VALTIOKONTTORI. Valtiokonttorin Tilinpäätös 2004

VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin Tilinpäätös 2004

1 1 TOIMINTAKATSAUS... 2 1.1 Toiminta-ajatus ja visio 2 1.2 Organisaatiorakenne 2 1.3 Ohjausmalli 3 1.4 Ympäristömuutokset 3 1.5 Valtiokonttorin vuoden 2004 tärkeimmät tapahtumat 5 1.5.1 Hallinnon ohjaus 5 1.5.2 Rahoitus 5 1.5.3 Vakuutus 6 1.5.4 Yhteiset toiminnot 7 1.6 Toimintalinjat vuosille 2004-2008 7 1.6.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) 7 1.6.2 Asiakkuus 8 1.6.3 Työn organisointi (prosessit) 8 1.6.4 Edellytykset 8 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 9 2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) 9 2.1.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat 9 2.2 Asiakkuus 12 2.2.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat 12 2.2.2 Asiakastyytyväisyystulokset 13 2.3 Työn organisointi 13 2.3.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat 13 2.3.2 Prosessit 13 2.3.3 Yhteistyöprosessit 24 2.4 Edellytykset 27 2.4.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat 27 2.4.2 Osaaminen ja henkilöstö 28 2.4.3 Infrastruktuuri 30 2.5 Talous 31 2.5.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat 31 2.5.2 Menojen jakautuminen 33 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU... 35 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 35 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 40 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 58 3.3.1 Tuotto- ja kululaskelma 1.1. 31.12.2004 ja 1.1. 31.12.2003 58 3.3.2 Tase 31.12.2004 ja 31.12.2003 58 3.3.3 Talousarvion toteumalaskelma 59 4 SISÄINEN VALVONTA... 64 5 ALLEKIRJOITUS... 65 TILINTARKASTAJAN MERKINTÄ... 65 LIITE 1 Valtiokonttorin organisaatiokaavio LIITE 2 Valtiokonttorin ohjausmalli LIITE 3 Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperusteet LIITE 4 Kustannusvastaavuuslaskelma LIITE 5 Valtion kirjanpitolautakunnan toimintakertomus

2 1 Toimintakatsaus 1.1 Toiminta-ajatus ja visio Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Vuonna 2008 Valtiokonttori on alueellisesti hajautunut ja kansainvälisesti suuntautunut hallintopalveluverkoston ylläpitäjä ja kehittäjä. Se tuottaa verkostonsa avulla asiakkailleen niiden tarvetta vastaavan sekä laatu/kustannus -suhteessa kilpailijoitaan paremman ja kansainvälisessä laatuvertailussa kärkiryhmään kuuluvan hallintopalvelukokonaisuuden. Valtiokonttori on ydintoimialoillaan laajaan kehittämisyhteistyöhön sitoutunut avoin organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölleen ja yhteistyöverkostolleen halutun kumppanuuden. Valtiokonttori osaa yhdistää valtion kokonaisedun, asiakasmyönteisen työkäytännön sekä toimintansa ja henkilöstönsä jatkuvan kehittymisen. 1.2 Organisaatiorakenne Valtiokonttorissa pääjohtajalla on yleistoimivalta ratkaista Valtiokonttorissa käsiteltävät asiat. Johtoryhmä avustaa pääjohtajaa Valtiokonttorin strategisessa suunnittelussa, johtamisessa ja valvonnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Valtiokonttorin johtoryhmän muodostavat pääjohtaja, toimialojen johtajat, Talous- ja hallintoyksikön johtaja, Tietohallinto ja toimitilapalvelut -yksikön johtaja sekä henkilöstön edustaja, joka valittiin johtoryhmään ensimmäisen kerran vuonna 2003. Valtiokonttoria koskevassa asetuksessa on säädös, jonka mukaan Valtiokonttorissa on viraston strategista suunnittelua tukeva neuvottelukunta. Neuvottelukunta asetettiin vuonna 2003. Neuvottelukuntaan kuuluu pääjohtaja ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on Valtiokonttorin henkilöstön keskuudestaan valitsema. Valtiovarainministeriö nimeää Valtiokonttorin esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenet edustavat Valtiokonttorin sidosryhmiä ja asiakkaita. Neuvottelukunnalla ei ole päätösvaltaa Valtiokonttorin asioihin. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Vakuutustoimialan neuvottelukunta asetettiin kertomusvuoden maaliskuussa ja Hallinnon ohjaus toimialan neuvottelukunta heinäkuussa. Molemmat kokoontuivat kaksi kertaa. Vuonna 2002 valtiovarainministeriö asetti Valtiokonttorin ohjausryhmän tukemaan ministeriön johtoa Valtiokonttorin tulosohjauksessa. Ohjausryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa. Ohjausryhmä kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Valtiokonttorin toimintaorganisaation muodostivat kertomusvuonna pääjohtajan alaisuudessa toimivat Rahoitus, Hallinnon ohjaus ja Vakuutus -toimialat sekä Sisäinen tarkastus ja Yhteiset toiminnot, joista viimeksi mainittu muodostuu esikuntayksiköinä toimivista sisäisistä palveluyksiköistä: Talous- ja hallintoyksikkö, Tietohallinto ja toimitilapalvelut -yksikkö sekä Lakiasiat ja turvallisuus -yksikkö, jotka kaikki raportoivat pääjohtajalle. Vuoden aikana organisointia muutettiin siten, että keskitettynä toiminut tietohallintoorganisaatio hajautettiin toimintoja välittömästi palvelevilta osiltaan toimialoille. Keskitettyyn tietohallintoon jäivät yhteiseen infrastruktuuriin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Organisaation kaaviokuva 31.12.2004 on liitteenä 1. Valtiokonttorin toimialoille on määritelty seuraavat perustehtävät: Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa ja menetelmien käyttöä, ohjaamalla ostopalvelujen käyttöä sekä tuottamalla maksullisia palve-

luja. Toimiala tarjoaa lisäksi valtiovarainministeriölle mahdollisuuden organisoida muitakin hallinnollisia tukipalveluja osaksi Valtiokonttorin palvelukokonaisuutta. Rahoitustoimiala tarjoaa kysyntää vastaavat rahoitusvarallisuuden ja valtion velan hallintapalvelut ensisijaisesti valtion budjettitalousyksiköille sekä mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa myös muille organisaatioille. Rahoitus hallinnoi valtion velkaa, kassaa ja rahoitusvarallisuutta. Rahoituksen varainhallinta vastaa velanhoidosta ja kassanhallinnasta sekä näihin liittyvästä johdannaistoiminnasta. Antolainaustoiminto hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Rahoitus hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutustoimiala hoitaa yksinoikeudella, mutta silti asiakaslähtöisesti ja taloudelliselta kannalta kilpailukykyisesti valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma- ja vahinkovakuutukset samoin kuin sotilasvammakorvaukset ja rikosvahinkokorvaukset. Lisäksi se tukee aktiivisesti asiakkaiden henkilöstöön ja omaisuuden käyttöön liittyvää riskienhallintaa. Toimiala tarjoaa maksullisena erilaisten korvausten hoitopalveluita muille hallinnonaloille. Vakuutuksen Vahingonkorvauspalvelut myöntää ja maksaa sotilasvammalain mukaisia korvauksia sodassa vammautuneille tai sairastuneille sekä heidän puolisoilleen, leskille ja muille omaisille, hoitaa valtion puolesta tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädäntöön perustuvia korvauksia, rikosvahinkojen korvauksia sekä muita lainsäädäntöön perustuvia korvauksia ja etuuksia. Eläkepalvelut toimii valtion eläkelaitoksena ja Riski- ja vakuutuspalvelut tukee valtion virastoja ja laitoksia työhyvinvoinnin edistämisessä. 1.3 Ohjausmalli Valtiovarainministeriö ohjaa Valtiokonttoria tulosohjauksen menetelmin. Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö tekevät vuosittain tulossopimuksen. Tulostavoitteiden toteuttamista varten Valtiokonttori saa nettobudjetoidun toimintamenomäärärahan. Tulossopimuksen toteutumista raportoidaan ministeriölle kolmannesvuosittain. Vastaavasti Valtiokonttori laatii toimialojensa ja yksiköidensä kanssa vuosittain tulossopimuksen, jonka toteutumista raportoidaan kolmannesvuosittain Valtiokonttorin johtoryhmälle. Valtiokonttori otti vuonna 2002 käyttöön uuden sisäisen ohjausmallin. Sen keskeisenä tavoitteena oli siirtää ohjausta konsernitasolta toimiala- ja yksikkötasolle. Konsernitasolla ohjataan vain asioita, joilla on strategista merkitystä. Vuosittain tuloskeskusteluissa päätetään, mitkä asiat kullakin toimialalla/yksiköllä ovat konsernin näkökulmasta strategisesti merkittäviä. Ohjauskohteet muodostuvat eri toimialoilla ja yksiköillä erilaisiksi toiminnan luonteesta ja kehitysasteesta riippuen. Toimialat ja yksiköt huolehtivat itse toimiala-/yksikkötasolla ohjattavien asioiden tavoitteiden asettamisesta ja seurannasta. Valtiokonttorin ohjausmalli perustuu Balanced Score Cardiin ja eurooppalaisen EFQMmittariston mukaiseen toiminnan ja tulosten laadun arviointiin. Ohjausmalli jakautuu neljään ohjausalueeseen: suunta -alueella tarkastellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä strategisten tavoitteiden toteutumiseen liittyviä asioita, asiakkuus -alueella asiakaslähtöiseen toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyviä asioita, työn organisointi -alueella prosessien toimivuuteen sekä projektien hallintaan ja toimittajayhteistyöhön liittyviä asioita, sekä edellytykset -alueella taloudellisia ja henkisiä resursseja, johtamista sekä yhteisökuvaa. Ohjausmallin kaaviokuva on liitteenä 2. 1.4 Ympäristömuutokset Kertomusvuoden aikana korot pysyttelivät historiallisesti katsoen alhaisilla tasoilla. Pitkät kymmenenvuotiset korot vaihtelivat välillä 3,50 % - 4,20 %. Euroopan keskuspankkiin kohdistuneet koronnosto-odotukset siirtyivät vuoden mittaan yhä eteenpäin ja lopulta vuonna 2004 ei nähty lainkaan ohjauskoron muutoksia. EKP:n ohjauskorko oli koko vuoden tasolla 2 %. Odotukset globaalin talouden kasvusta säilyivät maltillisena ja samalla inflaatio-odotukset 3

