TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄI8) -KURSSISUUNNITELMA

TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄI8) -KURSSISUUNNITELMA Opettaja työnsä tutkijana -seminaari Jenni Järvinen Helsingin yliopisto aineenopettajan pedagogiset opinnot Satu Grünthal kevät 2014

1 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 KURSSISUUNNITELMAN TAUSTAKSI... 3 2.1 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) -kurssi lukion opetussuunnitelmassa... 3 2.2 Tekstitaito, tekstilaji ja tekstityyppi... 4 2.3 Tekstitaidon ylioppilaskoe... 5 2.4 Konstruktivistinen oppimiskäsitys... 6 3 KURSSI... 7 3.1 Tavoitteet ja sisällöt... 7 3.2 Opetusjärjestelyt ja työmenetelmät... 8 3.3 Arviointi ja palautteenanto... 8 4 LOPUKSI... 11 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)... 13 Tuntisuunnitelmat... 14

2 1 JOHDANTO Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeisiä opetussuunnitelman määrittelemiä tavoitteita on opiskelijoiden tekstitaitojen kehittäminen ja syventäminen lukiokoulutuksen aikana (LOPS 2003). Tekstitaitoisuudella tarkoitetaan lukemisen ja tekstien tulkitsemisen taitoja. Tekstitaitoinen henkilö kykenee esimerkiksi kriittisesti arvioimaan, tulkitsemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja hänellä on valmiudet tunnistaa ja eritellä kohtaamiensa tekstien vaikutuskeinoja ja -pyrkimyksiä. Tekstitaidot ovat monipuolinen ja mielenkiintoinen opetuskohde, siksi olenkin päättänyt laatia Opettaja työnsä tutkijana -seminaarin tuotoksena kurssisuunnitelman lukion Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) -kurssille. Valitsin valtakunnallisen syventävän ÄI8-kurssin työstettäväksi, sillä kurssilla on mahdollisuus keskittyä ja syventyä tekstitaitojen vahvistamiseen. Kurssi suoritetaan yleensä lukion loppuvaiheessa ylioppilaskirjoitusten alla, joten lähtökohta on, että opiskelijoilla on jo pakollisten kurssien (ÄI1 6) tarjoamat tiedot ja valmiudet erilaisten tekstien tarkasteluun ja tuottamiseen. Henkilökohtaisessa kasvatusfilosofiassani eräs tärkeimmistä opetukseni tavoitteista on oppijoiden kasvattaminen kriittisyyteen. Kriittinen suhtautuminen teksteihin onkin keskeisiä taitoja, joita oppijan toivoo koulutaipaleen aikana omaksuvan. Erilaisia tekstejä on ympärillämme enemmän kuin ikinä ehdimme lukea, ja tarvitsemme kykyä valikoida informaatiotulvasta olennaiset, luotettavat ja ajankohtaiset tiedonlähteet. Tekstien tuottajien tarkoitusperät ja faktojen todenpitävyys hämärtyvät, kun esimerkiksi erilaiset sähköiset julkaisualustat tarjoavat kaikille mahdollisuuden saada viestinsä julkiseksi. Toimittajat journalistisine ohjeineen eivät enää suodata kuin murto-osan niistä tiedoista, joita saatavillamme on. Siksi onkin tärkeää, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetus auttaa opiskelijoita kehittämään sellaisen lukutaidon, etteivät he purematta niele kohtaamiaan sanomia. Tekstitaitojen opetus on keskeisessä roolissa, kun pyrimme kehittämään oppijoiden välineitä vastaanottaa erilaisia viestejä. Tekstien taitava lukeminen ja tuottaminen tarjoavat myös elämyksiä, minkä vuoksi tekstitaitoja kannattaa opettaa ja kehittää. Tekstitaitoisella henkilöllä on rohkeutta tarttua erilaisiin, haastavinkin teksteihin. Kun tekstejä uskaltaa analysoida ja tulkita, voi se johtaa odottamattomiin oivalluksiin ja vaikuttaviin kokemuksiin. Toivon valitsemieni kurssisisältöjen tukevan opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja kriittisyyteen kasvamista unohtamatta tekstien tulkinnan tarjoamia kokemuksia ja elämyksiä. Opetuksen suunnittelun taustalla on aina oppimiskäsitys. Koen opettajana itselleni läheisimmäksi konstruktivistisen oppimiskäsityksen: näen oppijan aktiivisena ja tavoitteellisena

3 tiedon käsittelijänä ja soveltajana. Konstruktivistinen oppimiskäsitys on vaikuttanut pedagogiseen ajatteluuni valitessani esimerkiksi arviointitapoja ja työmenetelmiä kurssille. Kurssisuunnitelmani taustaksi koin hyödylliseksi avata tekstitaitojen käsitettä sekä nykyistä tekstitaidon ylioppilaskoetta. Kuvaan myös hieman konstruktivistista oppimiskäsitystä, johon kurssini toteutus perustuu. Kurssin osalta kuvaan aluksi sen tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät, opetusjärjestelyt sekä arvioinnin periaatteet. Tämän jälkeen esittelen kurssin oppituntikohtaiset kuvaukset ja suunnitelmat tavoitteineen. 2 KURSSISUUNNITELMAN TAUSTAKSI 2.1 Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) -kurssi lukion opetussuunnitelmassa Seuraava tavoitteiden ja sisältöjen kuvaus on suoraan Lukion opetussuunnitelman perusteista (LOPS 2003), sillä opetussuunnitelmaan valtakunnalliseen ja koulukohtaiseen kaikki lukion kursseilla toteutuva opetus lopulta perustuu. Opetussuunnitelmassa kurssin tavoitteet ja sisällöt on määritetty seuraavalla tavalla: Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. KESKEISET SISÄLLÖT Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa (LOPS 2003)

4 Kurssin tavoitteet pyritään kurssilla saavuttamaan erilaisia tekstilajeja analysoimalla ja tulkitsemalla. Opiskelijat myös tuottavat useita vastaustekstejä kurssin aikana. Omia tavoitteitani ja sisältöjäni suhteessa opetussuunnitelmaan esittelen tarkemmin luvussa 3.1 Tavoitteet ja sisältö. 2.2 Tekstitaito, tekstilaji ja tekstityyppi Kurssi on tekstitaitojen syventämisen kurssi, joten on hyvä pohtia, mitä tekstitaitojen käsite oikeastaan pitää sisällään. Tekstitaito on käsitteenä melko uusi. Yleisessä käytössä se on ollut vuodesta 2003, jolloin alkoi tuolloisen ylioppilaskokeen uudistamishanke. Käsite on kirjattu vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen yleisten tavoitteiden kuvaukseen: - - [opiskelija] syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista. (LOPS 2003.) Kurssikohtaisissa kuvauksissa tekstitaitoja ei enää käsitteenä mainita, mutta erilaisten tekstien luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen sisältyy kurssien tavoitteisiin ja sisältöihin. Esimerkiksi ÄI8-kurssilla opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä (LOPS 2003). Opetussuunnitelman mukaan tekstitaidot ovat siis erilaisten tekstien erittelyn, tulkitsemisen, arvioinnin, hyödyntämisen ja tuottamisen taitoja. Opetussuunnitelman taustalla on laaja tekstikäsitys: teksteiksi käsitetään perinteisten kirjoitettujen tekstien lisäksi puhe sekä sähköiset ja monimediaiset tekstit, jotka voivat olla yhden tai useamman henkilön tuottamia. (Grünn 2007.) Tämä tarkoittaa, että tekstitaitoja opiskellessa harjoitellaan erilaisten tekstilajien ja tekstityyppien tarkastelua aina asia- ja proosateksteistä mainoksien ja sarjakuvien tekstilajeihin. Tekstilajin ja tekstityypin käsitteet ovat keskeisiä tarkastelun lähtökohtia. Tekstilajien monipuolista tuntemusta tarvitaan esimerkiksi erilaisten tekstien tuottamiseen, tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja kriittiseen arvioimiseen. Tekstitaitoinen henkilö tunnistaa piirteet, joiden perusteella arvioida, kenelle teksti on suunnattu ja missä tarkoituksessa. Tekstityypin hahmottaminen taas on tärkeää, sillä se auttaa ymmärtämään, missä tehtävässä erilaisia kielen keinoja käytetään. Tätä taitoa tarvitaan, jotta ymmärrettäisiin tekstien kokonaismerkityksiä. (Haapala ym. 2010.) Tekstilajin ja tekstityypin käsitteet on kirjattu Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) -kurssisuunnitelmaan (LOPS 2003), ja niiden tarkastelu on keskeistä myös omassa kurssisuunnitelmassani. Tekstitaitojen opetuksen tavoitteena on kehittää oppijan tietoista suhdetta lukemiseen, kirjoittamiseen ja teksteihin (Grünn 2007). Tekstien analyyttinen ja kriittinen lukeminen on tekstitaitojen keskeinen taitoalue, mutta tekstitaitoihin sisältyy lisäksi tekstien tuottamisen taito. Tekstitaitoinen henkilö kielentää ajatuksensa ehyeksi ja johdonmukaiseksi tekstiksi.

