Sairaan kansan terveys 30.11.2010/ KWRC Jussi Kauhanen, LT, MPH, professori Kansanterveystiede, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus
Yleinen julkisuuskuva suomalaisten terveydestä 2010-luvulla: Enemmän terveyshuolia ja vaivoja kuin koskaan: Väki vanhenee ja raihnastuu Syöpä lisääntyy Lihavuus ja diabetes ovat aikapommi Mielenterveysongelmat paisuvat Päihdehaitat räjähdysmäisessä kasvussa Pandemiat uhkaavat
Time, September 4, 2000 Newsweek, September 4, 2000
Syöpä Suomessa: www.syoparekisteri.fi
Ennusteet: Fail, Fail again, Fail better! Samuel Beckett (1906-1989), nobelisti
Pari historiallisen tärkeää kansanterveyden kannalta positiviista megatrendiä Suomessa: 1) Lapset on saatu pysymään hengissä 2) Lapset on saatu pysymään koulussa
Yleinen näky Suomessa vielä viime vuosisadan alkupuolella:
Vauvat ja lapset on saatu pysymään hengissä: Imeväiskuolleisuus vuosina 1871 1999 200 150 100 50 0 1. 2. 3. 1871 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1999
Infant mortality ja perinatal mortality ¹ between 1970 2001 per 1000 live births 20 15 10 5 Infant mortality Perinatal mortality 0 1970 1975 1980 1985 1990 2001 ¹ Perinataalikuolleisuus sisältää ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet sekä kuolleena syntyneet, joiden yhteislukumäärä on jaettu kaikkien ko. vuoden aikana syntyneiden määrällä. Kuolleena syntyneiksi on vuoden 1986 jälkeenkin luettu (vuoteen 1986 saakka noudatetun periaatteen mukaisesti) vähintään 28 viikon ikäiset, jotta aikasarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Source: Statistics Finland, National Death Registry
Koulutustaso ja yleinen hyvinvointi ovat kohentuneet nopeasti:... ja se näkyy paitsi väestön hyvinvoinnissa myös terveydessä
Elinajanodotteen kasvu Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteiden epävarmuus: Vuoden 2001 väestöennusteen mukaan Suomessa olisi 94 500 yli 85- vuotiasta vuoden 2008 lopussa Todellisuudessa heitä oli 103 800. Ennusteen virhe on siis 9 prosenttia seitsemässä vuodessa Kertautuessaan ennustevirhe olisi huomattavan suuri vuonna 2060
Miten siis käy elinajanodotteen? Vuonna 2008 Suomessa syntyneiden tyttöjen elinajan odote on 83.0 (Euroopan unionissa keskimäärin 82.1) Poikien 76.3 vuotta (EU:ssa 76, Venäjän Karjalassa 58 v!) Tilastokeskuksen tuorein ennuste v. 2060 syntyville: Pojat 87.8 (!) Tytöt 91.5 (!) Onko liian utopistinen arvio? Vai kenties kuitenkin aliarvio??? Joidenkin arvioiden mukaan mukaan elinajanodote paranee ehkä vielä 15-20 vuotta, ja sen jälkeen se pysyy ennallaan tai alkaa huonontua Mutta: eliniän odote on tähän asti aina aliarvioitu Käytössä oleva luku olettaa, että kuolleisuuden väheneminen loppuu, hoidot tulevat säilymään samalla tasolla kuin nyt myös seuraavat 100 vuotta jne.
