KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT MUKANA OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ. Ulla Ilomäki-Keisala

Transkriptio

1

2 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA SIDOSRYHMÄT MUKANA OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ

3 Perusteluonnoksesta: Luku 1: Kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa huolehditaan siitä, että koulujen henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelman sisältöjen pohdintaan.

4 Opetuksen järjestäjän tehtävänä on varmistaa opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osallistuminen sekä eri ryhmien välinen moniammatillinen yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa ja toimeenpanossa. Oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin osallistumistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota.

5 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Tutustu Suomen vanhempainliiton materiaaleihin - Vanhempien barometri 2013, Peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista - www. vanhempainilta.fi erityisasiantuntija Tuija Metson PP-esitys: Vanhempien osallisuus opetussuunnitelmatyössä ( > työpajat 3)

6 Vanhempain barometrissä kodin ja koulun yhteistyöstä: 75 % vanhemmista kokee saavansa riittävästi tietoa lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 60 % on tutustunut lapsensa koulun opetussuunnitelmaan. Lähes 90 % kokee koulun arvot samansuuntaisiksi kodin arvojen kanssa.

7 1/3 alakoululaisten ja ¼ yläkoululaisten vanhemmista katsoo, että kouluruokailussa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa N. 60 % on sitä mieltä, että kouluterveydenhuollossa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa.

8 N. 80 % vanhemmista toisi nuorisotyötä kouluun. 70 % alakoululaisten ja 80 % yläkoululaisten vanhemmista katsoo, että tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään riittävästi kodin ja koulun yhteistyössä.

9 Noin puolet alakoululaisten ja 40 % yläkoululaisten vanhemmista pitää kodin ja koulun yhteistyötä riittävänä. Noin 90 % kokee, että on tervetullut lapsensa kouluun ja että vanhempia kannustetaan pitämään yhteyttä kouluun.

10 VANHEMPIEN OSALLISUUS (1) Vanhempia kiinnostavia teemoja luokan tasolla esimerkiksi: - Opettajaan ja toisiin vanhempiin tutustuminen - Kuluvan lukuvuoden tavoitteet - Opettajan työtavat - Oppilaan arviointi - Oppilaiden väliset suhteet ja vuorovaikutus (kaverit, kiusaamiseen puuttuminen) - Miten vanhemmat voivat tukea lapsen koulunkäyntiä? Mitä opettaja odottaa vanhemmilta? - Mitä luokan vanhemmat yhdessä voivat tehdä luokan hyväksi? - Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt (

11 VANHEMPIEN OSALLISUUS (2) Vanhempia kiinnostavia teemoja koulun tasolla esimerkiksi: - Kouluruokailu - Välitunnit - Oppimisen ja koulunkäynnin tuki - Oppilashuolto - Koulun tilat (

12 PAIKALLISEN TYÖN KYSYMYKSIÄ Mitä tietoja meillä on oman opetussuunnitelmamme toimivuudesta? Nähdäänkö kehittämishankkeiden yhteys opsin toteuttamiseen? Miten hyvin huoltajat ja oppilaat tuntevat opsin? Miten opsista välitetään tietoa muille yhteistyökumppaneille? Mitkä opsin osa-alueet toimivat hyvin, missä on kehittämistarpeita? Mitä opimme yhteistyöstä viime ops-prosessissa?

13 KASVATUSKUMPPANUUS Mitä sillä tarkoitetaan? Miten lapsen tai nuoren paras toteutuu?

14 KASVATUSKUMPPANUUS (1) Miten lapsen oppimispolun aikana tehdään yhteistyötä kasvatuskumppaneina? Miten huoltajat tehdään tietoisiksi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman kasvatustavoitteista? Miten huoltajat otetaan mukaan ops-työhön? Kodin ja koulun tehtävät Mikä on yhteinen tehtävä ja tavoite?

15 KASVATUSKUMPPANUUS (2) Kasvatuskumppaneiden yhteistyön mahdollisuudet ops-työssä: Toimintakulttuurin muutos huoltajien tiedot ja taidot sekä asiantuntemus käyttöön?? Arvot ja arvokeskustelut sekä arvokyselyt Mitkä asiat ovat hyvin? Mihin haluamme muutosta? Kasvatuskumppanuus vaatii suunnittelua, jo olemassa olevien toimintatapojen ja rakenteiden pohtimista ja uudelleen organisoimista, uusien toimintamallien kehittämistä

16 KASVATUSKUMPPANUUS (3) Huoltajien osallisuus osallistaminen Aktiivisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Sitoutuminen: kaikkien osapuolten sitoutuminen

17 MISSÄ KOULUN TOIMINNASSA HUOLTAJAT OVAT JO MUKANA? Vanhempainillat Juhlat ja tapahtumat Kodin ja koulun päivä (syyskuu) Kehitys- ja arviointikeskustelut Kasvatuskeskustelut Luokkatoimikunnat Vanhempainyhdistys Johtokunta jne.

