Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.20134 Seinäjoki Kuvastin-menetelmä sosiaalityössä
Taustaa Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014 Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Kehitetty alun perin aikuissosiaalityössä (1999-2001) Kuvastin hanke (2003-2004), projektityöntekijänä Laura Yliruka Menetelmä muokattu lastensuojelun tarpeisiin vuodesta 2006 Ehkä aluksi antoi eniten siihen asiakastyöhön, miten tehdä sitä asiakastyötä, mutta pikku hiljaa se meni ehkä enemmän siihen suuntaan, että miten se tukee itseä ammattilaisena kehittymisessä, alkoi nähdä sitä rakenteellistakin puolta ja ilmiötasoa, jotka tuli jossain vaiheessa sitten tähän Kuvastimeen mukaan.
KUVASTIN MENETELMÄNÄ Käytetään, kun syntyy tarve ottaa etäisyyttä, tarkastella asiakastilannetta ja omaa tapaa tehdä sosiaalityötä Työskentely on luonteeltaan työnohjauksellista Sisältää oman työn dokumentointia, arvioinnin tueksi lomakkeiden käyttöä, itse- ja vertaisarviointia, työn edistymisen seurantaa ja vaikuttamisoletusten tekemistä myöhemmin mukaan on tullut myös ilmiötason tarkastelu, jota hyödynnetään mm. sosiaalisessa raportoinnissa Muuntuva menetelmä Kuvastin on näiden vuosien varrella muuttunut eri kohdissa aika paljon ja kuvastinta ollaan taivuteltu eri muotoon aika onnistuneestikin. Eikä vähintään tämä asiakaspeili idea. Kyllä tää toimii hyvin pitkäaikaisessa työssä, mutta ollaan saatu muokattua siten, että sopii lyhytkestoisempaankin työhön.
Menetelmän monta tasoa Kuvastin oman työn tukena - Työn systemaattisuuden lisääntyminen - Yksilöllisen asiantuntijuuden lisääntyminen - Tukee työssä oppimista, perehtymistä työhön Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014 Kuvastin tiimityön tukena - Yhteisöllisen asiantuntijuuden lisääntyminen - Hiljaisen tiedon sanoittaminen Kuvastin asiakastyön tukena - Itsearviointi selkeyttää työskentely prosessia - Jatkotyöskentely ehdotukset Rakenteellisen sosiaalityön taso - Asiakastapauksen herättämät ilmiötason havainnot - Asiat, joita on tärkeää viedä eteenpäin (sosiaalityön selontekovelvollisuus) Siinä on erilaisia tasoja, sellainen tiedon taso joka tulee kaikille jotka ovat tapaamisessa paikalla, mitä menetelmiä on, millaisia ne ihmiset on, mitkä niiden ajattelumallit on, just siihen tiimin yhteiseen tapaan tehdä työtä, sitten tietoa palveluista, ilmiötietoa kun kirjataan erikseen, niin siitä syntyy, mutta kaikki tieto, ei ole sitä mitä kirjataan vaan se varastoituu ihmisiin jotka on paikalla.
Kuvastimen rakenne 1. Itsearviointi/ Peilisali 2. Asiakkaan haastattelu/ Asiakaspeili 3. Vertaisarviointi/ Sisäinenpeili 4. Yhteisen tiedonmuodostuksen vaihe/ Huomiopeili 5. Väliarviointi/ Takapeili ( Seurataan aikaisemmin vertaisryhmässä käsitellyn asiakastapauksen etenemistä, noin 3-6 kk ensimmäisestä kuvastin-kokouksesta, palataan ehdotettuihin työskentelytapoihin)
Itsearviointi Sisäinen dialogi ennen yhteistä keskustelua, kirjallinen valmistautuminen Peilisali-lomakkeen avulla Teemat liittyvät sosiaalityön kohteeseen, toimintatapoihin, suunnitelmallisuuteen ja rakenteellisiin reunaehtoihin Haastaa pohtimaan omaa ammatillisuutta Asiakaspeili Asiakkaan haastattelu Asiakaspeili-lomakkeen avulla Suora asiakaspalaute osaksi Kuvastin-kokousta Asiakas vaikuttaa välillisesti sosiaalityön tiedonmuodostukseen oman perheen asiassa Vertaisarviointi Omien heränneiden ajatusten ja tuntemusten kirjaaminen ennen keskustelua Sisäinenpeili-lomakkeiden avulla Suunnitelmallisentyön rooli- ja signaalirooli Puhuminen ja kuunteleminen on eriytetty Jatkotyöskentely ehdotukset/ asiat jotka on tärkeää viedä eteenpäin
Kuvastin kokouksen rakenne 1. Työntekijän itsearviointi Peilisali-lomakkeen mukaisesti (20 min.) 2. Työntekijä esittelee Asiakaspeilin (10 min.) 3. Vertaisarviointi, kysymykset ja keskustelua (30 min.) 4. Vertaisryhmän jäsenten puheenvuorot roolien mukaisesti (30 min.) 5. Huomiopeili-lomakkeelle kirjataan koontia yhteisestä keskustelusta (15 min.) Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014 Valitaan ryhmästä yksi kellokalle, joka huolehtii aikataulussa pysymisestä Valitaan kuka täyttää Huomiopeili-lomakkeen (joku signaaliroolissa ollut) Kokous antaa rakenteen yhteiselle tiedonmuodostukselle, auttaa yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittymisessä
Tietääkö asiakas? Ei ole välttämätöntä, että asiakas tietää Kuvastintyöskentelystä (työnohjauksellisuus) Keskiössä itsearvioinnin tehneen työntekijän ja vertaisryhmän ammatillinen pohdinta Kuvastin-materiaalia voi kuitenkin hyödyntää suorassa asiakastyössä esim. asiakaspeilityöskentelyllä, jatkotyöskentelyehdotukset, vertaisryhmän pohdinnan voi viedä palautteena asiakkaalle ja yhteisen keskustelun pohjaksi muutostyöhön
Mitä Kuvastin-menetelmä edellyttää? Kiinnostusta reflektointiin suullisesti ja kirjallisesti Ryhmän luottamuksellista keskustelukulttuuria Rohkeutta tarkastella kriittisesti omaa työtään ja tekemisen tapaa Kykyä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta Lähiesimiehen ja työryhmän sitoutumista ja sinnikkyyttä Työryhmän toimivia rakenteita Vahvaa johtamista Menetelmän harjoittelemista käytännössä
Mitä Kuvastimen käyttö on meille antanut? Tukenut työntekijöiden omaa ja koko ryhmän ammatillista kehittymistä Antanut mahdollisuuden kriittiseen reflektioon Toiminut väylänä ryhmäytymiselle ja uusien työntekijöiden perehdyttämiselle Muovannut työryhmän yhteistä tiedontuottamisen tapaa Työntekijöiden arvioiva- ja tutkiva työote on kehittynyt ja läsnä arjen työssä Menetelmä nostaa kehittämistarpeita esiin Vähentänyt case tapausten käsittelyn tarvetta työnohjauksessa ja käytävä puheita Asiakaspeili-menetelmä on mahdollistanut myös asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisen tiedontuottamisen ja lisännyt asiakasosallisuutta
Kysymyksiä Kuvastimen käyttöön liittyen: Miten tieto istunnosta välittyy asiakkaalle vai välittyykö? Pitäisikö asiakkaalla olla itsellään mahdollisuus osallistua Kuvastin-istuntoon? Mistä aikaa kiireisessä arjen työssä? Miten saada koko työryhmä sitoutumaan? Ketkä asiakkaista valikoituu Kuvastinkäsittelyyn? (pienelle joukolle iso satsaus) Miten Kuvastimen kautta syntynyttä tietoa voisi hyödyntää?
Erilaisia asiakaspeilejä Asiakaspeili lastensuojelussa (Kivikon toimipisteessä lapsiasiakkaan vanhemmalle, osana Kuvastinmenetelmää) Nuoren peili lapselle ja nuorelle (Kivikon toimipiste) Asiakaspeili aikuissosiaalityössä (Haagan toimipiste) Asiakaspeili yhteiskehittelyn kohteena Yhdessä aikuissosiaalityötä - prosessissa Soccassa 2012-13 Asiakaspeili Helsingin yliopiston opiskelijoiden käytäntötutkimuksen kohteena Uusi versio arviointityöhön keväällä 2014 käytäntötutkimus Kivikossa
Asiakaspeilin erilaisia käyttömahdollisuuksia Osana Kuvastin-menetelmää Itsenäisenä menetelmänä asiakastyössä Tutkimus- ja kehittämistyössä jaettuna kiinnostuksen ja työstämisen kohteena
Asiakaspeili Sosiaalityön yliopisto-opiskelijat ovat tehneet Asiakaspeili-menetelmästä käytäntötutkimuksia, joissa tuodaan esiin muun muassa sitä, miten asiakaspeili mahdollistaa asiakkaan tiedon huomioimisen ja asiakkaan osallisuuden vahvistumisen. Asiakkaat ovat myös toivoneet menetelmää osaksi omaa sosiaalityön prosessiaan.(pulkkinen Katri, 2011, Pitkänen Niina, 2012)
Katri Pulkkinen & Kivikon lastensuojelun avohuolto (2011): Lastensuojeluvanhempien kokemukset sosiaalityöstä Yhteistyö koettu positiivisena Huomio asiakkuuden herättämiin tunteisiin ja erityisesti työskentelyn alkuvaiheeseen Asiakkaat palveluviidakossa
Aikuissosiaalityön asiakaspeilin yhteiskehittäminen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa 2012-13 Dialogi sosiaalityöntekijöiden, johtavien sosiaalityöntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden ja opiskelijoiden sekä vierailleiden sosiaalityön asiantuntijoiden kesken oli toimivaa ja avointa ja tuotti näkemyksiä, joiden pohjalta asiakaspeilistä luotiin uusi versio.
Aikuissosiaalityössä /Socca 2012-13 Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten tarjoaman tuen sekä oman asiointiprosessinsa. Asiakaspeilin tavoitteena on myös tuoda näkyväksi palvelunkäyttäjän kokemuksia palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta.
Asiakaspeili- menetelmän mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen osallistuneiden kokemina Aikuissosiaalityö/Socca 2012-13 o asiakas voi sen avulla arvioida, millaista tukea haluaisi o tekee näkyväksi asiakkaan aikaisempia kokemuksia palvelujärjestelmästä o asiakkaan kuulluksi tuleminen Hienoa, että luvan kanssa saa tuulettaa kokemuksiaan.
Asiakaspeilin kehittäminen lastensuojelutarpeen arvioinnin tarpeisiin Kivikossa Opiskelija Mirka Alasen käytäntötutkimus 2014 (julkaisematon) Yhteensopivuus Kuvastimen kanssa Tutkimuskysymyksinä: Millä tavoin Asiakaspeiliä kehittämällä voidaan parantaa sen kykyä saada tietoa lastensuojelutarpeen arvioinnin asiakasperheen lastensuojelun tarpeesta? Minkälaista tietoa uudistettu asiakaspeili tuottaa ja kuinka sitä voidaan hyödyntää lastensuojelutarpeen arvioinnissa?
Aikuissosiaalityö/Socca 2012-13 Asiakaspeilin läpikäytyään ja sen herättämien ajatusten ja jatkokysymysten pohjalta sosiaalityöntekijä ja asiakas voivat jatkaa yhteistä dialogia. On tärkeää, että asiakkaalla on mahdollisuus monologiin, jotta sitten dialogi on mahdollinen.
Asiakaspeilin rakenne Lastensuojelutarpeen arvioinnin peilit Vuorovaikutuksen peilit Rakenteelliset peilit Omakuva (huolen asteikot)
Uudistettu asiakaspeili Keväällä 2014 toteutettiin haastattelututkimus, jossa asiakaspeili samalla asiakastyössä käytössä aidoissa asiakastilanteissa. Kuuden asiakkaan asiakaspeiliaineisto Asiakkaat erittäin yhteistyöhaluisia, kokemus oli asiakkaille myönteinen. Kaikkien asiakkaiden perheessä lastensuojelullinen historia.
Kun me saatiin tyttö pois sen sijoituksen jälkeen, niin äiti alkoi heti dokata. Tilanne luisui takas vaan. Nyt tilanne on saatava pysähtymään. Nyt sijoituksen jälkeen ollaan pidetty huoli et jompikumpi on aina tytön kanssa, eikä tuu humalassa kotiin. Sen on oltava selkeä diili. Mä tiedän et kun kerran on ollut sijoitus, niin ei sitä lasta uudelleen saa niin helpolla takas. Mut nyt se äiti on tullut taas kännissä yöllä kotiin. Ei se oo kivaa lapsellekaan. Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014
Oon saanut apua sossusta. Meillä on katto pään päällä ja ruokaa. Ollut apua arkeen rahallisella tukemisella ja harrastuksiin myös. Ne ovat helpottaneet elämistä. Kaikki on plussaa mikä ei oo miinusta. Mulla on välillä hyvä mieli ja välillä suututtaa. Riippuu siitä mistä puhutaan. En mä oo sosiaalityöntekijöille vihainen. Sossu on oikein hyvin pitänyt tän kasassa.
Vielä ei olla nelosessa (huolen asteikko 0-4), enkä aio päästää tilannetta sinne. Oma sairaus ja päänuppi huolettaa. Oon joutunu ottaa beetasalpaajia ja X-sairaus oireilee täst stressist. Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014
Tää kotikäynti tuntuu nololta ja yksityisyys tässä menee. Mä toivon konkreettista tukea lastensuojelulta. Toivon ettei lähdettäis lässyttelylinjalle. Teinit kun osaa vetää naruista.
Pohdintaa asiakaspeilistä Alanen 2014 Asiakaspeili yksi menetelmä, jolla asiakas osallistetaan omaan asiakasprosessiinsa Sen kautta esille tulee myös vahvuuksia ja voimavaroja asiakkaan/perheen tilanteessa. Esiin voi nousta jokin asiakkaan keskeiseksi kokema teema, jota peilataan läpi asiakaspeilihaastattelun. Asiakaspeilin sisällön päättää asiakas.
SOSIAALINEN RAPORTOINTI Suomalaisen sosiaalisen raportoinnin perinteet tilastollisessa tiedonkeruussa ja sen perusteella muodostettavissa hyvinvoinnin indikaattoreissa 1990-luvun lopulla keskusteluihin tuli mukaan myös laadulliset vaateet rakenteellisen muutossosiaalityön välineeksi -> Aulikki Kananoja (1997) Murros on mahdollisuus: sosiaalityöntekijät laatimaan vuosittaisia sosiaaliraportteja, jotka täydentäisivät jo kerättäviä barometrejä (vrt. nykyisin sosiaaliasiamiesten raportit) Suomen Kuntaliiton hanke sosiaalisen raportoinnin kehittämiseksi 1998 (Miettinen 2000): tiedontuottamisen mahdollistajana nähtiin sosiaalityön aitiopaikka asiakkaiden elämässä ja hiljaisen tiedon käsitteellistämisen merkityksellisyys. Tiedon tuottamisen esteinä mm. hiljaisuuden kulttuuri, asenteet, niukat resurssit, tilan ja oikeutuksen kysymykset ja kiihtyvä muutosvauhti Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Heikki Waris-instituutin kehittämishanke sosiaalisesta raportoinnista (Taina Hussi 2003; 2005): yksisuuntaisesta tiedonvälityksestä tiedontuottajien ja vastaanottajien vuorovaikutukseen. Kaksiportainen malli: tiedon keruu- ja muokkausvaihe sekä raportointivaihe Socca: Sosiaalisen raportoinnin-hanke 2009-2011, sosiaalipalveluja käyttävät nuoret yhteistutkimassa sosiaalityötä ja palveluja (Tukiala) Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014
Sosiaalinen raportointi SORA Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014 KOHTI SOSIAALISTA RAPORTOINTIA KIVIKON LASTENSUOJELUSSA Sosiaalinen raportointi on käsitteenä moniulotteinen. Tarkoitetaan ajantasaista systemaattista tiedontuottamista sosiaalisista rakenteista ja prosesseista kohdentuen ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliseen muutokseen Aluksi tärkeää hahmottaa toimintaympäristö, missä toimii: Helsingin kaupunki, Idän avohuollon lastensuojelu, Kivikko (Kivikko, Kurkimäki Kontula, Vesala, Mellunmäki), asukkaita 37 000, ls-asiakkaita 15,6 %, tt-asiakkaita 15,3 %, työttömyysaste 12 % (Hki ka 8,4), muun kuin suomen tai ruotsinkieliset 21,4 %
Kuvastin-menetelmä ja sosiaalinen raportointi Kuvastimen avulla tuotetaan paljon tietoa ja aineistoja (asiakaspeilit, huomiopeilit) Huomiopeilien avulla kootaan systemaattisesti tietoa ilmiöistä ja heikoista signaaleista ( weak signals, Havainnoimalla ja keräämällä heikkoja signaaleja pyritään ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuden muutoksia). Sosiaalinen raportointi : SORA:n tausta ajatuksena sosiaalityön ammattilaisen selontekovelvollisuus kuntaorganisaation suuntaan, asiakkaille ja yhteiskunnalle sekä tehtävänkuvassa määritelty rakenteellinen sosiaalityö SORA:n tavoitteena: rakenteen luominen sosiaaliseen raportointiin, huomioiden ja ammattllisten näkemysten esiin tuominen, vaikuttaminen, tiedottaminen, oman ammattitaidon keittäminen, lastensuojelun julkisuuskuvan parantaminen (sekä nopeana toiminta että pitkäjänteisen kehittämis- ja tutkimustoiminnan avulla)
