Kemian tekniikan krkeakulun kiltjen tulevaisuuskeskustelu Maanantai 16.4.2012 kell 14.15, Kemian tekniikan laitksen Sali 2 Muisti keskustelusta Missä mennään nyt? Kemian tekniikan krkeakulussa n näillä näkymin yksi hakukhde. Hakukhde n pelkkää abeille markkinintia varten ja se määrää mahdlliset pääaineet, jita piskelija vi lukea. Jkaisessa krkeakulussa n yksi kandihjelma, vaikka hakukhteita vi lla enemmän. Alun perin kandihjelman aikataulun piti lla sama kuin sähköisen hakujärjestelmän aikataulu, mutta hakujärjestelmä ei pysy aikataulussaan. Kandihjelman ensimmäinen sisääntt n suunnitelman mukaisesti 2013. Juh Salmi (Kiltjen hallituskummi, :n hallituksen kulutuspliittinen vastaava) Hakukhteiden määrä tulevaisuudessa tulee tdennäköisesti muuttumaan sen mukaan miten Aalt-ylipist haluaa markkinida itseään. Pyrkimyksenä n kuitenkin vähentää hakukhteiden määrää, sillä Sumessa hakukhteita n nykyisin jpa tuhat. Kandihjelma malli: Pääaine (60 p) - Ohjelman yhteiset pinnt - Ainepinn t - Kandityö (10 p) Vapaasti valittavat (25p) Sivuaine (25 p) Peruspinnt 70 p Aalt-pinnt + paklliset (10 p) Ohjelma määrittää (60p) - Lisää perus- ja pääainepintja - Lyhyt sivuaine tai pintkknais uus Krkeakulun n tarkitus ttaa selkeämpi rli fuksien haltuuntssa. Ennen fuksien kasvatusrli li TKY:llä, mutta :n myötä rli n epäselvempi. Tsin nyt ei sata sana, kuka sen rlin selkeästi ttaa. Nyt krkeakulun rli n suurimaksi saksi rahittaa kiltjen järjestämää fuksikasvatusta. Pirj Pietikäinen, krkeakulun kandiuudistustyöryhmän jäsen Uuden kandihjelman jhtajana alitti vuden vaihteessa Tapani Vurinen, puunjalstustekniikan laitksen entinen jhtaja.
Ehdtus pääaineiksi (Tapani Vurisen ehdtus kemian tekniikan akateemisten asiiden kmiteassa 23.3.2012): Materiaalitekniikka Sisältäen kaikki materiaalit (ei siis nykyinen materiaalitekniikan kulutushjelma) Bi- ja kemiantekniikka Paintus bimassan hyödyntämisessä Phdintaa pääaineista: Timinnan laajuus massa kulussamme Bitekniikka yksinään n suppea, mutta kemian tekniikkaan yhdistettynä yhtä laaja materiaalitekniikan kanssa. Laits rajjen ylittäminen Yhteenspivuus kulun strategian kanssa Opetusresurssien tehkas käyttö ja ppimistulksen varmistaminen Aalln akateemisessa kmiteassa n linjattu, että perus- ja pääainepinnt antavat laajan perustieteiden tuntemuksen kansainvälisesti teknistieteellisellä alalla. Kansainvälinen käytäntö kandihjelmissa: Chemical Engineering (yleensä bitekniikka sisältyy tähän) Materials engineering (kattaa usein kaikki materiaalit, MIT) Sisääntt lisi näillä näkymin 135. Peruspintjen kursseja tilarajitteista jhtuen vidaan järjestää kaksi kertaa vudessa. Kemian tekniikan krkeakulun kandidaatin tutkint antaa piskelijalle edellytykset piskella diplmi-insinööriksi kaikissa krkeakulun DI-hjelmissa. Aikataulu CHEM:issä: Asia Keskustelu Päätös Osaamistavitteet Maaliskuu Huhtikuu Pääaineet Maalis-huhtikuu Tukkuu valintakiintiöt Huhtikuu-tukkuu Kesäkuu Kurssitas El-syyskuu Lkakuu Kurssit (detaljit) Syksy 2012 Kevät 2013 Valintaperusteet Tuk-kesäkuu El-syyskuu DI-hjelmat (lkm, Tuk-elkuu 2013 Syyskuu pääaineiden nimet ) Ei le vielä tehty päätöstä pyöriikö vunna 2012 alittaneiden kurssit vielä pari vutta susitellun ajankhdan jälkeen. Alkuperäisestä aikataulusta llaan hyvin paljn myöhässä, mutta Aalln hallitus n päättänyt, että uudet piskelijat n tettava sisälle 2013.
