ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) 5. HOJKS-lomakkeisto 6. Erityisopetussiirron kulku Liitteet: Oppimissuunnitelmakaavakkeet o Oppimissuunnitelman kansilehti o Oppiainekohtainen opinto-ohjelma HOJKS-kaavakkeet o HOJKS Kansilehti o HOJKS liite 1 o HOJKS liite 2a o HOJKS liite 2b Huoltajien kuuleminen / suostumus erityisopetussiirtoon Koulun lausunto oppilaasta (koulupsykologin tutkimusta varten saatavilla koulupsykologilta)
1. Yleisen tuen järjestäminen Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa ja koulunkäynnin ongelmissa eri tukitoimin, jotka pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain. Tukimuodot määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaan oppimista tuetaan ensisijaisesti oman koulun tukitoimin kuten eriyttämällä opetusta, tukiopetuksella, koulunkäyntiavustajan tai oppilashuollon tuella. Tarvittaessa voidaan laatia oma oppimissuunnitelma (liite). Suunnitelman laatimisen periaatteista päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli yleisen tuen tukimuodot eivät ole riittäviä, voidaan oppilaalle tarjota erilaisia erityisopetuksen palveluita. Erityisopetuksen järjestämisen lähtökohta on varmistaa, että oppilasta, jolla on koulunkäynnissä tai oppimisessa vaikeuksia, on tuettu kaikilla perusopetuksen yleisillä tukimuodoilla ennen erityisopetussiirtoratkaisuihin päätymistä. 2. Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus on yleisopetusta täydentävää opetusta, jolla pyritään poistamaan oppimisen esteitä, tukemaan oppilaan yksilöllistä kehitystä ja auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Ranuan kaikissa peruskouluissa toimii laaja-alainen erityisopettaja. Osaaikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Opetus tapahtuu sovitun mittaisina jaksoina samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Osa-aikaiseen erityisopetukseen ei tarvita hallinnollista erityisopetussiirtopäätöstä. Oppilaan säännöllisestä tuentarpeesta ollaan yhteydessä huoltajiin. 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä Oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen, jos hänelle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten (POL 17 2). Erityisopetukseen ottaminen tapahtuu oppivelvollisuuden alkaessa ja siirtäminen myöhemmin perusopetuksen aikana. Oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen tulee aina tehdä kirjallinen päätös, joka tulee antaa huoltajalle tiedoksi. Ranuan kunnassa päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Ennen päätöstä tulee neuvotella huoltajan kanssa (SUOSTUMUS -lomake), ja jos mahdollista, hankittava oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen selvitys. Opetuksen järjestäjällä katsotaan omalta osaltaan olevan aina mahdollisuus tutkimusten ja selvitysten hankkimiseen. Erityisopetussiirtosuosituksen antaa psykologi. Esityksen erityisopetussiirrosta tekee koulun rehtori/koulun johtaja SUOSTUMUS -lomakkeella. Jos yhdenkin oppiaineen oppimäärää joudutaan yksilöllistämään, tulee tehdä erityisopetussiirtopäätös. Pienryhmässä opiskelu edellyttää pääsääntöisesti erityisopetuspäätöstä.
Erityisopetuspäätös voidaan tehdä ilman tutkimuksia tai sosiaalista selvitystä, mikäli huoltaja ei anna lupaa niitä lapselleen tehdä. Otettaessa oppilasta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulee liitteenä aina olla lääkärin ja psykologin lausunnot. Erityisopetuksen siirtopäätöksessä ilmaistaan oppilaan oppivelvollisuuden pituus. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin (POL 25 2). Käytännössä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat kehitysvammaiset ja aistivammaiset oppilaat sekä vaikeista kielellisistä häiriöistä tai kehityshäiriöistä kärsivät oppilaat. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuusvuonna järjestettävään esiopetukseen. Erityisopetussiirtopäätöksen perusteena on 9-vuotisessa oppivelvollisuudessa PL 17 2 ja pidennetyssä oppivelvollisuudessa PL 25 2. Erityisopetuksen toteutustapa ei hallintopäätöksessä näy, vaan ainoastaan maininta siitä, että opetuksen yksilöllistäminen tarkennetaan HOJKSissa. Erilaisten erityisopetussiirtopäätösten vaihtoehdot: yleinen oppivelvollisuus, 11-vuotinen oppivelvollisuus ja 11-vuotinen oppivelvollisuus vaikeimmin vammaisille. Erityisopetuspäätös voi olla määräaikainen tai oppilas voidaan uudella päätöksellä siirtää takaisin yleisopetukseen / opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaisesti, mikäli tarvetta erityisopetukseen ei enää ole. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan erittäin perustelluissa tapauksissa muuttaa 9-vuotiseksi lääkärin ja psykologin lausuntojen ja huoltajan suostumuksen perusteella. 4. HOJKS-päätös Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään, mitä asioita HOJKSin tulee sisältää. HOJKSissa määritellään mm. opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt (opinto-ohjelma), tukipalvelut sekä arvioinnin perusteet sen mukaan kuin opetuksen järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Huoltajaa on aina kuultava sekä toimittava yhteistyössä huoltajan lisäksi kaikkien oppilasta opettavien opettajien ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. HOJKSin kansilehteen otetaan, mikäli mahdollista, molempien huoltajien allekirjoitus. HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös, joka täytyy antaa oppilaan huoltajalle tiedoksi. HOJKS-päätöksen tekee rehtori/koulunjohtaja viranhaltijapäätöksenä (VIPS). Päätökseen liitetään perusteluksi HOJKSin kansilehti ja/tai suunnitelmaosa, joista selviää erityisopetuksen toteutus sekä yleinen tai yksilöllinen oppimäärä. HOJKS-päätökseen liitetään valitusosoitus myös silloin, kun molemmat huoltajat ovat HOJKSin kansilehdessä hyväksyneet ja allekirjoittaneet. Päätökseen voi hakea muutosta perusopetuslain 42 :n mukaan aluehallintovirastolta.