pysyivät matalina. Korkoinstrumenttien kysynnän kannalta tämä merkitsi positiivista ympäristöä. Vuoden muita pääuutisia oli euron voimakas vahvistuminen verrattuna Yhdysvaltain dollariin. EUR/USD-vaihtosuhde saavutti vuoden aikana historiansa korkeimman arvon 1,35 ja päätyi vuodenvaihteessa tasolle 1,34. Suomen viitelainojen suhteellinen hintakehitys verrattuna muihin Emu-maihin pysyi erittäin vakaana. Suomen korkoero Saksaan on edelleen säilynyt hyvin pienenä. Vuoden 2004 lopussa tämä korkoero oli 0-4 korkopistettä maturiteetista riippuen. Yleisesti kaikkien euroalueen maiden viitelainojen väliset korkoerot ovat kaventuneet hyvin pieniksi. Taustalla on vaikuttanut markkinatilanne, jossa kaikki ns. credit spreadit ovat ennätyksellisen alhaisilla tasoilla. Suomen valtionvelan sijoittajapohja on viime vuosina nopeasti kansainvälistynyt, valtion 61 mrd. euron velasta on tällä hetkellä yli 80 % ulkomaisten sijoittajien hallussa. Ulkomaalaisomistuksen osuus valtionvelasta on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kansainväliset sijoittajat edustavat mm. sijoitusrahastoja, eläke- ja henkivakuutusyhtiöitä ja keskuspankkeja. Suurin osa Suomen viitelainojen omistajista tulee Emu-alueelta, Suomen ohella muun muassa Saksasta ja Ranskasta. Viime vuosina myös aasialaisten sijoittajien osuus on ollut kasvussa. Sosiaalinen asuntorahoitus on viime vuosina ollut suuressa murroksessa, kun alentuneet markkinakorot ovat lisänneet vapaan rahoituksen kilpailukykyä ja samalla aravaehtoisen rahoituksen tarve on vähentynyt. Aravavuokratalojen omistajat ovat viime vuosien aikana huomattavassa määrin konvertoineet aravalainojaan pankkilainoiksi. Vuonna 2004 konvertointien määrä on ollut muutamien edellisvuosien huippumääriin nähden laskusuunnassa. Konvertointien hidastumisen syynä voitaneen pitää aravalainojen korkojen alentamista. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää taloudellisten vaikeuksien riskiä vuokrataloilla, jotka sijaitsevat alueilla, joissa väestö vähenee voimakkaasti. Vallitseva kehitys on otettava huomioon aravalainoituksen riskienhallinnan kehittämisessä. Odotettavissa oleva voimakas eläköityminen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja siitä seuraava kilpailu työvoimasta sekä samanaikainen taloudellisten voimavarojen niukkuus asettavat edelleen suuria odotuksia valtion kaikkien toimintojen tuottavuuden ja laadun merkittävälle parantamiselle. Valtiokonttoriin kohdistuvat erityisesti hallinnon tukipalvelujen kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen odotukset. Valtion toimintojen alueellistamistavoitteet asettavat paineita tehdä tukipalvelujen uudelleenjärjestämisratkaisuja. Valtion tietohallinnon ohjaamisen ja johtamisen kehittäminen kohti konsernimaisempaa toimintatapaa vaikuttaa myös tukipalvelujen järjestämiseen. Toisaalta siksi, että se tukee konsernimaista otetta myös muissa tukipalveluissa toisaalta siksi, että tietohallinto on keskeinen väline muiden tukipalvelujen kehittämisessä. Viimeisen laitoksen periaate (VILMA) toteutettiin vuoden 2004 alusta koko suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Toimintatapaa varten kaikki työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus ovat muuttaneet tietojärjestelmänsä VILMA -kelpoisiksi. Tämä oli huomattavan suuri hanke, joka sitoo työeläkejärjestelmän osapuolet tiiviimpään yhteistoimintaan. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan kuntoutuslainsäädännön muutos, jolla kuntoutuksesta tehtiin työntekijälle tietyillä reunaehdoilla toteutuva oikeus aiemman mahdollisuuden sijaan. Vuoden 2005 työeläkeuudistukseen tähtäävä valtion eläkelainsäädännön uudistus toteutettiin kertomusvuoden aikana kahdessa osassa. Siviilihenkilöstöä koskeva uusi lainsäädäntö valmistui Eduskunnan kevätistuntokaudella ja sotilaseläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöuudistus syysistuntokaudella. Vuoden 2005 alusta voimaantulleen uudistuksen tavoitteena on tukea ikääntyneiden työssä jaksamista, nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja muuttaa eläkkeiden laskentaperusteita siten, että eläke määräytyy tulevaisuudessa koko työuran ansioiden perusteella. Kertomusvuonna voimaan tulleen uuden kielilain asettamat vaatimukset otettiin huomioon mm. siten, että kaikki Valtiokonttorin määräykset, pääosa ohjeista sekä keskeisin tiedotusmateriaali käännettiin ruotsiksi. Kaikissa Valtiokonttorin asioissa palvelua pystytään anta- 4

