Oulunkaaren asiakas- ja kuntalaispalautejärjestelmä Yhteenveto vuoden 204 palautteista Internetin sähköinen palautekanava (otettu käyttöön 4/204) Mihin palaute kohdentuu Ii Vastaanotto, hoitajat ja lääkärit Viestintä ja tiedottaminen Määrä Sosiaalitoimisto 2 Neuvolat ja kouluterveys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Sairaankuljetus Vanhusten asumispalvelut ja hoivahoito, Ii Vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut Työterveyshuolto Mielenterveyspalvelut 5 2 2 2 Pudasjärvi Määrä Vanhusten hoivahoito 2 Osastohoito 2 Tietopalvelut Vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut Tarkastuslautakunta Huonot yhteydet Tietotekniikka-apu Vammaisten kuljetuspalvelu Rakentaminen, jätevesiselvitys Simo Vastaanotto, hoitajat ja lääkärit Määrä Hammashoitola 3 Yhteystiedot Terveyskeskuksen toiminta 4 Utajärvi Vastaanotto, hoitajat ja lääkärit Määrä Hammashoitola 2 Viestintä ja tiedottaminen Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Mielenterveyspalvelut 2 Vaala Vastaanotto, hoitajat ja lääkärit Määrä Sairauden ennaltaehkäisy Tietopalvelut Vanhusten kotihoito ja päivätoiminta Sosiaalitoimisto Palvelutuotantolautakunta 3
Mitä asiaa palaute koskee II PJ SI UJ VA Palvelun saatavuutta 7 3 3 3 4 Palvelun laatua 6 4 2 4 4 Jotakin muuta, mitä? 5 0 0 0 0 Palvelusta tiedottamista tai sähköisiä palveluita 2 4 Tiloja 0 2 5 0 0 Mitä palaute koskee Jotakin muuta, mitä? Henkilökunnan osaaminen Talous Palveluiden toimivuus Yhteistyön sujuvuus Ajanvaraus Sairaus Soittopyyntö Palautteen luonne II PJ SI UJ VA Kiitos 0 0 0 Ehdotus/Kommentti 3 3 0 0 Moite 8 4 4 5 6 Kysymys 6 3 4 2 Halutaanko palautteeseen vastusta II PJ SI UJ VA En halua vastausta. 6 2 3 En halua vastausta, mutta annan palautteeni silti omalla nimelläni. Haluan vastauksen palautteeseeni puhelimella tai sähköpostilla. Nimeni ja yhteystietoni ovat alla. 0 0 0 0 8 4 5 Kaikkiin palautteisiin, joissa on pyydetty yhteydenottoa, on vastattu.
Palvelualojen palautekyselyt on toteutettu palvelutuotantolautakunnan hyväksymän palautteiden vuosisuunnitelman mukaisesti. Perhepalvelut Neuvolan asiakasraati: toimintakatsaus 204 Asiakasraateja vastaavia asiakaspaneeleja on käytetty varsinkin yritysmaailmassa mm. kaupallisten tuotteiden kehittelytyössä, mutta kunnallisten palveluiden käytössä suorat vuorovaikutteiset asiakastapaamiset ovat olleet melko vähäisesti käytettyjä palveluiden arviointiin ja kehittämiseen liittyvinä toimintatapoina. Asiakasraatitoiminta tukee Oulunkaaren kuntayhtymän strategiassa vuosille 20 206 asetettuja tavoitteita: - toimintatavoissa pyrimme asiakaslähtöisyyteen ja yksiköllisyyttä arvostavaan palvelukulttuuriin - mahdollistetaan asiakkaille osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja palvelujen tuotantoon - tuetaan asiakasnäkökulman huomioimista palveluiden kehittämisessä Asiakasraatitoiminta lisää kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksia äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Yhdessä sovitusti kootaan eteenpäin vietävät asiat päättäville tahoille. Raadissa voi olla myös vierailevia alustajat ja tutustumiskäyntejä. Oleellista on ryhmän toiminnan avoimuus. Raadissa käsitellyistä asioista tiedottaminen tapahtuu muistioiden välityksellä, joka lähetään raadin yhteyshenkilölle, perhepalvelujohtajalle sekä julkaistaan Oulunkaaren internet-sivuilla. Vuoden 205 aikana neuvolan asiakasraatitoiminta on laajentunut koskemaan myös perhetyötä. Toiminta kunnittain vuonna 204 Neuvolaraatitoiminta käynnistyi Iissä huhtikuussa 203. Raati kokoontui vuoden 204 aikana kolme kertaa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekerhon yhteydessä. Raadin jäsenet ovat vaihtuvia, kulloinkin perhekerhoon osallistuvia äitejä ja isiä. Kerralla paikalla on ollut n. 0 5 perhettä. Raadin vetäjänä toimii neuvolapalvelujen esimies. Asiakasraadin kokoontumisajat ja asiantuntijaosuuden teema on ilmoitettu perhekerhon Facebook-sivuilta (MLL:n Iin perhekerho). Yhdellä kokoontumiskerroista raadissa vieraili raatilaisten toiveesta suuhygienisti Sanna Nykänen Iin hammashoitolasta kertomassa pienten lasten hampaiden hoidosta. Kevään toisessa raatikokoontumisessa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten kunnan alueella kunnallisen päivähoidon lisäksi olevia lastenhoitopalveluja. Esille nousivat tarpeet muksuparkista ja/tai avoimesta päiväkotitoiminnasta. Avoimen päiväkotitoiminnan tiimoilta on oltu Oulunkaarelta tämän jälkeen kuntaan yhteydessä ja asia on sovittu otettavaksi käsittelyyn. Myös ryhmäneuvolatyyppistä toimintaa toivottiin Iihin. Ryhmäneuvola on tehokas tapaa jakaa tietoa ja tukea monille vanhemmille ja lapsille yhtäaikaisesti. Ryhmäneuvola on myös mahtava tapa tutustua muihin perheisiin ja ryhmä toimii tarvittaessa myös vertaistukiryhmänä. Toiminnan käynnistämistä selvitetään neuvolapalveluissa vuonna 205.
