yhteistä liiketoimintaa voi syntyä. nopeamman hyväksikäytön. Ketjuyritysten aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistoiminta toimittajien kanssa auttaa hallitsemaan ketjuyritysten omaa ydinprosessia. Tässä työssä erityisesti ennakointi ja hyvä tiedon välitys tuottavat taloudellista hyötyä kaikille ketjun osapuolille. Yritysten keskimääräisiä arviointituloksia käsiteltiin ketjun yhteisissä päivissä, jolloin kilpailukykyarvioinnit vaikuttivat yhteisten päivien rakentamiseen ja yhteisen strategian toimenpide-ehdotuksiin. Arvioidut yritykset saivat käyttöönsä yrityskohtaiset kehitysehdotukset. Yrityskohtaisilla kehitysehdotuksilla varmistetaan ketjun yhdensuuntainen strateginen toiminta ja strategian sekä ketjun kehittymistä varmistavien win-win toimintatapojen jalkautus. Arvioinnit uusittiin pääsääntöisesti syksyllä 2008. Tuolloin tavoitteena oli tarkastaa yhteisen strategian toimivuus ja win-win periaatteiden käyttö käytännössä. Seurantakäyntien tuloksena voidaan todeta, että kilpailukyvyn taso hankkeessa mukana olleilla yrityksillä on noussut keskimäärin noin 30 pistettä vuoden aikana. Pistemäärän nousu johtui lähinnä toimenpidemuutoksista. Taloudellisten muutosten erottaminen kausivaihtelusta ei ollut mahdollista näin lyhyellä aikavälillä suoritetun tarkastelun pohjalta. Pistemäärän kehittymiseen vaikuttivat eniten seuraavat asiat: 1. pitkän aikavälin taloutta ja toimintaa yhdistävien suunnitelmien olemassaolo 2. pitkän aikavälin suunnitelmien päivittäminen ja niihin liittyvien toimenpiteiden noudattaminen 3. tuloskorttien käyttö 4. benchmarking -toiminta yritysten välillä 5. vertailutietojen käytön tehostuminen 6. asiakasyhteistyön lisääntyminen Luomuviljatilojen tekemät toimenpiteet kilpailukykyanalyysien välillä 2007-2008 Strategia - viljelykiertosuunnitelman ja talouden suunnittelun yhdistäminen - tuloskortin rakentaminen tarjontaketjun mittareita mukaellen. Johtaminen - seurantamittaristojen rakentaminen eri toimintoihin 10

- tulosten vertailu parhaimpiin yrityksiin - tavoitteiden seurannan lisääminen Asiakkaat - yhteydenotot ja keskustelut toimittajien ja asiakkaiden välillä - asiakkaiden arvioinnin kehittyminen - hintavertailujen tehokkaampi käyttö - asiakasriskien tietoisuuden lisääntyminen sekä hallinnan kehittyminen - luomutilan imagoajattelun tiedostaminen lisääntyi (brändin kehittäminen miellettiin osaksi tilan toimintaa etenkin, jos tilalla oli muuta tuotantoa kuin pelkkä viljan viljely) - Tietojen hyväksikäyttö - graafisten kuvioiden käytön lisääntyminen - omalta tilalta kerätyn tiedon hyväksikäytön tehostuminen - oman tilan ulkopuolisen tiedon hyväksikäytön hankinta ja käyttö kehittivät Ihmiset ja osaaminen - viljelijäyhteistyön aktivoituminen (yhteistyöstä ei haettu vain kustannusten säästöä vaan myös tietoista osaamisen kehittymistä) Prosessit - muodostettiin satotasojen nostotavoite o lannoituksen hyväksikäytöllä aiemmin lannoitusta oli vain muutamalla tilalla hankkeen aikana ostettiin lihaluujauhoa ja karjanlantaa, (huom. kaikki hanke tilat) - talouden merkitys prosessin tehostamisessa tuli havainnolliseksi o viljelykiertoa tehostettiin yhdistämällä se talouden laskentaan ja ketjun tavoitteisiin - toimintaa selkeytettiin tekemällä uudistetun viljelykierron toimenpiteitä - töitä