maan myös ruotsinkielellä. Kielikoulutusta järjestetään Valtiokonttorissa jatkuvasti, mutta kertomusvuonna erityisesti ruotsinkielen osalta kartoitettiin kielilain voimaantulon johdosta syntyneet koulutustarpeet ja toteutettiin näitä tarpeita vastaavaa koulutusta. Tietoturvallisuutta parannettiin edelleen tietoturvapolitiikan mukaisesti ohjeistamalla ja järjestämällä koko Valtiokonttorin henkilökunnalle tietoturvakoulutusta sekä toteuttamalla teknisiä ratkaisuja, joilla rajataan riskiä joutua haitallisille Internet- sivustoille. 1.5 Valtiokonttorin vuoden 2004 tärkeimmät tapahtumat 5 1.5.1 Hallinnon ohjaus Hallinnon ohjaus -toimiala käynnisti laaja-alaisen, verkostoitumista hyödyntävän ja monivuotisen valtion tukipalveluja koskevan kehittämisohjelman vuodesta 2004 alkaen. Kehittämisohjelma otti käyttöönsä nimen Kieku-ohjelma. Kehittämisohjelma yhdistää toiminnassaan valtiotasoisen tuotekehityksen ja hallinnonalojen palvelukeskushankkeiden tukemisen siten, että valtion talous- ja henkilöstöhallinto voisi verkostomaisesti toimien kohottaa tuottavuutta ja palvelukykyä. Hallinnon ohjaus -toimiala oli kertomusvuonna merkittävällä panoksella mukana valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanotyössä osallistumalla sekä ohjaus- että valmisteluryhmiin. Valtion tilinpäätöskertomus laaditaan jo vuodelta 2004 uudessa muodossa ja tilivirastojen tilinpäätökset uudistuvat tilivuodesta 2005 lähtien. Valtion raportointijärjestelmiä kehitettiin. Kertomusvuonna Netra-hankkeessa tehtiin virastojen tuloksellisuutta koskevan raportointiosion toteutustyötä ja päivitettiin Netra-sivuston teknistä toteutusta ja ulkoasua. Valtion työnantajatoiminnan henkilöstötietojärjestelmän (Tahti) hankintapäätös saatiin tehtyä kertomusvuoden lopulla ja toteutusvaiheeseen voidaan siirtyä vuoden 2005 alussa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon hoidossa tarvittavien tietojärjestelmien osalta toteutettiin yhteishankintoja hyödyntävää strategiaa. Paperittoman taloushallinnon levittämistä virastoihin jatkettiin ja vuoden lopussa paperitonta taloushallintoa hyödynsi 65 tilivirastoa. Paperittomaan taloushallintoon siirtymiseen liittyen edistettiin sähköisen laskujen saatavuutta ja kilpailutettiin ostolaskujen skannauspalvelu. Matkanhallinnan kehittämiseksi toteutettiin järjestelmäpalvelun hankinta ja palvelu otettiin käyttöön pilottiorganisaatioissa vuoden 2004 lopussa. Matkahallintaan liittyy myös kertomusvuonna valmisteltu valtion maksuaikakorttien kilpailuttaminen. Palkka- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uudistamiseksi oli käynnissä useita yhteishankintaprojekteja. Sähköisen palkkalaskelman, verkkopalkan käyttöönottoa valmisteltiin. 1.5.2 Rahoitus Vuonna 2004 Suomen valtio laski liikkeeseen 5 mrd. euron vuonna 2015 erääntyvän viitelainan ja sen lisäksi 1,5 mrd. dollarimääräisen vuonna 2009 erääntyvän lainan. Dollarilainan liikkeeseenlaskun tavoitteena oli edelleen laajentaa Suomen valtionvelan sijoittajapohjaa. Dollarilainalla valtio tarjosi sijoitusmahdollisuuden niille sijoittajille, jotka eivät valuutasta johtuen normaalisti osallistu Suomen euromääräisiin liikkeeseenlaskuihin. Suurin kysyntä obligaatiolle tuli Aasiasta ja keskuspankeilta. Obligaatio hinnoiteltiin liikkeeseenlaskussa 27 korkopistettä alle USD Liborin ja oli näin ollen euromääräiseen velkaan verrattuna valtiolle edullista varainhankintaa. Kertomusvuonna Suomen valtio otti käyttöön mahdollisuuden myös itse toimia kaupankävijänä elektronisella MTS Finland interbank -markkinapaikalla. Näin valtio voi tietyin rajoituksin laskea liikkeeseen ja ostaa takaisin olemassa olevia viitelainoja. Vuoden 2004 aikana Valtiokonttori ainoastaan testasi menetelmän toimivuuden ja toteutti 10 milj. euron liikkeeseenlaskun ja takaisinostokaupan. Valtion valuuttamääräisen velan osuus oli vuoden 2004 lopussa ennätysmäisen pieni, 0,1 % eli 43 milj. euroa. Kymmenen vuotta aiemmin, vuoden 1994 lopussa, valtion valuuttamääräi-

sen velan osuus oli vielä 57 % koko velasta. Valtion velan valuuttariski on vuoden 2004 aikana poistunut sekä erääntymisten että aktiivisten velanhallintaoperaatioiden seurauksena. Valuuttamääräisen velan poistuminen eliminoi valtion riskin valuuttakurssien heilahteluiden suhteen. Vuoden 2004 aikana Valtiokonttori valmisteli vertailusalkkuun perustuvaa velanhallinnan toimintamallia, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Valtiovarainministeriön päättämä vertailusalkku määrittää velan rakenteen strategisen riskiaseman. Valtiokonttori voi poiketa tästä riskiasemasta hyväksytyn liikkumavaran puitteissa. Todellisen velan ja määritetyn vertailusalkun velan kustannusero katsotaan Valtiokonttorin tulokseksi. Aiempaan käytäntöön verrattuna vertailusalkun käyttö mahdollistaa tarkemman korkoriskin hallinnan sekä Valtiokonttorin velanhallinnan tuloksellisuuden numeerisen mittauksen. Ympäristöministeriön työryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää Valtion asuntorahaston myöntämien aravalainojen riskienhallintaa, sai työnsä päätökseen kesällä 2004. Työryhmässä oli myös Valtiokonttorin edustus. Työssä keskityttiin riskien analysointiin ja niitä koskevan tiedon laadun parantamiseen. Työryhmän tärkeimpiä ehdotuksia olivat uuden raportointijärjestelmän kehittäminen ja riskienhallinnan yhteistyöryhmän perustaminen. Lisäksi esitettiin useiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistämistä. Syyskuussa asetettiin Valtion Asuntorahaston, Ympäristöministeriön ja Valtiokonttorin pysyvä riskityöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää ja koordinoida Valtiokonttorin ja ARA:n välistä riskienhallinnan yhteistyötä sosiaalisessa asuntorahoituksessa. 1.5.3 Vakuutus Eläkelakiuudistuksen toimeenpano on ollut kertomusvuonna Valtiokonttorin suurin ja kallein yksittäinen tehtävä. Sen toteuttamiseksi perustettiin vuosille 2004 2008 viiteen erilliseen hankkeeseen jaettu VEL-2005-ohjelma, jonka tietohallinnolliset investoinnit maksavat yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Valtiokonttori ryhtyi uudistuksen toimeenpanoa varten muiden työeläketoimijoiden kanssa yhteistoimintaan muun muassa YHELLA-konsortiossa ja osakkaaksi työeläkelaitosten yhdessä omistamassa Arek OYJ:öön. Näillä strategisilla kumppanuuksilla on tarkoitus varmistaa eläketurvan toimeenpanon tulevaisuus 1.1.2005 lukien. Tapaturma-asioissa otettiin käyttöön uusi, lähivuosina kaikissa EU-maissa käyttöön otettava Eurostat tilastoluokitus. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa työpaikkatapaturmiin johtaneista syistä ja olosuhteista. Tietoa hyödynnetään tapaturmien torjunnassa. Tapaturmayksikössä varauduttiin 1.1.2005 voimaan tulleeseen täyskustannusvastaavuusjärjestelmään, jonka mukaan myös julkisen sektorin antamasta sairaanhoidosta korvataan jatkossa täydet kustannukset tapaturmavakuutuslain nojalla korvattavissa vahingoissa. Muutos vaikutti myös 2005 tapaturmavakuutusmaksuihin. Kaiku- hanketta laajennettiin asteittain kattamaan kaikki tilivirastoille annettavat riskienhallinnalliset palvelut ja samalla Kaiku-työ vakiinnutettiin kiinteäksi osaksi Vakuutuksen työnantajapalveluita. Samalla tehtiin merkittävää kehittämistyötä työnantajapalveluiden palvelumallien uudistamiseksi vastaamaan yksityisen sektorin vakuutuslaitosten omille asiakkailleen antamia palveluita. Valtiokonttorin edustaja osallistui oikeusministeriön perustamaan rikosvahinkolain uudistamista pohtineeseen työryhmään. Työryhmän tehtävänä oli uudistaa rikosvahinkolakia siten, että rikoksen uhrin asema parannettaisiin valtion maksamien korvausten osalta. Työryhmä sai työnsä päätökseen sille annetun määräajan kuluessa marraskuun 2004 loppuun mennessä. Sotainvalidien keski-ikä on jo yli 84 vuotta ja tämän vuoksi korvauskäytäntöä kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin heidän muuttuviin palvelutarpeisiinsa. Tavoitteena on tukea heidän omatoimista selviytymistään omassa kodissaan riittävien tukipalvelujen turvin. Vuoden 2004 aikana jatkettiin Vakuutus-toimialan organisaation kehittämistä. Kertomusvuoden aikana yhdistettiin Vahingonkorvauspalvelut ja Veteraanipalvelut -linjat toisiinsa uudeksi 6