5 Tekstitaitojen ylioppilaskokeessa arvioidaan muun muassa vastaustekstin rakentamisen taitoja sekä erilaisten tyylilajien ja yleiskielen rakenteiden hallintaa. (YTL 2012.) Tekstitaidot ovat siis myös kirjoittamisen taitoa. Lisäksi tekstitaitoihin katsotaan sisältyvän esimerkiksi kielen rakenteen ja merkityksen syvällisempi ymmärrys (Alho & Korhonen 2007.) Tekstitaidot leviävätkin kattamaan laajasti kielenkäytön eri alueet. Kun tekstitaitojen harjoittelu nostettiin lukion opetussuunnitelmaan, ei se periaatteessa vaikuttanut kurssien sisältöihin. Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla harjoitellaan edelleen samoja taitoja kuin aiemmin. Sisältöjen painotuksiin, kurssien ajanjakoon ja työskentelytapoihin tekstitaitojen harjoittelu on vaikuttanut. Eniten on muuttunut näkökulma teksteihin: vanhan käytännön mukaisessa opetuksessa pääpaino oli tekstin asiasisällössä ja kokonaisuuksissa, tekstitaitojen käsittelyssä taas on siirrytty kokonaisuuksista merkityksellisten yksityiskohtien havaitsemiseen. (Grünn 2007.) Tekstitaitojen harjoittelu tarkoittaa oppijan kannalta tekstilajien ja tekstityyppien kielellisten ja kulttuuristen ominaispiirteiden sekä tekstien käyttötarkoitusten tutkimista ja tunnistamista. Oppijan tulisi harjaantua tarkkojen, argumentoitujen huomioiden tekemiseen tekstistä, ja hänen tulisi myös kyetä yhdistämään nämä huomiot tekstien merkitykseen ja sisältöön. Tavoite on, että oppija kuvaisi lukukokemustaan analyyttisesti ja hyvin perustellen. (Grünn 2007.) 2.3 Tekstitaidon ylioppilaskoe ÄI8-kurssi suoritetaan yleensä lukion viimeisenä vuonna hieman ennen äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoetta. Sitä pidetään kokemukseni mukaan eräänlaisena valmennuskurssina tekstitaidon ylioppilaskoetta varten. Myös kurssisuunnitelmassani lähestyvä ylioppilaskoe on läsnä, sillä viimeistään ÄI8-kurssilla opiskelijoiden on hyvä perehtyä tulevan kokeen rakenteeseen, sen tyypillisiin tehtävänantoihin sekä vastaustekstien laatimiseen. Ylioppilastutkintolautakunnan (2012) mukaan tekstitaidoilla tarkoitetaan kokelaan taitoa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista: kokeen tarkoitus on mitata kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Nykymuotoisen äidinkielen ylioppilaskokeen tekstitaidon koe järjestetään ennen esseekoetta. Kokeessa on viisi vaihtoehtoista tehtävää, joista kokelas valitsee kolme. Tehtävänannot ja niiden edellyttämät vastaukset ovat hyvin tarkasti rajattuja, ja oleellista kokeessa onkin vastata juuri siihen, mitä kysytään. (Puolitaival 2011; YTL 2012.) Tekstitaidon kokeen tehtävät liittyvät yleensä pohjatekstien rakenteisiin, lajiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon tai kontekstiin. Pohjatekstit voivat edustaa erilaisia tekstilajeja: kaunokirjallisia tekstejä, kuten runoja, novelleja ja katkelmia romaaneista tai näytelmistä, tai asiatekstejä, kuten kolumneja, artikkeleita ja tietokirjojen katkelmia. Aineistona voi olla myös kuvia tai kuvan ja tekstin yhdistelmiä, kuten mainoksia ja sarjakuvia. (Puolitaival 2011.)

6 Kurssisuunnitelmani tunteja onkin rakennettu erilaisten pohjatekstien käsittelyn varaan: käymme läpi esimerkiksi argumentoivan tekstin, proosan, runon ja sarjakuvan analyysia. Kokelaan tuottaman vastaustekstin odotetaan noudattavan yleiskielen normeja. Vaikka tekstitaidon kokeen tarkoitus on mitata etenkin lukutaitoa, myös kokelaan kyky tuottaa johdonmukainen ja ilmaisuvoimainen asiateksti sekä taito käyttää tehtävänannon kannalta asianmukaisia käsitteitä vaikuttavat arvosanaan. (Puolitaival 2011; YTL 2012.) Opiskelijat tuottavat kurssilla useamman tekstin, joista he saavat palautetta sekä opettajalta että muilta opiskelijoilta. Palautteen saaminen sekä vertaispalautteen antajana toimiminen vahvistavat opiskelijan taitoa tuottaa hyviä vastaustekstejä. Kielenhuollon tunneilla paneudumme vastaustekstien tyypillisiin kielenhuollollisiin ongelmakohtiin, kuten viittaustekniikkaan. 2.4 Konstruktivistinen oppimiskäsitys Opettajaopiskelijana ja tulevana opettajana näen oppimisen aktiivisena tiedon konstruointiprosessina eli tiedon rakentamisen prosessina. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen keskeisenä ajatuksena on, ettei mikään tieto siirry opettajalta oppijalle sellaisenaan, vaan oppija rakentaa eli konstruoi tiedon uudelleen. Opettajan rooli konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä on opiskelijan kannustaminen ja tukeminen aktiiviseen ajatteluun ja toimintaan. (Tynjälä 1999: 37 39.) Konstruktivistinen oppimiskäsitys näkyy kurssisuunnitelmassani opetus- ja työmenetelmiä sekä arviointia koskevina järjestelyinä. Oppimiskäsityksen mukaisesti on tärkeää lähteä liikkeelle siitä, mitä opiskelijat jo tietävät tai luulevat tietävänsä sekä mitkä heidän tarpeensa ovat. Kurssin ensimmäisellä tunnilla on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden tarpeita ja toiveita kurssin järjestämisen suhteen. Vaikka lukiossa kurssien aikataulut ovat kireät ja opittavaa asiaa on paljon, on kuitenkin tärkeää, että opettaja pystyy muokkaamaan ennalta laadittuja kurssi- ja tuntisuunnitelmiaan ryhmän tasoa vastaavaksi. Tätä kurssisuunnitelmaa varten olen laatinut melko tarkat suunnitelmat oppitunneittain, mutta tunneille on jätetty jonkin verran tilaa opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisille sisällöille. Kurssin suunnitteluun osallistumisen lisäksi opiskelijoiden rooli aktiivisina toimijoina pyritään löytämään yhteistoiminnan ja pienryhmätyöskentelyn, opiskelijoiden järjestämien opetushetkien, materiaalivalintojen sekä arviointiin osallistumisen kautta. Konstruktivismin eri suuntauksilla on erilaisia painotuksia sen suhteen, miten opetus tulee järjestää, mutta yleisesti ottaen konstruktivismin pedagogisiksi seurauksiksi voi lukea oppijan aktiivisuuden merkityksen korostumisen, oppilaan osaamisen hyödyntämisen eri konteksteissa, erilaisten esitystapojen ja oppimistehtävien hyödyntämisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen korostamisen sekä arvioinnin kytkemisen osaksi oppimisprosessia. (Tynjälä 1999: 60 67.)