helpotettiin yhteistyön kautta - prosessien hallintaa kehitetty ja ostettu kasvintuotannon neuvontaa Alkutuotannossa kilpailukykyä kehittävien asioiden käytön esteeksi koettiin esitettyjen kehittämistoimenpiteiden vaikeus ja kehittämistoimilla saatavan taloudellisen hyödyn hahmottomuus. Tilakäyntien yhteydessä voitiin kuitenkin osoittaa että viljelykiertoa tehostamalla viljaketjun tarpeita vastaavaksi, tilan tuotot kehittyvät positiivisesti. Viljelykierron muuttamisella saatiin liikevaihdon kasvu joka vastaa noin 10 000 viljakilon määrää per vuosi per tila, taulukko 1. Tiloilla oli myös tavoitteita kasvattaa peltoalaa. Jos tilojen tavoitteet huomioidaan, kasvaisi hanketiloilta saatava viljamäärä keskimäärin 21 480 kg/v eli viiden vuoden aikana 107 400 kg/tila. 11

Tilat jatkavat nykyisellään Noudatetaan uusittua viljelykiertoa Tilan tavoitteet toteutuvat Noudatetaan uusittua viljelykiertoa viljamäärän muutos 10 294 kg/tila/v 21 480 kg/tila/v Taulukko 1. Yhteenveto viljelykiertojen tehostamisvaikutuksesta Kaikki ketjuyritykset kokivat vuoden aikajakson lyhyeksi kehittämisehdotusten toteuttamiseen ja työstämiseen. Kehittämisehdotuksia oli runsaasti yritystä kohden ja toisilla oli vaikeuksia päättää mitkä ehdotukset olivat tärkeämpiä kuin toiset. D. Workshop-päivät Workshop-päiviä pidettiin yhteensä 7 kpl ja benchmarkaus -päiviä 4 kpl. Päiviä on järjestetty 2.10.2007, 31.10.2007, 11.12.2007, 09.01.2007, 04.02.2008, 10.7.2008, 25.3.2009 ns. I viljelijäryhmän kanssa Etelä-Suomessa ja II- viljelijäryhmän kanssa 07.02.2008, 26.3.2008, 10.4.2008, 17.6.2008 Pohjois-Savossa. Näistä ketjuyritykset ovat osallistuneet kaikkiin muihin paitsi kahteen viljelypäivään. Work-shop- päivien aikana mm. - muodostettiin ketjun yhteinen näkemys visiosta ja sen toteuttamisesta, menestystekijöistä, tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2013 asti. - käytiin läpi kilpailukykyarviointien tulokset - tarkasteltiin laskelmien tulokset tilatasolla ja keskeiset kehittämiskohteet - haettiin kriittiset pisteet ja niiden ratkaisut ketjussa - tutustuttiin sopimustoimintaan ja hinnoittelumekanismeihin Lisäksi järjestettiin pellonpiennartapahtumia valkuaisrehukasvien, syysrypsin ja MTT.n ruutukokeiden tiimoilta kesällä 2009. Tarjontaketjun strategia Luomuviljan tarjontaketjun strategia 2008-2013 on taulukossa 2. Ketjun strategiassa on neljä eri näkökulmaa; yrittäjänäkökulma, jolla varmistetaan, että jokainen yritys saavuttaa taloudellisesti kestävän tuloksen, ja että ketjun toimintaedellytykset säilyvät. Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus -näkökulma näkyy markkinoilla myytävän viljan määränä ja laatuna. Ketjuyhteistyöllä varmistetaan ketjun toiminnan sujuvuus ja tiedon kulku. Osaamisella ja innovoinnilla varmistetaan ketjussa tapahtuva strateginen seuranta sekä siihen liittyvä oppiminen. Taulukoissa 3. on esitetty yrityskohtainen strategiakartta jota hyväksikäyttämällä yritys voi linkittää oman toimintansa ketjun yhteiseen pitkän aikavälin tavoitteeseen. 12

Taulukko 2. Luomuviljaketjun strategia 2008-2013 Visio: Euroopan menestyvin luomuviljan elintarvikeketju vuonna 2013 Yrittäjänäkökulma = ketjussa mukana olijat Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus Ketjun yhteistyö Oppiminen, innovointi Vision periaate ja elementit Perinteistä viljaketjua taloudellisesti kannattavampi toiminta Jokainen ketjun toimija hyötyy taloudellisesti Seuraava ketjun porras saa parhaan mahdollisen tuotteen Laatu ketjun joka vaiheessa Ketju toimii luotettavasti ja tieto välittyy nopeasti Markkinoiden määrällinen ja laadullinen tasapaino Ketjun osaamistason hallinta Osaamistarpeen tason määritys ketjun eri osissa Strategiset tavoitteet Jokainen ketjun toimija voi toimia pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevällä ja ennustettavalla/ ennakoivalla pohjalla Toimijoiden/tarjottavien tuotteiden määrä ketjussa on riittävä= määrien tulee kasvaa nykyisestä ja vastata markkinoiden tarpeita Kentän yhteistyö toimii; tieto liikkuu toimijoiden välillä koko ketjussa Osaamisen välittäminen ketjun sisällä Luomuviljaketjun ammattataito ja osaaminen Euroopan parasta jokaisella osa-alueella Menestystekijät (muutostavoitteet) Voidaan luomuviljaketjussa käyttää myös kilpailuetuja (ylläpitotavoitteet) Avain mittarit Ketjussa riittävä tuotevirta niin, että jokainen toimija tuo lisäarvoa ja samalla vaikuttaa ketjun talouteen. Valitut talousmittarit, esim. -Liikevaihdon muutos % - Käyttökate (kate A) muutos % -Oman pääoman tuotto % ja sen muutos % -Omavaraisuusaste ja sen muutos % -Tulos + vert. Perinteinen viljan tuotanto Toimivat viljelykiertosuunnitelmat (nurmet käyttöön, luomuviljat myyntiin luomuna Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Satotasot ylös Toimitusvarmuus Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen/ niihin vastaaminen Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: -Laatukritteerien täyttymis % ketjun eri tasoilla -Viljan kokonaismäärät -Sopimusmäärä? -Myyntimäärä? - Peltoalan osuus Keskinäinen luottamus Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta koko ketjussa. Resurssien tehokas käyttö (Koneet, työvoima) Yhteistyön toimivuuden mittaus, tietyn määrävälin jälkeen tapahtuvin kyselyin Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Yhteinen näkemys kehityskohteista Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Benchmarking ryhmät Tutkimustiedon tehokas käyttö (koetulokset, lajikeasiat) Ammattitaito =Suorituskykyparannukset ketjussa - toimenpiteitä/vuosi ja niiden tuloksellisuus Toimijoiden osaamistason kehitys - Mitataan kilpailukykyarviointipisteiden kautta 13

Taulukko 3. Yrityskohtainen strategiakartta MENESTYSTEKIJÄ (ovat strategisia tavoitteita) MITTARI TAVOITE 2008-2013 YRITYKSEN OMA TAVOITE JA KEHITTÄMISKOHDE TALOUS Taloudellisesti kannattava toiminta Liikevaihto ja sen muutostavoite - Käyttökate (kate A) ja sen muutostavoite Oman pääoman tuotto % ja sen muutostavoite Omavaraisuusaste ja sen muutos % Nettotulos Liikevaihdon muutos vuodesta 2006 vuoteen 2013 on 10 % /v jolloin liikevaihdon määrä on kaksinkertaistunut Oman pääoman tuotto vähintään 5 %/v Omavaraisuusaste on nykytasolla eli 80 % Nettotulos nousee vuositasolla 5 %/v KETJUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Keskinäinen luottamus asiakkaan kanssa Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: Laatukritteerien täyttymis % Myytävän viljan kokonaismäärät Viljan peltoalan osuus Laatukriteerien täyttyminen 100 % Kokonaispeltoala luomuviljan osalta kasvaa 4 %/v Luomuviljan kokonaismäärä kasvaa 5 %/v Myytävän viljan määrätiloilta 7 %/v Sopimusmäärien kasvu HM 25 %/v Pl 7 %/v KETJUN YHTEISTYÖ Toimivat viljelykiertosuunnitelmat Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Luomuviljatuotteiden kokonaismarkkina-arvon kehitys Luomuviljatuotteiden kotimarkkina-arvon kehitys OSAAMINEN JA JAKSAMINEN Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Kilpailukykyarviointipisteet Kilpailukykyarviointipisteet Tilat 300 pistettä vuoteen 2013 Ketjuyritykset 500 pistettä 2013 14

Strategiset mittarit Jos elintarvikeketju on läpinäkyvä, voidaan ketjun toimintaa mitata. Strategiaa määriteltäessä annettiin eri tarkastelunäkökulmille omat mittarinsa tavoitearvoineen. Seuraavassa tarkastellaan mittareiden ja tavoitearvojen toimivuutta. Tarkastelu perustuu yrityskäynteihin strategian rakentamisen, kilpailukykyarviointien ja workshoppäivien jälkeen. Tuolloin kiinnitettiin huomiota mittariston kokonaisuuteen sekä mittareiden sopivuuteen käytännön suunnittelussa ja seurannassa. Strategiset mittarit ovat pääsääntöisesti sopivia ja käytössä luomuviljan tarjontaketjun yrityksissä. Mittareiden arvot ovat periaatteessa verrattavissa ketjuyritysten välillä, mutta ketjutoiminnassa ei pyritä eri yritysten väliseen vertailuun, vaan ketjun tason kehittymisen osoittamiseen. Mittaristossa ja strategiakartassa on seuraavia huomioitavia asioita: Tilatasolla ei seurattu aktiivisesti pääomantuotto %:a, omavaraisuusastetta tai nettotulosta, vaikka niitä jonkun verran omaehtoisesti laskettiinkin Näiden mittareiden taso oli viljelijöiden mielestä kohdallaan Ketjutasolla omavaraisuusasteen ylläpito ja kehittyminen positiivisesti on tavoitteellista kaikissa yrityksissä. Liikevaihdon vuosittainen 10 %:n kasvutavoite on korkea Projektitilojen keskiarvo osoittaisi 6 % kasvua, joten mittarin keskimääräistä tavoitetasoa on syytä laskea. Muille ketjuyrityksille voitaisiin laskea painoarvo, jolla eri ketjutason yritysten vaikuttavuutta ko. mittarin kokonaisseurantaa voitaisiin kehittää yhtenäiseksi (Nyt laskenta tapahtui keskiarvona vain tilatason tuloksista). Projektitilojen luomuviljamäärä nousee keskimäärin 10 %/v ja myytävän viljan osuus on 10 %/v. Projektitilat ovat kehittyviä tiloja. Tulos ei johda strategisen tavoitearvon (kokonaismäärä 5 % ja myytävä vilja 7 %) muuttamistarpeeseen, vaan varmistaa tasoarvon olevan sopiva. MTT:n ja luomuviljaketjuyritysten tavoitteena on selvittää 6/2009-12/2011 välisenä aikana luomuviljatuotteiden elinkaarellisia ympäristövaikutuksia. Selvitystyön tulokset voidaan liittää strategiaan ja käyttää hyväksi strategiaseurannassa, jos tulokset osoittautuvat hyödynnettäviksi Strategiaan tehdään ketjun toimivuuskysely, joka pitää sisällään riskipisteiden uudelleen määrittelyn ja joka tuottaa indeksipohjaisen mitattavan tuloksen ketjun toimivuudesta. Kysely uusitaan määrävälein sen valmistumisesta. Rakennetaan seurantamenettely vuoden 2010 aikana Toiminta sulautetaan vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan Systematisoidaan ja jatketaan vertailutietojen hankintaa Vertailutiedon kautta varmistetaan strategian tavoitetasojen oikeellisuus 15