7 Vahingonkorvauspalvelut -linjaksi tavoitteena taata sotainvalidien ja sotaveteraanien korvaustoimintaan liittyvän osaamisen turvaaminen pitkällä aikavälillä. 1.5.4 Yhteiset toiminnot Valtiokonttorin sisäisen taloushallinnon osalta vietiin kertomusvuonna läpi tuottavuuden parantamishanke, jonka toimenpiteet toteutettiin syksyn 2004 aikana. Taloushallintopalveluihin käytetty työaika väheni koko virastossa 11,3 prosentilla tehtävien määrän ja laatutason pysyessä entisellään. Tavoitteena ollut 15 % ylittyi vuositasolla laskettuna. Kertomusvuonna Valtiokonttorin talous- ja hallintoyksikössä aloitettiin valtion taloushallinnon tuottavuuden parantamistoimintoihin liittyvä valtiovarainministeriön hallinnonalan palvelukeskuksen rakentamistyö yhteistyössä hallinnonalan muiden virastojen kanssa. Työ jatkuu toimeenpanosuunnittelulla vuonna 2005. Valtiokonttorin uutta palkkausjärjestelmää varten arvioitiin kaikkien Valtiokonttorin tehtävien vaativuus sekä toteutettiin koko henkilöstöä koskevat suoriutumisarviointikeskustelut. Järjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen on määrä olla sovittuna 30.6.2005 mennessä. Kertomusvuonna toteutettiin tavoite, jonka mukaan kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä eikä toimialojen välinen etäisyys muodostu toimintaa haittaavaksi. Rahoitus ja Hallinnon ohjaus toimialat sekä osa Yhteisistä toiminnoista sijoittui Ympyrätaloon nykyaikaisiin avotiloihin. Vakuutus -toimiala sekä pääosa Yhteisistä toiminnoista sijoittuivat Sörnäisten rantatielle, jonka peruskorjausta suunniteltiin kertomusvuoden kuluessa. Kertomusvuoden loppupuolella kilpailutettiin ulkoistamistarkoituksessa yhteensä yhdeksää henkilötyövuotta koskevat Valtiokonttorin virastomestari- ja puhelinvälityspalvelut. Varsinainen tehtävien siirto tapahtui vasta vuoden 2005 puolella. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin Valtiokonttorin yleinen tietohallintostrategia, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Strategian mukaisesti toteutettiin muutos tietohallintotehtävien organisoinnissa. Tässä yhteydessä aiemmin resursseiltaan keskitetysti toiminut tietohallinto järjestettiin siten, että kullekin toimialalle perustettiin oma tietohallintoyksikkönsä ja Valtiokonttoritasolle jäi koko Valtiokonttoria palveleva tietohallinto. Tässä yhteydessä toimialoille siirtyi 24 henkilöä ja keskitettyyn tietohallintoon jäi 25 henkilöä. 1.6 Toimintalinjat vuosille 2004-2008 Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat sopineet Valtiokonttorin strategisista linjauksista TTS -kaudelle 2004 2008. Seuraavassa tiivistelmä keskeisistä toimintalinjoista: 1.6.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) Rahoitustoimialalla valtion rahoitustarpeen ja maksuvalmiuden tyydyttämisestä huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Valtion lainasaatavista ja vastuista aiheutuvat luottotappiot pyritään minimoimaan valtion kokonaisetu huomioon ottaen. Hallinnon ohjaus -toimiala suunnittelee yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa laajapohjaisen ja riittävästi resursoidun talous- ja henkilöstöhallinnon koordinaatio-, infrastruktuuri-, elinvoimaisuus-, koulutus- ja uudelleenarviointiohjelman. Hankkeen tavoitteita edistämään tarvitaan tukihankkeita, joita voivat olla esimerkiksi Netran jatkokehitys, lainsäädäntö- ja tietohallintohankkeet sekä valtiovarainministeriön asettamat kehittämistyöryhmät. Vakuutustoimialalla huolehditaan siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat henkilöstöön liittyvät riskit tulevat hoidetuksi laadukkaasti, valtiolle edullisella tavalla ja niin, että niistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat aiheuttamis- ja kohtuullisuusperiaatetta noudattaen valtion virastojen ja laitosten kustannuksiksi. Henkilöriskin hallintaa varten kehitetään menettelyt ja toimintatavat. Tavoitteena on riskiosan pienentäminen eläkemenossa, mikä saavutetaan sillä että yhä useampi jatkaa vähintään

eläkeikään asti. Tätä tuetaan eläkemaksun uudelleen määrittelyllä ja kohdentamisella virastoille sekä eläkelainsäädännön muutoksella. Sotilasvammalakiin perustuvia palveluja kehitetään vastaamaan ikääntyvien asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Jatketaan valmisteluja sotilasvammalain muuttamiseksi siten, että ensikertaisten elinkorkohakemusten tekemiselle asetetaan lopullinen määräaika ja sairaanhoitokulujen sekä sairausapulisähakemusten hakemus- ja korvausmenettelyjä yksinkertaistetaan. Jatketaan selvitystä sairas- ja veljeskotien nykyisestä asiakasrakenteesta, verkottumisesta paikalliseen/alueelliseen kunnalliseen sosiaali- ja terveystoimeen tai muuhun organisaatioon ja tulevista omistajavaihdoksista. 1.6.2 Asiakkuus Asiakasyhteistyön tavoitteena on palvelujen jatkuva parantaminen sekä laadun ja läpinäkyvyyden edistäminen. Vuorovaikutteinen sähköinen asiointi otetaan käyttöön. Palveluhenkisyys on mitatusti hyvä ja henkilöstöllä on valmiudet vaikeisiinkin asiakaspalvelutilanteisiin. Valtiokonttorin aikaansaannosten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja palvelujen yksikkökustannuksista muihin vastaaviin palvelujentuottajiin verrattuna on säännöllisesti käytettävissä tutkittua vertailutietoa suunnittelukauden loppuun mennessä. 1.6.3 Työn organisointi (prosessit) Valtiokonttorin yksiköillä ja ulkopuolisilla sidosryhmillä on käytettävissään oikeaan aikaan ja oikeana tarvitsemansa Valtiokonttorissa tuotettu informaatio. Prosessien suorituskykyä mitataan käsittelyajoilla, oikea-aikaisuudella, tuottavuuden, taloudellisuuden ja kustannusvastaavuuden tunnusluvuilla sekä eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mittareilla, ja se on sovittujen tavoitteiden mukaista. Rahoitustoimialalla luodaan ja ylläpidetään kansainvälistä markkinaosapuolten yhteistoimintaverkostoa varainhankinnan turvaamiseksi, markkinatuntemuksen ylläpitämiseksi, toimintatapojen jatkuvaksi kehittämiseksi sekä tuloksellisuutta kuvaavien vertailutietojen saamiseksi. Vakuutustoimialalla varataan resursseja palvelussuhderekisteritietojen täydentämiseen ja tarkistamiseen VILMAn toimeenpanon varmistamiseksi ja eläkehakemuskäsittelyn työprosessit muutetaan vastaamaan muuttuvia käytäntöjä. Toimialan palvelulinjojen organisointia kehitetään tehtäväpohjaisesta organisaatiosta prosessiorganisaation suuntaan tavoitteena mahdollisimman suurten synergiahyötyjen saavuttaminen. Eläketurvan hoidossa palvelut pidetään laadullisesti nykyisellä tasollaan ja hallintokustannuksiltaan pienempinä kuin yksityisen sektorin vastaavat palvelut. Vahingonkorvausten korvaustoiminta hoidetaan siten, että se on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Vakuutustoimintojen hoitokulujen määrää seurataan tavoitteena säilyttää taloudellinen kilpailukyky palvelutasoon suhteutettuna verrattuna vakuutusyhtiöiden tapaturma- ja liikennevakuutusmaksujen liikekuluosuuksiin. 1.6.4 Edellytykset Osaaminen ja henkilöstö Valtiokonttori huolehtii kilpailukyvystään työnantajana niin, että sillä on muuttuvissa tarpeissaan käytettävissään motivoitunut, määrällisesti ja laadullisesti oikea henkilöstö, joka on sitoutunut Valtiokonttorin tavoitteisiin. Suunnittelukauden aikana varmistetaan, että työkykyä ylläpitävä toiminta ja henkilöstöriskien vähentäminen ovat oleellinen osa Valtiokonttorin toimintaa. Sotilasvamma- ja veteraaniasioissa toiminnan supistumisesta aiheutuva resurssitarpeen aleneminen hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ilman tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvia irtisanomisia. Johtaminen Suunnittelukauden aikana vakiinnutetaan uusi organisaatio- ja johtamismalli, jossa sisäinen johtoryhmä muodostaa keskeisen osan päätöksentekoa, asiakkaista ja sidosryhmistä koostuvat Valtiokonttorin sekä toimialojen neuvottelukunnat toimivat keskustelufoorumina tulevai- 8