Nykytilanne Krkeakulun rakenne nyt: VK PJK KK Metalli kerh KTK Puume kanistikerh Sellistikerh PrtK Avin keskustelu pienryhmissä: Ryhmä 1: Fuksit tulisi ttaa yhdellä prukalla vastaan, jllin fuksikasvatuksesta tulisi lla kk krkeakululla yhtenäistä. On vielä phdittava mikä n kiltjen khtal tulevaisuudessa. Pririteettina n fuksien vastaantt. Mahdllista lisi myös, että kaikki killat fuusiituisivat yhdeksi killaksi, jnka alla lisi kaikki pienemmät ammattiainekerht. Ryhmä 2: Samaa mieltä kuin edellinen ryhmä eli n ltava yksi tah fuksien vastaantta varten. Visi lla mahdllista, että ammattiainekerht sulautuisivat kiltihin ja killista tulisi piskelijille vasta pääainetta päätettäessä ajankhtaisia. Ryhmä 3: Visi lla yksi timikunta/ryhmä, jtta fuksien päätä ei sekitettaisi kiltastkuilla, jista kiltalaiset vat j nyt sekaisin. Klmen killan yhteinen tapahtumatarjnta lisi kaikille edullinen, sillä turhat tapahtumat vidaan pistaa ja sallistujia lisi riittävästi. Tsin n varttava, ettei käy kuten :llä, jssa klmen järjestön tapahtumat n väkisin yhdistetty. Ryhmä 4: Edunvalvnta tulisi lla yhdellä prukalla, eli edunvalvnta n tapahduttava krkeakulutaslla. Krkeakulun kanssa yhteistyö tulisi keskittyä vain yhdellä prukalle eikä jkaisella killalla maa edunvalvnta yksikköä. Eli yhtenäinen linja n tärkeä! Esimerkkejä eri malleista: Kevyt krkeakulujärjestö Fuksit ttaisi vastaan fuksisast, jnka tehtävänä n vain ttaa fuksit vastaan. Pääainejärjestöt perustuisivat vain kandivaiheen pääaineisiin. Pääaine, eli pääainekerh, valitaan 2-N vunna Krkeakuluyhdistys Pääaine 1 Pääaine 2
riippuen millin pääaine valitaan. On tsin phdittava, että pääaineiden määrän muutkset vat mahdllisia ja miten muutkset vaikuttavat tähän malliin. Psitiivista: Ammatti-identiteetin mudstuminen j varhaisessa vaiheessa Killat nudattaisivat kandivaiheen pääainejaka Negatiivista: Kiltjen slilu ja turha kilpailu jäsenistä Fuksikasvatus erillään kiltjen muusta timinnasta Yhtenäinen edunvalvnta n yhtä haastavaa kuin nykyisin Js pääaineet muuttuvat ensimmäisen uudistuksen jälkeen, llaan ngelmissa Laaja krkeakulujärjestö: Kiltjen rli ajankhtaisempi vasta myöhemmin (siirtyminen kiltihin vasta 4-N) ja killat säilyttäisivät Krkeakulu järjestö nimensä. Suurin sa piskelujen alkuvaiheen tapahtumista tapahtuisi kk krkeakulun järjestössä. Killilla lisi vastuualueella suhteet tellisuuteen. Psitiivista: VK PJK Selkeä rakenne Nudattaa pintjen etenemistä Ei kiltjen välistä kilpailua valinta perustuu maan kiinnstukseen Edun valvnta yksinkertaisempaa Negatiivista: Katavat / muuttuvat perinteet Kiltjen rahituksen muuttuminen Siirtymävaihe (perinteiden mukkaaminen) Tässä mallissa kaikille ammatti-identiteeteille ei löydy maa kiltaa Tiveena tässä mallissa lisi, että jkainen kilta järjestäisi vudessa ainakin yhden fuksiexcun, jtta fuksit pääsisivät tutustumaan kiltjen timintaan sekä näkemään mitä DI-vaiheen pääaineet sisältävät. On pidettävä erityistä hulta, etteivät suhteet yritysmaailmaan kata. Kiltjen ja ammattiainekerhjen suhde n vielä epäselvä. Ammattiainekerhja ei kuitenkaan kannata vielä tässä vaiheessa kupata ennen kuin tiedetään mihin suuntaan tulevaisuudessa mennään. Vidaan myös harkita tilannetta, jssa killat kupataan ja eln jäävät vain ammattiainekerht, sillä killat menettävät tarkituksensa, jssa DI-vaiheen pääaineet eivät tdennäköisesti nudata krkeakulun klmijaka. KK Avin keskustelu:
On tärkeää, ettei pelätä muutsta eikä pyrittävä tekemään muutsta meidän näkökulman mukaan, vaan phdittava tilannetta sen mukaan mitä n klmen vuden päästä. Keskustelu n myös tämän takia pidettävä abstraktimmalla taslla eikä tartuttava pieniin yksityiskhtiin. Js päädytään yhteiseen uuteen kiltaan, n kaikkien pyrittävä tekemään killasta timiva ja elävä, jllin uudesta killasta myös tulee sellainen. On myös tettava humin mahdllisuus, jssa fuksit prfilituisivat krkeakulujärjestöläisiksi ja visivat timia järjestössä kk piskeluaikjen aikana. Tällöin n hyvin tdennäköistä, että nykyiset killat kupataan tulevaisuudessa. Nykyiset killat ja ammattiainekerht kupataan vain, js n tarvetta. On lutettava, että silliset hallitukset tekevät päätöksiä sen mukaan mikä n tilanne sillin. Ei tarvitse pelätä ja tehdä päätöksiä nyt sen mukaan miten killille tulevaisuudessa tapahtuu vaan suunnasta katseet tulevaisuuteen. On erittäin tärkeää, että tellisuuden yhteistyökumppaneita infrmidaan muutksista killissa. Js ja kun uusi järjestö fuksikasvatukselle perustetaan, sen timinta alkaa j syksyllä 2013.