Strategiaseuranta Aiemmat luomustrategiat on kirjattu, mutta niiden seurantaan ei ole panostettu, eikä seurantatyötä ei ole osoitettu millekään taholle. Strategioista on puuttunut myös pitkäjänteinen näkemys yli markkinasuhdanteiden. Tavoitteena on jatkossa seurata strategian tuloksellisuutta ja toimivuutta vuosittain. Strategiaseurannasta vastaa jatkossa Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tarjontaketjun tavoitteiden, mittareiden ja toimenpiteiden seurantaa varten laaditaan seurantasuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa ProAgria. Asiasta sovittiin 25.4.2009 ProAgrian ja ministeriön välisessä palaverissa. Liitteenä olevassa vertailutietoraportissa on esitetty tällä hetkellä käytettävissä olevat luomuviljaketjun tilastotiedot Suomesta ja Itämeren alueelta. Raportin yhteenvetona voidaan todeta, että luomuviljaketjun tietoja on niukalti tavanomaisen viljaketjun tietoihin nähden. Suomalaisittain Evira kerää tietoja luomuvilja-aloista ja tilamääristä, Tike seuraa luomusadon määriä, viljelyn taloustietoja on saatavissa MTT:n taloustutkimuksesta. ja ProAgrialta. Elintarviketeollisuudesta ei ole saatavissa erikseen luomutietoja. Luomuviljan strategiaan liittyvien tietojen keruu ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet määritellään seurantasuunnitelmassa (vert. yllä). Ketjuyritysten väliset riskit Luomuviljaketjun riski- eli kriittisiä pisteitä analysoitiin workshop-päivissä. Riskien hallinta auttaa ketjuyrityksiä ymmärtämään ja suunnittelemaan ketjun toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Samalla kokonaishallinta vähentää ketjuyritysten välisiä yllätyksellisiä tilanteita ja liiketoiminnallisia riskejä. Tehty riskianalyysi vaikutti strategisten toimenpiteiden sisältöön. Strategiset toimenpiteet Strategiset toimenpiteiden avulla luomuviljaketju toimii vakaammin yli markkinasuhdanteiden ja saavuttaa strategiset tavoitteensa. Strategiset toimenpiteet määriteltiin work-shop -päivien aikana menestystekijöiden ja tavoitteiden kautta, huomioiden vilja- ja luomualan yhteiset strategiat. Määrittelyssä käytettiin hyväksi ketjun riskianalyysiä sekä ketjuyritysten kilpailukykyanalyysien kehitysehdotuksia. Strategisia toimenpiteitä ketjussa ovat seuraavat asiat: Pidemmän aikavälin näkemyksen edistäminen ketjussa ja ketjuyrityksissä Ketjun yhteisten tavoitteiden päivittäminen ja johtopäätökset tavoitteiden saavuttamisesta Trendien hyväksikäytön edistäminen yhteisiä tavoitteita päivitettäessä vuosittain Ketjun oman seurantatiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä Vertailutiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä 16

Ketjuyritysten pitkän aikavälin suunnitelmien selkeyttäminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä Ennakkotietojen tuottaminen ketjulle Mitä viljaa on saatavissa Suomesta Kuinka paljon viljaa on saatavissa Markkinakatsaukset tulevaisuuteen Yksi-viisi vuotta eteenpäin Neljännesvuosittain Ketjuyritysten osallistuminen katsausten laatimiseen Mtt tekee nykyisin pitkälle aikavälille (20 v) Ketjuyritysten välinen ennakkotyö Ketjuohjauksen edistäminen Sopimusten ennakointi (myös Suomessa) Sopimustarpeen määrittely hyvissä ajoin, mitä viljaa tarvitaan Sopimusten laadinnan aikataulutuksen kehittäminen Toimitusajankohtien sopimisen ja ennakoinnin kehittäminen Maatilayritysten viljelysuunnitelmien ja sopimustoiminnan aikataulutuksen tiivistäminen Riskien hallinta Markkinariskeihin