suutta koskevissa kysymyksissä ja ministeriön johdon alaisuudessa toimiva ohjausryhmä tukee Valtiokonttorin tulosohjausta. Strategiset tavoitteet jalkautetaan keskeisten prosessien tavoitteiksi, joiden määrittämiseen ja toteuttamistapojen suunnitteluun henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Infrastruktuuri Tietotekniikka tukee Valtiokonttorin palvelutoimintaa sekä luo osaltaan edellytyksiä palvelutoiminnan kehittämiseen. Tietoteknisen kokonaisarkkitehtuurin tulee olla yhtenäinen ja mahdollistaa kustannustehokas ja tarpeita vastaava tietojärjestelmäkehitys. Valtiokonttorissa on käytössä ainoastaan sellaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka ovat yleisiä sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa ja perustuvat olemassa oleviin teollisuusstandardeihin. Toimittajasidonnaisia ratkaisuja vältetään. Valtiokonttorin yhteisissä ratkaisuissa painopiste on hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämisessä, extranet-ratkaisujen toteuttamisessa sekä asiakkaille kriittisten, vuorovaikutteisten sähköisten palvelujen kehittämisessä siinä määrin kuin resursseja on käytettävissä. Rahoitustoimialalla otetaan käyttöön uusi Treasury -järjestelmä, rahoitusriskien hallintajärjestelmä sekä antolainojen hallinnoinnin uudistettu järjestelmä. Hallinnon ohjaus -toimialalla uudistetaan valtion keskuskirjanpidon tietojärjestelmä, valtion henkilörekisterit, tarjotaan asteittain valtion tilivirastojen käyttöön paperittoman kirjanpidon järjestelmä ja mahdollisesti myös talous- ja henkilöstöhallinnon perustietojärjestelmät sekä tuotetaan sähköistä taloushallinnon raportointia julkisessa tietoverkossa (Netra). Vakuutustoimialan järjestelmäkehitys painottuu eläketietojärjestelmän kehittämiseen, mm. VILMA -ratkaisun toteuttamiseen. Sotilasvammakorvausjärjestelmä uudistetaan teknisesti siten, että sen käyttöä voidaan tarvittaessa jatkaa vuoteen 2010 asti, ja vahingonkorvausjärjestelmän uudistus aloitetaan. Valtiokonttorin toiminnan, henkilöstön ja tietojen turvallisuuden hoidolle vahvistetaan periaatteet. Valtiokonttorille pyritään löytämään toimitilaratkaisu, jonka tavoitteena on, että kukin toimiala sijaitsee vain yhdessä kiinteistössä eikä toimialojen välinen etäisyys muodostu toimintaa haittaavaksi. Talous Niissä toiminnoissa, joissa tuotetaan palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, tavoitteena on kustannusvastaava palvelujen maksullisuus. Suunnittelukauden alussa selvitetään mahdollisuudet sisällyttää kaikki eläketurvan hoidosta aiheutuvat kustannukset osaksi eläkemaksua siten, että eläketurvan hoito voisi muuttua maksulliseksi työnantajille vuoden 2005 alusta lukien. Yhteisökuva Asiakkaat, henkilöstö ja muut sidosryhmät tuntevat Valtiokonttorin palvelut sekä Valtiokonttorin monipuolisena, nykyaikaisena ja kehitysmyönteisenä rahoitus- ja vakuutuslaitoksena, talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijaorganisaationa ja työnantajana. 9 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (suunta) 2.1.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat Hallinnon ohjaus -toimialalla käynnistettiin strateginen kehittämisohjelma yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa valtion tukipalveluiden tuotteistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteeksi asetettiin, että kertomusvuoden aikana tuli aloittaa taloushallinnon

prosessien yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen prosessijohtamisen menettelyjä hyödyntäen, taloushallinnon palvelukeskuksen rakentaminen sekä yhtenäisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin määrittely ja hankinta. Hanke on käynnistetty valtiovarainministeriön kanssa eri vaiheissa neuvotellen ja erityisesti palvelukeskusten osalta on työskennelty kiinteässä yhteistyössä valtiovarainministeriön asettaman palvelukeskusten perustamista koordinoivan ohjausryhmän kanssa. Hankkeen tarvitsema resurssointi toteutettiin merkittävin osin ulkopuolisin rekrytoinnein ja hankkeen organisoituminen saatettiin loppuun joulun alla. Strategisessa ohjausryhmässä on monipuolinen edustus mm. valtiovarainministeriöstä ja niiltä hallinnonaloilta, joissa on tarkoitus perustaa palvelukeskus vuoden 2006 aikana. Hankkeen alkuvaiheissa esiintyi jossain määrin käynnistysvaiheen liikkeellelähtökitkaa ja uusien resurssien sisäänajoa, mutta loppuvuodesta projektinhallintamenetelmän määrämuotoinen käyttöönotto, prosessikehitys ja muu yhteistyö perustettavien palvelukeskusten kanssa sekä jo käynnissä olleiden yhteisten tietojärjestelmähankkeiden yhteensovittaminen on edistynyt hyvin. Valtiokonttori osallistui aktiivisesti tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon liittyvien työryhmien työskentelyyn. Valtiokonttorissa on toteutettu uusimuotoisen valtion tilinpäätöksen edellyttämät muutokset valtion tilinpäätösraportointiin sekä muutettu tietojen toimittaminen keskuskirjanpitoon määräystä, jotta tilivirastoilta saadaan tarvittavat tiedot uudistuvan valtion tilinpäätöksen laatimiseksi. Valtiokonttori antoi määräyksen valtuuskirjanpidosta 20.10.2004. Uusi taloussääntömääräys on annettu. Valtiokonttorissa uudistettiin tuloksellisuutta käsittelevä ohjeistus erityisesti valtion tuloksellisuuden perusrakennetta tukevaksi ja tuottavuuden kehittymisen osoittamiseksi. TAE- ja TTS/TAE-määräykseen uudistettiin tuloksellisuutta koskevat osiot yhdessä Valtiovarainministeriön kanssa. Toimintakertomusohje uudistettiin ja toimitettiin virastoille. Toimintakertomusohjeen sisällöstä informoitiin kirjanpitäjien forumissa ja Hausin toimintakertomusseminaarissa. Rahoitus -toimialalla valtion budjettitalouden riskienhallinnan ja tulosmittauksen kehittämistyötä jatkettiin siten, että vertailusalkkuun perustuva toimintamalli saatiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Toimialalla osallistuttiin YM:n asettaman valtion asuntorahoitukseen liittyvien riskien hallintaa kehittävän työryhmän toimintaan aktiivisesti ja Valtiokonttori sai näkyviin ehdotuksensa työryhmän loppuraportissa mm. raportoinnin ja yhteistyön kehittämistä koskevissa kohdissa. Määräaikaisen riskityöryhmän ehdotusten mukaisesti on perustettu ARA:n ja VK:n riskienhallinnallinen pysyvä yhteistyöryhmä, joka piti marraskuussa 2004 ensimmäisen kokouksensa. Samoin erillisen sosiaalisen asuntotuotannon riskiraportin laadinta on aloitettu. Vakuutus toimialalla työhyvinvoinnin kehittämisohjelmien kattavuus valtion virastoissa oli tavoitteen mukainen. Kehittämisohjelmien sisältö ja ohjausvaikutus virastojen toimintaan ei ole riittävällä tasolla. Kehittäjäkoulutuksessa oli v. 2004 102 henkilöä, joista 80 % valmistui kertomusvuoden puolella. Rahoitusta on myönnetty 111 hankkeeseen, joista 68 kpl toteutui kertomusvuonna. Kaiku-hankkeita rahoitettiin 997,6 t :lla vuonna 2004. Kaiku-ohjelmaan käytettiin yhteensä 1 347,5 t :a vuonna 2004. Kaiku-kehittäjille perustettu Kaiku-klubi on aloittanut toimintansa suunnitellusti. Tavoitteena on, että yhä useampi valtion työntekijä jaksaa tehdä työtä vanhuuseläkeikään asti. Eläkkeellesiirtymisiän tavoiteodotteen nousua 59,3 :sta (vuosi 2003) 59,8 :aan (vuosi 2004) ei saavutettu. Valtiokonttorissa laskettiin vuoden 2004 aikana eläkkeelle-siirtymisiän odotteen tunnusluvut vuodelta 2003. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen käsitettä tehtiin vuoden 2004 aikana tutuksi eri tavoin. Tuloksia esiteltiin KAIKU-päivillä ja KAIKU-virastokäynneillä sekä materiaalia lähetettiin ETK:n tutkijoille. Eläkkeellesiirtymisiän odote vuonna 2003 ei kehittynyt tavoitteen suuntaisesti, vaan koko VEL:n piirissä on vuoden 2003 aikana etäännytty 3 kuukautta tavoitteesta. Valtion töissä (sotilaseläkejärjestelmä poislukien) etääntyminen oli vähäisempää, mutta kuitenkin 1,5 kuukauden luokkaa. 10