7 Konstruktivistinen oppimiskäsitys on vaikuttanut kurssin suunnitteluun, ja vaikka en tuntisuunnitelmissa erikseen erittele jotakin menetelmää tai työtapaa konstruktivistiseksi, kurssin sisällöt ja tavoitteet toivottavasti heijastavat oppimista tiedon rakentamisen prosessina, ei vain tiedon vastaanottamisen prosessina. 3 KURSSI Tekstitaitojen syventämisen kurssi (ÄI8) on tavallisen lukiokurssin laajuinen, eli se sisältää 18 oppituntia. Yhden oppitunnin kesto on 75 minuuttia. Kurssi kestää noin kuusi viikkoa, eli viikoittain oppitunteja on kolme. 3.1 Tavoitteet ja sisällöt Laatimani kurssisuunnitelman tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat lukion opetussuunnitelman kuvaukseen ÄI8-kurssista. Oletuksena on, että opiskelija kurssille osallistuessaan hallitsee pakollisten äidinkielen kurssien sisällöt ja on saavuttanut näillä kursseilla vaaditut taitotavoitteet. Tekstitaitojen syventämisen kurssilla opiskelija vahvistaa aiempia taitojaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä sekä varmentaa kirjoittamisen taitojaan. Näihin tavoitteisiin laatimassani kurssisuunnitelmassa pyritään erilaisten tekstien tarkastelulla. Mukana on vaihtelevia tekstilajeja ja tekstityyppejä sekä niiden analysoimista ja tulkitsemista, joka toteutuu joko itsenäisesti tai ryhmissä keskustellen. Opetussuunnitelman kurssikuvauksessa sisältöihin on kirjattu käsiteltäväksi tekstityypit, tekstilajit, tekstianalyysi käsitteineen, oman tekstin rakentaminen sekä kielenhuolto. Nämä sisällöt toteutuvat kurssillani. Kurssilla kirjoitetaan neljä tekstitaidon vastaustekstiä ja kurssin päättää preliminäärikoe, jossa oikean tekstitaidon ylioppilaskokeen tapaan kirjoitetaan kolme tekstitaidon vastaustekstiä. Oppilaat harjaantuvat työskentelyn ja palautteen kautta kirjoitustaidoissaan. Tarkoitus on käsitellä myös tarkasti tekstin rakentamista: suunnittelua, jäsentelyä ja hiontaa. Tekstin rakentamisen tarkastelulle on varattu oma oppituntinsa, mutta toki tästä taitoalueesta opiskelijat saavat palautetta ja ohjausta läpi kurssin. Opetussuunnitelman tavoitteiden lisäksi olen lisännyt tuntikohtaisiin tavoitteisiin omia tarkennuksiani. Tuntikohtaiset tavoitekuvaukset löytyvät varsinaisesta kurssisuunnitelmasta. Opetussuunnitelmassa ei kurssin kohdalla esimerkiksi mainita opiskelijoiden palautteenanto- ja vastaanottotaitojen kehittymistä tai vuorovaikutustaitojen kehittymistä, mutta laatimani kurssin tavoitteena on, että myös nämä taidot kehittyvät tekstitaitojen rinnalla. Tärkein tavoite kurssilla on saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet (LOPS 2003), sen lisäksi opetussuunnitelman

8 tavoitteita tukevat työmenetelmät ja arviointitavat muodostavat omia pieniä harjaantumiskohteitaan ja taitotavoitteitaan. 3.2 Opetusjärjestelyt ja työmenetelmät Pyrin laatimaan kurssisuunnitelmani siten, että se sisältäisi mahdollisimman monipuolisia työmenetelmiä: opetuskeskusteluita, ryhmä- ja paritöitä sekä yksilötöitä. Tarkoitus on osallistaa opiskelijoita antamalla tilaa heidän omille havainnoilleen ja päätelmilleen. Esimerkiksi opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyn tuotoksia hyödynnetään erilaisissa opetustilanteissa siten, että opiskelijat oppivat toisiltaan, eivät vain opettajalta. Vaikka tunneilla on paljon pienryhmätyöskentelyä, ei opettajan rooli ole passiivinen, vaan tarkoitus on, että opettaja kiertää aktiivisesti ohjaamassa ja seuraamassa ryhmätyöskentelyä. Näin opettajan on mahdollista arvioida opiskelijoiden taitotasoa esimerkiksi opiskeltavien aiheiden tai heidän ryhmätyöskentelytaitojensa osalta. Kurssin aikana opiskelijat tuottavat neljä tekstitaidon vastaustekstiä. Keskitymme tällä kurssilla tuottamaan vastaustekstin lajin mukaisia tekstejä, eli opiskelijoiden kirjoittamat tekstit ovat analyyttisiä, eritteleviä ja tiiviitä. Kurssin luonne on tekstitaidon kokeeseen valmentava, ja ylioppilaskokeessa opiskelijan on hallittava vastaustekstin tuottaminen. Lisäksi kurssin päättökokeessa tuotetaan kolme vastaustekstiä. Kirjallisina töinä opiskelijat tuottavat vastaustekstien lisäksi vertaispalautteita sekä pienet itsearvioinnit kurssin alussa ja lopussa. Vastaustekstien tuottamiseen on varattu jonkin verran aikaa kurssilla, osa työskentelystä tapahtuu itsenäisesti oppituntien ulkopuolella. Kurssimateriaaliksi opiskelijat hankkivat tuoreimman Ylioppilastekstejä-kokoelman. Kokoelma ilmestyy vuosittain ja se sisältää ilmestymisvuotensa äidinkielen kokeen tekstitaidon ja esseekokeen, kokeiden kysymyksiin liittyviä artikkeleita, harjoituksia sekä opiskelijoiden tekstitaidon vastauksia ja esseitä kommentteineen. Suunnittelemallani kurssilla hyödynnetään Ylioppilastekstejä 2013 -teosta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Äidinkielen opettajain liitto). Opiskelijoilla on lisäksi käytössään oppikirja Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus. Särmä toimii lähinnä opiskelijoiden itsenäisen tiedonhaun apuna. Analysoitavia tekstejä saadaan esimerkiksi vanhoista ylioppilaskokeista. 3.3 Arviointi ja palautteenanto Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneilla sekä vaadittujen tehtävien ja harjoitusten tekemistä. Lukion syventävät kurssit arvostellaan numeroin (4 10). Hyväksytysti suoritettu kurssi edellyttää läsnäoloa kurssilla, poissaolokiintiö määräytyy lukion käytäntöjen mukaisesti. Opiskelijan kurssiarvosanaan vaikuttavia kirjallisia tuotoksia

9 ovat tekstitaidon vastaustekstit, opiskelijan preliminäärikokeessa tuottamat tekstit sekä yksi opiskelijan kirjallisesti tuottama vertaispalaute. Lisäksi opettaja arvioi opiskelijan aktiivisuutta ja osallistumista oppitunneilla. Kurssin aikana tuotettavista neljästä vastaustekstistä opettaja arvioi ylioppilastutkintolautakunnan kriteerejä (YTL 2012) mukaillen kaksi tekstiä, toiset kaksi tekstiä arvioidaan suoritusmerkeillä. Lukion ryhmäkoko voi kivuta 30 40 opiskelijan välille, ja aikataulusyistä opettaja ei välttämättä ehdi arvioida kaikkia tekstejä kurssin aikana. Jos opiskelijaryhmä on pieni, voi toki kaikki opiskelijoiden tuottamat tekstit arvioida. Kurssilla kirjoitetaan paljon, sillä tekstien analysoiminen, tulkitseminen ja vastauksen muotoileminen kielellisesti jäsentyneeseen muotoon kehittää opiskelijoiden tekstitaitoisuutta, vaikkei opiskelija saisikaan joka tekstistä henkilökohtaista palautetta opettajalta. Kaunokirjallisen tekstin analyysi (3. palautettava teksti) arvioidaan kaikilta, muista teksteistä opiskelija voi itse valita yhden tekstin, josta hän saa opettajalta arvion ja palautteen. Opiskelijat saavat lisäksi teksteistään vertaispalautetta muulta opiskeluryhmältä, ja opiskelijoiden tekstejä käsitellään yhteisissä palautetilaisuuksissa. Tekstitaidon preliminäärikoe arvioidaan kaikilta. Kurssilla opiskelijat pääsevät antamaan useamman kerran palautetta toisilleen, sillä vertaispalautteen antaminen ja saaminen tekee kirjoittamisesta prosessimaista ja tietoisempaa (Harjunen & Juvonen 2011, 12). Kun opiskelija pääsee sekä kirjoittajan että lukijan osaan, palautteen antajaksi ja vastaanottajaksi, hän oppii kiinnittämään huomiota tekstien erilaisiin sisällöllisiin ja rakenteellisiin vaatimuksiin. Tavoitteena on palautteen saamisen ja antamisen kautta vahvistaa opiskelijoiden kirjoitustaitoja. Vertaispalautteen antaminen kehittää myös opiskelijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opiskelijat itsearvioivat omaa osaamistaan kurssin alkaessa ja päättyessä. He kirjoittavat pienet itsearvioivat viestit, jotka palautetaan opettajalle. Parhaimmillaan itsearviointi toimii oppijan välineenä oman tilanteensa tiedostamiseen erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa (OPH 2014). Myös opettaja voi hyödyntää opiskelijoiden itsearviointia opetuksensa suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastaustekstien arvioinnissa kiinnitetään huomiota ylioppilastutkintolautakunnan määrittämiin tekstitaidon kokeen arviointikohtiin, joita ovat tehtävänannon noudattaminen, vastaustekstin sisältöainekset, käsitteiden käyttö, tekstin rakentaminen, kieli sekä kokonaiskuva lukutaidosta (YTL 2012). Kurssin luonne on tekstitaidon kokeeseen valmentava, joten opiskelijoiden vastaustekstejä on perusteltua arvioida ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä mukaillen. Ohessa kuvaukset kurssiarvosanan muodostumisesta sekä vastaustekstien ja vertaispalautteen suhteesta kurssiarvosanaan:

10 Kurssiarvosanan muodostaminen Kiitettävä (9-10): Opiskelija on läsnä kurssilla ja palauttaa sovitut tehtävät ajoissa. Hän osallistuu aktiivisesti opetus- ja oppimistilanteisiin: Opiskelija osallistuu keskusteluun ja vie sitä eteenpäin sisällöllisesti relevanteilla kommenteilla. Hän toimii pari- ja ryhmätöissä vastuullisesti ja hyviä vuorovaikutustaitoja osoittaen. Opiskelija osoittaa kykenevänsä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Opiskelijan tuottamat vastaustekstit ovat pääosin kiitettävää tasoa. Hyvä (8): Opiskelija on läsnä kurssilla ja palauttaa sovitut tehtävät yleensä ajoissa. Hän osallistuu opetus- ja oppimistilanteisiin: Opiskelija osallistuu keskusteluun ja pari- ja ryhmätyöskentelyyn vuorovaikutustaitoja osoittaen. Opiskelija osoittaa kykenevänsä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Opiskelijan tuottamat vastaustekstit ovat pääosin hyvää tasoa. Tyydyttävä (7): Opiskelijalla on poissaoloja ja hän ei aina palauta sovittuja tehtäviä ajoissa. Hän osallistuu opetus- ja oppimistilanteisiin vaihtelevasti: Opiskelija osoittaa vaihtelevaa osallistumista keskusteluun ja pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Itsenäinen ja oma-aloitteinen työskentely sujuu vaihtelevasti. Opiskelijan tuottamat vastaustekstit ovat pääosin tyydyttävää tasoa. Välttävä (5-6):Opiskelijalla on poissaoloja ja hän palauttaa sovitut tehtävät yleensä myöhässä. Hän ei osoita aktiivista osallistumista opetus- ja oppimistilanteisiin: Opiskelija on läsnä keskusteluissa, muttei osallistu niihin. Pari- ja ryhmätyöskentelyssä hän on läsnä, muttei toimi vastuullisesti tai vuorovaikutustaitoja osoittaen. Opiskelijalla on vaikeuksia tarttua itsenäiseen ja oma-aloitteisuutta vaativaan työskentelyyn. Opiskelijan tuottamat vastaustekstit ovat pääosin välttävää tasoa. Hylätty (4): Kurssi on hylätty, jos opiskelijalla on ylimääräisiä, selvittämättömiä poissaoloja tai hän ei palauta sovittuja tehtäviä. Vastaustekstien arvioiminen Pistemäärä 5-6 = Kiitettävä 3-4 = Hyvä 2 = Tyydyttävä 1 = Välttävä

11 Vertaispalautteen arvioiminen S+ = Vertaispalaute on suoritettu hyvin: palaute on relevanttia, tarkkaa ja perusteltua. Vertaispalaute vaikuttaa nostavasti kurssiarvosanaan, jos arvosana on kahden numeron rajalla. S = Vertaispalautteen antaminen on suoritettu, ei vaikuta kurssiarvosanaan. 4 LOPUKSI Tämä kurssisuunnitelma on käytännönläheinen Opettaja työnsä tutkijana -seminaarin tuotos, sillä sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa oikeassa opettajan työssä. Kurssia voi käyttää sellaisenaan Tekstitaitojen syventämisen (ÄI8) kurssilla, tai suunnitelmasta voi hyödyntää yksittäisiä harjoituksia esimerkiksi muilla lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla. Suunniteltuja sisältöjä ja harjoituksia voi myös toteuttaa eri tavoin: opiskelijoiden yksilötöinä, yhteisesti keskustellen tai pienryhmätyöskentelynä. On mahdotonta laatia kurssisuunnitelmaa, jossa kaikki sisällöt, menetelmät ja tavoitteet olisi kattavasti ennalta määritetty. Opetusryhmät ovat erilaisia: ryhmäkoot vaihtelevat, toiset ryhmät ovat keskustelevampia ja aktiivisempia kuin toiset ja myös taitotasoissa voi esiintyä vaihtelua. Kurssisuunnitelmaa toteuttavan opettajan tehtäväksi jääkin kurssilaisten tason mukainen tavoitteiden asettaminen ja sopivien menetelmien valinta. Tämän suunnitelman tarkoituksena on tarjota opetussuunnitelman kurssikuvauksen tavoitteita ja sisältöjä tukeva runko sekä ideoita ja aineistoja kurssin toteuttamiseen. Konstruktivistinen oppimiskäsitys näkyy kurssille valituissa työmenetelmissä ja opetusjärjestelyissä. Kurssilla keskustellaan paljon ja tekstejä luetaan ja analysoidaan usein pienryhmissä. Opiskelijat myös pääsevät esittämään omia havaintojaan ja päätelmiään muulle opiskeluryhmälle. Tarkoitus on ohjata opiskelijoita aktiiviseen toimintaan, hyödyntää heidän tietojaan ja taitojaan tekstien tarkastelijoina sekä rohkaista heitä jakamaan näkemyksiään ja osaamistaan. Opettajan tehtävänä on kannustaa ja tukea opiskelijoita ja tarpeen vaatiessa avustaa ja ohjata heitä oikeaan suuntaan. Kurssilla kirjoitetaan paljon, ja aikataulu voi paikoin vaikuttaa kireältä. Jos opiskelijoita on paljon ja on toisaalta toivottavaa, että he myös kirjoittavat paljon, voi opettaja tehdä ratkaisun arvioida vain osan opiskelijan tuottamista teksteistä, kuten tässä kurssisuunnitelmassa on tehty. Opettajan arvion puutteen ei onneksi tarvitse tarkoittaa sitä, etteivätkö opiskelijat hyötyisi erilaisten tekstilajien lukemisesta, analysoimisesta ja tulkinnasta sekä omien tekstien tuottamisesta. Kriittinen luku- ja kirjoitustaito kehittyvät lukemalla ja kirjoittamalla, vaikka omista teksteistä saatu palaute vaihtelisikin tarkkuudeltaan.