18 MIKSI HUOLTAJIEN OLISI TÄRKEÄÄ OLLA MUKANA KOULUN TOIMINNASSA? Oppilaantuntemus hyödyt kaikille osapuolille: oppilaalle, huoltajille ja opettajille Opiskelumotivaation tukeminen Vuorovaikutuksen lisääntyminen: tapa kommunikoida muuttunut Miten koulussamme tiedotetaan huoltajia? Miten koulussamme kerrotaan huoltajille koulun tai oppilaan toiminnasta? Positiivisen ilmapiirin ja kasvatuskumppanuuden vahvistaminen Koulun hyvinvointi ja yhteisöllisyys Koko kylä kasvattaa

19 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Vanhempainilta syksy 2014 OPS-ilta - Miten voisimme toteuttaa vuorovaikutteisen vanhempainillan, jonka teema on OPS 2016? - Mihin huoltajat voisivat tai haluaisivat vaikuttaa ops-työssä? - Mistä huoltajat tarvitsisivat lisätietoa? - Millainen illan rakenne voisi olla? - Kuka ja ketkä osallistuisivat illan ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen? - Miten huoltajat osallistetaan illan aikana? - Missä ja milloin ilta järjestettäisiin? - Kuinka kauan tilaisuus kestäisi? - Pitäisikö luokkatoimikuntia aktivoida jotenkin? Entä muut sidosryhmät? JNE.

20 KODIN JA KOULUN PÄIVÄN AATTOILTA Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa klo Tervetuloa! klo klo klo klo klo Musiikkiesitykset Mikä on opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmauudistus? OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus Wilman arvokysely koulumme huoltajille sekä yläluokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille Työpajojen toimintaohjeet Työpajat kouluravintolassa (kesto 3x20 min) 1. Osallistava pedagogiikka 2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 3. Aktiivinen kansalaisuus 4. Kestävä kehitys 5. Vertaissovittelu 6. Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen 7. Kieli ja kulttuuritietoisuus 8. Monilukutaito ja mediakasvatus 9. Sana on vapaa! klo klo klo Vinokuu-kuoro laulaa Koontipuheenvuorot (yksi opettaja/työpaja) Loppusanat

21 KUNTA- JA KOULUKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT NÄKYVIKSI Paikallinen, alueellinen ääni kuuluviin ja näkyviin...

22 MITEN PAIKALLISET OPETUSSUUNNITELMAPROSESSIT OVAT EDISTYNEET? Organisaatio ja organisointi Tehtävät ja tehtävien jako Aikataulut Paikallisesti pohdituttavat asiat ja tuen tarve jne.

23

24 PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA Normiperustaisuus OHJAAVAT PERIAATTEET Sitoutuminen työtä ohjaaviin suomalaisen yhteiskunnan normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin Tietoperustaisuus Huolellinen paneutuminen tutkimus- ja arviointitietoon sekä kehittämishankkeista ja koulun arjesta saatuihin kokemuksiin Tulevaisuuteen suuntautuminen Ratkaisujen pohdinta tulevaisuusnäkökulmasta, tiedon hakeminen mahdollisista tulevaisuuksista (ks. ebarometri.fi) Suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus Koko työprosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa, tavoitteen pitäminen kirkkaana IRMELI HALINEN

25 PERUSTEIDEN LAADINTAPROSESSIA OHJAAVAT PERIAATTEET Yhdessä tekeminen Perusteiden laadinta monialaisissa, erilaisia näkemyksiä edustavissa ryhmissä, laajapohjainen ohjausryhmä, jatkuva yhteydenpito eri tahoihin Kuunteleminen ja avoimuus Perusteluonnosten avaaminen kommentointia varten, palautteen aktiivinen hakeminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen Kunnioitus Arjen kokemuksen kuuleminen, erilaisten näkemysten pohdinta ja vuoropuhelu, paikallisen valmistautumisen ja opetussuunnitelmatyön vahva tukeminen IRMELI HALINEN

26 Perusteluonnos / Irmeli Halinen, Opetushallitus

27 TOIMINTAKULTTUURI PERUSTELUONNOKSESSA Hyvinvointi ja turvallinen arki Paikallinen Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautu-minen Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

28 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä IRMELI HALINEN

29 UUDISTUMISEN TÄRKEYS, ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista, koherenssin rakentaja Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön merkitys hyvinvointi oppimisen edellytyksenä Oppilaiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt digitaalinen oppimisympäristö Oppiminen ja osaaminen IRMELI HALINEN

30 PAIKALLISESTI RATKAISTAVIA ASIOITA Miten työ organisoidaan ja resursoidaan Miten yhteistyö rakennetaan miten erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan mukaan Miten määritellään opetuksen arvoperusta ja tehtävä Miten pohditaan oppimiskäsityksen vaikutusta Miten opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-alainen osaaminen Miten oma toimintakulttuuri linjataan Miten toimintakulttuuri toteutuu koulutyön käytännön järjestämisessä Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto järjestetään Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja turvataan sen yhdenvertainen toteutuminen Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään Miten siirtymävaiheet ja vuosiluokkakokonaisuudet toimivat Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain IRMELI HALINEN

31 eperusteet uusi työkalu Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet Opetussuunnitelman perusteiden teksti muodostuu kahdesta osasta normiosa tukiaineisto Työkalua voidaan käyttää myös paikallisessa työssä IRMELI HALINEN

32 OPETUSSUUNNITELMA- TYÖSKENTELYSTÄ 1. Mikä pitää muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä? 2. Mikä muuttuu paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä joka tapauksessa? 3. Mikä ei saa muuttua paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä?