MUISTIO 17.4.2014 PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN KOULUTILAISUUS 2 Aika: Perjantai 4.4.2014 kello 18.00 20.50 Paikka: Korkeaojan koulu (os. Kullaantie 690, Kokemäki) Tarkoitettu: Erityisesti Korkeaojan ja Lähteenmäen koulujen koululaisille, koululaisten vanhemmille, henkilökunnalle ja alueiden asukkaille Läsnä: Noin 50 osallistujaa Kaupungin edustajat: Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Hinkkanen (tilaisuuden puheenjohtaja), sivistysjohtaja Leena Aalto-Setälä ja kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisala. Muistion kokoaja: konsultti Antti Pieviläinen Muistion tarkoitus: Kerätä tilaisuudessa esille tulleita kysymyksiä ja sekä tilaisuudessa annettuja/tilaisuuden jälkeen täydennettyjä vastauksia yhteen erilaisista selvitykseen liittyvistä aiheista. Kysymysluettelo ei ole välttämättä täydellinen, koska osa kysymyksistä ei liittynyt selvitykseen tai niitä ei keskustelun hetkittäisestä hektisyydestä johtuen saatu kirjattua ylös. Tilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja kaupungin edustajien vastaukset niihin: Kysymys 1: Ovatko selvityksessä käytetyt tilastot ja niiden taustadata nähtävissä jossakin, jos haluan tutustua niihin tarkemmin? Vastaus: Selvityksessä käytetyt tilastot on laadittu pääasiassa Tilastokeskuksen sivuilla avoimesti saatavilla olevien tietokantojen pohjalta. Tärkeimpiä yksittäisiä tilastoja ovat olleet vuosittain laadittava Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto sekä toistaiseksi kolmen vuoden välein julkistettu Väestöennuste. Lähtökohtaisesti selvityksessä käytetty tausta-aineisto pyritään julkaisemaan mahdollisimman kattavasti. (JM) Kysymys 2: Väestöennusteessa työikäisten määrä näyttäisi laskevan, mutta lasten määrä pysyisi jokseenkin ennallaan. Miten tämä on mahdollista? Vastaus: Tilastokeskuksen ennusteessa työikäisten määrän lasku on erityisen voimakasta yli 45-vuotiaiden osalta, joka selittänee asiaa. Tilastokeskus ottaa väestöennusteiden laadinnassa huomioon kattavasti eri seikkoja. Aiheeseen ja esimerkiksi tilaston laatu- ja menetelmäselosteisiin voi tutustua tarkemmin
Tilastokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html. (JM) Kysymys 3: Pitääkö Tilastokeskuksen väestöennuste paikkaansa esim. Korkeaojan alueella? Tällä alueella asuu paljon työssäkäyviä ja työikäisiä. Vastaus: Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat yleisesti ottaen hyvin luotettavia, jonka osoittaa myös keskuksen nettisivuilta löytyvä vertailu. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Toisin sanoen ennusteet pohjaavat vahvasti niihin trendeihin, mitä kunkin kunnan osalta on historiallisesti tapahtunut. Tilastokeskus ei laadi Kokemäelle ennusteita kaupunginosakohtaisesti. Korkeaojan kaltaisten pienten kaupunginosien/kylien osalta on hyvin hankala tehdä yksityiskohtaisia, luotettavia ennusteita. Sen sijaan kuntatasolla voidaan väestökehitystä ennustaa hyvinkin luotettavasti, kuten edellä on todettu. (JM) Kysymys 4: Yleisökysymys: Mikä on väestöennusteesta tehtävä johtopäätös poliittisen päätöksenteon näkökulmasta? Ilmeisesti ainakin nuukasti pitää elää, kun veronmaksukyvyn kehitys ei näytä hyvältä. Toisaalta työikäisen väestön asumisesta ja sen saamisesta tulee pitää erityisen hyvää huolta, jotta Kokemäen ikärakenne ei entisestään huonontuisi. Nämä molemmat asiat ja näkökulmat tulee ottaa huomioon kouluverkkoasiassa. Vastaus: Erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena tapahtuva kokemäkeläisten palvelutarpeiden huomattava kasvu, jo käynnissä oleva ja kiihtyväksi ennakoitu eduskunnan vetäytyminen lakisääteisten palvelujen rahoitusvastuusta (=valtionosuuksien leikkaukset) sekä kunnille asetetut ja asetettavat uudet velvoitteet ovat