Luvut vuodelta 2004 on laskettavissa vasta vuoden 2005 puolella, laskenta on ajoitettu valmistuvaksi juhannukseen 2005 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle koko VEL-piirissä (täysitehoiset) on ollut seuraava: v. 2001 59 v 6 kk v. 2002 59 v 7 kk v. 2003 59 v 4 kk Valtion töissä eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle (pl.- sotilaseläkeoikeutetut) on vastaavasti ollut seuraava (täysitehoiset): v. 2001 59 v 11 kk v. 2002 59 v 11,6 kk v. 2003 59 v 10 kk Vuoden 2005 alusta toteutettiin voimaantulevat eläkelainsäädännön muutokset yhteistyössä valtiovarainministeriön sekä työeläkejärjestelmän muiden osapuolten kanssa. Valtion eläkejärjestelmää koskeva VEL-2005-uudistus tuli voimaan 1.1.2005. Valtiokonttorilla oli merkittävä rooli lainsäädännön valmistelussa. IT-teknologian puolella perustettiin VEL-2005-ohjelma, joka sisältää yhteensä viisi hanketta. Ensimmäinen hanke (VEL-05) päättyi 31.12.2004. Sen tulosten avulla voidaan jo käsitellä vanhuuseläkehakemukset ja tehdä eläkepäätökset sekä hoitaa vanhuuseläkkeiden maksatus vuoden 2005 alusta lukien. Toinen hanke (VEL-06) ja kolmas hanke (Ansaintarekisteri) ovat käynnissä ja etenevät suunnitellusti. Ohjelman neljäs hanke (VPK-hanke) on juuri perustettu ja viides hanke (VEL-08) perustetaan v. 2005. Tietoteknisessä valmistelussa Valtiokonttori on tehnyt yhteistyötä työeläkejärjestelmän muiden osapuolten kanssa. Valtio on mm. mennyt mukaan AREK Oyj:öön ja YHELLA -konsortioon. Valtion eläkemaksun laskuperusteiden muutokset, joissa on otettu huomioon VEL-2005- uudistus, valmistuivat aikataulun mukaan. Laskuperusteet on hyväksytty noudatettavaksi Valtiokonttorissa 16.6.2004. Virastojen ja laitosten sekä muiden VEL -työnantajien ennakkoeläkemaksut vuodelle 2005 laskettiin 16.6.2004 vahvistettujen laskuperusteiden mukaisesti. Tulossopimuksessa asetettiin tavoitteita toimialojen asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen keskiarvoille. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kaikissa Valtiokonttorin tärkeimmissä ulkoisissa ja sisäisissä palveluissa. Tavoitteeksi asetetut yleisarvosanojen arvot saavutettiin Rahoitustoimialalla sekä pääosassa Vakuutus ja Hallinnon ohjauksen palveluita. Tyytyväisyys sisäisiin palveluihin parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. 11 Asiakastyytyväisyystutkimusten Tavoite Toteuma yleisarvosanojen keskiarvo * 2004 2004 Hallinon ohjaus 8,3 8,17 Rahoitus: - antolainaustoiminta 8,3 8,4 Vakuutus: - eläkepalvelut 8,5 8,64 - vahingonkorvauspalvelut 8,4 8,3 - riskienhallinta- ja vakuutuspalvelut 8,5 8 * Painottamattomia keskiarvoja toimialalla tehdyistä tutkimuksista. Yleisarvosana arvioidaan kouluarvosanoilla 4-10. Vakuutustoimialalla eläkepalvelujen kaikkien eläkelajien keskimääräinen käsittelyaika oli 2 kuukauden tavoitetta lyhyempi. Käsittelyaika oli 1,6 kuukautta.

12 2.2 Asiakkuus 2.2.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat Kertomusvuonna voimaan tulleen uuden kielilain asettamat vaatimukset on otettu huomioon muun muassa siten, että kaikki Valtiokonttorin määräykset, pääosa ohjeista sekä keskeisin tiedotusmateriaali on käännetty ruotsiksi. Kaikissa Valtiokonttorin asioissa palvelua pystytään antamaan myös ruotsinkielellä. Kielikoulutusta järjestetään Valtiokonttorissa jatkuvasti, mutta kuluvana vuonna erityisesti ruotsinkielen osalta kartoitettiin kielilain voimaantulon johdosta syntyneet koulutustarpeet. Tasotestaukset tehtiin ennen kesälomia ja koulutus aloitettiin syksyllä, koulutuksessa oli noin 35 henkilöä. Rahoitustoimialalla TEKES-sopimusta valmisteltiin vuoden 2004 aikana. Asia viivästyi syksyllä pääosin TEKESiistä johtuen. VK laati sopimusluonnoksen joulukuussa 2004, joka on annettu TEKESiin kommentoitavaksi. Tavoitteena on sopimuksen allekirjoitus maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöministeriön ja Asuntorahaston olemassa olevat sopimukset päivitetään vuoden 2005 alussa. Vakuutustoimialalla Valtiokonttorin ja Oikeusministeriön kesken solmittiin yhteistyösopimus koskien rikosvahinkoasioita ja syyttömästi vangittujen korvausasioita. Sopimuksen allekirjoittaminen siirtyi aikataulullisista syistä vuodelle 2005 (allekirjoitettu 21.1.2005). Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä suunnitellaan ja seurataan asiakastyytyväisyyden kehittymistä palvelukohtaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Kohderyhminä ovat myös toimeksiantaja- ja työnantaja-asiakkaat. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kaikissa Valtiokonttorin tärkeimmissä ulkoisissa ja sisäisissä palveluissa. Tavoitteeksi asetetut yleisarvosanojen arvot saavutettiin Rahoitus- ja Vakuutustoimialoilla sekä pääosassa Hallinnon ohjauksen palveluita. Tyytyväisyys Valtiokonttorin sisäisiin palveluihin parani, mutta jäi vielä tavoitteesta. Yleisarvosanoista valtiokonttoritasolle laskettu keskiarvo on 8,32. Käsittelyajat 2002 2003 2004 2004 Vertailu toteuma toteuma tavoite toteuma tav. Veteraanipalvelut - Elinkoron oikaisujen käsittelyaika kk 2,7 2,5 2,3 2,7 - Vahingonkorvauspalvelut - Tapaturmakorvausten käs.aika 80 %:ssa päätöksistä pv 14 15 14 14 + - Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 8,4 7,7 6,5 7,8 - Eläkepalvelut - Eläkkeiden käsittelyaika kk 2,1 1,8 2,0 1,6 + - Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 95 %:ssa tapauksista palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana. 95 % 98 % 95 % 98 % + V. 2003 tilinpäätöksessä oli v. 2003 tapaturmakorvausten käsittelyajan toteuma 9 johtuen poikkeuksellisesta laskentatavasta. Luku (15) on oikaistu vastaamaan käytössä olevaa laskentatapaa. Viidestä käsittelyaikatavoitteesta saavutettiin kolme. Elinkoron oikaisujen käsittelyaikatavoitetta 2,3 kk ei saavutettu. Käsittelyaika kuitenkin lähti paranemaan kertomusvuoden viimeisellä kolmanneksella. Käsittelyajan pidentyminen aiheutuu pääosin siitä, että oikaisuhakemuksiin joudutaan pyytämään useissa tapauksissa lääkärinlausuntoja. Rikosvahinkojen suunniteltua pidempi käsittelyaika aiheutuu lähinnä korvauskäsittelijöiden vaihtumisesta vuoden 2004 aikana. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa olennaisesti myös määrärahan alimitoitus. Käsittelyaika kuitenkin lyhentyi syksyn aikana. Liikennevahinkojen käsittelyaika on kehittynyt tavoitteen suuntaisesti.

