5.3.2015 Kaupungintalon sisäilmakorjauksiin liittyvää alustavaa tarkastelua Ylivieskan kaupungintalo Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA Tilaaja: Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA
1 (8) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus... 2 Yhteyshenkilö:... 2 Tehtävä... 2 1. Kohde... 2 2. Korjaustarpeen peruste... 2 3. Tausta... 3 4. Alustavaa lausuntoa varten toimitettu kirjallinen aineisto... 4 4. Lausunto sisäilmakyselyistä... 4 5. Terveysriskin arvio... 4 6. Kuntotutkimusraportti... 5 8. Sisäilmakorjausten suunnitelmat... 7 9. Korjauksen laadunvarmistussuunnitelma... 7 10. Korjauksen suunnitelmien toteutuksen yhteenveto... 7
2 (8) Tilaaja Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA Tilaus Tilaus, rakennuspäällikkö Unto Koskinen Yhteyshenkilö: Diplomi-insinööri Hannu Kääriäinen Tikankonttitie 36, 90250 Oulu Puh. 040 585 7534 Tehtävä Kaupungintalon sisäilmakorjauksiin liittyvää alustavaa tarkastelua 1. Kohde Ylivieskan kaupungintalo, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska. 2. Korjaustarpeen peruste Kohteessa on tullut esille epäily sisäilmaongelmasta. Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmastokyselyn ja sen perusteella tavanomaisuudesta poikkeavana asioina on tullut esille ilmanvaihdon toimintaan liittyviä asioita ja henkilökunnan tuntemuksia heikentyneestä sisäilmastosta. Terveysriskin arviointi on vielä kokoamatta. Kohteeseen on tehty rakennustekninen kuntotutkimus. Tutkimuksessa on havaittu useita korjausta tarvittavia asioita. Tutkimustulosten perusteella rakenteissa on home- ja kosteusvaurioita tarkastuskohdilla. Tutkimukset eivät ole sisältäneen ilmanvaihdon kunnon määritystä, ilmanvaihtojärjestelmä on kuitenkin niin vanha, että se katsotaan olevan käyttöikänsä päässä. Kohteeseen ei ole vielä tehty tarkempaa korjaussuunnittelua ja korjaukseen liittyvää muita valmisteluja.
3 (8) 3. Tausta Kaupungintalo on rakennettu vuonna 1966. Kohteessa on kaksi maanpäälistä kerrosta ja kellarikerros. Rakennuksen tiedot perustuvat käytettävissä oleviin kuntotutkimusraportteihin. Julkisivut ovat muurattuja tai klinkkerilaattapintaisia sandwichelementtejä. Toisen kerroksen pohja on ensimmäistä kerrosta laajempi, jolloin toinen kerros muodostaa katetun ulokkeen ensimmäisen kerroksen ulkopuolle. Vesikatto on matalakallisteinen katto ja valtuustosalin kohdalla loiva pulpettikatto. Vesikatemateriaalina on noin 10 vuotta vahna Protan yksikerroskate. Kellarin seinä on sisäverhottu, tiilimuuraus ja lämmöneristys, betoninen maanpaineseinä. Väestönsuojan kohdilla ei ole sisäpuolisia rakenteita. Kellarin seinän yläosassa on lämmöneristyshalkaisu. Kellarin lattia on kantava betonilaatta, jonka päällä on pintabetoni ja lattiapinnoitteet. Välipohjat ovat kantavia teräsbetonilaattoja. Ensimmäisen kerroksen toimistohuoneiden kohdilla kantavan betonilaatan päällä on lämmöneristyskerros, Tojax-levy tai mineraalivillalämmöneristyslevy ja näiden päällä pintabetonilaattaa sekä lattiapinnoite. Ensimmäisen kerroksen ulokeosan lattiassa (rajoittuu alaosastaan ulkoilmaan) on vielä kantavan laatan alla erillinen lämmöneristyskerros. Toisen kerroksen lattiassa on kantavan betonilaatan päällä pintabetonilaatta ja lattiapinnoite. Yläpohja on kotelolaattarakenteinen, jonka päällimmäisen laatan päällä on lämmöneristys, kevytsorabetoni tai mineraalivilla, ja katon vedeneristys. Valtuustosalin yläpohjassa on puurakenteiset kattorakenteet, lämmöneristeet ja katon vedeneristys. Rakennuksen perustukset ovat puupaaluja. Salaojat ovat puupaalujen yläpuolella. Kattovesien sadevesiviemärit ovat kellarin käytävän lattian alla olevassa sadevesiviemärissä. Ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen. Rakennukseen on tehty pieniä korjauksia tähän mennessä. Kohteen henkilökunnalle on tehty sisäilmastokysely työterveyslaitoksen toimesta.
4 (8) 4. Alustavaa lausuntoa varten toimitettu kirjallinen aineisto Tilaajan edustaja Unto Koskinen toimitti lausuntoa varten seuraavat asiapaperit: Kuntotutkimusraportti, Inspecta Oy, päivätty 20.2.2015, 18 sivua. Kuntotutkimusraportin liite 1, pohjapiirustukset ja siihen tehdyt merkinnät, Inspecta Oy, 3 sivua. Kuntotutkimusraportin liite 2, materiaalinäytteiden mikrobitulokset, Inspecta Kiralab, 4 sivua. Kuntotutkimusraportin liite 3, Bulk-näytteen VOC-emissiotulokset, Työterveyslaitos 4 sivua. Kuntotutkimusraportin liite 4, PAH-analyysin tulokset, Inspecta Kiralab ja Ahma Ympäristö Oy, 2 sivua. Kuntotutkimusraportin liite 5, asbestianalyysi, Inspecta Kiralab, 1 sivu. Kuntotutkimusraportin liite 6, pintapölyn koostumus, Työterveyslaitos, 2 sivua. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely, Työterveyslaitos, 8 sivua. 4. Lausunto sisäilmakyselyistä Työterveyslaitoksen raportissa, päivätty 8.1.2015, on esitetty rakennuksen käyttäjiltä saatuja tuloksia, koko rakennuksen osalta sekä erikseen ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta. Tulosten perusteella tulee esille kohteessa tehdyt aistimukset, epämiellyttävät hajut, homeen haju, riittämätön ilmanvaihto, kuiva ilma ja tunkkainen ilma. Nämä asiat havaitaan suurempina ensimmäisessä kuin toisessa kerroksessa. Käyttäjien kokemat asiat ovat äänen käheys, nenän ärtyminen ja silmien ärtyminen. Raportissa kiinnitetään huomiota näihin käyttäjien ilmoittamiin hajuhavaintoihin. Toisena asiana mainitaan ilmanvaihdon riittämättömyys ja toimimattomuus. Käyttäjien antamissa vapaissa palautteista on tuotu esille viikon lopun vaihteen jälkeinen tunkkainen sisäilman haju, ilmanvaihdon kanavista ja alakattorakenteista tuleva pöly sekä kellaritiloissa havaittava paha haju. 5. Terveysriskin arvio Työterveyshuollon laatimaa yhteenvetoa käyttäjien terveydentilasta ja muutoksista viimeisten vuosien aikana ei ole vielä käytettävissä.
5 (8) Tämä osio jää täydennettäväksi myöhemmässä vaiheessa. 6. Kuntotutkimusraportti Yhteenveto mittaus- ja näytetuloksista Inspecta Oy on laatinut Ylivieskan kaupungin talon kuntotutkimusraportin, päivätty 20.2.2015. Kohteessa on tehty tarkastukset ja näytteiden ottamiset 13.1.-14.1.2015. Onko tutkimuksissa ollut käytettävissä Työterveyslaitoksen silloin jo valmistunut raportti, ei käy esille kuntotutkimusraportista. Tarkastukset, mittaukset ja näytteiden ottamiset käsittävät ensimmäistä ja toista sekä kellarikerrosta. Näytteitä on otettu: 15 kpl, materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten 2 kpl, lattiapinnoitteista VOC-määritystä varten 1 kpl, PAH-analyysinäyte vesieristeenä toimivasta bitumista 1 kpl, asbestinäyte vesieristeenä toimivasta bitumista Kahdeksassa edellä mainituista näytteistä on vahva viite mikrobivaurioista. Kellarissa ulkoseinän lämmönristeissä, lattian pinnoitteessa ja väliseinän alaosassa on vahva viite vaurioista. Ensimmäisen kerroksen välipohjan ääneneristysmineraalivillan ja valupaperin yhteisnäytteessä sekä Tojax-levyssä on vahva viite vauriosta. Samoin kuin lattian ja ulkoseinän liittymän irrotuskaistassa on vahva viite vauriosta. Ulkoseinän lämmöneristyshalkaisussa on esiintyy myös vahva viite vauriosta. Toisen kerroksen katon alaslaskulevyssä on vain viite vauriosta. Mittauksia on tehty seuraavasti: Kellarikerros 4 kpl suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittausta rakenteista 1 kpl suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus sisäilmasta 11 kpl huoneita lattian kosteuskartoituksia pintakosteusosoittimella Lattiapinnoitteen alapuolelta niin sanotussa viiltomittauksessa on suhteellisen kosteuden arvot koholla. Lattian alapuolen ja täyttöhiekan välinen ilmaväli on luonnollisesti kosteaa.
6 (8) Kellarin lattian pinnalta tehdyt kosteusarviot pintakosteusosoittimella antavat paikoin normaalista kosteampia alueita. Tiloissa esiintyy myös lattian normaaleja lukema-arvoja. Mitattu sisäilman suhteellisen kosteuden arvo on hyvin alhainen, mutta se on tyypillinen keskitalven aikana. 1.kerros 8 kpl huoneita lattian kosteuskartoituksia pintakosteusosoittimella Ensimmäisen kerroksen lattian pinnalta tehdyt kosteusarviot pintakosteusosoittimella antavat pääosin normaaleja lukema-arvoja yhtä WC tilaa lukuun ottamatta. Tiloissa esiintyy myös lattian normaaleja lukema-arvoja. 2.kerros 1 kpl suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus sisäilmasta 7 kpl huoneita lattian kosteuskartoituksia pintakosteusosoittimella Toisen kerroksen lattian pinnalta tehdyt kosteusarviot pintakosteusosoittimella antavat normaaleja lukema-arvoja. Mitattu sisäilman suhteellisen kosteuden arvo on hyvin alhainen, mutta se on tyypillinen keskitalven aikana. Yhteenveto kohdetarkastuksista ja rakennetutkimuksista Ilmanvaihtojärjestelmä on todettu olevan uusimistarpeessa. Päätelmä on oikea, mikäli ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen. Ulkoseinien lämmöneristeissä olevat mikrobivauriot on esitetty poistettavaksi tai ulkoseinien sisäpinnan tiivistys on esitetty toisena vaihtoehtona. Ikkunat ovat uusittu 1980-luvulla, joten ikkunoillakin lähestyy uusimistarve. Homepitoisuudet vaihtelivat ulkoseinän lämmöneristysnäytteissä viitteettömästä vauriosta vahvaan viitteeseen vauriosta. Korjausvaihtoehtoja tulee pohtia vielä lisää. Kellarin ulkoseinien sisäpuolinen lämmöneristys ja kuorimuuraus on todettu vaurioituneeksi materiaalinäytteen ottokohdalla. Kellarin seinän yläosassa on myös mikrobivaurioitunut lämmöneristyshalkaisu. Sisäpuolen lämmöneristyskerros tulee varautua poistamaan. Sokkelihalkaisun lämmöneristeen uusiminen on vaikea ja kallis toimenpide, jolloin erilisia muita korjausvaihtoehtoja tulee tarkastella. Kellarin lattian pinnoitteen alla on paikoin suuria kosteuksia. Tämän johdosta lattiapinnoitteessa on mikrobi- ja VOC-vaurioita. Kellarin lattiassa alemman ja pintalaatan välissä on bitumivesieristys. Kellarissa on myös vä-
7 (8) estösuoja, jonka lattiarakenne poikkeaa muusta kellarin lattiasta paksumpana kantavana lattiana. Lattian korjausta tai vaihtoehtoisesti pinnoittamista ja tiivistämistä tulee pohtia tarkemmin. Mikäli rakennus on paalutettu puupaaluilla, alapohjarakenteen kuivattaminen pudottamalla pohjaveden pintaa ei ole mahdollista, joten tämä tulee huomioida valittaessa korjausvaihtoehtoa. Kellarin väliseinien alareunoissa on pinnan mikrobivaurioita. Kosteusvaurio viittaa alapohjan kautta nousevaan kosteuteen. Kellarin lattian kosteuden arvioinnit pintakosteusosoittimella viittaa myös normaaliin kosteuteen, joten väliseinien alareunan kosteusvaurioiden korjausta tulee pohdiskella tarkemmin. Vesikatteessa on ilmeisesti ollut useita vuotovaurioita. Tämän johdosta on epäilys yläpohjan lämmöneristeiden mikrobivaurioista. Yläpohjan kuntoa tulee vielä arvioida lisää. Ensimmäisen kerroksen välipohjassa on kantavan ja pintalaatan väissä mineraalivilla- tai Tojax-lämmöneristyslevy. Lämmöneristyskerroksen materiaalinäytteissä on mikrobivaurioita. Tulosten tarkastelussa on huomioitava näytteiden ottokohdat ulkoseinän vierustalta. 8. Sisäilmakorjausten suunnitelmat Sisäilmakorjauksista ei ole vielä käytettävissä suunnitelmia. 9. Korjauksen laadunvarmistussuunnitelma Kohteen korjauksen laadunvarmistussuunnitelmaa ei ole käytettävissä. 10. Korjauksen suunnitelmien toteutuksen yhteenveto Sisäilmakorjauksen arviointia ei voida tehdä suunnitelmien puuttumisen johdosta. Oulu, 5.3.2015 Diplomi-insinööri, erikoistutkija Rakennusterveysasiantuntija (VTT-C-10590-26-13) a-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija (FISE-pätevyys) a-vaativuusluokan kosteustekninen korjaussuunnittelija (FISE- pätevyys) Certifioitu passiivitalon suunnittelijan pätevyys (Passivhaus Institut) Rakennusterveysasiantuntijoiden kouluttaja
8 (8) JAKELU Tilaajan edustaja Unto.Koskinen@ylivieska.fi Lausunnon tekijä 1 kpl (Sähköinen kopio) 1 kpl (Alkuperäinen) LIITTEET Lausuntoa annettaessa on ollut käytettävissä lausunnossa mainitut tutkimukset. Näitä ei ole liitetty tämän lausunnon liitteeksi.