ajamassa Kokemäen kaupungin taloudellisen tilanteen hyvin kireäksi. Kaupungin talous tulee ennusteiden mukaan tulevina vuosina kiristymään vielä nykyisestäkin huomattavasti. Siksi selvityksessä on keskitytty ennen kaikkea taloudellisten näkökulmien tarkasteluun ja eri vaihtoehtojen taloudellisiin vaikutuksiin. Poliittisen päätöksenteon arvioitavaksi jää se, mille palvelutuotannon osa-alueille Kokemäellä halutaan tehostamistoimenpiteet kohdistaa. Historiallisesti Suomessa on kouluverkkokysymyksissä asetettu perinteisesti vastakkain tilat ja opetuksen laatu (erityisesti ryhmäkoot). (JM) Kysymys 5: Kun tehdään koulukohtaisia päätöksiä selvityksen pohjalta, niin otetaanko selvityksessä huomioon alueittainen ikärakenne? Esimerkiksi postinumerojen pohjalta voitaisiin tehdä tarkempia aluekohtaisia ennusteita. Vastaus: Perusopetuksen palvelutuotannon järjestämistä tarkastellaan lähtökohtaisesti kaupunkikokonaisuuden näkökulmasta. Eri vaihtoehtoja punnittaessa käytetään kaupungin laatimia koulukohtaisia oppilasennusteita, jotka selvityksessä tulevat yltämään vuoteen 2020 saakka. Oppilasennusteiden
lisäksi ei kuitenkaan ole saatavissa muuta riittävän luotettavaa alueellista ennustetta. Edes oppilasennuste ei ole tieteellinen ennuste, vaan perustuu sinänsä mekaaniseen laskentaan. Myöskään Tilastokeskus ei laadi Kokemäelle kaupunginosa-/kyläkohtaisia väestöennusteita. Tällaisia ennusteita ei tulla em. seikkojen vuoksi myöskään kouluverkkoselvitystä varten laatimaan. Ajatus sinänsä on mielenkiintoinen, mutta esitetyn kaltaisen ennusteen laatimiseen sisältyisi huomattavia epävarmuustekijöitä (etenkin jos se pyrittäisiin tekemään esimerkiksi vuotta 2020 pidemmälle), eikä sitä olisi pidettävänä luotettavana. (JM) Kysymys 6: Kuka on päättänyt palveluverkkoselvityksen toimeksiannosta? Vastaus: Kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 75 päättänyt, että vuoden 2014 aikana Kokemäellä tehdään kouluverkkoselvitys. Kuten yleensäkin tämän kaltaisissa valmisteluasioissa, selvityksen sisällön rajauksiin liittyvät valinnat on tehty tavanomaisena virkatyönä. Lisäksi rajausvalinnoille on haettu ja saatu poliittista ohjausta kaupunginhallituksen iltakoulussa 17.2.2014. Kouluverkkoselvittäjän työtä ohjaavat viranhaltijakunnasta kaupunginjohtaja ja sivistysjohtaja. (JM) Kysymys 7: Aiemmin kritisoimaani kaupungin investointitahtiin vastattiin, että investointien avulla käyttökuluja saadaan laskettua. Eikö kova investointitahti entisestään lisää kunnan menoja ja vaikeuta selviytymistä tulevina vuosina? Vastaus: Kysymys on hyvä, mutta asetelma sinänsä ongelmallinen. On totta, että koska Kokemäki joutuu rahoittamaan investointinsa lainarahalla, nostavat lainanlyhennykset myös kaupungin menoja sinä aikana, kun lainaa lyhennetään. Palveluverkon tarkastelun tavoitteena on selvittää millaisella palveluverkolla kaupunki voi ylipäätään tarjota perusopetusta tulevaisuudessa. Verkon ylläpito vaatii investointeja (=lisälainanottoa). Mikäli koko verkkoa ylläpidetään, vaaditaan investointeja kaikkiin verkon osiin (=kiinteistöihin). Mikäli verkkoa ei supistettaisi, täytyy kaikkia kiinteistöjä pitää asianmukaisessa kunnossa eikä säästöjä synny myöskään käyttömenoista. Mahdollisella verkon supistamisella saadaan laskettua investointimenoja sekä käyttömenoja. Näillä supistamisilla pyritään turvaamaan jäljelle jäävän verkon kohtuullisen tasoinen ylläpito ja palveluntuotanto. (JM) Kysymys 8: Aikaisempiin palveluverkon supistamispäätöksiin viitaten kysyisin, kuinka tällöin lakkauttamisesta koituneet säästölaskelmat ovat toteutuneet? Tuolloin tehtyjen säästöolettamien pohjalta pitäisi katsoa, kuinka hyvin nämä arviot ovat toteutuneet. Arviot esimerkiksi Korkeaojan lakkauttamisesta ovat olleet varsin optimistisia. Aiotaanko selvitykseen ottaa tarkastelua siitä, miten aiemmat arviot säästöistä ovat toteutuneet. Vastaus: Säästölaskelmat ovat toteutuneet, sillä säästölaskelmissa pääosa säästöistä on seurausta henkilöstökulujen vähenemisestä (opettajien ja muun