13 2.2.2 Asiakastyytyväisyystulokset 10,00 9,50 9,00 8,50 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 8,27 8,43 8,32 8,11 8,14 7,69 10 13 15 17 17 17 19 18 21 23 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 keskiarvo Lin. (keskiarvo) Valtiokonttorissa toteutettiin kertomusvuonna 23 asiakastyytyväisyystutkimusta. Näistä 6 koski Hallinnon Ohjaus toimialan tehtäviä, 6 Rahoitustoimialan tehtäviä, 10 Vakuutustoimialan tehtäviä ja Yhteisten toimintojen kaikkia palveluita tutkittiin yhdessä muille valtiokonttorilaisille suunnatussa tutkimuksessa, jossa kysymyksiä oli kaikista palveluryhmistä. Tutkimusten kouluarvosanoilla 4-10 mitattu yleisarvosanojen keskiarvo oli kertomusvuonna 8,32, kun se edellisvuonna oli 8,43. Tulosten laskua oli kaikilla toimialoilla, mutta huomionarvoista on, että vain neljässä ulkoisille asiakkaille toteutetussa mittauksessa yleisarvosanat olivat alle kahdeksan, mitä on pidettävä hyvänä tuloksena. 2.3 Työn organisointi 2.3.1 Tulossopimuksessa sovitut asiat Viimeisen laitoksen periaate VILMA otettiin käyttöön kertomusvuonna ja järjestelmä toimii hyvin. Eläkehakemusten käsittelyaikatavoite (2 kk) alitettiin ja eläkemaksun alkamisaikatavoite lähes saavutettiin. Prosessien toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Valtiokonttorin sisäisessä ohjausjärjestelmässä. Kertomusvuonna prosesseja kuvaavia mittareita seurattiin johdon tietojärjestelmässä. Mittareiden tavoite- ja toteumatietoja raportoidaan myös kolmannesvuosittain johtoryhmässä käsiteltävillä raporteilla. Tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan johdon tietojärjestelmän avulla tavoitteena palvelutason kehittäminen. Rahoitustoimialalla seurataan antolainaustoiminnan työn tuottavuutta. Tuottavuus parani 3,2 % edellisvuoteen verrattuna, mutta tavoitetta (5 %) ei saavutettu. Vakuutustoimialalla tuottavuustavoite on asetettu Vahingonkorvauspalvelut -linjalle. Tuottavuus heikkeni kertomusvuonna. Sen sijaan sotaveteraaniasioiden tuottavuus erikseen tarkasteltuna parani 1,25 %, suurimman painoarvon invalidikorvauksissa jopa 5,4 %. Tapaturmien ja rikosvahinkokorvausten tuottavuus heikkeni 8 %, suurimman painoarvon omaavissa maksullisissa tapaturmakorvauksissa 5,7 % ja rikosvahingoissa 4,4 % 2.3.2 Prosessit Hallinnon ohjaus

14 Suoritteet 2002 2003 2004 Vertailu toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Hallinnon ohjaus Suoritteet - Paperittoman kirjanpidon käyttäjävirastot, kpl - 33 65 97 % - Netran avatut sivut /pv - 800 1 600 100 % - Maksuliikennevaltuutukset, kpl - 700 300-57 % Netra-järjestelmä otettiin käyttöön 2003 alussa. Uusi maksuliikesopimus otettiin käyttöön 2002 lopussa, jonka vuoksi vertailukelpoisia lukuja ei ole vuodelta 2002. Maksuliikennevaltuutuksien lasku johtuu siitä, että tilijärjestelmä on vakiintunut vuoden 2004 puolella. Hallinnon ohjauksen palkallinen henkilötyö kasvoi 8,8 htv ja kokonaistyöaika 9 htv vuodesta 2003. Palkallisen henkilötyön ja kokonaistyöajan kasvuun vaikutti Kieku-ohjelman käynnistyminen, toimialan henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 20 henkilöllä. Siihen sisältyy neljän henkilön siirto Yhteisten toimintojen tietohallinnosta 1.10.2004 Hallinnon ohjaus toimialalle. Hallinnon ohjauksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 43,7 htv * Tietojärjestelmäpalvelut 10,0 htv Muut suoritteet 2,6 htv Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto 12,5 htv Talous- ja henkilöstöhallinon ohjaus ja kehittäminen 18,7 htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Ennen kertomusvuoden alkua suoritteet muutettiin vastaamaan toimialan uudistettuja prosesseja, mistä johtuen vertailua edelliseen vuoteen ei ole suoraan tehtävissä. Toiminnan muuttumisen johdosta kuitenkin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaukseen ja kehittämiseen sekä tietojärjestelmätehtäviin käytettiin aiempaa enemmän aikaa.

15 Hallinnon ohjauksen kustannukset suoritteittain 2004 Yhteensä 5 078 t Tietojärjestelmäpalvelut 1 023 t Muut suoritteet 305 t Talous- ja henkilöstöhallinnon tietotuotanto 1 597 t Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaus ja kehittäminen 2 153 t Hallinnon ohjauksen kustannukset nousivat 32 % edellisestä vuodesta. Toimialalle rekrytoitiin kertomusvuonna henkilöstöä Kieku-hankkeeseen, joka selittää palkkaus- ja kulutusmenojen kasvua. Menoihin vaikutti myös Yhteisten toimintojen tietohallinnosta toimialalle siirtyneiden kustannukset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien yhtenäistämiseen sekä valtion henkilörekisterien uudistamiseen käytettiin Valtiokonttorin toimintamenojen lisäksi valtiovarainministeriön hallinnoimia määrärahoja yhteensä 500 tuhatta euroa. Kustannusten nousu kohdistuu asiakassuhteisiin ja viestintään, talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaukseen ja kehittämiseen sekä tietojärjestelmäpalveluihin. Suoritekohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperiaatteet on esitetty liitteessä 3. Rahoitus Suoritteet 2002 2003 2004 Vertailu kpl toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Rahoitus Suoritteet - Hoidettujen antolainojen kantalkm 42 854 36 823 31 475-15 % - Omistusasuntolainatakaukset lkm 118 710 137 159 152 944 12 % - Korkotukilainojen kantalkm 46 499 30 551 26 036-15 % Suoritteiden kehitys perustuu asuntopoliittiseen linjaukseen, jossa valtion asumisen rahoitustuki pyritään toteuttamaan korkotukimuodossa tai takauksina myönnettyjen suorien lainojen sijasta. Antolainojen lukumäärän väheneminen johtuu pääasiassa henkilökohtaisten aravalainojen kannan vähenemisestä, kun uusia ei ole myönnetty vuoden 1996 jälkeen. Tämän lisäksi ennenaikaiset takaisinmaksut ovat vähentäneet antolainojen kantaa. Vaikka korkotukilainakanta on lyhentynyt enemmän kuin uusia on myönnetty, on uuden korkotukirahoituksen suhteellinen osuus kuitenkin kasvanut verrattuna suoriin aravalainoihin. Rahoituksen palkallinen henkilötyö väheni 3,4 htv ja kokonaistyöaika 4 htv vuodesta 2003. Rahoitukseen siirtyi lokakuun alusta 7 henkilöä Yhteisten toimintojen tietohallinnosta, joten niiden lisäysvaikutus, 1,8 htv:tta, huomioon otettuna edelliseen vuoteen vertailukelpoinen työaika vähentyi Rahoituksen toiminnoissa vastaavasti enemmän.