12 Lähteet ALHO, IRJA & KORHONEN, RIITTA 2007. Kielioppia kouluun. Deskriptiivisen ja pedagogisen kieliopin rajoja venyttämässä. Teoksessa Teoksessa Grünthal, S. & Harjunen, E. (toim.) Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen s. 88 106. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki. GRÜNN, KARI 2007. Tekstitaidot kirjallisuuden opetuksen suuntaajina. Teoksessa Grünthal, S. & Harjunen, E. (toim.) Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen s. 107 122. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki. GRÜNN, K., LUMIJÄRVI, M. & SARANIEMI, T. 2013. Ylioppilastekstejä 2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Äidinkielen opettajain liitto. HAAPALA, V., HELLSTRÖM, I., KANTOLA, J., KASEVA, T., KORHONEN, R., MAIJALA, M., SAARIKIVI, J., SALO, M. & TORKKI, J. 2010. Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. Otava: Helsinki. HARJUNEN, ELINA & JUVONEN, RIITTA 2011: Oma ääni pohtivissa teksteissä. Teoksessa Harjunen, E., Juvonen, R., Kuusela, J., Silén, B., Sääskilahti, M., Örnmark, M. Miten peruskoululaiset kirjoittavat. Näkökulmia ja kysymyksiä. Perusopetuksen 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa 2010. s. 5 13. Helsinki: Opetushallitus. LOPS = Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. OPH = Opetushallitus 2014. Säädökset ja ohjeet. Miten arviointi tukee oppilaan oppimisen taitoa? http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarj estaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/miten_arviointi_tukee_oppilaan_oppimisen_taito a (luettu 13.5.2014) YTL = Ylioppilastutkintolautakunta 2012. Äidinkielen kokeen määräykset. http://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/ohjeet/koekohtaiset/fi_maaraykset_ aidinkieli.pdf (luettu 15.3.2014) PUOLITAIVAL, HELEENA 2011. Äidinkielen ylioppilaskoe. Teoksessa Haapala, V., Hellström, I., Kantola, J., Kaseva, T., Korhonen, R., Maijala, M., Saarikivi, J., Salo, M. & Torkki, J. (toim.) Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus s. 407 413. Otava: Helsinki TYNJÄLÄ, PÄIVI 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki.

13 KURSSISUUNNITELMA Tämä kurssisuunnitelma on tarkoitus jakaa kurssin osallistujille. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) 1. Oppitunti: Käytännöt selviksi. Tekstitaidon kokeen tehtävänannot. 2. Oppitunti: Tekstitaidon kokeen tehtävänannot. 3. Oppitunti: Vastaustekstien kirjoittamista (1. palautettava teksti). 4. Oppitunti: Vastaustekstien arvioiminen, eritasoiset vastaukset. 5. Oppitunti: Tekstityypit ja tekstilajit. 6. Oppitunti: Argumentaatioanalyysi. Oman tekstin rakentaminen. 7. Oppitunti: Vastaustekstien kirjoittamista (2. palautettava teksti). 8. Oppitunti: Vertaispalaute argumentaatioanalyysista (kirjallinen, palautettava teksti). 9. Oppitunti: Kaunokirjallisen tekstin analyysi. 10. Oppitunti: Kaunokirjallisen tekstin analyysi (3. palautettava teksti). 11. Oppitunti: Kielenhuolto. 12. Oppitunti: Kielenhuolto. 13. Oppitunti: Oppilaiden vastaustekstien käsittelyä (kaunokirjallisen tekstin analyysi) 14. Oppitunti: Kuva ja teksti. 15. Oppitunti: Kuva ja teksti (4. palautettava teksti). 16. Oppitunti: Vertaispalaute sarjakuva-analyysistä. 17. Oppitunti: Kurssin koonti ja opiskelijoiden itsearviointi. 18. Oppitunti: Kurssin koe tekstitaidon preliminäärikoe.

14 Tuntisuunnitelmat 1. Oppitunti Ensimmäisellä oppitunnilla aikaa on varattava käytännön asioiden hoitamiseen, esimerkiksi kurssin läsnäolijoiden varmistamiseen ja kurssin sisältöjen ja tavoitteiden esittelyyn. Tunnilla aloitetaan tutustuminen tekstitaidon kokeen tehtävätyyppeihin. Tavoitteet: Ensimmäisen oppitunnin tavoitteena on, että opiskelijat pohtivat ja tunnistavat omia tarpeitaan ja toiveitaan kurssin suhteen ja tuovat esiin näkemyksensä kurssin sisällöistä ja työmenetelmistä. Työmenetelmät: Kurssin sisällöistä, tavoitteista ja opiskelijoiden toiveista keskustellaan yhteisesti. Opiskelijat kirjoittavat yksilötöinä opettajalle pienet viestit, joissa he arvioivat, mitä he jo osaavat ja mitä he haluaisivat vielä oppia. Tekstitaidon kokeen yleiset määräykset ja ohjeet käydään lyhyesti läpi opettajajohtoisesti. Opiskelijat tutustuvat kevään 2013 tekstitaidon kokeen tehtävänantoihin ja aineistoon itsenäisesti työskennellen. a) Opiskelijoille esitellään kurssin tavoitteet ja sisällöt, ja he saavat oheisen kurssisuunnitelman (ks. edellä KURSSISUUNNITELMA) monisteena. Keskustellaan yhdessä, millaisia tavoitteita ja toiveita opiskelijoilla itsellään kurssin suhteen on ja millaisia työmenetelmiä he toivovat käytettävän. Kurssin runkona on laadittu suunnitelma, mutta sen sisältöjä on mahdollista muokata ja soveltaa opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti esimerkiksi kielenhuollon sisältöjen tai käsiteltävien tekstilajien osalta. Opiskelijat saavat lisäksi tehtäväkseen kirjoittaa lyhyet, itsearvioivat viestit opettajalle. Kysymykset viestiä varten: Tutki saamasi kurssisuunnitelman sisältöjä. Mitkä sisällöt hallitset mielestäsi jo hyvin? Missä sisällöissä kaipaat vielä harjoitusta? Millaisia sisältöjä toivot erityisesti kurssilla käsiteltävän? Millaisista työtavoista uskot olevan hyötyä tekstitaitoja harjoitellessa? b) Tällä kurssikerralla aloitetaan tekstitaidon kokeen tyypillisten tehtävänantojen käsittely. Kurssin aluksi tutustutaan erityyppisiin tehtävänantoihin kevään 2013 tekstitaidon kokeen tehtävänantojen kautta (Ylioppilastekstejä 2013). Tällä tavoin kerrataan lähestyvässä ylioppilaskokeessa vaadittavia taitoja ja valmiuksia. Kokeen vaatimuksiin perehtyminen myös toimii hyvänä pohjustuksena kurssin sisällöille. Aluksi käydään lyhyesti läpi tekstitaidon kokeen yleiset ohjeet ja määräykset (YTL 2012). Opiskelijoille voi olla vielä tässäkin vaiheessa hyvä korostaa tehtävänantojen huolellista lukemista sekä tehtävänannon noudattamisen tärkeyttä.

