Miksi ja miten suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat? Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS 30.1.2014
http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi
OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Suomalainen koulutuksen ohjausjärjestelmä PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAT OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LAIT, ASETUKSET
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Paikalliset tarpeet Laatukriteerit ja linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus
Muutoksia lainsäädäntöön Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012 Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten perusopetusta varten Perusopetuksen tuntijako oppivelvollisia ja aikuisia varten annettiin tuntijaolla säädellään vähimmäistuntimäärän (222 vuosiviikkotuntia) jakautuminen eri oppiaineisiin Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012 Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuvat Perusopetuslain muutokset Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen 30.12.2013 Opiskeluhuoltolaki 30.12.2013
Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäistuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuvat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Nykyinen 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 Opetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään tarjota enemmän opetusta, mutta ei voi alittaa tässä määriteltyä vähimmäistuntimäärää.
Valtioneuvoston asetus 422/2012 Tavoitteet 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Ø Ø Ø Ø Ø Perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen Oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen ja oppiainerajat ylittävän osaamisen tärkeys Demokraattiseen yhteiskuntaan kasvattaminen (yhteiskunnallinen kasvatus, arvokasvatus) Ympäristökasvatuksen vahvistaminen Koulutuksellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen
Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012) Tuntijako Nivelvaiheet 2. ja 6. ja 9. luokan lopussa Lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen Uskonnon ja oppilaalle valinnaisten tuntien määrä vähenee Ympäristöoppi integroituna kokonaisuutena 6. luokan loppuun asti Käsityö osana taide- ja taitoaineiden ryhmää Kielenopetuksen painopistettä alemmille luokille
UUDISTUVAT OPETUSSUUNNITELMAT Yleissivistävä koulutus Esiopetus x Perusopetukseen valmistava opetus (uudistettu 2009) Perusopetus x Lisäopetus x Aikuisten perusopetus x Lukiokoulutukseen valmistava koulutus x Lukiokoulutus Aikuisten lukiokoulutus Taiteen perusopetus
Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen
Perusopetuksella on Suomessa hyvät peruspilarit
Mihin perusopetuksessa pyritään? Perusopetuslaki 2 Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
Miten perusopetus tulee järjestää? Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
Opetussuunnitelma oppilaan oikeutena Perusopetuslaki 30 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Miksi muutosta tarvitaan?
Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen monimuotoisuus Väestö Lasten ja nuorten kasvuympäristö Koulu
Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
Muutos antaa mahdollisuuden miettiä työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Pohdittavaa Mikä on koulun ja muuttuvan yhteiskunnan suhde? Mikä on koulun kasvatusvastuu? Mikä on koulussa tapahtuvan oppimisen ja muualla tapahtuvan oppimisen suhde? Miten koulu voisi olla oppimiseen innostava paikka, jossa oppilaat voivat myös tuntea olonsa hyväksi ja viihtyä? Mihin suuntaan oppimistulokset kehittyvät millaista osaamista koulu tuottaa? Onko oppiminen yhä yksilösuoritus vai voisiko se olla enemmän joukkuelaji? Mitä opettajan työ oikeastaan on? Millaista yhteistyötä tarvitaan?
Miksi uudistumista tarvitaan? Miksi? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä Mitä? Miten? Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen ja sivistyksen sisältö muuttuu Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria on tarpeen pohtia
Opetussuunnitelman perusteiden laadinta OPS2016
Perusteiden laadintaprosessia ohjaavat periaatteet Normiperustaisuus Sitoutuminen työtä ohjaaviin suomalaisen yhteiskunnan normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin Tietoperustaisuus Huolellinen paneutuminen tutkimus- ja arviointitietoon sekä kehittämishankkeista ja koulun arjesta saatuihin kokemuksiin Tulevaisuuteen suuntautuminen Ratkaisujen pohdinta tulevaisuusnäkökulmasta, tiedon hakeminen mahdollisista tulevaisuuksista (ks. ebarometri.fi) Suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus Koko työprosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa, tavoitteen pitäminen kirkkaana
Perusteiden laadintaprosessia ohjaavat periaatteet Yhdessä tekeminen Perusteiden laadinta monialaisissa, erilaisia näkemyksiä edustavissa ryhmissä, laajapohjainen ohjausryhmä, jatkuva yhteydenpito eri tahoihin Kuunteleminen ja avoimuus Perusteluonnosten avaaminen kommentointia varten, palautteen aktiivinen hakeminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen Kunnioitus Arjen kokemuksen kuuleminen, erilaisten näkemysten pohdinta ja vuoropuhelu, paikallisen valmistautumisen ja opetussuunnitelmatyön vahva tukeminen
Perustetyöhön voi vaikuttaa Opetushallitus pyytää opetuksen järjestäjiltä palautteen esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteista ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista Esiopetus loppukevät 2014 Perusopetus ja lisäopetus alkusyksy 2014
Uudistustyön suunta
Opetussuunnitelmatyön keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatus- ja opetustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle
Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan
Mikä muuttuu? Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan arvoperusta ja tehtävä Oppimisen ja osaamisen määrittely oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen osaaminen Tapa toimia Toimintakulttuuri ja kouluntyön käytännön järjestäminen Perusopetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen Vuosiluokkakokonaisuudet, monialaiset oppimiskokonaisuudet
Arvoperusta perusteluonnoksessa Neljä peruspilaria: Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys ja demokratia Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Perusteluonnos 24.1.2014
Perusopetuksen tehtävä perusteluonnoksessa Kasvatus- ja opetustehtävä, sivistystehtävä Osa koulutusjatkumoa, yleissivistyksen perusta Valmiudet koko ikäluokalle toisen asteen opintoihin Valmius muuttuvassa maailmassa elämiseen
Oppimiskäsitys perusteluonnoksessa mikä korostuu? Yhdessä tekeminen Tunteiden ja kokemusten merkitys - oppimisen ilo Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys Taitojen merkitys Kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta Tavoitteiden asettaminen ja oman työn suunnittelu ja arviointi Kannustavan ja ohjaavan palautteen merkitys
Oppimisympäristöjen ajatteleminen uudelleen Ympäristöjen monipuolisuus sekä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen Koulussa ja sen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kietoutuminen yhteen Yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen Mahdollisuus osallistumineen, vaikuttamiseen ja tekemiseen Turvallisuuteen, esteettömyyteen ja esteettisyyteen liittyvät näkökulmat
Työtapojen valinnan lähtökohdat Lähtökohtana oppimiskäsitys ja tavoitteet Laaja-alaisen osaamisen edistäminen Motivaation vahvistaminen Eriyttäminen ja työtapojen valinta Eheyttäminen ja työtapojen valinta Yhteisöllisen oppimisen tukeminen Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Osallistuminen ja vaiku4aminen Aja4elu ja oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huoleh+minen ja arjen taidot Kul4uurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Työelämä- taidot ja yri4äjyys Monilukutaito Perusteluonnos 24.1.2014 Tieto- ja vies+ntä- teknologinen osaaminen
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Paikallinen Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Monialaiset oppimiskokonaisuudet Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä
Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta ehey4äviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Uudistumisen tärkeys, onnistumisen edellytykset ja haasteet Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön merkitys hyvinvointi oppimisen edellytyksenä Oppilaiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppiminen ja osaaminen
Paikallisen opetussuunnitelman ja ops-työn merkitys
Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman asema on määritelty laissa PL 3 Opetuksen järjestämisen perusteet Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. PL 14 Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvosto päättää (tuntijako) Opetushallitus päättää (opetussuunnitelman perusteet). PL 15 Opetussuunnitelma Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma.
Opetussuunnitelmatyön ytimessä Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdollisuus pohtia koulutyötä ja opetusta yhdessä ja organisoidusti: Missä ollaan nyt? Mistä halutaan pois? Mitä kohti halutaan mennä? Mitä pitäisi tehdä?
Unelma Oppimisen ilo voisi syntyä ihmettelystä 44
Se, mitä opiskeltaisiin, auttaisi ymmärtämään maailmaa ja itseä
MITÄ OPPILAAT SANOVAT? (palautetta 2012) Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.
Mitkä tärkeät asiat auttavat minua oppimaan ja viihtymään koulussa? Helsingin koulujen oppilaskuntien yhteisen arvokeskustelun tulos 2013 (550 oppilasta osallistui)
Paikallisesti ratkaistavia asioita Miten työ organisoidaan ja resursoidaan Miten yhteistyö rakennetaan miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen Miten oma toimintakulttuuri linjataan Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain
eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä
KIITOS! Lisätietoja: Opetussuunnitelmatyön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen irmeli.halinen@oph.fi