varautuminen yritystasolla Suojaustoiminnan edistäminen edelleen Ketjussa ja ketjuyrityksissä säännöllinen riskien arviointi- ja analysointikäytäntö on tarpeen sekä havaittuihin riskeihin varautuminen Saatavuuden varmistaminen Sopimustoiminnan kehittäminen edelleen eri ketjuista saatavan vertailutiedon pohjalta Sopimustoiminnan etujen nostaminen esiin Sopimustoimintaan sitoutuminen ketjun kaikissa vaiheissa (mm. dokumenttien hallinta, suojaustoiminta, vakuutukset, luomutarkastuspäätökset) Hinnan rakentumisen selkeyttäminen Ketjun sisällä raaka-aineen hankinnan aikataulutus ja suunnitelmallisuus Ketjun lisäarvon laskenta ja kannanotot saataviin tuloksiin Yrityskohtaisten prosessimittareiden laatiminen jos niitä ei vielä ole sekä mittariseurannan systemaattisuuden edistäminen Esim. tilatasolla tuottavuuden kasvu on yksi menestystä selittävä tekijä Suuremmat sadot, muuttuvien kustannusten nousu (esim. lannoitus) Viljelykiertojen rakentaminen viljaketjun tarpeisiin (nurmen määrä) Ketjun yhteisten päivien järjestäminen Tiedottamisen tehostaminen 17

Ketjun yhteiset tavoitteet Strateginen viestintä Viestinnällisten roolien selvittäminen Pitää määritellä kuka, mitä ja milloin, sekä vastuut Viestinnän vaikuttavuuden seuranta Kaupallisten yritysten yhteistyön lisääminen ja mukanaolo Ketjun sisäinen tiedottaminen Ostoihin liittyvä tiedottaminen Suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin edistäminen ostoissa Analysointi ja kippaustiedot tehokkaasti Palautteeseen reagointi Sähköpostin aktivointi Extranet Ketjun ja neuvonnan yhteistyön tiivistäminen Tavoitteellinen neuvonta Viljelykiertojen laatiminen ketjun tarpeisiin Viljelysuunnitelman päivittäminen optimaalisen kierron mukaan Vuosittain päivitettävät viljelysuunnitelmat ketjun tilanteen mukaan esim. alituotantotilanteessa lisää haluttua viljaa ketjulle, viljan ylituotantotilanteessa esim. öljykasvien tai valkuaiskasvien lisääminen tai nurmen kylvö (lisätuloja tiloille) Taloudellisen suorituskyvyn tukeminen tilatasolla Viljelykiertojen yhdistäminen talouden suunnitteluun Talouden tunnuslukujen laatiminen ja seuranta sekä kehitysehdotukset Tavoitetasojen saavuttaminen ja tuottavuuden kasvu Markkinatiedon tehokkaampi hyväksikäyttö ja sopimustoiminnan laatimisen tukeminen Vertailutietojen hyväksikäytön tehostaminen Pitkän aikavälin viljelykierron yhdistäminen talouden laskentaan Viljelijöiden yhteistyön tukeminen Hyvät viljelytavat tietoon/käyttöön Rikat, luomun viljelyosaaminen jne. E. Tilakohtaisten tulosten laskeminen sekä laatutietopankin hyväksikäyttö benchmarking ryhmätoiminnan tueksi Ykköstilaryhmälle laskettiin vuosien 2006 ja 2007 viljelyn katelaskelmat sekä tulosanalyysit. Kakkostilaryhmälle laskettiin 2007 viljelyn katelaskelmat. Näitä hyväksikäyttämällä pystyttiin määrittelemään objektiivisesti, mitkä asiat tilatasolla ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Näitä kehittämiskohteita otettiin mukaan strategisiin toimenpiteisiin. 18