15 c) Opiskelijat saavat lukea tunnilla kevään 2013 tekstitaidon kokeen tehtävänannot ja aineistot. Useimmilla ei tässä vaiheessa liene Ylioppilastekstejä 2013 -kirjaa, joten tähän tehtävään materiaali saadaan aidoista ylioppilaskokeen tehtävävihkoista, joita useimmilta kouluilta varmasti löytyy. Materiaali jää opiskelijan kotona luettavaksi, jos sitä ei ehdi käydä läpi tunnilla. 2. Oppitunti Tällä kurssikerralla tarkastelemme kevään 2013 tekstitaidon kokeen tehtävänantoja. Kokeessa oli tarjolla melko tyypillisiä tehtävänantoja, joten niistä saadaan hyvä yleiskuva erilaisista tehtävätyypeistä sekä niiden asettamista vaatimuksista. Tavoitteet: Opiskelijat saavat käsityksen tekstitaidon kokeen tyypillisistä tehtävänannoista. He harjaantuvat pohtimaan tehtävänannon asettamia vaatimuksia vastaustekstille. Pohdinta ja pohdinnan tulosten esittely toteutuu ryhmissä, ja tavoitteena onkin myös opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Työmenetelmät: Tuntisuunnitelman voi toteuttaa eri tavoin riippuen siitä, haluaako tunnilla keskittyä opettaja- vai oppilaskeskeiseen työskentelyyn. Tehtävänantoihin liittyviä kysymyksiä voi hyvin hyödyntää opetuskeskustelun runkona, jos kyseessä on esimerkiksi pienehkö, keskusteleva ryhmä. Tässä tuntisuunnitelmassa ajatuksena on, että opiskelijoista muodostetaan viisi ryhmää. Kukin ryhmä saa pohdittavakseen yhden tekstitaidon kokeen tehtävänannon. He valmistelevat ryhmäkeskustelunsa pohjalta pienen esityksen muulle opiskeluryhmälle. Linkki kevään 2013 tekstitaidon kokeen tehtävänantoihin: http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/aidinkieli_tekstitaito_k2013.pdf a) Tunnin aloittava lyhyt yleiskatsaus on opettajajohtoinen. Ohessa on joitakin havaintoja, joita opettaja voi tuoda tunnin aluksi esiin: - Kevään 2013 jokaisessa tehtävänannossa on verbi, joka määrää tekemään jotakin (esim. vertaile, tutki). - Tehtävänantoa voidaan myös rajata ja tarkentaa kysymyksillä (esim. mihin teksti pyrkii ja millä keinoin?). - Toisaalta tehtävänantona voi olla pelkkä kysymys, kuten esimerkiksi keväällä 2012. Millä keinoin Aktian vakuutusmainos myy turvallisuutta? Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa Untako lienee?

16 - Tässä kohdassa voi olla hyvä muistuttaa opiskelijoita myös siitä, että vaikka he tuntisivat pohjatekstin kokonaisuudessaan, on tekstitaidon kokeen tehtävissä syytä pysytellä annetun aineiston sisällä. b) Käsittelemme tekstitaidon kevään 2013 kokeen tehtävät opiskelijoiden ryhmätuotosten avulla. Tarkoitus on, että opiskelijat keskustelevat pienryhmissä tehtävänannoista (ryhmä 1 -> tehtävänanto 1, ryhmä 2 -> tehtävänanto 2 ) oheisten apukysymysten avulla. Tämän jälkeen he esittelevät havaintonsa ja pohdintansa tehtävänannosta sekä sen edellyttämästä vastaustekstistä muulle ryhmälle. Esitysten jälkeen opettaja ja muut opiskelijat voivat kysymyksin ja kommentein tarkentaa ryhmien havaintoja. Tehtävänanto kaikille ryhmille: Keskustelkaa tehtävänannosta sekä siitä, mitä aineksia hyvän vastaustekstin tulisi tässä tapauksessa sisältää. Valmistautukaa esittämään havaintonne muulle ryhmälle. Tehtävänannot pienryhmille: Tehtävänanto 1: Analysoi Harpagonin ja La Flèchen suhdetta Molièren Saiturikomedian katkelman (s. 26 27) perusteella. Apukysymykset ryhmälle: Mitä tehtävänanto määrää tekemään? Keitä tekstikatkelman henkilöhahmot ovat? Mikä on tekstilaji? Mihin asioihin mielestäsi pitää kiinnittää huomiota, kun analysoidaan henkilöhahmojen suhdetta Molièren katkelmassa? Tehtävänanto 2: Vertaile sarjakuvaa Roope-setä (s.32) ja katkelmaa Saiturista (s. 26 27): millä tavoin niissä kuvataan suhtautumista rahaan? Apukysymykset ryhmälle: Mitä tehtävänanto pyytää tekemään? Millä tavalla tehtävän voi tulkita? (Tehtävänanto on kaksitulkintainen: millä keinoin kuvataan suhtautumista rahaan / millaiseksi kuvataan suhtautumista rahaan?) Mitkä ovat vertailtavien tekstien tekstilajit? Mitä on tärkeää muistaa, kun kirjoitetaan vertailevaa tekstiä? Jos kirjoitetaan eroista, kirjoitetaan kuitenkin myös?

17 Tehtävänanto 3: Tutki tekstikatkelmaa (s.28 30) Kari Narsin kirjasta Raha ja onni: mihin teksti pyrkii ja millä keinoin? Apukysymykset ryhmälle: Mitä tehtävässä on tehtävä? Mitä tarkoittaa tutki-verbi tehtävänannossa? Mikä on tekstin laji? Miten tehtävään kannattaa tarttua? Mikä on mielestänne tekstin tavoite/pääväite? Tehtävänanto 4: Kirjoita Kari Narsin tekstistä (s. 28 30) noin 100 sanan tiivistelmä, joka on yhtenäinen teksti. Merkitse sanamäärä tiivistelmäsi perään. Apukysymykset ryhmälle: Mikä on ehdottoman tärkeää tuottotehtävissä (esim. kirjoita tiivistelmä, kirjoita uutinen)? Mitä tarkoittaa tiivistelmä? Miten se eroaa referaatista? Tehtävänanto 5: Analysoi ja arvioi Reetta Röngän kolumnin (s. 31) argumentaatiota. Apukysymykset ryhmälle: Mitä tehtävänanto määrää tekemään? Mikä on pohjatekstin tekstilaji? Mitä on oikeastaan arvioitava? Onko kirjoittajalla pääväittämää, jota hän argumentoi? Mitä mieltä olette kirjoittajan argumentaation onnistuneisuudesta? c) Tunnin päätteeksi opiskelijoita ohjeistetaan miettimään, mistä kevään 2013 kokeen tehtävänannosta he haluavat kirjoittaa vastaustekstit. Seuraava oppitunti käytetään kirjoittamiseen.

