MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Transkriptio

1 MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL Terveys 1

2 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet, n lasta ja heidän vanhempansa Seurattu sikiökaudelta v loppuun Lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveys- & väestörekisteritiedot 2

3 REKISTERITUTKIMUKSEN OMINAISPIIRTEET - Parempi edustavuus kuin kyselyissä - Kansallisella tasolla hyvä maantieteellinen kattavuus tiedot yhdistettävissä muihin alueellisiin tietoihin, sekä biopankkien näytteisiin - Kuvaavat palveluiden käyttöä ja etuuksien saantia, eivät kerro koetusta hyvinvoinnista Terveys 3

4 SOMAATTINEN TERVEYS Tiettyjen somaattisten sairauksien määrät ja osuudet syntymäkohortin 1997 tytöillä ja pojilla Sairaus (ICD-10) Tytöt (n = ) % Pojat (n = ) % Kaikki % Astma (J45, J46) , , ,1 Atooppinen ihottuma (L20) , , ,7 Epilepsia (G40) 396 1, , ,4 Lihavuus (E66) 495 1, , ,9 Nuoruustyypin diabetes (E10) 303 1, , ,2 Pahanlaatuiset kasvaimet (C00 C97) 103 0, , , Terveys 4

5 SOMAATTINEN TERVEYS Käyntimäärät poliklinikalla somaattisista syistä jaoteltiin kuuteen eri luokkaan 67,7 % (n = ) on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikalla 2 25 kertaa somaattisista syistä seuranta-aikana Terveys 5

6 SOMAATTINEN TERVEYS Kuormittavien tekijöiden kasaantuessa poliklinikkakäyntimäärät kasvoivat Terveys 6

7 SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Raskaudenkeskeytysten ja synnytysten kumulatiivisen osuuden kehitys vuoden 2015 loppuun mennessä Terveys 7

8 KUOLEMANSYYT Syntymäkohortin 1997 kuolemat seurannassa vuosina kuolemansyittäin. Kuolemansyy Tytöt (n = ) % Pojat (n = ) % Kaikki % Taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (A00 R99, X45) Tapaturmat ja väkivalta (V01 X44, X46 59, X85 Y89) Itsemurhat (X60 X84) * Yhteensä *Kaksi miestä, joiden kuolemansyytä ei ole kuolemansyyrekisterissä eritelty, on lisätty tähän yleisimpään kuolemansyyluokkaan Terveys 8

9 MIELENTERVEYS Ensimmäisen mielenterveysdiagnoosin* saaneiden osuudet vuosittain *(pää- ja sivudiagnoosit F10 69, F80 99) Terveys 9

10 PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiedot Kelan korvaamien psyykenlääkkeiden ostoja oli 11,2 %:lla kohortista (Tytöt 12,7 %, pojat 9,6 %) Psyykenlääkkeiden käyttö oli tytöillä selvästi yleisempää kuin pojilla lukuun ottamatta keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita (N06B) eli niin kutsuttuja ADHD-lääkkeitä. N06B-käyttäjistä 78 % oli poikia Eniten käytetty lääkeryhmä oli masennuslääkkeet (N06A) N06A-käyttäjistä 69 % oli tyttöjä Terveys 10

11 PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiheysosuudet vanhempien toimeentulotukiluokittain Terveys 11

12 PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiheysosuudet vanhempien kuormittavien tekijöiden mukaan vuosina Terveys 12

13 PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeitä käyttäneiden henkilöiden määrä ikäryhmissä vuosittain Terveys 13

14 KESKIARVOT SUKUPUOLITTAIN

15 KESKIARVOT VANHEMPIEN TULOVIIDENNEKSEN MUKAAN

16 KESKIARVOVERTAILU VUONNA 1987 JA 1997 SYNTYNEIDEN VÄLILLÄ

17 YHTEISHAKUTULOKSET SUKUPUOLITTAIN

18 YHTEISHAKUTULOKSET VANHEMPIEN KOULUTUSTASON MUKAAN

19 YHTEISHAKUTULOKSET TOIMEENTULOTUKIRYHMITTELYN MUKAAN

20 VANHEMPIEN VAIKUTUS ON HUOMATTAVA

21 YHTEEN VETÄEN: KOULUTUKSELLISEEN TASA-ARVOON ON VIELÄ MATKAA Kaikki mittaamamme perhetaustan osoittimet ennustavat suoraviivaisesti lapsen koulutuspolkuja. Korkeammin koulutettujen ja varakkaiden vanhempien lapset saavat parempia arvosanoja, hakeutuvat muita useammin lukioon, ja jäävät harvemmin koulutuksen ulkopuolelle. Vanhempien ongelmat ennakoivat lapsen koulupolun ongelmia. Koulussa sukupuolella on merkitystä. Poikien keskiarvot olivat tyttöjä huonommat. Esimerkiksi tytöistä yli 21 prosenttia sai keskiarvon yhdeksän ja kymmenen väliltä. Pojilla vastaava luku oli vain 8,5 prosenttia. Alle seitsemän keskiarvon sai pojista yli kolmannes (36 prosenttia) ja tytöistä vajaa viidennes, 21 prosenttia. Pojat hakeutuvat tyttöjä useammin ammattikouluun. Heitä on myös enemmän yksilöllistetyn opetuksen piirissä.

22 YLEISTÄ TARKASTELUSTA Tarkastelu kattaa vuotiaana tuomitut rikosseuraamukset Rikosseuraamukset sisältävät tuomiot ja rangaistusmääräykset (rikesakot eivät mukana) Aineiston viisi yleisintä rikosnimikettä olivat: 1. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, 2. näpistys, 3. ajoneuvorikkomus, 4. kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, 5. liikennerikkomus Rikollisuus 22

23 RIKOLLISUUDEN YLEISYYS Rikollisuus 23

24 RIKOSTYYPIT Rikollisuus 24

25 RIKOLLISUUS TAUSTATEKIJÖITTÄIN Rikollisuutta tarkasteltiin myös yksiulotteisesti taustatekijöiden mukaan Erot olivat selkeitä jokaisen yksittäisen muuttujan luokkien sisällä Suurimpia erot ovat käytettäessä kohorttilaisten lukuainekeskiarvoa Rikollisuus 25

26 RIKOLLISUUS TAUSTATEKIJÖITTÄIN Merkittävä osa (tytöillä 63 %, pojilla 73 %) aineiston kaikista käräjäoikeustuomioista on annettu henkilöille, joiden peruskoulun keskiarvo oli alle seitsemän Koulunkäyntiongelmat ja rikoskäyttäytyminen kulkevat usein käsi kädessä Numerot kuvaavat keskiarvon raja-arvoa. Esim. 8 tarkoittaa 8,00-8, Rikollisuus 26

27 Rikollisuus 27

28 VERTAILU SYNTYMÄKOHORTTIEN 1997 JA 1987 VÄLILLÄ Kohorttien välistä rikoskäyttäytymistä varten muodostettiin vertailukelpoinen muuttuja, joka kattaa rikollisuuden vuotiaana. Rikoskäyttäytyminen näyttää vähentyneen kymmenen vuoden aikana (vrt. Näsi 2016) Rikollisuus 28

29 LUKUAINEIDEN KESKIARVOJEN EROT ALUETYYPEITTÄIN Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 29

30 TOISEN ASTEEN ENSISIJAINEN HAKUKOHDE Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 30

31 ASUINYMPÄRISTÖN TULOTASON YHTEYS KESKIARVOON Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 31

32 YHTEENVETO Perheen ongelmien kasautuminen merkittävä riski lasten hyvinvoinnille, kaikilla mitatuilla osa-alueilla Merkittävät sukupuolierot koulumenestyksessä Rikollisuus vähentynyt, kansainvälisesti sama trendi Alueelliset erot lasten hyvinvoinnissa merkittäviä Yhteenveto 32