LUOMUHORECA RYHMÄ 23.10. 2013 Pääposti, Taksa
Osanottajat Nimi Paikalla 22.5.2013 Laura Mäkilä, Arkea Tiina Ahola, Palmia Marko Kapanen, Heinon Tukku Ilari Paananen, Laurea Minna Mikkoa, HY/Ruralia Anu Arolaako, EkoCentria Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu
Luomukasvisten käyttöpotentiaalin toteutumisen pullonkaulojen ja ratkaisujen kartoitus Keväällä tehtiin selvitys kasvisten käyttöpotentiaalista ammattikeittiöissä (kts. seuraava dia). Arvoketjuryhmien keskustelussa potentiaalin toteutumisen esteiseksi nousivat erityisesti hinta, saatavuus ja kysynnän epävarmuus, mikä ei rohkaise tarvittaviin investointeihin ja pintaalojen lisäämiseen. Näiden esteiden poistamiseen haettiin apua käynnissä olevasta tutkimushankkeesta: Luomukasvisten jakelukanavat ja markkinamekanismit, jonka kansainvälisestä osasta Minna Mikkola Luomuinstituutista kertoi alustavia tuloksia. (esitys liitteenä) Koska jokaisessa maassa on oma kulttuuri, ei ole viisasta suoraan kopioida jonkin muun eurooppalaisen maan toimintatapaa esim. Suomeen. Silti voimme oppia jotain muiden malleista.
Käyttöpotentiaali kg/v* YHTEENSÄ 6 kuntaa TARVE KOKO MAASSA (kuuden keittiön kaikista aterioista 13 % kouluista ja päiväkodeista 22%) TOIVOTUIN JALOSTUSASTE KAALI YHTEENSÄ 147 570 1 135 120 KAALI PÄIVÄKODIT JA KOULUT 109 980 499 900 Keräkaali, lohko, ohut raaste PORKKANAN YHTEENSÄ** 274 220 2 109 360 PORKKANA PÄIVÄKODIT JA KOULUT 198 420 901 930 kuorittu, raaste SIPULI YHTEENSÄ 194 320 1 494 740 SIPULI PÄIVÄKODIT JA KOULUT 136 890 622 230 kuutio (pakaste) * Tämä käyttöpotentiaali perustuu kuuden ison kunnan arvioon tarpeesta, jos nykyisin tavanomaisena käytetyt tuotteet vaihdettaisiin luomuksi. ** Porkkana ei sisällä pakastettua porkkanaa
Keskustelua alustavista tuloksista: Keskustelussa tuli esille seuraavia näkökohtia: voitaisiinko julkisen sektorin toimintaan soveltaa erilaisia konsepteja? esim. lounasboeja (malli Tanskasta) -> tuottajalle edullinen yhteistyö -> laatu ei aina vastaa pyydettyä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota muuhunkin kuin hintaan -> tulisiko kehittää mieluummin esimerkiksi toimintamalleja muiden maiden pätevyyden ja osaamisen soveltaminen Suomessa hinta tulisi mieltää vain yhdeksi osaksi suurta kokonaisuutta voisiko julkinen sektori hankkia esim. sesonkituotteita nettikaupasta? Luomun tulisi olla tulevaisuudessa mukana normaalissa markkinataloudessa. Ei riitä, että luomu on hankittavissa vain erikoiskaupasta tai nettikaupasta. Markkinoiden kasvun edistämistä tulee tarkastella ketjun kaikkien osapuolten osalta. Tulisi tarkastella, miten luomutuotteet saadaan mahdolliseksi jokapäiväiseen tukkutoimintaan -> onko ratkaisu Kumppanuudessa/yhteistyösopimuksissa? Onko luomun korkeampi hinta kuinka oikeutettu?
Ruokalistasuunnittelulla luomun kustannukset kuriin Ilari Paananen Laureasta esitteli alustavat tulokset siitä, mikä merkitys ruokalistasuunnittelulla on luomun kustannuksiin. laskelmat oli tehty 6 viikon kiertävään ruokalistaan (todellinen ruokalista saatu 1 toimijalta) Laskelmista oli tehty 3 erilaista versiota, joissa versioihin 2 ja 3 oli lisätty kasvis- ja kalavaihtoehtoja sekä luomun määrää. alkutilanne tehty alkuperäiseen, tavanomaiseen ruokalistaan Laskelmien mukaan hintaero eri vaihtoehtojen välillä oli yllättävän pieni. Laskennassa oli käytetty luomutuotteiden ovh -hintoja hintavertailussa tulisi katsoa tuotteen käyttöhintaa ei niinkään ostohintaa Laskelmiin tulee lisätä vaihtoehto, jossa alkuperäiseen ruokalistaan vaan vaihdetaan tietyt tuotteet luomuksi.
Jatkotoimet Ilari esittelee lopulliset tulokset Ateria-tapahtumassa. Näiden laskelmien pohjalta haarukoidaan luomukasvisten potentiaalin toteutumisen mahdollisuutta kasvisarvoketjuryhmän palaverissa 20.11. Samaan palaveriin toivotaan tuloksia Luomukasvisten jakelukanavat ja markkinamekanismit- hankkeen tuloksia kotimaasta, jossa myös ammattikeittiöt yhtenä jakelukanavana on otettu huomioon. Ilarin laskelma antaa nyt hyvää tietoa kuntapäättäjien motivoimiseen luomun käyttöön. Aineistosta tuotetaan esite/hand out. Seuraava palaveri ensi vuoden alussa ti 21.1.2014 klo 10-12