F. Benchmarkauspäivien aikana - verrattiin tilojen talouden tuloksia keskiarvotietoihin sekä tilojen toimintaan - haettiin kehittämiskohteet ja niiden ratkaisut tilatasolla - mietittiin mitä mahdollisuuksia viljelysuunnittelun kehittämisellä on myyntiviljan lisäysmahdollisuuksiin ja sitä kautta paremman taloudellisen tuloksen saavuttamiseen - käytiin läpi ketjun yhteistä strategiaa ja sen toimivuutta - pohdittiin sopimustoimintaa, sopimusten sitovuutta sekä sopimustoiminnan ns. kylkiäisten tarpeellisuutta sekä markkinoiden seurantaa maatilayritysten näkökulmasta Benchmarkaus päivillä saatiin kehitettyä viljelykierron ja talouden vaikuttavuuden analysointia siten, että voitiin osoittaa omaehtoisen alkutuotannon pitkän aikavälin suunnittelun hyötyjä. Tähän asti maatilayritysten pitkän aikavälin suunnitelmat ovat keskittyneet kertaluontoisiin investointilaskelmiin ja/tai tukiehtojen mukaiseen viljelykiertoon. G. Vertailutiedon hankinta Vertailutietoa hankittiin niin kotimaisesta tavanomaisesta viljanviljelystä sekä ulkomaalaisista luomuviljaketjuista. Raportti on liitteenä. Ketjuyrityksille järjestettiin yhteinen matka Saksaan 6.-10.10.2008. Matka järjestettiin Forssan Matkatoimiston kautta ja matkasta tehtiin liitteenä oleva matkaraportti. Luomuviljaketjun omien ja vertailutietojen keruu on satunnaista ja hajallaan. Tietojen hankintaesitys liitetään ProAgrian laatimaan seurantamenettelyesitykseen H. Tiedottaminen Hankkeen tiedottamisesta tehtiin kaksi tiedotussuunnitelmaa, joista ensimmäinen pureutui hankkeen alkuvaiheessa lähinnä hankkeen tiedotuksen vastuukysymyksiin ja toinen hankkeessa syntyneiden tulosten tiedottamiseen eri ryhmille. Hankkeesta oli kaksi kertaa juttuja Maaseudun Tulevaisuudessa sekä kolme kertaa Käytännön Maamiehessä. Lisäksi oli useita kirjoituksia ProAgria keskusten sekä Pohjolan Luomun omissa asiakaslehdissä, sekä nettisivuilla. Luonto Lähellä ohjelma tehtiin 30.3.2009 Ylen Aamutv:hen. Ohjelma oli nähtävillä Yleareenassa kuukauden esityspäivän jälkeen. Lisäksi se on nähtävillä ProAgrian yleisillä ja ProAgria Kymenlaakson nettisivuilla. Toiminnasta on tiedotettu ProAgria Keskusten Liittoa (Kaisa Tolonen, Jouko Setälä, Suvi Anttila) useamman kerran mm. 6.3., 14.4., 16.5., 9.12.2008 sekä ProAgrian luomuneuvojia 9.12.2009 sekä helmikuussa 2009, Marja Innasta MMM 25.3., 16.6.2008 sekä joulukuu 2008 sekä Myllyliittoa 2.4.2008. Luomustrategiaryhmää 20.05.2008, 10.12.2008, 3.2.2009. Luomuliiton tilaisuudessa 20.4.2009. Loppuraportti kierrätettiin kesäkuussa 2009 vilja-alan, elintarvikeketjun ja luomualan vaikuttajatahojen arvioitavana sähköpostitse. 19

4. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Luomuviljan elintarvikeketjun kilpailukykyä kehittävä malli eli luomuviljan tarjontaketjun johtamisjärjestelmä saadaan rakennettua hankkeessa testatulla toimintatavalla, kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Vertailutiedon hankinta ja käyttö Pohjatietojen varmistus -tulosanalyysit -viljan katelaskelmat Kehitysehdotusten laadinta kilpailukykyarviointien kautta Yhteiset kehittämispäivät -Miten ketjua ja sen jäseniä pitäisi kehittää? -Voiko ketjun - toimivuutta mitata ja seurata Yritysten omaehtoinen kehittämistyö Testausvaihe Tulosten analysointi vaihe Seuranta Strategialähtöinen kehittämistyö Luomuviljastrategian laadinta Kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä Hankkeen tulos - Luomuviljaketjun kilpailukyvyn taso on absoluuttisena keskiarvona 250 pistettä vuonna 2007 ja 278 vuonna 2008 - Yrityskohtaiset kehitysehdotukset laadittiin 2007 ja niiden toimivuus testattiin 2008 20