Joka tapauksessa suurin osa elää selvästi elinajanodotetta pidempään: Miehet ja naiset elävät toistakymmentä vuotta pidempään kuin mitä syntymähetken elinajanodote antaa ymmärtää Ns. kohorttielinaikaodote: todellinen toteutuva elinajanodote Voidaan kuitenkin laskea vasta jälkikäteen, kun kaikki tiettynä vuonna syntyneet ovat kuolleet; nyt syntyville lapsille vasta joskus kaukana 2100-luvulla Kuoliniän mediaani on yksi mielekäs elinajan pituuden mittari/arvio Jos tulevaisuus on menneisyyden kaltainen eikä yllätä negatiivisesti: 1970-luvulla syntyneistä pojista yli puolet elää vähintään 85-vuotaaksi Tytöistä yli puolet vähintään 90-vuotiaaksi Kymmenes 1970-luvulla syntyneistä pojista ja viidennes tytöistä elää vähintään 100-vuotiaaksi Myöhemmistä kohorteista vielä useampi! (Myrskylä M, 2010)
Myös kuolleisuudessa on tapahtunut ja varmasti tulee tapahtumaan muutoksia Keski-ikäisillä miehillä pelkästään verenkiertoelinten sairauksista johtuva kuolleisuus oli 1980-luvun alussa lähes yhtä suuri kuin nykyisin kuolleisuus kaikkiin kuolemansyihin yhteensä Verisuonisairauksien alkamisikä on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin (työikäisillä pudonnut jopa 80 %) Kuolleisuus moniin syöpiin on vähentynyt tämä on totta! Alkoholinkäytön aiheuttamat kuolemat työikäisillä ovat yleistyneet pidemmällä ajalla, mutta nyt ehkä tasaantumassa (?) Kokonaissaldo kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen: yhä useampi elää pitkät eläkevuodet, ja ainakin alkuun toimintakykyisempänä kuin aiemmat ikääntyvät sukupolvet
Sepelvaltimotautikuolleisuus 35 74 -vuotiailla miehillä eräissä maissa 1968 1997 800 Deaths / 100 000 (age-standardized) 600 400 200 Romania Finland UK Poland Austria Italy 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Source: European Cardiovascular Disease Statistics 2000
Sepelvaltimotautikuolleisuuden kehitys Suomessa 1950-2005
Miehet 35-74 74-v, kuolleisuus sepelvaltimotautiin CHD deaths per 100 000 92 176 177 251 252 367 368 573 574 737 Source: European Cardiovascular Disease Statistics 2000
Death Rates From Stroke, Men Aged 35 74, Latest Available Year Stroke deaths per 100 000 33 56 57 68 69 168 169 253 254 374 Source: European Cardiovascular Disease Statistics 2000
Kuolinsyiden kehitys Suomen työikäisillä naisilla 1988-2008: Lähde: Tilastokeskus, 2010
Kuolinsyiden kehitys Suomen työikäisillä miehillä 1988-2008: Lähde: Tilastokeskus, 2010
Työikäisten miesten kuolinsyiden jakauma Suomessa 2008:
Työikäisten naisten kuolinsyiden jakauma Suomessa 2008:
Itsemurhakuolleisuus Suomessa: Ollut miehillä maailman mitassakin erittäin korkea Historialliset ajanjaksot näkyvät selvästi trendeissä, nyt 15 vuotta laskussa!
Itsemurhalukuja eri maista vuonna 2000: FIN
Liikennekuolemat 1960-2005:
Kuolleisuuden aleneminen ja terveyden kohentuminen eivät kohdennu tasaisesti Terveyttä, hyviä elinoloja, turvallisuutta sekä sosiaalista hyvinvointia ei voi kunnolla erottaa toisistaan Sosiaaliset terveyserot Suomessa eurooppalaisittain jopa merkittävän isoja
Sosiaaliset terveyserot näkyvät mm. elinajan odotteessa:
Sosiaaliset terveyserot: Suomessa sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen suuret Pahinta: nämä erot ovat olleet levenemään päin 1970-luvun jälkeen! Korkea-asteen koulutuksen saanut 35-vuotias mies voi odottaa elävänsä noin 6 ja puoli vuotta pitempään kuin samanikäinen enintään perusasteen koulutuksen saanut mies (onko reilua?) Naisilla vastaava ero on pienempi, 3 ja puoli vuotta. Sekä lapsuuden ajan sosiaaliset olot että myöhemmän elämän sosiaalinen asema vaikuttavat terveyserojen syntyyn
Mielenterveysongelmat: EU:ssa arviolta 15-20 prosenttia väestöstä kärsii joka hetki jostain mielenterveysongelmasta Yleisin ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen syy Suomessa (depressiot)! -
100 % 80 Olennainen kysymys onkin, miten käy tautitaakan (Burden of Disease) Proportion of those who alive and those who are healthy (without any disabling chronic disease), by gender. 60 40 20 0 15 20 30 40 50 60 70 80 Ikä Women, alive Men, alive Women, healthy Men, healthy
Suomalaisten terveys tiivistettynä Suomalaisten terveys on useiden mittareiden mukaan parantunut. Kuolleisuus on pienentynyt kaikissa ikäryhmissä viime vuosikymmeninä. Kansalaisten ilmoittama käsitys omasta terveydestä on parempi kuin ennen Tavallisista päivittäistoimista suoriutuvien osuus on kasvanut useimmissa ikäryhmissä
Lisää positiivista kehitystä: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat yhä harvemmin työkyvyttömyyttä, mutta kylläkin toiminnallista haittaa yli puolelle miljoonalle suomalaiselle. Monet infektiotaudit sekä niiden aiheuttamat vakavat seuraukset ovat vähentyneet, mutta: Uudet uhkat, globalisaatio? Infektiotautien rooli kroonisten sairauksien etiologiassa? Suun terveys on kohentunut Vaan jatkuuko hyvä kehitys?
Suomalaiset terveempiä kuin koskaan, elävät pidempään kuin koskaan julkinen kuva väestöstä silti usein "sairaampi kuin koskaan" se mistä eniten puhutaan, ei aina ole kaikkein pahin ongelma Median logiikka Risk = Hazard x outrage Lyhytkatseisuus: Lähitulevaisuuden riskit koetaan pahemmaksi kuin pitkän aikavälin riskit yhden vuoden muutoksia uutisoidaan, ei trendejä jne Outo, uusi, pelottava, oman hallinnan ulkopuolella oleva riski koetaan pahimmaksi Lentomatkustaminen vs. autossa liikkuminen USAssa uima-altaat lapsille 100 x pahempia kuin aseet Aseitakaan ei saada kontrolliin, mutta niistä puhutaan Uima-altaiden turvallisuudesta ei edes puhuta
Pitkät iät, mutta missä kunnossa? Ikääntyneiden määrä ja osuus nousevat vauhdilla Elinajanodotteen kasvu nopeasti heikentää huoltosuhdetta Loppupäässä ikää hoidon tarve joka tapauksessa väistämätön Keskeistä on se, missä kunnossa ikäännytään ( sairauksien taakka ) Esim muistisairaudet: (jo nyt kallein sairausryhmä?): lisääntyy Miten paljon ylipäänsä kertyy lisää menetettyjä terveitä elinvuosia? Kustannuspaineet, palvelujen rakenepaineet Työikäisten sosiaalisesti vakavasti eriytynyt tilanne ja kehitys: sekä sairauksien, kuolleisuuden että palvelujen käytön suhteen Mistä löytyvät terveyserojen kaventamiseen? Psyykkinen ja henkinen hyvinvointi sekä turvallisuus: Merkitystä koko elinkaaren aikana imeväisestä vanhuuteen!
Kansanterveysinformaatiota: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (www.thl.fi) Terveytemme -Atlas (http://www.terveytemme.fi/) Sydän- ja verisuonitautirekisteri (www.ktl.fi/cvdr/ Terveyskirjasto (www.terveyskirjasto.fi) Sis. useita terveystietokantoja (Duodecim, Sitra ym) Tilastokeskus/kuolinsyyt (www.tilastokeskus.fi) Suomen syöpärekisteri (www.syoparekisteri.fi) Kansainvälisiä terveysportaaleja: WHO (www.who.int) => portti moniin tietolähteisiin CDC (www.cdc.gov)
Kiitos!