Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa niin oppimiseensa, suunnitteluun kuin tavoitteisiin Kuuntelee oppilasta ja ottaa oppilaat mukaan päätöksentekoon Moniammatillisuus ja oppilashuolto toimii
Kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky, -nopeus ja /tai -vaikeudet otetaan huomioon opetuksen yleistä järjestämistä koskevassa suunnittelussa.
Oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten turvaaminen saattaa edellyttää oppiaineksen eriyttämistä. Eriyttämisen tarkoituksena on huomioida yleisopetuksessa oppilaitten erilaisia oppimisedellytyksiä. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Opetusmenetelmät ja/tai materiaalit voivat olla myös eriytettyjä. Oppimisympäristöä voi muokata joustavasti mm. oppilaiden ryhmittelyllä ja istumisjärjestyksillä. Kaikessa opetuksessa pitäisi pyrkiä tarjoamaan oppilaalle mahdollisuuksia ymmärtää asia myös muun kuin kielen perusteella
Ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Kolme keskeistä ulottuvuutta laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun Opetuksessa käytetään erilaisiin oppimistehtäviin ja tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita.
(Kuvio: Machnaik & Reed 2003; alkup. Schumm, Vaughn & Leavell 1994) Eriyttäminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää, havainnollistamistapaa, tai osaamisen osoittamistapaa muutetaan
Mitä oppilas oppii? Kuinka oppilas oppii? Kuinka oppilas osoittaa oppimisensa? Onko opetus oikealla tasolla? Onko opetus mielenkiintoista? Sopiiko opetusmenetelmä oppilaalle? Kasvatusväline Vaatii oppilaantuntemusta, Viestii syvempää ajatusta, kohtaamista Vaatii sitoutumista pidemmäksi ajaksi Kuuluu koko koulun toimintasuunnitelmaan ja toimintakulttuuriin Keskusteluja oppilaan kanssa
1. opettaja 2. opetussuunnitelma 3. oppilas 4. opetus 5. arviointi Rock, Gregg, Ellis ja Gable (2008) - laadullisesti - määrällisesti - ajallisesti: esim.eritasoiset tekstit, tiivistelmät, alleviivaukset,ohjeistaminen eri tavoin,eritasoiset läksyt/tuntitehtävät, kokeiden jakaminen osiin,osaamisen ilmaiseminen vaikka suullisesti, erilaiset ryhmittelyt, istumapaikka, enemmän aikaa...jne.
Voit jakaa oppilaita ryhmiin oppimisvalmiuksien ja oppimistyylien perusteella: satunnaisesti tai jatkuvasti rinnakkaisluokkien kesken samanaikaisesti pienryhmiin tai suurryhmiin opettajien vahvuuksien mukaan ERIYTTÄMINEN EI OLE vain eroavuuksien tunnistamista ei tapahdu itsestään ei ole tapahtuma ei tuomitse koko luokan yhteistä toimintaa ei kyseenalaista opettajan jo käytössä olevia opetusmenetelmiä ei ole jämähtänyt menetelmä, jota sovelletaan kaikissa olosuhteissa ei ole opetuksen räätälöimistä jokaiselle oppilaalle erikseen ei ole kiertoilmaus tasoryhmille (mm. Tomlinson & Stricland, 2005; Marita Mäkinen 2009
Tehtävillä eriyttäminen Reitittäminen Pysäkkityöskentely Tehtäväanalyysi Yksilölliset oppimistavoitteet. Oppilaan harrastuksia tai kiinnostumisen kohteita voi hyödyntää eriyttämisessä. Projektityöskentely Yhteistoiminnallinen oppiminen Tunnin päättäminen. Mistä aloitan?
1. Mitkä tekijät tukevat ja mahdollistavat tai vastaavasti hidastavat ja ovat estävinä opettajia toteuttamasta eriyttämistä luokassaan? 2. Millaisella käytännön toiminnalla saat yksilöllistä tietoa oppijoiden erilaisista oppimistyyleistä ja -tarpeista? 3. Mitkä ovat ne oppilaiden tarpeet jolloin meidän tulisi eriyttää opetusta ja milloin eriyttäminen on mielestäsi tarpeen? 4. Millainen oppimisympäristö tukee eriyttämistä; tarkoittaen luokkahuonejärjestelyt kaikkineen (sisustus, istumajärjestys, tilankäyttö jne.) 5. Millaisia eriyttämisen tapoja olette itse käyttäneet tai käytännössä havainneet? Ovatko ne olleet toimivia? Vapaaehtoisuus, alhaalta ylös ja ylhäältä alas (aito kiinnostus) Selkeä kytkös olemassa oleviin ja todettuihin asioihin, koulun arkeen Vastuun ja vallan delegointi Osallisuus (suunnittelu toteutus - arviointi) Jatkuva informointi (säännöllinen palaute) Epävirallisen organisaation ja alakulttuurien huomioiminen Pienten askelten realismi Vastustuksen huomioiminen ja kohtaaminen Epäonnistumisten hyödyntäminen (oppiva organisaatio) Arto Willman (2001)