Syksyn tapaamisessa käsiteltiin erityisesti perhetyötä Iissä. Neuvolapalvelujen esimies kertoi raatilaisille käynnissä olevasta perhetyön seudullisen toimintamallin luomisesta ja perhetyön käsitteistä. Sovittiin, että aiheeseen palataan seuraavalla kaudella. Samalla sovittiin, että jatkossa asiakasraati on sekä neuvolan, että perhetyön asiakasraati. Lisäksi yksi raadin jäsenistä ilmoittautui vapaaehtoistyöhön koulutettuna imetysohjaajana. Neuvolasta on nyt hänen yhteystiedot kaikkien imettävien äitien saatavilla. Utajärven asiakasraatitoiminta käynnistyi marraskuussa 204 yhteistyössä MLL:n ja Utajärven seurakunnan perhekerhojen kanssa. Ensimmäisessä raadissa olivat mukana lastenneuvolan terveydenhoitaja, perhetyöntekijät ja neuvolapalvelujen esimies sekä tuolloin kerhoon osallistuneet vanhemmat lapsineen, n. 5 vanhempaa. Aiheena oli raatitoiminnan esittely, ajankohtaiset asiat ja asiakkaiden terveisten kuuleminen. Asiakkaat antoivat palautetta lasten lääkärikäynneistä, erityisesti korvien tutkimisesta ja muksuparkkitoiminnan kestosta. Välittömästi, jo raadin aikana sovittiin, että jatketaan muksuparkkitoimintaa 30 minuuttia pidemmäksi. Utajärvellä raadissa on käsitelty alusta lähtien sekä perhetyön että neuvolan asioita. Jatkossa raadin vetovastuu on kulloinkin erikseen sovitusti joko neuvolalla tai perhetyöllä erikseen tai yhdessä kulloistenkin resurssien mukaisesti. Vuoden 205 ensimmäisessä raadissa käsiteltiin mm. perhetyön sisältöjä ja avataan asiakkaille uutta, seudullista perhetyön toimintamallia sekä kootaan siitä asiakaspalautetta perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelutoiminnan edelleen kehittämiseksi. Kokoontumisia on suunniteltu vähintään kaksi vuodelle 205. Asiakasraatitoiminta käynnistyy Simossa 4.2.205 pidettävässä perhetapahtumassa. Yhteistyökumppaneiksi Simossa on pyydetty MLL:a ja Simon seurakuntaa. Pudasjärvellä ja Vaalassa toiminta käynnistetään samansuuntaisesti kuin muissa Oulunkaaren kunnissa vuoden 205 aikana. Lisätietoja: Anne Leppälä-Hast, perhepalvelut Aikuissosiaalityön palveluraati Aikuissosiaalityön palveluraati Utajärvellä on kokoontunut kerran Utajärvellä sosiaalityöntekijä Kristiina Okkosen ja perhepalvelujohtaja Mirva Salmelan vetämänä. Palveluraadissa käsiteltiin muun muassa aikuissosiaalityön työkaluja, millaisista palveluista asiakas hyötyy, miten asiakaspalvelua voidaan parantaa ja kehittää, millaisia uusia toimintoja toivotaan. Lisäksi palveluraadissa ideoitiin mm. avoimen olohuoneen perustamista, jonne olisivat kaikki kuntalaiset tervetulleita mukaan oma-aloitteisesti. Olohuoneessa olisi vaihtuvin teemoin työntekijöitä ohjaamassa ja kertomassa eri tuki- ja palvelumuodoista. Lisätietoja: Mirva Salmela, perhepalvelut
Iin sosiaalitoimi Miten helposti sait tavoitettua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan asiointiasi varten? Erittäin tyytymätön 0 hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali 0 hlö Tyytyväinen 0 hlö Erittäin tyytyväinen 7 hlö Miten ammattimaista palvelua sait? Erittäin tyytymätön 0 hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali 0 hlö Tyytyväinen 0 hlö Erittäin tyytyväinen 7 hlö Onko mielipiteesi otettu huomioon sinua koskevissa asioissa ja päätöksenteossa? Erittäin tyytymätön 0 hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali 0 hlö Tyytyväinen hlö Erittäin tyytyväinen 6 hlö Onko sosiaalityö auttanut sinua elämässäsi? Erittäin tyytymätön 0 hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali 0 hlö Tyytyväinen hlö Erittäin tyytyväinen 6 hlö Lisätietoja: Helinä Honkanen, Iin perhepalvelut Pudasjärven sosiaalitoimi Miten helposti sait tavoitettua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan asiointiasi varten? Erittäin tyytymätön 4 hlö Tyytymätön hlö Neutraali 2 hlö Tyytyväinen hlö Erittäin tyytyväinen 3 hlö Miten ammattimaista palvelua sait? Erittäin tyytymätön hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali 3 hlö Tyytyväinen 2 hlö Erittäin tyytyväinen 0 hlö
Onko mielipiteesi otettu huomioon sinua koskevissa asioissa ja päätöksenteossa? Erittäin tyytymätön hlö Tyytymätön hlö Neutraali 2 hlö Tyytyväinen 2 hlö Erittäin tyytyväinen 0 hlö Onko sosiaalityö auttanut sinua elämässäsi? Erittäin tyytymätön 2 hlö Tyytymätön 0 hlö Neutraali hlö Tyytyväinen 2 hlö Erittäin tyytyväinen 9 hlö Lisätietoja: Tuula Tolkkinen, Pudasjärven perhepalvelut Jälkihuolto-ohjaajan tukikäynnit Vastaajia 9, ikähaarukka 8-34 vuotta. Palaute: Pääsääntöisesti tuen saaminen ja tapaamisten tiheys koettiin olleen riittävää. Kaksi vastaajaa olisi toivonut tapaamisia tiheämmin. Suurin osa vastaajista koki saaneensa keinoja elämänhallintaan, mutta asetettuja tavoitteita ei kaikkien vastaajien kohdalla saavutettu. Vastaajat kokivat tulleensa omissa asioissaan hyvin kuulluksi. Palvelu koettiin hyödylliseksi, joustavaksi, antoisaksi, asiakaslähtöiseksi ja arvostavaksi. Vastaajat kokivat jälkihuolto-ohjaajan palveluille olevan jatkossa tarvetta. Kukaan vastaajista ei pitänyt palvelua tarpeettomana. Saatu tuki: keskustelut, viranomaisten lomakkeiden täyttäminen mm. Kela, TE-toimisto, sosiaalitoimisto ja muu asiointiapu, keinot ja ohjaus arjenhallinnan tukemiseen, nuoren ohjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, tulevaisuuden suunnittelu, kaveri viranomaisasioinnissa, tukikäynnit kotona Millaista tukea olisi vielä toivottu: enemmän ohjausta tukiasumisen piiriin, päihderiippuvuuden hoitoon, ideoita kuntoutukseen, fyysistä tekemistä Vastaajan kommentti: Huippuihania tyyppejä teillä siellä Lisätietoja: Helinä Honkanen, Iin perhepalvelut
Rimmin palvelukoti, kehitysvammaisten asumispalvelut Rimmin palvelukoti on Oulunkaaren kuntayhtymän kehitysvammaisille suunnattu autettua-, ohjattua- ja tuettua asumista toteuttava palvelukoti Pudasjärvellä. Rimmin palvelukodin alakerta, Korte on autetun asumisen yksikkö, jossa tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Alakerrassa on 4 vakituista asiakasta ja yksi paikka intervallihoitoa varten, esimerkiksi omaishoitajan vapaan ajaksi. Rimmin palvelukodin yläkerta, Kaisla on ohjatun asumisen yksikkö, jossa on 0 vakituista asukasta omissa yksiöissään. Rimmin palvelukodin, Kaisla ja Korte-yksiköiden asukkaille toteutettiin mepä-asiakaspalautekysely kesän aikana 204. Mepä-asiakaspalautejärjestelmä on kehitysvammaisille kehitetty palautejärjestelmä, jossa on eri aihealueittain koostettuja kysymyksiä. Kyselyistä toteutettiin aihealueet; minä, koti ja arki. Kyselyyn vastasi Korte-yksikön kymmenen asukasta neljästätoista (0/4) vakituisesta asukkaasta ja Kaislan-yksiköstä kaikki kymmenen asukasta (0/0). Kyselyyn vastanneet asukkaat osallistuivat innolla antamaan palautetta, osa itsenäisesti, osa taasen ohjaajan avustuksella, kukin taitonsa ja kommunikaatiotapansa mukaan. Suurin osa asukkaista koki pystyvänsä päättämään omista asioista, kuitenkin joillakin asukkailla nousi asioita mihin he kokivat, että eivät voi itse päättää. Nyt toteutettu mepä-asiakaspalautekysely oli ensimmäinen laatuaan. Asukkaiden vastausmäärä ja se innokkuus millä kyselyyn osallistuttiin antavat vastausten analysoinnin ja kehittämistarpeiden lisäksi aihetta toteuttaa jatkossa kysely säännöllisesti vuosittain. Poimintoja asiakkaiden vapaapalautteista: "Saan päättää omista asioista", "Olen onnellinen. Haluan olla elämännälkäinen. Olen seikkailuhaluinen, utelias, haluan tanssia ja laulaa ja näytellä." "Yölläkään ei pelota, yöhoitaja käy katsomassa. Itse teen ruokaa, hoitaja käy katsomassa." "Haluan oppia uusia asioita" "Lenkkeilen, pyöräillä ajan, laulettiin yhdessä. Haluaisin oppia paikkaamaan pyörän renkaan. Yöllä ovet lukossa 0-06, ei pääse ulos. Tanssit kiinnostavat, näkee muita ihmisiä." "Kavereitten kanssa yhteistä tekemistä enemmän. Retkiä ym. tapahtumia voisi olla enemmän. Uimassa haluaisin käydä enemmän." "Olen seikkailunhaluinen. Haluan oppia uusia asioita, laittaa ruokaa. Lisätietoja: Marja Lohvansuu ja Satu Turkka, Pudasjärven perhepalvelut
Terveyspalvelut Iin terveysaseman vastaanottopalvelut Huhtikuussa 204 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset: 85 % koki saaneensa ajan kohtuullisessa ajassa. Puolet vastaajista oli käynyt hoitajan vastaanotolla. 90% koki saaneensa tarvittavan avun. 85 % mielestä palvelu oli asiantuntevaa. 95 % koki saaneensa ystävällistä palvelua. Jatkohoidosta yli 80% asiakkaista oli saanut riittävät ohjeet. Lisätietoja: Leena Törmänen, Iin terveyspalvelut Pudasjärven terveysaseman vastaanottopalvelut Kyselyt on toteutettu päivystävän sairaanhoitajan, astmahoitajan, diabeteshoitajan ja lääkäreiden ja sairaanhoitajien ei-kiireelliselle vastaanotolle. Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle ohjautuu 46,5 % potilaista puhelimessa tehdyn hoidontarpeenarvioinnin kautta. 53,49 % tulee itse suoraan paikanpäälle. Lähes kaikki (92,68 %) potilaista kokee saaneensa tarvitsemansa avun. Noin 90 % potilaista kokee, että palvelu oli asiantuntevaa ja 98 % koki että palvelu oli erittäin ystävällistä. Riittävät kotihoito-ohjeet oli saanut 95 % potilaista. 92 % potilaista haluaa jatkossakin käyttää päivystävän sairaanhoitajan palveluita. Kyselyyn vastasi 43 potilasta. Diabeteshoitajan vastaanotolle ohjautuu lääkärin kautta 22 %, hoidontarpeenarvion kautta 29 %, mutta suurimman osan vastaanottoajoista diabeteshoitaja antaa itse. Noin 60 % koki saaneensa riittävät kotihoitoohjeet omahoitoa varten. 95 % potilaista piti palvelua asiantuntevana ja 00 % piti palvelua ystävällisenä. Lähes jokaisen kanssa sovittiin jatkokäynti. Kyselyyn vastasi 27 potilasta. Astmahoitajan vastaanotolle suurin osa ohjautuu hoidontarpeenarvion kautta ( 66% ). Lääkärin kautta ohjautuu pieni määrä ja astmahoitaja antaa itse jatkoajat. Noin 80% koki saaneensa riittävät kotihoito-ohjeet omahoitoa varten. Palvelu oli 80% mielestä asiantuntevaa ja ystävällistä. Vastaajia oli vain kuusi, koska laite lähti messuille lainaan. Vastaanotolla ei-kiireellisellä vastaanotolla 59 % potilaista kävi sairaanhoitajan vastaanotolla ja 4 % lääkärin vastanotolla. 77 % potilaista sai ajan vastaanotolle paikan päällä käymällä hoidontarpeenarviossa. 23 % potilaista sai ajan puhelimessa tehdyn hoidontarpeenarvion yhteydessä. 86 % koki saaneensa hyvin tarvitsevansa avun vastaanotolla, 9 % kohtalaisesti ja 4 % huonosti. Noin 85 % piti palvelua asiantuntevana, kolme potilasta koki että asiantuntijuus oli huono tai erittäin huono. 86 % piti palvelua ystävällisenä. 85 % koki saaneensa riittävästi kotihoito-ohjeita, mutta 2 potilasta koki saaneensa ohjeita erittäin huonosti. Jatkossakin yli 77 % haluaa erittäin mielellään kääntyä vastaanoton sairaanhoitajien ja lääkäreiden puoleen. Lisätietoja: Kirsi Kipinä, Pudasjärven terveyspalvelut
Simon vastaanoton kooste asiakaspalautteista vuodelta 204 Asiakaskyselyn suoritettiin syyskuussa 204 Webropol Instant Feedback palautelaitteella (ns. Mööpeli). Kysymyksiä oli 6 kappaletta ja kyselyaika oli 9 arkipäivää. Kyselyyn kannustettiin vastaamaan hoitajien ja lääkäreiden toimesta ja seinillä olevilla julisteilla. Vastauksia kertyi 9 asiakkaalta. Määrä jäi niukaksi, ja sille arvioitiin löytyvän osittain teknisen syy. Laitetta ei saanut asennettua vastaanotolta poismenoreitille puuttuvien sähköpistokkeiden vuoksi ja siksi osa asiakkaista mahdollisesti ohitti vastaamisen. Kooste vastauksista: 73% oli sitä mieltä, että pääsi vastaanotolle erittäin nopeasti, 5% (4kpl) sitä mieltä, että erittäin hitaasti. 70% vastaajista asioi lääkärillä, loput 30% hoitajalla 44% oli sitä mieltä, että sai tuli täysin hoidetuksi vastaanotolla, 44% (2kpl) sai tarvitsemansa avun ja 8% ei kokenut saaneensa apua ollenkaan 60%:n mielestä palvelu oli asiantuntevaa, 8% mielestä erittäin huonoa (2kpl) 60% oli sitä mieltä, että palvelumme oli erittäin ystävällistä ja 24% sitä mieltä, että palvelumme oli ystävällistä ja 8% (2kpl) sitä mieltä, että palvelu oli erittäin huonoa 54% koki saaneensa riittävät jatkohoito-ohjeet, 33% osittain riittävät ja 8% (2kpl) ei kokenut saaneensa ohjeita ollenkaan Lisätietoja: Anna Miettunen, Simon terveyspalvelut Utajärven terveysaseman vastaanottopalvelut Utajärven terveysaseman vastaanotolla toteutettiin kirjallinen asiakaspalautekysely kuukauden ajan heinä - elokuussa 204. Palautteen antoi yhteensä 62 henkilöä, joista omaisia/saattajia oli 2 ja loput asiakkaita. Noin puolet oli miehiä, puolet naisia. Vastaajista 43 oli ulkopaikkakuntalaisia ja loput utajärveläisiä. Vastaajat asioivat ilmoittautumispisteessä, sairaanhoitajan ja/tai lääkärin vastaanotolla ja/tai laboratoriossa. Vastaajista 25 oli sitä mieltä, että sai yhteyden terveysasemalle puhelimitse riittävän nopeasti, neljän mielestä liian hitaasti ja neljä ei ollut saanut yhteyttä ollenkaan. Osa ei ollut ollut yhteydessä puhelimitse. Vastaajista 40 oli sitä mieltä, että saivat vastaanottoajan hoitajalle/lääkärille riittävän pian. Yksi vastasi, että ei saanut aikaa riittävän pian. Vastaajista 38 oli sitä mieltä, että ilmoittautuminen terveysasemalla sujui riittävän nopeasti/sujuvasti. Neljä koki, että ilmoittautuminen sujui liian hitaasti. Terveysasemalla asiointiin kulunut aika vaihteli 0 minuutista tuntiin. Kahdeksalla henkilöllä asioimisaika oli ollut ½-2½ tuntia. Odotustilojen siisteyttä ja viihtyvyyttä piti 3 vastaajaa hyvänä ja 2 tyydyttävänä. Vastaajista yli 80 % (35) sai mielestään selkeää tietoa sairaudesta ja jatkohoidosta ja he kokivat, että sairaanhoitajan/lääkärin vastaanotolla paneuduttiin asiakkaan ongelmiin ja potilasturvallisuus toteutui. Lähes kaikki (49) olivat sitä mieltä, että heitä kohdeltiin terveysasemalla asiallisesti ja ystävällisesti ja yleisarvosanaksi saamastaan hoidosta 75 antoi erinomainen, 69 hyvä ja 5 kohtalainen. Palautteen pohjalta pyrimme edelleen parantamaan puhelinpalveluamme. Puhelinliikenteessä on ajoittain
ruuhkaa. Kaikkiin jätettyihin takaisinsoittopyyntöihin soitetaan takaisin saman päivän aikana. Lisätietoja: Pirjo Nousiainen, Utajärven terveyspalvelut Vaalan terveysaseman vastaanottopalvelut Vaalan terveysaseman vastaanotolla toteutettiin kirjallinen asiakaspalautekysely kuukauden ajan heinäelokuussa 204. Palautteen antoi yhteensä 4 henkilöä, joista omaisia/saattajia oli 3 ja loput asiakkaita. Puolet vastaajista oli miehiä ja puolet naisia. Vastaajista 3 oli ulkopaikkakuntalaisia ja loput vaalalaisia. Vastaajat asioivat ilmoittautumispisteessä, sairaanhoitajan ja/tai lääkärin vastaanotolla ja/tai laboratoriossa. Vastaajista 8 oli sitä mieltä, että sai yhteyden terveysasemalle puhelimitse riittävän nopeasti, yhden mielestä liian hitaasti ja 5 ei ottanut puhelimitse yhteyttä. Kaikki saivat mielestään vastaanottoajan hoitajalle/lääkärille riittävän pian. Vastaajista 3 oli sitä mieltä, että ilmoittautuminen terveysasemalla sujui riittävän nopeasti/sujuvasti. Yksi vastaajista koki, että ilmoittautuminen oli sujunut liian hitaasti. Terveysasemalla asiointiin kulunut aika vaihteli 5 minuutista 40 minuuttiin, kahdella asiakkaalla oli kulunut asiointiin aikaa 2 tuntia. Odotustilojen siisteyttä ja viihtyvyyttä piti 0 hyvänä, 2 tyydyttävänä ja huonona. Vastaajista 85 % (2) sai mielestään selkeää tietoa sairaudesta ja jatkohoidosta ja he kokivat, että sairaanhoitajan/lääkärin vastaanotolla paneuduttiin asiakkaan ongelmiin ja potilasturvallisuus toteutui. Lähes kaikki (2) olivat sitä mieltä, että heitä kohdeltiin terveysasemalla asiallisesti ja ystävällisesti ja yleisarvosanaksi saamastaan hoidosta 8 antoi erinomainen, 4 hyvä ja 2 jätti vastaamatta. Lisäksi vastaanoton aulassa on palautelaatikko, jossa 2..205 tarkistettuna ei ollut palautteita. Puhelinpalvelua pyritään edelleen parantamaan. Puhelinliikenteessä on ajoittain ruuhkaa. Kaikkiin jätettyihin takaisinsoittopyyntöihin soitetaan takaisin saman päivän aikana. Lisätietoja: Pirjo Nousiainen, Utajärven terveyspalvelut Utajärven hoito-osasto Utajärven vuodeosastolla toteutettiin asiakaskysely lokakuussa 204 osastolla oleville potilaille ja heidän omaisilleen perinteistä paperista kyselylomaketta käyttäen. Kyselyyn vastasi 20 henkilöä, josta 80 % oli potilaita ja loput 20 % potilaiden omaisia. Osaston toimintaa arvioitiin asteikolla -5 ja kyselyyn vastanneiden osalta keskiarvoksi muodostui 4,6. Tulosten perusteella Utajärven vuodeosaston toimintaan ollaan siis erittäin tyytyväisiä. Potilaiden ja omaisten antamissa vastauksissa ei ollut merkitsevää poikkeavuutta. Avoimissa kysymyksissä Utajärven vuodeosastoa kuvailtiin hyväksi paikaksi, jossa on hyvä ruoka ja ammattitaitoinen, reipasasenteinen sekä palvelualtis henkilökunta. Omaiset antoivat kiitosta empaattisesta ja kannustavasta suhtautumisesta ja toivoivat osaston toiminnan jatkumista myös tulevaisuudessa. Lisäksi omaisilta tuli kehittämisehdotuksia osaston ja terveysaseman vastaanoton yhdistämisestä, jonka avulla eri ammattiryhmien välinen yhteistyö tiivistyisi ja potilaan hoitoprosessi olisi mutkattomampaa.
Kyselyn perusteella kehitettävää on fysioterapian tuottamissa kuntoutuspalveluissa ja tiedonsaannin lisäämisessä sairauteen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Lisätietoja: Ritva Väisänen, Utajärven terveyspalvelut Vaalan hoito-osasto Asiakastyytyväisyyskysely suoritettiin vuonna 204 Vaalan hoito-osastolla viikoilla 28-30. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä. Kysely oli suunnattu potilaiden omaisille. Kysymyksiä oli 9. Kysely suoritettiin Webropol Instant Feedback palautelaitteen (ns. Mööpelin) avulla. Vastausten pohjalta on kiinnitetty huomiota enemmän kuntouttavaan hoitotyöhön. On mm. pyritty aktivoimaan omaisia mukaan läheisensä kuntoutukseen. ( Hoitoneuvottelut, fysioterapeutin kotikäynnit, kuntoutusta vaativien ryhmien aktivoiminen osaston sisällä, kuntoutussuunnitelmat). Tavoitteena on ollut myös saada houkuteltua kaikki potilaat, jotka vain kykenevät päiväsaliin eli sosiaaliseen olohuoneeseen tapaamaan toisiansa. Tavoitteen toteutumisessa on edistytty. Myönteistä palautetta on tullut sekä potilailta että heidän omaisiltaan.. Millaisen vastaanoton saitte tultuanne ensikertaa osastolle? Keskiarvo 4,8 / 5 2. Millaiset ovat henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyötaidot? Keskiarvo 4,4 / 5 3. Millaiseksi koette mahdollisuutenne vaikuttaa läheisenne hoitoon? Keskiarvo 4 / 5 4. Millainen on luottamuksenne henkilökunnan ammattitaitoon? Keskiarvo 4,4 / 5 5. Millaiset ovat mielestänne osaston hoito- ja oheistilat? Keskiarvo 4 / 5 6. Millainen ilmapiiri on osastolla mielestänne? Keskiarvo 4,4 / 5 7. Millaisena koette läheisenne ruokailutilanteen? Keskiarvo 4 / 5 8. Millainen on mielestänne tiedonkulku yleensä osastolla? Keskiarvo 3,4 / 5 9. Millaista kuntoutustoiminta on ollut osastolla? Keskiarvo 3,4 / 5 Lisätietoja: Teija Heikkinen, Vaalan terveyspalvelut Mielenterveystyön avopalvelut Vuoden 204 joulukuussa asiakaspalautetta kerättiin mielenterveystyön avotoiminnan palveluista kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla joulukuussa. Vastauksia kertyi 05. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. He kokivat tulleensa kuulluksi, heitä ymmärrettiin ja arvostettiin. Työntekijän työskentelytapa koettiin juuri itselle sopivaksi. Pienelle osalle vastaajista oli tullut kokemus, ettei tapaamisella ollut puhuttu, mistä olisi ollut tärkeä puhua ja tapaamisen/hoidon tavoitteet vaatisivat vielä tarkastelua. Kaikkinensa asiakkaat olivat tyytyväisiä tapaamiseen ja kokivat ne itselle antoisiksi. Lisätietoja: Sirkku Fali, terveyspalvelut
Puheterapia Oulunkaaren kuntayhtymässä työskentelee 5 puheterapeuttia, joista 2 Iissä,,5 Pudasjärvellä, 0,8 Simossa. Utajärven ja Vaalan puheterapiapalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakaspalautekysely toteutettiin toukokuussa kahden viikon aikana kyselylomakkeella, joka annettiin kaikille puheterapian asiakkaille. Vastaajia oli Iissä 26, Pudasjärvellä 5 ja Simossa 9, yhteensä 50. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä puheterapiassa asiointiin, puheterapian sisältöön ja henkilökuntaan (ka yli 4,6 asteikolla - 5). Myös puheterapian vaikutuksiin oltiin hyvin tyytyväisiä (ka yli 4,3). Sen sijaan terveyspalveluiden puheterapiapalveluista tiedottamiseen asiakkaat olivat vain kohtalaisen tyytyväisiä (ka 3,5). Puheterapian tiedottamista pyritään parantamaan vuoden 205 aikana mm. nettisivuja kehittämällä. Seuraavassa asiakkaiden vastausten keskiarvot ja vaihteluvälit eri kunnissa: Tyytyväisyys puheterapian aloitukseen ja asiointiin (5= erittäin tyytyväinen, =tyytymätön) Puheterapian aloitusajankohta 4,6 (4,3-4,8) Puheterapian henkilökunnan tavoittaminen 4,7 (4,5-4,8) Puhelimella asiointi 4,7 (4,6-4,8) Puheterapian sisältö (5=erittäin hyvä, =huono) Henkilökunnalta saadut ohjeet ja neuvot 4,7 (4,3-4,9) Puheterapiakäynnin sisältö 4,6 (4,2-4,8) Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen 4,6 (4,2-4,8) Vaikutusmahdollisuudet kuntoutukseen 4,6 (4,3-4,8) Mielipiteet henkilökunnasta (5=erittäin hyvä, =huono) Henkilökunnan suhtautuminen vaivaan 4,7 (4,4-4,8) Henkilökunnan suhtautuminen asiakkaaseen 4,7 (4,4-4,8) Henkilökunnan ammattitaito? 4,8 (4,4-4,9) Yleiset asiat (5=erittäin hyvä, =huono) Puheterapiaan varatun ajan riittävyys 4,2 (3,9-4,4) Puheterapian tilat 4,2 (3,7-4,4) Terveyskeskuksen puheterapiapalveluista tiedottaminen 3,5 (3,4-3,6) Puheterapian vaikutukset (5=erittäin hyvä, =huono) Vaivan helpottuminen 4,3 (4,-4,4) Arjessa kommunikoinnin parantuminen 4,4 (4,2-4,6) Arvio puheterapiapalveluista kokonaisuutena 4,4 (4,2-4,6) Muutamia poimintoja avoimista vastauksista: Jonot liian pitkät, Mahdollisuuksia purkaa? Ammattitaitoista ja hyvää palvelua tk:ssa :) Vanhemmille on aina hyvä neuvoa, millä asioilla voi kotona harjoitella. Puheterapeutti on kannustava ja lapsi viihtyy. Myös pieni palaveri aina puheterapiakäynnin lopussa avaa asioita. Kannustava myös vanhempia kohtaan, ei syyllistä :) Lisätietoja: Tiina Vuononvirta, terveyspalvelut
Fysioterapia Oulunkaaren kuntayhtymässä työskentelee fysioterapeuttia, joista 4 Iissä, 4 Pudasjärvellä, Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa. Lisäksi kuntoutuksen palveluesimies tekee 20-30 % työajasta asiakastyötä Iissä. Asiakaspalaute toteutettiin Iissä ja Pudasjärvellä toukokuussa sähköisellä asiakaspalautepäätteellä, muissa kunnissa marraskuussa kyselylomakkeilla. Vastaajia oli yhteensä 2, mutta osa sähköisellä päätteellä vastanneista ei ollut jatkanut ensimmäistä kysymystä pidemmälle. Todellisten vastaajien määrä jää siten jonkin verran alle 00. Kuntoutuksen asiakkaista suurimmalle osalle tuottaa vaikeuksia vastata sähköisellä laitteella, paperilomakkeella toteutettuna vastauksia tuli paremmin. Asiakkaista suurin osa oli käynyt fysioterapeutilla yli kolme kertaa toteutetussa ns. sarjakuntoutuksessa (45), seuraavaksi eniten oli ohjauksessa ja neuvonnassa käyneitä (29). Ryhmässä käyneitä oli 8.Osa asiakkaista oli jättänyt merkkaamatta lomakkeelle, mitä palvelua olivat käyttäneet. Seuraavassa yhteenveto asiakkaiden vastausten keskiarvoista ja vaihteluväleistä kunnittain: Ajan saaminen fysioterapiaan (5=erittäin tyytyväinen, =tyytymätön) 4,4 (4,-4,8) Tyytyväisyys liike- ja liikuntaharjoituksiin (5=erittäin tyytyväinen, =tyytymätön) 4,4 (4,-4,8) Tyytyväisyys fysioterapeuteilta saatuihin ohjeisiin ja neuvoihin 4,3 (4,2-4,4) Fysioterapeuttien suhtautuminen asiakkaaseen (5=erittäin hyvä, =huono) 4,6 (4,4-4,9) Fysioterapeuttien ammattitaito(5=erittäin hyvä, =huono) 4,4 (4,-4,6) Fysioterapian määrä (5=erittäin hyvä, =huono) 3,9 (3,5-4,) Fysioterapian vaikutukset terveyteen(5=erittäin hyvä, =huono) 4 (3,6-4,4) Fysioterapian vaikutukset omiin kykyihin huolehtia hyvinvoinnista(5=erittäin hyvä, =huono) 3,9 (3,4-4,2) Arvio fysioterapiapalvelusta kokonaisuudessaan (5=erittäin hyvä, =huono) 4,2 (4,-4,3) Sanallisia palautteita: Fysioterapia tärkeä osa terveydenhuoltoa Hyvä kokoontuminen Hyvä ryhmässä tehdä Fysioterapia pitäisi olla jatkuvaa kerran viikossa, lisäksi olisi hyvä saada sähköhoitoa yms. Hyvät ja selkeät ohjeet kotihoitoon. Kiitos! Täällä käynnistä oli välitön apu vaivaani! Hyvää kuntoutusta sain. Kiitos! Lisätietoja: Tiina Vuononvirta, terveyspalvelut
Vanhuspalvelut Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta Oulunkaaren vanhuspalveluiden kuntouttavan päivätoiminnan asiakkailta kerättiin asiakaspalaute toukokuussa 204. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaat koostuvat kotona asuvista yli 65-vuotiaista ikääntyvistä. Palaute kerättiin jakamalla päivätoiminnan asiakkaille paperiset kyselylomakkeet henkilöstön toimesta. Vastauksia saatiin Iin, Simon, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan päivätoiminnan asiakkailta kaikkiaan 62. Vastausprosentti oli 94. Asiakkaat olivat kuntouttavan päivätoiminnan toimintaan hyvin tyytyväisiä (9,4) yleisellä kouluarvosanalla (asteikko 4-0) mitattuna. Kokonaisuutena päivätoiminnan koettiin tukevan kotona asumista erityisesti mielen virkeyden ja fyysisen kunnon kohentumisena. Henkilökunnan toiminta koettiin myös hyvänä ja ammattitaitoisena. Kolmekymmentäkolme prosenttia (33 %) vastanneista koki kuluneen vuoden aikana tapahtuneen muutoksia päivätoiminnassa. Vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin suhtauduttiin pääsääntöisesti myönteisesti (89 %). Simon kunnan alueella tapahtuneeseen päivätoiminnan saunapalvelun muutokseen suhtauduttiin kriittisimmin. Asiakkailta saatu avoin palaute toiminnasta oli runsasta sekä hyvin positiivista. Seuraavassa muutamia poimintoja avoimista palautteista: Päivätoiminta on erittäin hyvä ja tarpeellinen meille vanhuksille. Toivotaan vain että jatkoa seuraa. Jatkakaa samaan tapaan Erittäin tyytyväinen, kerhon ohjelmaan ja toimintaan. Ohjaajat päteviä ja erittäin ystävällisiä. Asiakkailta saaduissa palautteissa oli myös muutamia kehittämisen kohteita. Näihin palautteisiin on tartuttu ja toimintaa kehitetty edelleen: Enemmän musiikkia, esim. haitarinsoittoa, laulua. Enemmän liikuntaa. Uusia keksintöjä. Lisätietoja: Hanna Siltakoski, kehittämistiimi Omaishoito yli 65-vuotiaat Oulunkaarella taloudellista tukea saavilta omaishoitajilta kerättiin asiakaspalaute omaishoidontukimuotoihin ja kehittämistoiminnan alkutilanteen selvittämiseksi lokakuussa 204. Kyselyn saaneet omaishoitajat toimivat yli 65-vuotiaiden hoidettavien hoitajana. Kysely lähetettiin paperilomakkeena kaikkiaan 244 omaishoitajalle Iin, Simon, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan omaishoitajille postitse. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä 3 kpl. Vastausprosentti koko Oulunkaaren alueella oli 54. Pääosin kyselyyn vastanneet omaishoitajat olivat omaishoidontukeen tyytyväisiä; 69,5 % vastasi jaksavansa hoitaa omaistaan hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Vastanneista 6 prosenttia koki rahallisen tuen ja muun tuen yhtä tärkeänä tekijänä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Vastanneista 54 % koki saaneensa riittävästi tukea omaisensa hoitamiseen. Kyselystä ilmeni, että yli 64 % vastanneista ei pidä lakisääteisiä vapaapäiviä lainkaan. Vapaapäivien pitämättömyyden syiksi kerrottiin mm. vapaiden pitämisen tarpeettomuus sekä hoidettavan haluttomuus lähteä vapaiden ajaksi sijaishoitoon. Lähes 75 % vastanneista hyödynsi myös muita tukimuotoja, kuin rahallista omaishoidontukea. Yli puolet vastanneista (66 %) käytti kotihoidon/kotisairaanhoidon palveluita. Muuta apua ja tukea arjessa omaishoitajat
kokivat saavansa valtaosin sukulaisilta (76 %). Vastanneista 5 % oli mukana vertaistukitoiminnassa. Vertaistukitoimintaa osallistumattomuuden syitä olivat mm. pitkät matkat, vertaistuelle ei koettu olevan tarvetta, sijaishoitajan saatavuus heikkoa, ei ole vertaistukiryhmiä, ei ole voimia ja aikaa lähteä. Avoimissa ja tarkentavissa kysymyskentissä nousi esille seuraavia omaishoitajien ehdottamia kehittämistarpeita, joihin pyritään reagoimaan vuoden 205 aikana. Keskustelut välittävien tuki-ihmisten kanssa. Voisi sanoa, että säännölliset "valituskeskustelut" on tarpeen. Seurustelua ja ulkoiluttamista. Ystäviä, juttelukavereita. Omaiselle perhehoitopaikkaa vapaiden järjestämiseen omahoitajalle. Lisätietoja: Hanna Siltakoski, kehittämistiimi Asumispalvelut Oulunkaaren ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin toteutettiin palautekysely asukkaiden omaisille ja asukkaille marras-joulukuussa 205. Paperinen kyselylomake lähetettiin kaikkiaan 74 omaiselle kirjeitse. Asumispalveluiden asukkaat asuivat 4 eri tuetun- ja tehostetun asumisen yksikössä Iin, Simon, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan alueella. Vastauksia palautui kaikkiaan 92, vastausprosentti oli 53. Asumisyksiköiden vastausprosenttien välillä oli jonkin verran hajontaa. Asumisyksiköiden asukkailta kerättiin palautetta haastatteluiden avulla Iin, Pudasjärven ja Vaalan alueella. Asiakaspalautteita kerättiin kaikkiaan 5 asukkaalta, jonka jälkeen asiakashaastattelut päätettiin keskeyttää. Haastateltavat asiakkaat oli valikoitunut henkilökunnan toimesta asiakkaiden kuntoisuuden mukaan. Asiakkaiden kuntoisuus ja pitkälle edenneet muistisairaudet hankaloittivat haastattelujen toteuttamista. Asiakashaastatteluiden tulosten perusteella asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseen, henkilökuntaan sekä asuinympäristöön. Asukkaat kaipasivat pääasiallisesti rauhaa ja lepoa. Kyselyn vastausten mukaan omaisten mielestä asukkailla oli turvallinen ja pääsääntöisesti viihtyisä elinympäristö. Ravitsemukseen ja henkilökunnan kohteluun asukkaita kohtaan oltiin hyvin tyytyväisiä. Lähes puolet vastanneista koki ulkoiluun, liikuntaan ja omaan päivärytmiin vaikuttamisessa kehittämistarpeita. Palautteissa oli jonkin verran hajontaa yksiköiden välillä. Palautteet käsitellään yksikkökohtaisesti ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään vuoden 205 aikana. Seuraavassa muutamia avoimia palautteita omaisilta, joihin reagoidaan tarvittavilla toimenpiteillä: Pääsääntöisesti kaikki hoitajat ovat erittäin ystävällisiä, sympaattisia sekä ammattitaitoisia mutta poikkeuksiakin löytyy. Vapaaehtoisjärjestöillä voisi olla tarjota esim. ulkoiluapua. Lukemista, siten että luetaan selkeästi ääneen esim. päivän lehti. Lemmikkieläin tai ystäväkoiravierailut Ulkoiluun ei ole mahdollisuuksia, kukaan ei ehdi valvomaan turvallista liikkumista. Asukkaille erimuotoista päivätoimintaa, keskusteluja, pelejä, leikkejä, tuolijumppaa ja musisointia ja lauluja. Lisätietoja: Hanna Siltakoski, kehittämistiimi