16 Rahoituksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 87,8 htv * Korkotuet ja valtiontakaukset 3,1 htv Sijoitustoiminta 7,4 htv Yritys- ja muut lainat 9,1 htv Arvopaperistaminen 2,0 htv Perintöasiat 2,6 htv Maksuvapautusasiat 1,7 htv Muut suoritteet 1,5 htv Asuntolainoitus 31,1 htv Valtionvelka 29,3 htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Eniten työaikaa käytettiin asuntolainoitukseen ja valtionvelkaan. Suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli asuntolainoituksessa, jonka kokonaistyöaika laski 2,9 htv. Asuntolainoitukseen kohdistui välitöntä työaikaa 1,8 htv vähemmän, minkä johdosta myös sen saama osuus välillisestä työajasta väheni. Yritys- ja muiden lainojen kokonaistyöaika väheni 1,4 htv. Rahoituksen kustannukset suoritteittain 2004 Yhteensä 13 139 t Korkotuet ja valtiontakaukset 448 t Sijoitustoiminta 1 146 t Perintöasiat 247 t Arvopaperistaminen 315 t Maksuvapautusasiat 164 t Muut suoritteet 144 t Asuntolainoitus 3 995 t Yritys- ja muut lainat 1 032 t Valtionvelka 5 648 t Rahoituksen kustannukset nousivat vajaat 2 % vuodesta 2003. Toimitilamenoja, pääoma- ja hallinnollisia kustannuksia lukuun ottamatta muissa kustannuserissä oli kuitenkin vähennystä. Edellisten vuosien suuret investoinnit vaikuttivat edelleen pääomakustannuksiin. Palkkausmenojen 1,5 % lasku johtui henkilötyövuosien vähentämisestä.

Valtaosa kustannusten noususta kohdistuu sijoitustoimintaan, jonka kustannukset nousivat 13 % vuodesta 2003. Siihen kohdistui enemmän työaikaa, välittömiä sekä välillisiä kustannuksia. Valtiokonttorin toimintamenojen lisäksi käytettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimia määrärahoja Laiho-lainanhoitojärjestelmän kehittämiseen yhteensä 46 tuhatta euroa. Rahoituksessa seurataan antolainauksen työn tuottavuutta. Tuottavuus parani 3,2 % vuodesta 2003, mutta tavoitetta (5 %) ei saavutettu. Korkotukien ja valtiontakausten kappalemäärä kasvoi, asuntolainoituksen, yritys- ja muiden lainojen väheni, käytetty kokonaistyöaika väheni kaikkien osalta hieman. Kokonaistavoite vuosille 2004 2006 on 15 %. 17

18 Vakuutus Kysyntä ja suoritteet 2002 2003 2004 Vertailu kpl toteuma toteuma toteuma 2004/2003 Eläkepalvelut Kysyntä (hakemukset) - eläkehakemukset 34 816 34 441 23 485-32 % - ennakkotiedustelut 27 973 23 022 20 475-11 % Suoritteet (päätökset) - eläkepäätökset 33 649 34 511 24 373-29 % - ennakkotiedusteluvastaukset 27 706 22 896 20 069-12 % - henkilökohtainen eläkeneuvonta 67 593 62 342 76 609 23 % - maksettu eläke 3 437 703 3 528 534 3 595 921 2 % Riski- ja vakuutuspalvelut - VEL-kuntoutuspäätökset 641 764 701-8 % - työkyvyn arviointi 3 882 3 975 3 750-6 % Vahingonkorvauspalvelut Kysyntä (hakemukset) - tapaturmat 9 024 8 948 9 043 1 % - rikosvahingot 5 022 5 543 5 748 4 % - liikennevahingot 749 673 722 7 % Suoritteet (päätökset) - tapaturmat 26 025 26 887 25 951-3 % - rikosvahingot 5 959 6 788 6 640-2 % - liikennevahingot 997 1 152 1 012-12 % Veteraanipalvelut Kysyntä (hakemukset) - invalidikorvaukset 18 198 16 642 16 124-3 % - sairaanhoito 85 183 81 094 72 219-11 % - kuntoutus ja laitoshuolto 54 642 51 498 47 466-8 % Suoritteet (päätökset) - invalidikorvaukset 19 578 17 720 16 516-7 % - sairaanhoito 88 849 83 064 76 926-7 % - kuntoutus ja laitoshuolto 58 611 52 339 48 674-7 % 1.1.2004 lukien tuli voimaan ns. viimeisen laitoksen periaate VILMA. Valtiokonttori ei enää anna päätöstä niistä eläkkeistä, joissa hakijalla on valtion palveluksen jälkeen yksityistä tai muuta julkista palvelua. Tämä selittää eron vuoden 2004 eläkehakemusten ja eläkepäätösten määrissä verrattuna edellisiin vuosiin. Eläkkeiden ennakkopalvelujen kysyntä voimistui odotetusti historialliseksi kuvatun 2005-työeläkeuudistuksen voimaantulon lähetessä. Kysynnän painopiste oli sähköisessä palvelussa, erityisesti henkilökohtaisten asiakaskontaktien määrä kasvoi selvästi vuoteen 2003 verrattuna. Kirjallisten tiedustelujen määrä sen sijaan väheni hieman. Uusista laskentasäännöistä ja tietojärjestelmien kehittämisestä johtuen eläkkeiden ennakkolaskelmia tarjottiin tietoisesti lähimpänä eläketapahtumaa oleville. Riski- ja vakuutuspalvelujen suoritemäärät laskivat jonkin verran. Valtiokonttorissa tehtävää työkyvyn arviointia vaativia työkyvyttömyyseläkkeitä on haettu edellisvuotta vähemmän. Määrä on ollut laskeva kolmen viime vuoden aikana. Päätöksiä on annettu samassa suhteessa hakemusten määrään nähden. Kuntoutushakemusten määrä ei ole ennusteista huolimatta lisääntynyt. Vuoden 2004 alussa voimaantullut lainsäädäntö on selkeyttänyt tilastointia. Kuntoutushakemuksiksi on kirjattu

vain selvästi hakemukseen perustuvat (K-hakemus ja mini K-hakemus) aloitteet. Työkyvyn arviointiin liittyvä kuntoutusselvittely ei enää näy tilastoissa erillisenä kuntoutusaloitteena. Tapaturmien hakemusmäärät hieman ylittivät ennusteen ja annettujen päätösten tavoiteluvut alittivat. Rikosvahinkojen hakemusmääräennuste ylittyi selvästi ja päätösmääräkin jonkin verran. Liikennevahinkojen hakemusmäärä ja annetut päätökset toteutuivat lähes ennusteen mukaisesti. Veteraanipalveluissa hakemusten ja päätösten määrät vähenivät asiakasmäärän laskiessa. Vakuutuksen palkallinen henkilötyö kasvoi edellisestä vuodesta 5,0 htv. Henkilötyövuosien kasvuun vaikutti 3,25 htv:lla 13 henkilön siirto Yhteisten toimintojen tietohallinnosta Vakuutustoimialalle. Kokonaistyöaika kasvoi enemmän kuin palkalliset henkilötyövuodet, 9,9 htv. Erityisesti Eläkepalvelut -linjalla tehtiin poikkeuksellisen paljon ylimääräistä työtä uuden tietojärjestelmän suunnittelun ja käyttöönoton vuoksi. 19 Ammatillinen kuntoutus 6,2 htv Muut korvaukset 8,2 htv Työkyvyn arviointi 8,5 htv Kaiku-hanke 12,7 htv Vakuutuksen työpanos suoritteittain 2004 Yhteensä 266,9 htv * Muut suoritteet 26,4 htv Eläkepäätökset 68,9 htv Eläkeneuvonta 10,2 htv Rikosvahingot 15,6 htv Ennakkotiedustelut 17,0 htv Eläkkeiden maksu 14,6 htv Sotilasvammaasioiden kuntoutus 18,2 htv Tapaturmakorvaukset 27,8 htv Sotilasvammakorvaukset 32,7htv * Työaika sisältää välittömän ja välillisen työajan, ei palkallista poissaoloa. Eniten työaikaa käytettiin eläkepäätöksiin, seuraavaksi suurimpia suoritelajeja ovat sotilasvammakorvaukset ja tapaturmakorvaukset. Yli viidentoista henkilötyövuoden suoritekokonaisuuksia ovat sotilasvamma-asioiden kuntoutus, ennakkotiedustelut sekä rikosvahingot. Eläkepäätöksiin käytetty kokonaistyöaika nousi 5,4 htv vuodesta 2003 ja Veteraanipalveluissa kaikkien suoritteiden kokonaistyöaika väheni. Veteraanipalvelujen suoritteissa työaika on suhteessa suoritemäärän kehittymiseen. Eläkepäätöksiin käytetty välitön työaika väheni edellisvuodesta, mutta sen kokonaistyöaikaa nosti VEL 2005 -ohjelma, joka valtaosin kohdistuu eläkepäätöksiin. Kaiku-hankkeeseen ja ammatilliseen kuntoutukseen, maksullisiin tapaturmakorvauksiin sekä ennakkotiedusteluihin käytetty työaika nousi myös vuodesta 2003.