Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa
|
|
- Ville Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö
2 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Kuolleman todennäköisyys ikävälillä, Males Females Lähde: Koskinen et al Suomen Väestö
3 Lasten ja nuorten kuolleisuus ikäryhmittäin /1000 henk., Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
4 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Imeväis- ja lapsikuolleisuus erittäin alhaisella tasolla Teini-ikäisten ja nuorten aikuisten, etenkin miesten, tilanne huonompi Tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien (ml. itsemurhat) osuus kasvaa iän myötä 1 4-v. alle 40%, v. yli 70% Ajanjaksolla vuosittain noin 25 (1 14-v.) 110 (15 19-v.) 170 (20 24-v.) 160 (25 29-v.) tapaturmaista tai väkivaltaista kuolemaa
5 Lasten ja nuorten kuolleisuus /1000 tapaturmat ja väkivalta ,2 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Miehet Miehet Miehet Naiset Naiset Naiset Pojat 1-14 Tytöt Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
6 Lasten ja nuorten kuolleisuus Suomessa Ero miesten ja naisten kuolleisuudessa suurimmillaan nuorilla aikuisilla Lapsilla sukupuolten välinen ero pienentynyt Miesten kuolemanvaara suhteessa naisten kuolemanvaaraan (=1) eri ikäryhmissä vuonna 2007 (Tilastokeskus). Lähde: Terveyskirjasto Koskinen 2009
7 Lasten kuolleisuus /1000 henk., tapaturmat ja väkivalta ,14 Kuolleisuus /1000, kolmen vuoden liukuva keskiarvo 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Pojat 1-14 Tytöt 1-14 Lähde: Tilastokeskus tietokantataulukot
8 Kuolleisuustutkimus Luotettavia kuolleisuustietoja saatavissa pitkältä ajalta eri maista ja eri väestöryhmistä Kuolema on äärimmäinen terveyden mittari jäävuoren huippu Kuolemat Sairaalahoitojaksot Terveydenhuollon käynnit
9 Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, pojat 1 14-v. 450 Number of deaths (approx. 80% of total) Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital
10 Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, tytöt 1 14-v. 350 Number of deaths (approx. 80% of total) Other external Assaults Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital
11 Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, naiset v. 900 Number of deaths (approx. 80% of total) Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital
12 Kuolemantapaukset kuolinsyittäin, miehet v Number of deaths (approx. 80% of total) Other external Assaults Suicides Poisonings Drownings Transport Other diseases Neoplasms Congenital
13 Sosioekonomiset erot kuolleisuudessa Aikuisväestössä ja imeväisikäisillä sosioekonomiset kuolleisuuserot usein selkeitä ja johdonmukaisia, lapsia ja nuoria koskevaa tietoa on vähemmän Lapsilla kuolleisuuseroja todettu paitsi sosioekonomisten tekijöiden (vanhempien koulutus, sosiaaliryhmä, tulot), myös Sukupuolen ja iän Perherakenteen Etnisen taustan Asuinalueen mukaan
14 Mistä sosioekonomiset kuolleisuuserot johtuvat? Miten perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, ja tulot voivat vaikuttaa lasten terveyteen ja kuolleisuuteen? Ympäristö (asuinolot, asuinalue, liikkuminen, liikenne) Resurssit (materiaaliset, tieto ja osaaminen, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, terveys) Elämäntyyli (arki, vapaa-aika, kulutustottumukset, sosiaaliset suhteet, päihteet) Elämäntapahtumat (vanhempien ero, kuolema, perhesuhteiden muutokset, asuinpaikan tai päiväkodin/koulun vaihto)
15 Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus Tiedot kymmenistä eri lähdeaineistoista linkitetty Tilastokeskuksessa henkilötunnusten avulla esim. Väestörekisterikeskus, Verohallinto, työ- ja palvelussuhderekisterit, opiskelijarekisterit, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Elinolot ja kuolleisuus -aineisto pohjautuu työssäkäyntitilaston pitkittäisaineistoon, johon yhdistetty kuolemansyyrekisterin tiedot kuolleista mukana 11% otos koko väestöstä, 80% kaikista kuolemantapauksista
16 Tutkimuksen aineisto: Elinolot ja kuolleisuus Vanhempia ja perhettä kuvaavat muuttujat perustuvat asuntokuntatietoihin esim. eroperheessä vanhempi = lapsen kanssa asuva, etävanhemmasta ei tietoa Kiinnostuksen kohteena erityisesti vanhempien koulutus, tulot, perherakenne ja asumisjärjestelyt tiedot päivitetty jokaisen vuoden lopussa Nuorten aikuisten osalta haluttiin myös vertailla perhetaustan ja nuorten oman sosiaalisen aseman vaikutuksia
17 Kuolleisuus vanhempien koulutustason ja ikäryhmän (1 4, 5 9, 10 14, 15 19, 20 24) mukaan , pojat (yl.) ja tytöt (al.) Mortality rates per person-years
18 Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Vanhempien koulutus Kotitalouden tulot Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
19 Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Vanhempien koulutus Kotitalouden tulot Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
20 Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta tai vanhempi tai enemmän 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50
21 Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta tai vanhempi tai enemmän 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50
22 Kuoleman vaarasuhteet 1 4-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Vanhempi en koulutus Kotitalouden tulot Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta tai vanhempi tai enemmän 1,00 1,08 1,32 1,00 1,36 1,44 1,00 1,20 1,00 0,95 0,99 1,12 1,00 1, * 2.11* 1.93* 2.21* 2.72* 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
23 Kuoleman vaarasuhteet 5 9-vuotiailla , tapaturmat ja väkivalta Vanhempi en koulutus Kotitalouden tulot Perheen rakenne Äidin (tai isän) ikä Lasten määrä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Ylin viidennes Toinen viidennes Kolmas viidennes Neljäs viidennes Alin viidennes Avioliitto Avoliitto Yksinhuoltaja Alle 25 vuotta tai vanhempi tai enemmän 1, * 1,00 1,15 1,16 1,27 1,35 1,00 1,10 1,25 1,00 0,78 0,76 0,96 1,00 0,88 1,13 1, * 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
24 Perhetausta ja nuorten oma sosiaalinen asema ja asumisjärjestelyt Miten lapsuudenperheen rakenne, vanhempien koulutus, sosiaaliryhmä ja tulotaso ovat yhteydessä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuteen vuotiailla? Missä määrin perhetaustan yhteydet kuolleisuuteen välittyvät kotoa muuton ajoittumisen, nuoren tämänhetkisten asumisjärjestelyjen, pääasiallisen toiminnan ja oman koulutustason kautta?
25 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet v., Person-years (%) Childhood family history Intact two-parent family 68 Intact single-parent family 2 Disrupted two-parent family 13 Partnered single parent 3 Multiple changes 12 Non-family or unknown * Naisilla perherakenteen yhteydet pitkälti samankaltaiset kuin miehillä, sen sijaan sosioekonomisissa tekijöissä eroja
26 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet v., Parental education at age 15 Parental income at ages Non-family or unknown % 2 Higher education 38 Secondary education 44 Basic education 19 Non-resident father 9 Highest quintile 19 Second quintile 20 Third quintile 20 Fourth quintile 20 Lowest quintile *
27 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet v., e Mother's occupational class at age Father's occupational class at age % Upper non-manual 12 Lower non-manual 43 Manual 23 Fa rmers 5 Entrepreneurs 6 Other/unknown 10 Non-resident mother 1 Upper non-manual 17 Lower non-manual 16 Manual 35 Fa rmers 6 Entrepreneurs 10 Other/unknown 7 Non-resident father * 1.50* * 1.57* 1.39*
28 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, miehet v., Age at leaving pa rental home % 21 or older * 1.41* 1.42* 1.69* Naiset muuttavat kotoa miehiä aiemmin, mutta yhteydet kuolleisuuteen samanlaiset
29 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, v., Naiset Miehet 17 % 10 Cohabiting 39 Married 16 Alone 26 Single parent 4 With parents 4 With others 10 Institution/unknown Cohabiting 36 Married 12 Alone 32 With parents 6 With others 12 Institution/unknown * * * 1.89* 1.69* * 2.07* 1.95* 2.02* 2.99* 3.49*
30 Kuoleman vaarasuhteet lapsuudenkodista muuttaneilla, v., Naiset Miehet education Institution/unknown % 1 Higher education 44 Secondary education 48 Basic education 8 Employed 55 Unemployed 9 Student 27 Home child care 6 Other/unknown 3 Higher education 36 Secondary education 51 Basic education 14 Employed 66 Unemployed 10 Student 20 Other/unknown * 1.90* 2.57* 2.58* 2.48* 3.12* 2.99* 2.74* 3.49* 3.65* 4.03* 5.50*
31 Yhteenvetona Perhetausta selvästi yhteydessä tapaturmaiseen ja väkivaltaiseen kuolleisuuteen niin lapsilla kuin nuorilla aikuisillakin Perheen rakenne, vanhempien koulutus, ammattiin perustuva sosiaaliryhmä, tulot, sekä nuorilla oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt kaikki merkityksellisiä tekijöitä Riskiryhmien tunnistaminen ja ehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen?
32 Yhteenvetona Jyrkimmät kuolleisuuserot toisaalta varhaislapsuudessa ja toisaalta varhaisaikuisuudessa Ikään liittyvät muutokset tyypillisissä kuolemansyissä, sosiaalisten erojen taustalla: Lapsilla hukkumiskuolemat, liikennekuolemat Nuorilla liikennekuolemat, itsemurhat, myrkytyskuolemat Väkivalta, mutta tapauksia etenkin lapsilla vähän
33 Yhteenvetona Suuret sukupuolierot kuolleisuuden tasossa, mutta sosioekonomiset ja perherakenteeseen liittyvät erot samankaltaisia molemmilla sukupuolilla Nuorilla aikuisilla omaan sosiaaliseen asemaan viittaavien tekijöiden yhteydet kuolleisuuteen voimakkaampia Perhetaustalla silti merkitystä - epäsuorat vaikutukset, esim. vanhempien koulutustason yhteys omaan koulutustasoon Riskikäyttäytyminen esim. päihtymys kuolemantapausten taustalla ei kuitenkaan selitä sosioekonomisia eroja
34 Yhteenvetona Etenkin lapsilla tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuolleisuuden taso on laskenut viime vuosikymmeninä johdonmukaisesti Samanaikaisesti vanhempien koulutustaso on noussut, mutta toisaalta suurempi osa lapsista on kokenut suhteellista köyhyyttä Muutokset perhesuhteissa yleistyneet Aikavälillä väestöryhmittäisissä kuolleisuuseroissa ei havaittavissa selkeitä muutoksia
35 Kiitos! p
Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa
Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotNuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat
Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotRattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
Lisätiedot27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
Lisätiedot56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
Lisätiedot23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark
22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotFoorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta
Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn
Lisätiedot8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr
7 Veneily Boating Soutuveneily Rowing boat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Pienmoottoriveneily Small motorboat Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Melonta Canoeing or kayaking Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotRattijuopon elämänkaari
Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotSosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe
2 Kävely Retkeily, erävaellus Backpacking Patikointi Hiking Kuntokävely, kävelylenkkeily Walking for pleasure Walking Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja
LisätiedotTerveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008
Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotTuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5 MAALISKUU 2017 Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot maakunnissa 1996 2014 Päälöydökset Tuloryhmien välillä on suuret erot kuolleisuudessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotAikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?
Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotPojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari
Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotKoulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan
Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan Baanalle-seminaari Helsinki 5.11.2015 Yliopistotutkija, VTT Mikko Aaltonen Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotUudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
LisätiedotSosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä 18,4 8,2 12,2 2,6 19,1 76,0 8 Farmer Muu yrittäjä 46,8 23,8 29,3 2,3 2 2,4 7 7 Entrepre
174 53 Kuntien, valtion ja yksityisten alueet Municipal, state and private areas Koko väestö Total population Sukupuoli / Sex Nainen Female Mies Male Ikä / Age 15 24 25 44 45 64 65 74 * Kunnan alue Municipal
LisätiedotTapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )
Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
Lisätiedot-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa
Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotKOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTerveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015
Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden
LisätiedotMiehet, työelämä ä ja tasa-arvo
Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotTyöajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012
Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
LisätiedotEroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?
Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotVAALIPUNTARI HELSINKI
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI TAMPERE
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotNuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI KOKO SUOMI
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
Lisätiedot