18 3. Oppitunti Oppitunti on varattu kirjoittamiselle. Tavoitteet: Tavoite on opiskelijoiden harjaantuminen tekstien tulkitsijoina ja tuottajina. Työmenetelmät: Vastaustekstit tuotetaan yksilötöinä. a) Opiskelijat kirjoittavat vastaustekstit valitsemastaan tehtävänannosta (tekstitaidon koe, kevät 2013). Tarkoitus on kirjoittaa yksi vastausteksti oppitunnin (75 minuuttia) aikana ja palauttaa se tunnin päätteeksi opettajalle. Vastaustekstin arviointi: Ne, jotka haluavat opettajan arvion kurssin ensimmäisestä vastaustekstistä, tekevät tästä huomautuksen vastaustekstiinsä. Opettaja arvioi nämä tekstit ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä mukaillen (YTL 2012, 3-5). Kaikki ryhmän opiskelijat saavat teksteistään vertaispalautetta seuraavalla viikolla. b) Opiskelijat saavat seuraavaa oppituntia varten kotitehtävän: tehtävänä on lukea Ylioppilastekstejä 2013 -kirjasta vastaussarja tekstitaidon kokeen 2. tehtävänantoon (vastaustekstit 10 13, s. 46 51). 4. Oppitunti Tällä oppitunnilla opiskelijat perehtyvät tekstitaidon vastaustekstien arviointikohteisiin. Arviointikohteet löytyvät Ylioppilastekstejä 2013 -kirjan sivuilta 203 207. Arvioinnin kohteena ovat kirjasta löytyvät tekstitaidon vastaustekstit sekä opiskelijoiden omat tekstit. Tavoitteet: Arviointikohteisiin tutustumisen tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjoitustaitoja sekä auttaa vertaispalautteen antamisessa. Toisten tekstien kommentoiminen ja omasta tekstistä saatu palaute kehittävät taitoja rakentaa hyvä vastausteksti. Työmenetelmät: Tunnin työmenetelmät ovat oppilaskeskeisiä. Ylioppilastekstejä 2013 -kirjan eritasoisia vastauksia opiskelijat arvioivat pienryhmissä. He myös esittävät havaintonsa vastausteksteistä muulle ryhmälle ja antavat pareittain vertaispalautetta toistensa teksteistä. a) Opiskelijat jakautuvat neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa arvioitavakseen yhden vastausteksteistä 10 13. Opiskelijat saavat oheisen tehtävänannon arvioinnin tueksi: Vastaussarja 2 (tekstit 10 13): Vertaile sarjakuvaa Roope-setä ja katkelmaa Saiturista: millä tavoin niissä kuvataan suhtautumista rahaan? (Ylioppilastekstejä 2013: s. 46 51) 1) Miten hyvin vastausteksti noudattaa tehtävänantoa (huomaa tehtävänannon monitulkintaisuus)?

19 2) Millaisia havaintoja ja päätelmiä kirjoittaja on alkuperäisteksteistä tehnyt? Ovatko päätelmät perusteltuja? 3) Käyttääkö kirjoittaja tehtävän kannalta asianmukaisia käsitteitä? 4) Onko vastausteksti rakenteeltaan selkeä ja eheä? 5) Hallitseeko kirjoittaja yleiskielen normit ja viittaustekniikan? 6) Osoittaako vastausteksti kriittisen lukutaidon hallintaa (perustele vastauksesi)? Sijoittaako kirjoittaja tekstiä tilanne- ja/tai kulttuurikontekstiin? 7) Monta pistettä arvelette vastaustekstin saaneen? b) Tehtävä puretaan yhteisesti: opiskelijat saavat kertoa havaintonsa vastaustekstistä sekä sen arvioimisesta, opettaja täydentää ryhmien havaintoja tarvittaessa. c) Opettaja on katsonut läpi edellisellä oppitunnilla kirjoitetut vastaustekstit ja jakaa tekstit nyt takaisin opiskelijoille. Opiskelijat vaihtavat tekstejä pareittain. Tarkoitus on, että opiskelijat lukevat toistensa vastaustekstejä sekä antavat niistä palautetta. Tehtävänanto vertaispalautteen antamiseen: Lue, arvioi ja pisteytä opiskelutoverisi teksti tekstitaidon kokeen arviointikriteerien mukaisesti (Ylioppilastekstejä 2013: s. 204 207). Kirjoita palautteesi tekstistä erilliselle paperille. 5. Oppitunti Oppitunnilla kerrataan tekstilajin ja tekstityypin käsitteet. Tunnilla pohditaan, millaiset piirteet tekevät tekstistä tietyn tekstityypin ja tekstilajin edustajan. Tavoitteet: Opiskelijat kehittyvät havainnoimaan erilaisten tekstityyppien ja -lajien pääpiirteitä sekä pohtimaan erilaisten tekstityyppien tavoitteita. Opiskelijoiden ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät pienryhmätyöskentelyn ja opetustuokion järjestämisen myötä. Työmenetelmät: Tunti toteutuu atk-luokassa, ellei kaikilla opiskelijoilla ole esimerkiksi omia kannettavia tietokoneita. Aineiston etsintä ja analysoiminen toteutuvat pienryhmissä työskennellen. Pienryhmät pitävät muulle opiskeluryhmälle havainnoistaan opetustuokion. a) Tunti aloitetaan opetuskeskustelulla, jonka tavoitteena on kerrata lyhyesti tekstilajin ja tekstityypin käsitteet sekä käsitteiden ero. Yhdessä voidaan myös pohtia, miksi tekstityypin ja tekstilajin tunnistaminen ja nimeäminen on tarpeellista ja mihin esimerkiksi tarvitaan taitoa eritellä tekstityypin pääpiirteitä.

20 b) Tämän jälkeen opiskelijat jakautuvat viiteen ryhmään. Jokainen ryhmä saa työstettäväkseen yhden tekstityypin: Ryhmä 1: Ohjaileva eli instruktiivinen tekstityyppi Ryhmä 2: Kertova eli narratiivinen tekstityyppi Ryhmä 3: Kuvaileva eli deskriptiivinen tekstityyppi Ryhmä 4: Erittelevä tekstityyppi Ryhmä 5: Argumentoiva tekstityyppi Tehtävänanto ryhmille: A. Selvittäkää tekstityyppinne pääpiirteet. Käyttäkää apuna esimerkiksi Särmän lukua Tekstin tyyppi. B. Pohtikaa, minkä tekstilajien tekstit edustavat tyypillisesti kyseistä tekstityyppiä. Etsikää verkosta tai koulun kirjastosta esimerkkitekstejä (2-3 kpl), joiden pääasiallinen esitystapa edustaa tätä tekstityyppiä. C. Eritelkää löytämistänne teksteistä tekstityypin tyypillisiä piirteitä. D. Valmistautukaa pitämään pieni opetustuokio, jossa opetatte muulle ryhmälle tekstityyppinne, sen pääpiirteet sekä tekstilajeja, jotka tyypillisesti edustavat tätä tekstityyppiä. Esitelkää muulle ryhmälle löytämänne esimerkkitekstit sekä ne piirteet, jotka mielestänne tekevät tekstistä kyseisen tekstityypin edustajan. Nimetkää myös esimerkkitekstien tekstilajit. (Opettaja voi vielä suullisesti tarkentaa tehtävänantoa: ryhmien opetustuokiot saavat sisältää muun ryhmän aktivointia, eikä niiden tarvitse olla pelkkää esitelmöintiä.) c) Ryhmien esitykset. Yleisöä rohkaistaan esittämään kysymyksiä ja kommentteja. Opettaja voi tarpeen mukaan tarkentaa ja kommentoida ryhmien esityksiä. d) Ryhmä 5 esittelee argumentoivaa tekstityyppiä, joten viimeisen ryhmän esityksen jälkeen opettajan on luontevaa siirtyä opiskelijoiden kotitehtävään. Seuraavalla oppitunnilla käsitellään argumentaatioanalyysia, ja opiskelijoiden tehtävänä on etsiä tunnille argumentoiva teksti, esimerkiksi kolumni, arvostelu tai sanomalehden pääkirjoitus. 6. Oppitunti Tällä oppitunnilla kerrataan argumentaatioanalyysia. Opiskelijat kirjoittavat vastaustekstit argumentoivista pohjateksteistä, jotka he ovat itse valinneet. Tunnilla käydään läpi myös oman