Kuvastin tapa ajatella, oivaltaa ja kehittää Riitta Seppäsen ja Katri Vatajan (2009) mukaan työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen on työote ja lähestymistapa, joka antaa kehittävälle henkilölle ja ryhmälle viitekehyksen ja se voidaan ymmärtää yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettuna käytäntönä Arvioiva ajattelu on perustehtävän ehdolla tapahtuvaa, sitä tukevaa ja kehittävää toimintaa, joka pohjautuu arvioinnin periaatteisiin ja metodeihin (Katri Vataja 2009) Kehittämismyönteinen ilmapiiri/lupa kehittää Kuvastin-pilotointi -06 Kehrä 09-11 ja SORA -10- Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi-hanke syksy -12(SOCCA)
Kuvastin ei ole vain menetelmä, vaan tapa ajatella, toimia ja tehdä tätä työtä. Se näkyy arjen työssä miten keskustellaan, otetaan asioita puheeksi tiimissä, kriittisestikin. Joskus huomaa jossain toisessa yhteydessä tulevansa väärinymmärretyksi, kun oma mielipide otetaankin arvosteluna, kun on tottunut sellaiseen keskusteluun, että voi heittää niitä ajatuksiaan siten, että se mun mielipide ei ole sen oikeempi kuin sunkaan vaan se yhteinen näkemys syntyy yhteisen keskustelun tuloksena. Tiina Mustonen, Jonna Vanhanen 20.10.2014
Tiedonmuodostuksen osa-alueet Kuvastin- Istunnot: Asiakaspeilit, Huomiopeilit Kivikon lastensuojelun yhteistutkijat- KLYT Omat ja muiden kokemukset, arjen sosiaalityö SORA:n avulla tuotettua tietoa
Lue lisää: Kohteesta Kumppaniksi - teemapäivä, Lahti 20.2.2014 Kuvastimesta: http://www.sosiaaliportti.fi/page/f91c3e03-e14e-479f-b001-c108a15d5923.aspx http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75124/t15-2006-verkko.pdf?sequence=1 Asiakaspeilistä: http://www.socca.fi/files/1421/kuvastin_asiakaspeili_lastensuojelupaivat_2011.pdf http://www.socca.fi/files/1657/asiakkaiden_kokemuksia_lastensuojelusta_katri_pulkkinen_2011.pdf http://www.aikuissosiaalityo.fi/asiakaspeili http://www.aikuissosiaalityo.fi/aikuissosiaalityo/kehittaminen_ja_menetelmat/kehittamiskuvaukset/asiakaspeil i Sosiaaliseen raportointiin liittyen: http://www.socca.fi/files/1568/kivikon_posteri_valmis.pdf http://www.socca.fi/files/2068/kivikonsoratoiminta.pdf Hussi, Taina (2003) Sosiaalinen raportointi menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2003:10.
LUE LISÄÄ: Hussi, Taina (2005) Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana. SOCCAn ja Heikkis Waris instituutin julkaisusarja 4/2005 Tukiala, Anna-Kaisa et al. (2012) Asiakastyö kohtaamisina reseptejä vastavuoroisuuteen http://www.socca.fi/files/2329/asiakastyo_kohtaamisena_-_resepteja_vastavuoroisuuteen.pdf Juhila, Kirsi (2009). Sosiaalityön selontekovelvollisuus. Janus 17 (4), 296-312. Kehittämiseen liittyen: http://www.socca.fi/files/2065/lupa_kehittaa_- _innostavaa_ja_yhteisollista_oppimista_lastensuojelussa_2012.pdf Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityöstä Tutkiva ja arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. SOCCAn ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 16. Yliopistopaino. Helsinki Satka, Mirja (2011) Kvalitatiivinen arviointi ja sosiaalipalvelutyön vaikuttavuuden osoittaminen. 1-6. Teoksessa: Granholm, Camilla, Juvonen, Tarja ja Jäppinen Maija. Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityön paikka tieteessä ja yhteiskunnassa. Talentia-lehti. Helsinki. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (2009) toim. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Ps-kustannus. Jyväskylä Linkki sosiaalihuoltalaista hallituksen esitys eduskunnalle: http://www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki