Tukea tarvitsevat oppilaat, tulevaisuuden taidot ja koulun toimintakulttuuri

Transkriptio

1 Tukea tarvitsevat oppilaat, tulevaisuuden taidot ja koulun toimintakulttuuri ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET PÄIVÄT Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

2 Tulevaisuuden taidot Tukea tarvitsevat Toimintakulttuurin muutos

3 Lähtökohtana Perusopetuslaki 2 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

4 Lähtökohtana Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

5 Ensimmäinen osa

6 Jokaisen oppilaan kasvun tukeminen Perusopetuslaki 2 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä

7 Kasvun lähtökohdat muotoutuvat lapsuudessa

8 Kasvua tukeva toimintakulttuuri? Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu kohtaaminen ja kohteleminen läsnäolo kuunteleminen ja arvostaminen tukeminen ja kannustaminen

9 Kasvua tukevan opetuksen järjestäminen Opetussuunnitelman perusteet, 2. luku Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset.

10 Mistä syntyvät hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edellytykset? Kouluyhteisön turvallisuudesta sekä kunnioittavasta, toisia arvostavasta ja ystävällisestä ilmapiiristä. Kun oppimisympäristön turvallisuutta tai kouluyhteisön jäsenten terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Sellaisista koulutyön rakenteista, sisällöistä ja toimintatavoista, jotka luovat mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Opetussuunnitelman perusteet, 2 luku

11 Toinen osa

12 Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen oppilaan tarpeen mukaan Perusopetuslaki 30 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

13 Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tuki Tuen tarvetta ilmenee joillakin oppilailla, ei välttämättä kaikilla Tuen tarve ilmenee eri oppilailla eri aikaan, oppimisen ja koulutyön eri alueilla Tuen tarpeen ilmeneminen pitää huomata Tuen tarpeeseen pitää kyetä vastaamaan heti kun tarvetta ilmenee Tuen tarpeeseen vastataan erilaisin keinoin, intensiteetiltään erilaisella tuella

14 ISKE-verkoston kokemuksia Itä-Suomen yliopisto, NMI, 6 kuntaa, 49 koulua Kolmiportainen tuki yleisopetuksen ja erityisopetuksen sijaan Tukea on annettava oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena Oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen asiantuntijuus on opettajilla Suunnittelu ja päätösten tekeminen moniammatillistuu opetustoimessa Professori Hannu Savolainen

15 Opettajien minäpystyvyys asennoitumisen selittäjänä Käyttäytymisen hallinta Yhteistyötaidot Inklusiivinen pedagogiikka β=.11 β =.32 n.s. Asennoituminen Inkluusiota kohtaan: Asenteet Huolenaiheet Tunteet R 2 =.17 Kun otetaan huomioon kaikkien osa-alueiden yhteys yhtä aikaa merkittävimmäksi asenteiden selittäjäksi nousevat Yhteistyötaidot Hannu Savolainen, Petra Engelbrecht, Mirna Nel, and Olli-Pekka Malinen (submitted) Understanding teachers' attitudes and self efficacy in inclusive education: implications for pre-service and in-service teacher education 15

16 Lesson from Special Education in Finland Report prepared for SITRA 2010 Tunnusomaista suomalaiselle toimintamallille on yhteistyön hyödyntäminen prosesseissa, joille on määritelty selkeä tavoite ja toimintatapa. Yhteistyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä myös siinä mielessä, että tehdyt suunnitelmat ja ratkaisut tulee arvioida tietyn ajan kuluttua ja siltä pohjalta ratkaista yhdessä, miten edetään. Osa-aikaisella erityisopetuksella on merkittävä myönteinen vaikutus oppimistuloksiin.

17 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen perustana on opetuksen kehittäminen Uudistuksen onnistumiseen vaikuttaa, miten hyvin tuen antamisen ajatus ja yleisen tuen käytänteet saadaan osaksi kaikkea opetusta (ISKE hanke) Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 4. luku)

18 Kolmiportainen tuki on keino 3 :n tavoitteen saavuttamiseen Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

19 Kysymys on hyvästä koulunpidosta

20 Kolmas osa

21 Tulevaisuuteen kasvattaminen Perusopetuslaki 2 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

22 Millaiseen ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen? Mitä tietoja ja taitoja?

23 Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia? Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?

24 Toimintaympäristöä muuttavat tekijät Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö Globalisaatio Teknologian kehitys Tiedon määrän ja luonteen muutos Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset

25 Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja

26 Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus Alueellisten erojen kasvu Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus Työn luonteen muutos, työvoiman liikkuvuus Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja kulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä

27 Teknologian ja median kehitys Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle Maailmanlaajuinen, nopea kommunikaatio ja mahdollisuus toimintojen hajauttamiseen, mediaympäristön muutos Teknologian kehitys on vasta alussa Teknologia sulautuu osaksi kaikkea arjen toimintaa Teknologia luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa

28 Tiedon määrän ja luonteen muutos Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme Tiedon valtava määrä Tiedon kompleksisuus ja visuaalisuus Tiedon syntyminen verkostoissa Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa (valikointi, analysointi, arviointi, synteesien ja johtopäätösten tekeminen), kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia

29 Lasten läheisen kasvuympäristön muutokset Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Aikuisuuden mallit Hoivasuhteiden katkeaminen, perheiden ongelmat, köyhyys Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen

30 Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti, teknologia muistaa puolestamme, me tiedämme yhdessä toisten kanssa Oleminen identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutokset ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

31 Millaisia tietoja ja taitoja?

32 Kompetenssi laaja-alainen taito Kompetenssi sisältää asiaan liittyvät - arvot - asenteet - tiedot - taidot - kyvyn toimia ja käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla Esimerkkinä hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi.

33 Tulevaisuuden taidot Osallistumisen ja vaikuttamisen Ajattelun ja taidot ongelmanratkaisun Työskentelyn ja taidot vuorovaikutuksen taidot Ilmaisun ja käden taidot taidot Itsetuntemuksen taidot ja vastuullisuuden taidot Opetussuunnitelman perusteet Opetusmenetelmät ja työtavat

34 Keskeiset taidot yksilön kehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Identiteetti ja itsensä ilmaisu

35 Miten opetuksessa voi edistää tulevaisuuden taitoja? Miten juuri tässä opetustilanteessa ja koulutyössä kokonaisuutena vahvistan oppilaan itsetuntemusta ja kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään? lisään oppilaitteni mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa? keskityn harjaannuttamaan tiettyä perustietoa ja -taitoa ja sen yhteydessä edistän erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja? autan oppilaitani suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään ratkaisuja sen hyväksi?

36 Perusopetuksen vahvuudet opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden arvioimina yli 80 % noin 40 % noin 30 % noin 20 % noin 10 % alle 10 % Perustietojen ja taitojen hallinta Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu Luovuus, omaperäisyys OPH seurantaraportti 2008

37 Perusopetuksen tärkeimmät kehittämistarpeet opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden arvioimina yli 50 % noin 40 % yli 30 % noin 30 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen yli oppiainerajojen Luovuus, omaperäisyys Yhteisössä elämisen ja yhdessä työskentelyn taidot Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät taidot Arvot, eettisyys, vastuullisuus 20 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta alle 5 % Perustietojen ja taitojen hallinta OPH seurantaraportti 2008

38 Millaisena koulu näyttäytyy oppilaille? Miksi on niin kiire? Saanko minä tehdä työni loppuun? Kuka auttaa, jos en osaa? Kuunteleeko kukaan minua, onko kukaan minusta aidosti kiinnostunut? Mistä minä saisin kavereita? Miksi opittavaa on niin paljon, mitä minä näillä tiedoilla teen? Miksi matikan tunnilla puhutaan eläinlajeista sehän on biologiaa? Miksi pitää olla niin paljon paikoillaan? Miksi ei voisi olla enemmän tekemistä? Miksi ruokaa ei saisi syödä rauhassa, miksi se ei voi olla parempaa? Miksi käytävällä ei voisi olla sohvia?

39 LOPUKSI

40 Mitkä tekijät ovat yhteydessä oppimiseen ja motivaatioon esiopetuksessa ja koulussa? RAKENNE Mitä? Kuka? Missä? PROSESSI Miten? Lasten akateeminen oppiminen & sosiaalinen kehitys Marja-Kristiina Lerkkanen 2011

41 Oppimiseen ja motivaation vaikuttavat sekä rakenteelliset tekijät että prosessitekijät Rakenteellisia tekijöitä ovat mm. oppilaitten määrä/aikuisten määrä opetusryhmässä opettajan koulutustaso materiaalien laatu ja määrä fyysisen ympäristön soveltuvuus, virikkeellisyys ja turvallisuus opetussuunnitelma Prosessitekijöitä ovat opettajan ohjauskäytänteet vuorovaikutuksen laatu Suomen Akatemian Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö 2011; Alkuportaat seuranta

42 1 PROSESSITEKIJÄT Opettajan ohjauskäytänteet Oppilaslähtöinen ohjaus edistävät akateemisten taitojen kehittymistä, sopeutumista ja sitoutumista kouluun, sosiaalisia taitoja ja motivaatiota. Opettajajohtoiset ohjauskäytänteet edistävät perustaitojen ja valmiuksien kuten kirjaintuntemuksen, lukutaidon ja matemaattisten taitojen oppimista erityisesti taidoiltaan heikoimmilla lapsilla. 2 Vuorovaikutuksen laatua edistää opettajan antama tunnetuki, oppimisen tukeminen ja ryhmän toiminnan organisointi. ovat yhteydessä lasten oppimisprosesseihin ja taitojen kehitykseen. Marja-Kristiina Lerkkanen 2011

43 MIKÄ MERKITYS ON PROSESSITEKIJÖILLÄ? Alkuportaat -tutkimus: esiopetusvuoden tuloksia (Pakarinen ym. 2010) 1. Mitä enemmän lapsilähtöisiä ohjauskäytäntöjä, sitä vahvempi lasten motivaatio oppia lukemista ja matematiikkaa. 2. Mitä paremmin toiminta on organisoitu, sitä korkeampi on lasten motivaatio Mitä korkeampi motivaatio, sitä paremmat fonologiset taidot. 3. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä vähemmän tehtävää välttelevää strategiaa. Mitä vähemmän tehtävää välttävää strategiaa, sitä paremmat matematiikan taidot. 4. Mitä vahvempi ohjauksellinen tuki, sitä parempi sosiaalinen kompetenssi ryhmässä. Marja-Kristiina Lerkkanen 2011

44 MIKÄ MERKITYS ON PROSESSITEKIJÖILLÄ? Alkuportaat-tutkimus: 1. luokan tuloksia (Lerkkanen ym. 2011) 1. Mitä enemmän oppilaslähtöisiä ohjauskäytänteitä opettaja käyttää, sitä paremmin lasten lukutaito kehittyy. 2. Mitä enemmän oppilaslähtöisiä ohjauskäytänteitä opettaja käyttää, sitä paremmin lasten matematiikan taidot kehittyvät. 3. Mitä enemmän oppilaslähtöisiä ohjauskäytänteitä opettaja käyttää, sitä parempi äitien luottamus opettajaan on. Marja-Kristiina Lerkkanen 2011

45 Miksi opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksella on väliä? Opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin me voimme luoda joko myönteisesti tai kielteisesti kasautuvia kehiä Tuki ja myönteinen palaute lisäävät hallinnan tunnetta ja vahvistavat myönteistä minäkuvaa Tuetta jääminen ja kielteinen palaute luovat kielteistä minäkuvaa ja vahvistavat epäonnistumisen ennakointia Alkuportaat -seuranta Marja-Kristiina Lerkkanen

46 Miten maailman muutos vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen? Maailma on tietoa pullollaan tarvitaanko koulua? Koulutuksen ja koulun merkitys kasvaa, jokainen tarvitsee hyvän koulutuksen Koulussa voi oppia systemaattisesti ja pitkäjänteisesti sekä yhdessä toisten kanssa Kaikkea tarpeellista tietoa ei ehdi oppia koulussa mikä silloin on olennaista oppia juuri koulussa? Käsitys itsestä ihmisenä ja oppijana on entistä tärkeämpi Vuorovaikutustaitojen ja muiden laaja-alaisten taitojen oppimisen merkitys kasvaa Opettajalta odotetaan paljon miten opettaja selviytyy ja jaksaa? Tieto oman toiminnan merkityksestä kantaa Yhdessä työskentely ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa verkottuminen auttaa

47 Yhteinen tarve kaikkialla maailmassa Kaikki maailman maat ponnistelevat kyetäkseen vastaamaan tietoon perustuvan talouden ja toisaalta myös taloudellisten kriisien haasteisiin. Jokaisen lapsen ja nuoren koulutus on ensiarvoisen tärkeätä. Oppimisen taitojen ja elämäntaitojen oppimisen merkitys kasvaa kaikessa koulutuksessa. Se on erityisen tärkeätä syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden ja ryhmien kannalta. UNESCO: EFA (Education for All) Global Monitoring Report 2012

48 KIITOS! Irmeli Halinen opetusneuvos, Opetussuunnitelmat yksikön päällikkö