21 tekstin rakentamista etenkin ideoinnin, suunnittelun, näkökulman valinnan ja jäsentelyn kannalta. Tavoitteet: Opiskelijalle muistuu mieleen argumentaatioanalyysin osa-alueet. Tekstin rakentamisen tietoinen läpikäynti vahvistaa opiskelijan tekstin suunnittelun ja jäsentelyn taitoja. Työmenetelmät: Argumentaatioanalyysia kerrataan opettajajohtoisen opetuskeskustelun avulla. Opetuskeskustelun tueksi laadittuja kysymyksiä voi antaa opiskelijoille myös pareittain tai pienryhmissä pohdittaviksi. Oman tekstin suunnittelun ja jäsentelyn tueksi opiskelijat saavat oheiset monisteet. Tekstin suunnittelu ja vastaustekstin kirjoittaminen tapahtuvat yksilötöinä. a) Kerrataan argumentoivan pohjatekstin analysoimisessa tarvittavat välineet. Argumentaatioanalyysia on käsitelty pakollisilla äidinkielen kursseilla, joten opiskelijoilla on jo pohjatietoa siitä, mihin asioihin analyysissa kiinnitetään huomiota. Opettaja voi kirjata opetuskeskustelun tuotoksia esimerkiksi taululle. Ohessa on kysymykset opetuskeskustelun tueksi: 1. Mitä on argumentointi? Mitä kannattaa pohtia ensimmäiseksi, kun on kyse argumentoivan tekstin analysoimisesta? 2. Mistä argumentointi koostuu? 3. Mitä tarkoittaa argumentin taustaoletus? 4. Mitä tarkoittaa suostutteleva argumentointi? 5. Millaisia perustelutapoja on olemassa? Mihin argumentoija voi vedota? 6. Millaisilla kielellisillä eli retorisilla keinoilla kirjoittaja voi tukea argumentointiaan? b) Opiskelijat ovat tuoneet tälle tunnille argumentoivat tekstit, joista he saavat kirjoittaa seuraavat vastaustekstit. Tekstin rakentaminen aloitetaan tällä tunnilla, ja seuraava oppitunti on varattu kirjoittamiseen. Kaikki laativat vastaustekstin seuraavasta tehtävänannosta: Analysoi ja arvioi valitsemasi pohjatekstin argumentaatiota. Tekstit palautetaan seuraavan oppitunnin lopussa. Liitä vastaustekstisi mukaan analysoimasi pohjateksti. Palauta myös suunnitelmapaperi. Opiskelijat saavat lopputunnin perehtyä tehtävänantoon ja pohjatekstiin sekä laatia suunnitelmapaperin oheisen monisteen avulla:

22 VASTAUSTEKSTIN RAKENTAMINEN 1. Lue huolellisesti tehtävänanto ja pohdi, mitä se pyytää sinua tekemään. 2. Lue pohjateksti ensin kerran kokonaiskuvan saamiseksi ja uudelleen tehtävänannon näkökulmasta. Alleviivaa ja tee merkintöjä pohjatekstiin. 3. Ryhmittele ja kirjaa suunnitelmapaperille havaintojasi ja niistä johdettuja päätelmiä ja tulkintoja tekstistä. Tee tämä aina tehtävänannon näkökulmasta, esimerkiksi argumentaatioanalyysissa teet tekstistä erilaisia havaintoja kuin kuva-analyysissa. 4. Laadi vastaustekstin ensimmäinen kappale -Ilmaise mitä pohjatekstiä käsittelet: kerro pohjatekstin kirjoittajan nimi ja (jos oleellista) ammatti, tekstilaji, tekstin otsikko, ilmestymispaikka ja ilmestymisaika. -Mene suoraan asiaan: nosta jo vastaustekstin aloituskappaleeseen keskeinen havaintosi, tulkintasi tai arviosi tekstistä (huomioi tehtävänannon näkökulma). 5. Seuraavissa kappaleissa perustelet tulkintaasi tekstistä erittelemällä havaintojasi ja päätelmiäsi. Referoi ja siteeraa pohjatekstiä tarpeen mukaan. 6. Käytä neutraalia asiatyyliä sekä täsmällisiä kielen ja kirjallisuuden käsitteitä (esimerkiksi lause, virke, kielikuva, kolumni, teesi). 8. Otsikoi vastauksesi. 7. Oppitunti Oppitunti on varattu kirjoittamiselle. Tavoitteet: Tavoite on opiskelijoiden harjaantuminen tekstien tulkitsijoina ja tuottajina. Työmenetelmät: Vastaustekstit tuotetaan yksilötöinä. a) Opiskelijat kirjoittavat vastaustekstit edellisellä tunnilla annetusta tehtävänannosta. Tarkoitus on kirjoittaa vastausteksti loppuun oppitunnin (75 minuuttia) aikana ja palauttaa se tunnin päätteeksi opettajalle. Myös pohjateksti ja suunnitelmapaperi palautetaan. Vastaustekstin arviointi: Opettaja katsoo, että kaikki opiskelijat palauttavat tarvittavat paperit tunnin päätteeksi. Opettaja voi tarkastella, onko opiskelijoiden teksteissä sellaisia asioita, joita voisi nostaa yhteiseen käsittelyyn seuraavalla tunnilla (esimerkiksi aineistoon viittaaminen, mikä on teesi, mitä ovat retoriset keinot) Ne, jotka haluavat opettajan arvion kurssin toisesta vastaustekstistä, tekevät tästä huomautuksen vastaustekstiinsä. Opettaja arvioi nämä tekstit

23 ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä mukaillen (YTL 2012, 3-5) 8. oppitunnin jälkeen. Kaikki ryhmän opiskelijat saavat teksteistään kirjallisen vertaispalautteen 8. oppitunnilla. 8. Oppitunti Tällä oppitunnilla opiskelijat antavat vertaispalautetta toistensa teksteistä. Vertaispalaute annetaan kirjallisesti, ja se on arvioitava suoritus. Tavoitteet: Tavoitteena on palautteen saamisen ja antamisen kautta vahvistaa opiskelijoiden kirjoitustaitoja. Vertaispalautteen antaminen kehittää myös opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. Työmenetelmät: Vertaispalautteet opiskelijat kirjoittavat yksilötöinä. Tunnin lopussa käydään opettajajohtoisesti läpi yleisiä huomioita vastausteksteistä (kurssin 1. ja 2. vastausteksti). a) Opettaja jakaa opiskelijoille takaisin edellisellä tunnilla kirjoitetut vastaustekstit ja niihin kuuluvat pohjatekstit siten, että jokainen saa arvioitavakseen muun kuin oman tekstinsä. Tehtävänanto opiskelijoille: Lue pohjateksti sekä siitä kirjoitettu argumentaatioanalyysi. Arvioi ja pisteytä opiskelutoverisi teksti tekstitaidon kokeen arviointikriteerien mukaisesti (Ylioppilastekstejä 2013: s. 204 207). Kirjoita perusteltu ja havainnollinen palautteesi tekstistä erilliselle paperille. Vertaisarviointi on arvioitava suoritus ja se palautetaan opettajalle. b) Lopputunnista opettajalla on tilaisuus antaa kurssilla jo kirjoitetuista vastausteksteistä yleistä palautetta. Opettaja voi nostaa esiin havaintoja, joista on kaikille apua jatkossa. Palaute voi koskea esimerkiksi kieliasua, otsikointia, kappalejakoa tai asioiden esittämisjärjestystä. c) Opiskelijat saavat seuraavaa oppituntia varten kotitehtävän: Tehtävänä on lukea luku Susanna Alakosken Sikalat-romaanista. Luku löytyy syksyn 2013 tekstitaidon ylioppilaskokeen aineistosta. 9. Oppitunti 9. ja 10. oppitunti muodostavat kokonaisuuden, jonka aikana kerrataan kaunokirjallisen tekstin analyysia ja tulkintaa. Tällä oppitunnilla aineistona on proosa. Opiskelijat analysoivat ja tulkitsevat ryhmissä syksyn 2013 tekstitaidon kokeen Sikalat-romaaniin liittyviä tehtävänantoja. Tavoitteet: Tunnin tavoitteena on kerrata kaunokirjallisen tekstin analyysissa tarvittavia taitoja, kuten tekstin kerronnan, henkilökuvauksen ja draaman kaaren analysoimista. Ryhmätyöskentely