MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ

MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ

Työelämää parantamassa Sanni Grahn-Laasonen Petteri Orpo Lenita Toivakka

3 MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ Työelämä on muuttunut. Teknologia on tehnyt työelämästä nopeampaa, rajattomampaa ja liikkuvampaa. Yhä useammin työ ei ole enää sidottu paikkaan tai aikaan. Perinteisen tavan rinnalle on syntynyt uusi tapa tehdä työtä. UUSI TAPA TYÖSKENNELLÄ ei ole ongelmaton, sillä huoli jaksamisesta kasvaa. Uuden ajan työtapaturmat ovat usein henkisiä. Suomessa jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain noin 20 000 työntekijää, joista joka kahdeksas on alle 35-vuotias nuori. TYÖLTÄ ODOTETAAN nykypäivänä erilaisia asioita. Työelämään siirtyvät nuoret aikuiset toivovat ennen kaikkea hyvää työilmapiiriä, joustavuutta ja kiinnostavuutta. On tärkeää, että työntekijän erilaiset elämäntilanteet osataan ottaa huomioon ja että työntekijää kuunnellaan. On tärkeää, että käytävillä tervehditään. Lisäksi nuoret korostavat työstä saatavaa kiitosta ja arvostusta rahallisen korvauksen sijaan. TAMPERELAINEN OHJELMISTOYRITYS Vincit valittiin vuonna 2014 Suomen parhaaksi työpaikaksi. Jokainen työntekijä saa tehdä työntekijöiden hyvinvointia edistävän ehdotuksen, joka toteutetaan kyseenalaistamatta. Yhtiö on kymmenkertaistanut tuloksensa viimeisen neljän vuoden aikana. YHDYSVALLOISSA ON yrityksiä, kuten Netflix ja Virgin Group, jotka antavat työntekijöilleen rajattoman lomaoikeuden ja mahdollisuuden pitää lomaa, milloin tahansa he haluavat kunhan työ tulee hoidetuksi. Kun töissä viihtyy, tulos on sen mukainen. SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on kansainvälisesti vertailtuna hyvää, mutta työelämän säännöt kaipaavat päivittämistä. Tarvitsemme keinoja, jotka ottavat työelämän muutoksen huomioon ja auttavat työntekijöitä jaksamaan ja olemaan luovia. Tarvitsemme lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle. Tarvitsemme työelämän pelisäännöt, jotka toimivat vielä huomennakin.

4 1 TEHTY TYÖ VASTAA LIIAN HARVOIN SOVITTUJA TYÖ- TUNTEJA TAI TYÖPÄIVIÄ Nykylain tulisi tunnistaa paremmin työ, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Huomioidaan eri alojen erityispiirteet ja lisätään alakohtaista työaikasopimista. Käynnistetään alakohtaisia työaikakokeiluja. Luotetaan työntekijään. Annetaan työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa enemmän omiin työaikoihinsa. Se vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työmotivaatiota. Työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot on kirjattava lakiin. Tehdään töitä silloin, kun niitä on, ja lyhennetään työpäivän pituutta silloin, kun töitä ei ole. On aloja, jossa työt ovat enemmän projektiluonteisia. Mahdollistetaan yrityksille edellytykset halutessaan siirtyä rajattomiin lomapäiviin. Turvataan samalla työntekijän oikeus lakisääteisiin lomapäiviin hänen niin tahtoessaan. Työsuojeluvalvontaa on vahvistettava muutoksen myötä.

5 2 TYÖ KUORMITTAA NYKYÄÄN ERI TAVALLA KUIN ENNEN Työn uudenlainen kuormittavuus pitää tunnistaa sekä taata riittävä palautuminen ja lepo. Työpaikan työkulttuuri jää liian usein työntekijän arvailtavaksi. Se, että työntekijä on lähes aina vapaa-ajallakin saavutettavissa, ei tarkoita, että hänen pitäisi olla jatkuvasti saatavilla. Työpaikolla on hyvä sopia, milloin ihminen on aidosti vapaalla. Tarvitaan työaikasuunnittelun osaamista ja hyvää johtamista. Osaamisen kehittäminen on tärkeää. Työntekijöitä on kannustettava vahvemmin työkiertoon ja lisäkouluttautumiseen. Tulevaisuudessa ihmiset joutuvat yhä enemmän vaihtamaan työuraa. Huolehditaan, että täydennyskoulutus, aikuiskoulutus, avoin korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö mahdollistavat lisäkouluttautumisen työelämän tarpeita ajatellen ja kasvattavat työntekijän työmarkkina-arvoa. Sairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeää on työterveyshuollon ja työpaikan aktiivinen yhteistyö. Esimiehellä on tässä tärkeä rooli. Panostetaan pätkätyöntekijöiden terveydenhuoltoon, mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin. Kuntoutustukea ja kuntoutusrahaa on pystyttävä nykyistä paremmin hyödyntämään osa-aikaisena ratkaisuna ehkäistäessä pysyvää työkyvyttömyyttä. Laaditaan hyvinvointisopimukset ja kehitetään hyvää johtamista. Kun energiatehokkuuden mittarina on hiilijalanjälki, työhyvinvoinnin mittarina voisi olla jaksamisjalanjälki. Hyvinvointisopimuksessa voitaisiin sopia esimerkiksi jaksamiseen, motivaatioon ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä asioista.

6 3 ENEMMÄN JOUSTOA VANHEMMUUTEEN Lapsiperheiden vanhemmat tekevät yhtä usein pitkiä työviikkoja kuin lapsettomat. Kolmasosa pienten lasten vanhemmista potee huonoa omatuntoa, ettei lasten kanssa ehdi olla tarpeeksi. Vanhempainvapaajärjestelmämme on kattava, mutta siihen tarvitaan lisää joustoa. Kannustetaan vanhempia käyttämään hyväksi esimerkiksi lyhennettyä työaikaa. Tämä on väliaikaisratkaisuna parempi, kuin työelämän ulkopuolelle jääminen, johon moni turvautuu. Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa nykyistä tasaisemmin työnantajien välillä. Maksetaan kertakorvaus äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen perhevapaiden jälkeen ja korvataan sillä vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointia ja perehdyttämistä.

7 4 SUOMESSA ERO KOKOAI- KATYÖN JA TYÖTTÖMYY- DEN VÄLILLÄ ON JYRKKÄ Moni eläkeläinen vie hiljaisen tiedon mukanaan jäädessään pois työelämästä. Liian moni opiskelija ei koskaan saa ensimmäistä kunnon työpaikkaa, vaan jää loputtomien harjoittelujen kierteeseen. Tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. Otetaan käyttöön ikäjohtami sen hyviä käytäntöjä työpaikoilla. Parannetaan mahdollisuuksia lyhennetyn työajan tekemiseen ihmisten erilaisten elämäntilanteiden mukaisesti ja helpotetaan siten osatyökykyisten, vanhuseläkkeellä olevien, opiskelijoiden ja työeläkkeellä olevien mahdollisuuksia osallistua nykyistä joustavammin työelämään. Luodaan oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus. Nuoret tarvitsevat lisää polkuja työelämään. Uudistetaan sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työllä ansaitusta eurosta jää pienillä tuloilla selvästi enemmän käteen. Kevennetään työn verotusta ja korotetaan työttömyysturvan suojaosuuksia. Huolehditaan, että työn tekeminen kannattaa aina.

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄ 2015