HOJKS-päätöksestä on käytävä ilmi (hallintolaki 434/2003 44 ): päätöksen tehnyt viranomainen päätöksen ajankohta asianosainen, johon päätös välittömästi kohdistuu päätöksen perustelut (perusteluissa on 45 mukaan ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovellettavat säännökset) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoa päätöksestä HOJKSin toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Kun entinen HOJKS uudistetaan, jolloin määritellään uusi toteutus, uudet tavoitteet ja menetelmät, tulee tehdä uusi päätös. Päätöksiä eivät ole seurantamerkinnät, arvioinnit tai kommentit toteuttamisesta. HOJKS ei ole julkinen asiakirja. Tiedonsiirtoon koulunkäynnin siirtymävaiheissa tulee pyytää huoltajan allekirjoituksella varustettu tiedonsiirtolupa. 5. HOJKS-lomakkeisto HOJKS-lomakkeisto jakautuu kolmeen osaan: kansilehti, suunnitelmaosa sekä oppiainekohtainen osa (opinto-ohjelma). Kaksi ensimmäistä osaa tulee täyttää kaikkien erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden kohdalta, oppiainekohtainen osuus ainoastaan, jos oppimääriä on yksilöllistetty. Oppiainekohtainen osuus toimii työpaperina, johon kirjataan oppiaineiden ja/tai toiminta-alueiden tavoitteet, sisällöt ja arviointiin liittyvät järjestelyt. Sen voi harkinnan mukaan antaa oppilaan kanssa työskenteleville, jos se ei sisällä salassa pidettäviä tietoja. HOJKS-päätös liitteineen on viranomaisasiakirja, ja sitä tulee säilyttää arkistointilain mukaisesti. Alkuperäiset HOJKS-asiakirjat (päätös) säilytetään koulussa, jossa päätös on tehty, ja kopiot annetaan asianosaisille sekä koulun vaihtuessa huoltajan suostumuksella vastaanottavaan kouluun. Koska HOJKS liitteenä olevine asiantuntijalausuntoineen sisältää salassa pidettäviä tietoja, on sitä säilytettävä siten, ettei se päädy sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada näitä tietoja. Erityisopetuksessa olevalta oppilaalta (yli 15 v.) tai hänen huoltajaltaan pitää saada yksilöity suostumus, jotta hänen HOJKSissaan olevia tietoja voi luovuttaa toisessa kunnassa olevaan kouluun tai saman kunnan toiseen koulutusmuotoon (toisen asteen koulutukseen). Salassa pidettävien tietojen siirtäminen saman kunnan saman koulutusmuodon sisällä koulusta toiseen on sallittua, jos se on opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätöntä.
6. Erityisopetussiirron kulku OPPILAAN VAIKEUDET KOULUSSA KOULUNEUVOTTELU Oppilas ja hänen huoltajansa/yhteistyö kodin kanssa Luokanopettaja, luokanvalvoja ja erityisopettaja Koulun oppilashuoltoryhmä Oppilaanohjaus TUKITOIMET KOULUSSA Opetuksen yksilöllistäminen osana pedagogista prosessia (Oppimissuunnitelma) Tukiopetus Erityisopetus; osa-aikainen erityisopetus Psykososiaalinen oppilashuolto TARVITTAVIEN TUTKIMUSTEN ALOITTAMINEN Koulupsykologi Perheneuvola LKS/sairaalakoulu Nuorisopsykiatrian pkl/osasto Muut asiantuntijat KOULUNEUVOTTELU Tilanteen kartoitus Huoltajan kuuleminen Toimenpide ehdotukset ESITYS OPPILAAN SIIRTÄMISESTÄ ERITYISOPETUKSEEN Esityksen erityisopetussiirrosta tekee rehtori (tutkivan tahon lausunto) Päätöksen erityisopetussiirrosta tekee sivistystoimenjohtaja INTEGRAATIO HOJKS OPETUS PIENRYHMÄSSÄ Opetuksen tavoitteet ja sisällöt, tukitoimet, seuranta ja arvio YLEISOPETUSSIIRTO UUSI PÄÄTÖS Päätöksen tekee koulupalvelukeskuksen palvelupäällikkö Järjestetään tarvittavat tukitoimet