henkilökunnan lukumäärä, joka on vähentynyt lakkautetun koulun henkilökuntamäärän osalta) sekä kiinteistökulujen poistumisesta (kaikki lakkautettujen koulujen kiinteistöt on myyty). Tarve aiempiin palveluverkon muutoksiin on syntynyt siitä, että kasvatus- ja opetuslautakunnalle annetut talousarvioraamit ovat olleet niin tiukat, että niihin on ollut mahdotonta päästä ilman merkittäviä muutoksia toiminnassa. Selvityksessä ei tarkastella aiempien säästöodotusten toteutumista, koska selvityksen tehtävänä on lähtökohtaisesti katsoa tulevaisuuteen. (LA-S) Kysymys 9: Vuoden 2025 tarkastelupiste (kaupungin talouden kestävyyslaskelmissa) laittaa pohtimaan, että minkä takia Kokemäellä ei keskustella yhden koulun mallista? Kun tilanne on näin tiukka ja tilastotiede ei puolla muita malleja kuin yhden koulun mallista ja kyse on myös tasa-arvosta. Lähellä Tulkkilaa on kouluja, jotka saavat lisää elinaikaa, mutta kauempana olevien koulujen tulevaisuus vaakalaudalla. Täytyisi keskustella raa asti myös melko radikaaleista vaihtoehdoista. Vastaus: Kokemäellä on syytä keskustella kaikista malleista, ja juuri tätä keskustelua varten laaditaan parhaillaan palveluverkkoselvitystä. (JM) Kysymys 10: Löytyykö tutkimustietoa siitä millaisia vaikutuksia erityisoppilaiden opetuksella rauhallisemmassa ympäristössä? Nämä asiat ovat poliittisia päätöksiä ja pohdittavaksi voisi laittaa, että mitä jos esimerkiksi Korkeaojan kouluun sijoitettaisiin suurempi erityisopetuksen ryhmä? Tällöin myös erityisopettajan palkkaaminen ei olisi enää niin kallista. Vastaus: Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnistä löytyy kirjallisuutta eri lähtökohdista. Kysymyksessä otettiin esille rauhallisempi ympäristö, Kokemäen kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan tavoitteena on opetusryhmien pitäminen toiminnallisesti hyvän kokoisina ja näin taata oppilaille hyvä mahdollisuus oppimiseen eri kokoisissa kouluissa. Integraatiota toteutetaan kaikissa kouluissa, mutta pienryhmän oppilaiden kohdalla mahdollisuus monipuoliseen integraatioon toteutuu parhaiten isompien yksikköjen yhteydessä. (LA-S) Kysymys 11: Saako koulujen kuntokartoituksen taustamateriaalia ja tarkempaa tietoa nähtäväksi? Vastaus: Tilahallintoa vetävä rakennusinsinööri Jari Ruponen esittelee tarpeen mukaan halukkaille kuntokartoituksen taustalla olevia seikkoja. (JR) Kysymys 12: Onko kuntokartoituksen tehnyt vain yksi ihminen, joka on vain kiertänyt kiinteistöt ja katsonut ne? Vastaus: Kuntokartoituksen tekee tyypillisesti tilahallinnon edustaja, näin myös Kokemäellä. Kuntokartoitus on silmämääräinen arvio, jota täydennetään tilahallintoon vuosien varrella kertyneellä tiedolla ja kokemuksella kiinteistöstä. On kuitenkin tärkeää, ettei kysyjä sekoita kuntokartoitusta ja kuntoarviota
keskenään. Kuntokartoitusta huomattavasti yksityiskohtaisempi kuntoarvio tehdään vasta, kun kiinteistölle suunnitellut toimenpiteet ovat konkretisoitumassa esimerkiksi talousarvioon suunniteltujen määrärahavarausten esitysten yhteydessä. (JR) Kysymys 13: Ilmastointiin ollaan aina Korkeaojalla oltu tyytyväisiä ja esimerkiksi ilmastointi on pelannut aina hyvin. Tuntuu keksityltä syyltä, että (investointiarvioiden mukaan) ilmastointi pitäisi uusia. Miksi ilmastointia esitetään uusittavaksi? Vastaus: Koulurakennusten peruskorjausten yhteydessä rakennukset varustetaan rakennusmääräysten mukaisella, nykyaikaisella koneellisella ilmanvaihdolla. (JR) Kysymys 14: Ottaako kouluverkkoselvitys huomioon sitä, että voidaan tehdä erilaisia arvovalintoja ja toteuttaa rakennusten remontointeja sen mukaan? Investointitarpeiden arvioinnissa on mielestäni virheellisyyttä siinä mielessä, että vanhan rakennuksen kunnostamisessa ei välttämättä tarvitse noudattaa uudelle rakennukselle asetettuja vaatimuksia, jolloin arvioidut kustannukset eivät ole niin suuret kuin mitä on sanottu. Voidaan tehdä arvovalintoja, eli ei tarvitse lähteä tekemään uuden rakennuksen rakentamisen mukaisella tavalla saneerausta. Jos korkeaojalaisille riittää alemmat tasot, niin miksi niihin ei voitaisi tyytyä? Vastaus: Rakennuksen peruskorjaustarpeeseen vaikuttavat rakennukset ikä, aiempi kunnossapitohistoria ja yleinen kunto. Peruskorjauksen tehtävänä on saattaa rakennus nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon. Tämä on lähtökohta myös suunnitelluille peruskorjauksille. Rakennusmääräyskokoelmasta löytyy hyvin paljon määritteitä rakennuksille. Rakennusmääräyskokoelma löytyy Ympäristöministeriön verkkosivuilta. (JR) Kysymys 15: En usko, että mikään lainsäädäntö estää sitä, etteikö Korkeaojalla voitaisi tehdä pientä pintaremonttia ja jatkaa näissä tiloissa, mikäli niissä ei ole terveyteen tai turvallisuuteen liittyviä riskejä. Estääkö? Vastaus: Myös kaupungin käsitys on se, ettei mikään laki estä pintaremontin tekemistä. (JR) Kysymys 16: Onko lukion tulevaisuutta Kokemäellä pohdittu kouluverkkoselvityksessä ja tilaratkaisuja arvioitaessa? Entä jos lukio ei säily jatkossa Kokemäellä? Vastaus: Lukion tulevaisuutta ei tarkastella palveluverkkoselvityksessä. Kokemäen kaupungin yksi strateginen painopiste on lukion säilyminen paikkakunnalla ja sen eteen tehdään jatkossakin töitä. (LA-S) Kysymys 17: Tulkkilan kouluhankkeessa varautuminen 3-sarjaisuuteen ajateltiin mielestäni tehtäväksi siten, että varaudutaan jatkamaan
nykyisellä kouluverkolla ja kenties tulevaisuudessa voitaisiin sitten hallitusti siirtyä muihin vaihtoehtoihin. Onko siinä taloudellista järkeä, että mahdollisesti vain 2-sarjaisen määrän oppilaita omaava Tulkkilan koulu toimisi 3-sarjaiselle koululle saneeratuissa tiloissa? Tällöin myöskään Peipohjan koulun remontoimiseen ei jäisi rahaa. Vastaus: Kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 75 päättänyt, että Tulkkilan koulun tilat remontoidaan siten, että koulu voi toimia kolmisarjaisena. Tämä mahdollistaa useamman koulun yhdistämisen keskuskouluun. Hankesuunnitelma on laadittu niin, että koulu voi toimia järkevästi suunnitelluissa tiloissa kolmisarjaisena sekä myös kaksisarjaisena, missä tapauksessa peruskorjauksesta jää pois punainen koulu. (LA-S) Kysymys 18: Onko Museovirasto puuttunut suunnitelmiin Tulkkilan koulun liikuntasalin muuttamista luokkatiloiksi tai muuhun kuin liikuntatarkoitukseen? Vastaus: Museovirasto (Satakunnan Museo) ei antamassaan lausunnossa ota kantaa salin käyttötarkoitukseen. Kts. vastaus koulutilaisuuden 1 muistiosta 3.4., kysymys/vastaus nro 5. (LA-S) Kysymys 19: Miten esimerkiksi Korkeaojan koulun lakkauttaminen vaikuttaisi päivähoidon järjestämiseen? Vastaus: Päivähoitoon haetaan ratkaisuja perheiden tarpeiden mukaisesti kuten tehdään tälläkin hetkellä. Selvityksessä asiaan otetaan kanta, mikäli siinä päädytään esittämään palveluverkon supistamista Korkeaojalla. (LA-S) Kysymys 20: Käymme Porissa töissä, miksi jäisimme Kokemäelle asumaan, jos täältä viedään esimerkiksi koulut? Vastaus: Asuinpaikan valinta on jokaisen kaupunkilaisen henkilökohtainen asia. (LA-S) Kysymys 21: Selvitetäänkö ja arvioidaanko palveluverkkoselvityksessä ja koulujen muuta (kuin opetus-) käyttöä ja sen tärkeyttä esim. mielenterveyden kannalta? Vastaus: Ei selvitetä tai arvioida. (JM) Nimilyhenteet: JM = Jarno Moisala, JR = Jari Ruponen, LA-S = Leena Aalto-Setälä.