VIHDIN KUNTA Ympa 28.10.2004 liite 2 Ympa 17.02.2005 liite 7 Kh 07.03.2005 liite 2 Ympa 14.06.2005 liite 6 Kh 19.9.2005 liite 7 Kv 10.10.2005 28.10.2004 LIM NUMMELA, VANHA-NUMMELAN TAAJAMANOSAN RAUTATIEALUE KAAVA 114 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS, YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS
2 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE VANHA-NUMMELAN TAAJAMANOSAN LIIKENNEALUEITA SEKÄ OSAA KORTTELISTA 46. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT VANHA-NUMMELAN TAAJAMANOSAN KORTTELIT 42 JA 62 SEKÄ PUISTO-, LIIKENNE- JA KA- TUALUEITA.
3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Nummelan Vanha-Nummelan taajamanosan rautatiealueen asemakaavamuutos. Asemakaavamuutokseen liittyvät seuraavat asiakirjat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2003 (liite 1) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustassa. Alue rajautuu nykyisen ABC huoltoaseman tonttiin, rautatiehen, asema-alueeseen Väinämöisentien kohdalla sekä Asemantiehen. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti. kaava 114
1.3 Kaavan tarkoitus 4 Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää alueen soveltuminen liikeja/tai toimistorakentamiseen osana Nummelan keskustaa. Nummelan keskustan maankäytön rakennesuunnitelmassa vuodelta 1999 rakennemalleissa 1 (vihreä pikkukaupunki) ja 2 (urbaani pikkukaupunki) on suunnittelualueelle osoitettu uudisrakentamista. Vihreässä pikkukaupunkimallissa on huoltoaseman eteläpuoleiselle alueelle osoitettu vaihtoehtoisesti asuinrakennus- tai liike-/toimistorakennuskortteli, nykyinen viljasiilo on säilytetty teollisuusalueena ja sen eteläpuolella on asuinrakennuskortteli. Urbaanissa pikkukaupunkimallissa huoltoaseman eteläpuoli ja viljasiilon alue on osoitettu samoilla aluevarauksilla kuin edellä ja viljasiilon eteläpuolinen alue on vaihtoehtoisesti asuinrakennus- tai teollisuusrakennuskortteli. Pisteenkaaren pään ja viljasiiloalueen pohjoisreunan kohdalla on kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle. 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista selvityksistä ym. Kaavoitusohjelma vuosille 2003 2007, kunnanvaltuusto 17.3.2003 Kunnan strategia, Vihdin kunta 2010, kunnanvaltuusto 3.9.2001. Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto 26.1.1998. Yleiskaava, kunnanvaltuusto, 1986. Vahvistetut seutukaavat (maakuntakaavat), Uudenmaan liitto. Nummelan keskustan maankäytön rakenneselvitys, Vihdin kunta, Suunnittelukeskus Oy, 1999 Maankäyttösopimus, Vihdin kunta ja Suomen valtio / ratahallintokeskus, kunnanvaltuuston hyväksymä 17.3.2003 Nummelan rakennusinventointi, Vihdin rakennuskulttuurisäätiö / Mervi Piipponen 1998. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuuston vuosille 2003 2007 hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan kaavoitustyö aloitetaan vuoden 2003 alussa. Kunnanvaltuusto on 17.3.2003 hyväksynyt maankäyttösopimuksen Vihdin kunnan ja Suomen valtion/ratahallintokeskuksen kanssa. Sopimus koskee asemakaavan muuttamista ja toteuttamista yhteensä noin 1,5 ha suuruiselle määräalalle tiloista RN:o 1:1 ja 1:2 Ritalan kylässä sekä tilasta RN:o 2:1 Härköilän kylässä. Ympäristölautakunta merkitsi kokouksessaan 24.4.2003 tiedoksi kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset. Kaavatyön käynnistämisestä kuulutettiin kunnan ilmoituslehdissä 5.5.2003.
5 Ympäristölautakunta merkitsi kokouksessaan 25.9.2003 asemakaavamuutosalueen vaihtoehtotarkastelun ja päätti, että vaihtoehdoista kuullaan osallisia. Vaihtoehtotarkastelusta kuultiin osallisia siten, että Uudenmaan ympäristökeskukselle, Tiehallinnolle, Ratahallintokeskukselle, Uudenmaan liitolle, Länsi- Uudenmaan jätehuolto Oy:lle, Fortum sähkönsiirto Oy:lle, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolle, Vihdin yrityskeskus Oy:lle, Vihti-Seura ry:lle, Vihdin yrittäjät ry:lle, Nummelan teollisuusyrittäjät ry:lle, vammaisneuvostolle, Nummelan kylätoimintaryhmälle, Nummelan killalle, Osuuskauppa Seudulle (nyk. Suur-Seutu) / Jukka Niemelä, siilon omistajalle / Niko Ahlqvist, kunnallistekniikan yksikölle / Timo Hovi, perusturvakeskukselle / Eija-Riitta Pajunen, sivistyskeskukselle / Suvi-Päivikki Hiipakka, Vihdin museolle / Pirkko Aurell, nuorisotoimelle / Marjatta Hiltunen, liikuntatoimelle / Timo Iso-Kungas, ympäristövalvonnalle / Risto Salomaa, rakennusvalvonnalle / Jorma Merisalo on lähtetty materiaali ja kommenttipyyntö. Yhteenveto kommenteista on liitetty kaavaselostukseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusneuvottelu 17.12.2003. Neuvotteluun osallistui myös Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo. Kuntalaisille järjestettiin keskustelutilaisuus 3.11.2003 Kaarikeskuksen kahviossa. Tilaisuuteen osallistui 14 henkilöä. Yhteenveto asukkaiden kommenteista on kaavaselostuksessa. Vihdin yrityskeskus Oy antoi kommenttinsa palaverissa 13.10.2003, josta on laadittu erillinen muistio, joka on liitetty kaavaselostukseen. Vaihtoehdoista on neuvoteltu Ratahallintokeskuksen kanssa 15.10.2003. Vaihtoehdon A1 pohjalta kehitellystä asemakaavamuutosluonnoksesta on neuvoteltu Suur-Seudun osuuskaupan kanssa 5.10.2004 sekä edelleen ratahallintokeskuksen ja Lidlin kanssa 6.10.2004. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nummelan keskustassa Asemantien ja rautatien välissä. Alueen pohjoispäässä on aidattu viljankuivaamoalue, johon sisältyy 1930- luvulla rakennetun viljasiilon lisäksi sekalaisia rakennuksia ja ulkovarastoaluetta. Eteläosa on joutomaan tyyppistä aluetta, jolla on ajoväyliä aseman yhteydessä sijaitsevalle puutavaran lastausalueelle. Alueella myös varastoidaan puutavaraa. Lastausalueen kohdalla on asukkaiden käyttämä epävirallinen kevyen liikenteen radan ylityskohta. Viljankuivaamon eteläpuolelle on sijoitettu väliaikainen lämpökeskus. Suunnittelualueen eteläpuolella on Nummelan asema, joka liittyy Nummelan taajaman vanhaan rakennuskantaan. Asemantien vastakkaisella puolella on II III kerroksisten asuinkerrostalojen kortteleita sekä aseman lähellä vanha asemapäällikön talo pihamiljöineen.
3.1.2 Luonnonympäristö 6 Maisemarakenne ja maisemakuva Alue sijoittuu Nummelan keskustan välittömään läheisyyteen. Maastoltaan tasainen alue rajoittuu rautatiehen ja sitä ympäröi joka puolelta rakennettu ympäristö. Maaperä Alueen maaperä on Nummelanharjun reunan hienoa hiekkaa, joka muuttuu asemalle päin mentäessä hietamaaksi. Luonnonolot Alue on avoin, suurelta osin raivattu tai pusikoitunut alue, jolla ei ole alkuperäistä luontoa. Vesistöt ja vesitalous Nummelanharjun reunassa radan kohdalla on useissa kohdissa havaittu paineellista pohjavettä. Väinämöisentien ja Asemantien risteyksen korkeusasema on +62,3 ja Luontolan pohjavesialueesta tehdyn tutkimuksen mukaan pohjavesi on tasolla +58,7. Eteläpäässä pohjaveden pintaan on siis alle 4 m maan pinnasta. Alue jää Luontolan pohjavesialueen ulkopuolelle. Luonnonsuojelukohteet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa Nummelan keskustaa. Asemantien toiselle puolelle kaavamuutosalueesta luoteeseen suunnitellaan Nummelan keskustan kaavamuutosta, johon sisältyy mm. mittava kauppakeskus. Muuten Asemantien vastakkaisella puolella sijaitsee II III kerroksisia asuintaloja. Radan toisella puolella on Hiidentorin kauppakeskus, S-ryhmän rautakauppa sekä Prisma hypermarket pysäköintialueineen. Etelässä on asemamiljöö.
Kuva 2: Rakennettu ympäristö 7 Suunnittelualue liittyy pohjoisreunassa Nummelan keskustan rakennettuun ympäristöön. Ns. pisteen ympärillä on kiinteistö Oy Ritalan liikerakennukset, joista vanhin osa on suojeltu rakennus sekä Esson huoltoasema piha-alueineen. Radan toisella puolella on Prismamarketin, rautakaupan ja Hiidentorin kauppakeskuksen muodostama kokonaisuus. Suunnittelualueella sijaitsee viljankuivaamo ja sen ympärille syntynyttä sekalaista rakennuskantaa. Asemantien toisella puolella on II III kerroksisia asuintaloja sekä asuntona toimiva entinen asemapäällikön talo. Kulttuurihistoriallisesti arvokas asemamiljöö Taajamakuva (kuvat 3 6) Viljankuivaamo sijoittuu näyttävästi osaksi radan itäpuolen kaupallisen rakentamisen miljöötä. Viljankuivaamo näkyy maamerkkinä myös Asemantien ja Vihdintien suunnasta. Asemantien reunassa taajamakuvaa sekoittaa ulkovarastointi ja epämääräinen rakennuskanta alkuperäisen viljankuivaamon ympärillä.
8 Suunnittelualue liittyy pohjoisreunassa Nummelan keskustan taajamakuvaan, jota tällä suunnalla hallitsee koy Ritalan funkkistalo vasemmalla ja Esson huoltoasema pihoineen oikealla. Viljankuivaamon ja aseman välinen alue on taajamakuvaltaan jäsentymätön. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asuntoja. Lähimmät asuinkorttelit sijaitsevat Asemantien toisella puolella Pisteenkaaren ja Väinämöisentien välisellä alueella. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Nummelan keskustan kaupalliset palvelut sijaitsevat pääosin välittömästi alueen vieressä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole työpaikkoja. Viljankuivaamo toimii edelleen viljavarastona. Virkistys Alueella ei liene ympäristön huonosta laadusta johtuen merkittävää virkistysarvoa lähialueille, vaikka se onkin säilynyt pääosin rakentamattomana.
Liikenne 9 Alue rajautuu Hanko Hyvinkää rautatiehen, jolla on ainoastaan tavarankuljetusta. Rata on tarkoitus sähköistää. Alue on liikenteellisesti keskeisellä paikalla Nummelassa. Se rajautuu Asemantiehen, jolle on yhteys Meritieltä kiertoliittymän kautta. Asemantien eteläpuolelle suunnittelualueesta jonkin matkaa etelään on suunniteltu ns. Nummelan uuden sisääntulotien radan alitus. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella sijaitseva viljankuivaamo on inventoitu Nummelan rakennusinventoinnissa vuodelta 1998. Kuivaamo on rakennettu vuonna 1938. Viljankuivaamon merkitys on maisemallinen ja se on keskeinen maamerkki Nummelan maisemassa. Kuivaamo muistuttaa alueen merkityksestä viljan tuottajana. Vihtiläiset tuntevat rakennuksen "Mannerheimin kuivaamona" kreivi Carl Erik Mannerheimin mukaan. Rakennusta on laajennettu 1940-luvulla ja peltisiilot on lisätty 1990-luvulla. Inventoinnissa rakennus todetaan hyväkuntoiseksi. Kuva 7: Viljankuivaamon vanha osa takana. Tekninen huolto Alueella sijaitsee Fortum Lämpö Oy:n tilapäinen lämpökeskus, jolle on myönnetty 10.4.2000 lupa enintään viideksi vuodeksi. Lämpökeskus palvelee Prisman liikerakennusta. Suunnittelualueen läpi kulkee viemäri- ja vesijohtolinjat sekä kaukolämpöputki.
Kuva 8: Tekninen huolto 10 viemäri vesijohto lämpökeskus ja kaukolämpöjohto Ympäristöhäiriöt Alue altistuu rautatieliikenteen melulle. Ulkovarastointi on ympäristöhäiriö taajamakuvassa. Kuva 9: Rautatieliikenne Kuva 10: Ulkovarastoa 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on ratahallintokeskuksen omistuksessa. Ratahallintokeskus on edelleen vuokrannut osan alueesta Fortum Lämpö Oy:lle ja siilorakennuksen yksityiselle maanviljelijälle. Suur-Seutu omistaa kaava-alueen pohjoispuolella olevan pysäköintialueen.
3.2 Suunnittelutilanne 11 3.2.1 Seutukaava Helsingin seudun seutukaava, taajama-alueet, liikenneväylät ja alueet on vahvistettu 18.6.1996. Suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Kuva 11: Ote taajamaseutukaavasta suunnittelualue 3.2.2 Yleiskaava Koko kuntaa koskeva yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986. Suunnittelualue on yleiskaavassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY). Kuva 12: Ote yleiskaavasta suunnittelualue 3.2.3 Osayleiskaava Suunnittelualueella ei ole osayleiskaavaa, mutta alueelle on laadittu Nummelan maankäytön rakenneselvitys v.1999. Vihreässä pikkukaupunkimallissa ( ve 1) on Esson eteläpuoleiselle alueelle osoitettu asuinrakennuskortteli, nykyisen viljankuivaamon alue on säilytetty teollisuusalueena ja sen eteläpuolella on asuinrakennuskortteli.
12 Urbaanissa pikkukaupunkimallissa (ve2) Esson eteläpuoli ja viljasiilon alue on osoitettu vaihtoehtoisesti asuinrakennus- tai liikerakentamisen kortteliksi, viljankuivaamon alue kuten vaihtoehdossa 1 ja viljasiilon eteläpuolinen alue on vaihtoehtoisesti asuinrakennus- tai teollisuusrakennuskortteli. Pisteenkaaren pään ja viljasiiloalueen pohjoisreunan kohdalla on kevyen liikenteen yhteys radan itäpuolelle. Kuva 13: vaihtoehto 1 Kuva 14: vaihtoehto 2 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Nummelan Keskusta Huhdanmäen asemakaava, kaava 13, joka on vahvistettu 18.4.1975. Suunnittelualue on pääosin rautatiealuetta (LR). Pohjoisreunassa on varaus pysäköimisalueelle (LP). Suunnittelualue rajoittuu Vanha-Nummelan asemakaavaan, kaava 35, joka on vahvistettu 16.10.1987. Kuva 15: Ote asemakaavasta suunnittelualueen raja
Rakennusjärjestys 13 Vihdin kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.1.2002. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on hyväksytty Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Nummelan taajamassa. Alueen suunnittelulla on mahdollista kehittää keskustan palvelu- ja työpaikkarakentamista sekä kohentaa keskeneräistä taajamakuvaa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuuston vuosille 2003 2007 hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan kaavoitustyö aloitetaan vuoden 2003 alussa. Kunnanvaltuusto on 17.3.2003 hyväksynyt maankäyttösopimuksen Vihdin kunnan ja Suomen valtion/ratahallintokeskuksen kanssa. Sopimus koskee asemakaavan muuttamista ja toteuttamista yhteensä noin 1,5 ha suuruiselle määräalalle tiloista RN:o 1:1 ja 1:2 Ritalan kylässä sekä tilasta RN:o 2:1 Härköilän kylässä. Ympäristölautakunta merkitsi kokouksessaan 24.4.2003 tiedoksi kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset. Kaavatyön käynnistämisestä kuulutettiin kunnan ilmoituslehdissä 5.5.2003. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osalliset on yksilöity kaavaselostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). 4.3.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen on sisältänyt sekä kirjallisia kommenttipyyntöjä että suullisia neuvotteluja. Asukastilaisuudessa asukkailla on ollut mahdollisuus merkitä itse vaihtoehtokarttoihin kommentteja sekä kirjata ylös eri vaihtoehtojen vaikutuksia sitä varten tehtyyn pohjaan. Kaavoittaja on tehnyt asukkaiden mielipiteistä yhteenvedon. Ehdotusvaiheessa on normaali MRL:n mukainen mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus sekä pyydetään viranomaisilta ja sidosryhmiltä lausunnot. Kaavaehdotuksesta pidetään esittelytilaisuus.
14 4.4. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Vaihtoehtojen taustaa Vaihtoehdoissa on tarkasteltu rajattua kaavamuutosaluetta laajemmin alueen maankäytön vaihtoehtoja. Vanha-Nummelan taajamanosan Asemantien, Pisteen liittymän ja rautatien välille sijoittuva alue on voimassa olevassa asemakaavassa katuaukio/tori Pisteenkaaren liittymään asti, sitten yleinen pysäköintialue (LP) ja siilon kohdalta eteenpäin rautatieliikenteen alue (LR). Alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Voimassa olevan kaavan mukaisella katualueella toimivalle huoltoasemalle on myönnetty ympäristölupa, joka on voimassa vuoteen 2012 saakka. Kunta on rakentanut kaavan mukaisen yleisen pysäköintialueen, mutta se ei ole kunnan omistuksessa. Sekä huoltoaseman alue että pysäköintialue eivät sisälly ohjeellisesti rajattuun kaavamuutosalueeseen, mutta vaihtoehdoissa on tarkasteltu maankäyttöä kokonaisuutena, jolloin niiden asema eri vaihtoehdoissa on myös huomioitu. Kaavamuutosalueella olevan viljasiilon omistaa yksityinen ja se on alkuperäisessä käytössä. Maapohja on ratahallintokeskuksen omistuksessa. Museolta saadun selvityksen mukaan siiloa on laajennettu useaan otteeseen ja sen yhteyteen on rakennettu erillistä varastotilaa ja kaksi uutta siiloa. Alkuperäinen osa siilosta näkyy alla olevassa kuvassa, joka on otettu harjakaispäivänä. Kuva 16. Viljasiilon vanhin osa Rakennuskulttuurityöryhmän 24.9. 2003 tekemän katselmuksen perusteella siilon vanhimman osan sisätilat ovat erittäin sokkeloiset. Vankimman rakennusosan muodostavat betoniset siilot, joiden ympärillä on puurakenteinen lämpöeristämätön ulkokuori. Puurakenteet ovat osittain siilojen varassa. Siilorakennelmat täyttävät pääosan sisätilasta. Alkuperäisen käytön ja kevyen ulkorakenteen takia siilon käyttö johonkin muuhun tarkoitukseen kuin viljan varastointiin on erittäin vaikeata. Nummelan keskustan kaavan 95 asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkasteltu keskustan liikennettä. Liikennesuunnitelma sisältää kiertoliittymän Asemantien ja Pisteenkaaren risteyksessä, mikä on huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Suunnittelualueella on myös tarve osoittaa kevyen liikenteen yhteys
15 yhdistämään radan eri puolille jääviä toimintoja. Vaihtoehdoissa on tarkasteltu sekä liikennesuunnitelmaluonnoksissa esitettyä ylitysratkaisua Pisteenkaaren kohdalla että rautatien alitusta Prisman eteläpuolelta. Suunnittelualueen maankäytölle on laadittu kuusi vaihtoehtoa, joissa on kolme päävaihtoehtoa A, B ja C. Vaihtoehdot A1, A2 ja A3 sisältävät sekä liiketilaa että toimitiloja, koska alueella on ilmennyt kysyntää myymälätiloille. Vaihtoehdot B1 ja B2 sisältävät vain toimitiloja ja varsinkin vaihtoehto B1 vastaa rakenteeltaan (mutta ei maankäytöltään) Nummelan maankäytön rakenneselvityksessä esitettyä ratkaisua. Vaihtoehto C sisältää vain puistoa ja huvi- ja viihdetoimintoja ja sen laatimiseen on vaikuttanut asukkaiden kaavan 95 suunnittelun yhteydessä esittämät ehdotukset puisto- ja vapaa-ajanviettoalueesta keskustassa. Kuva 17. Suunnittelualueen toiminnallinen sijainti KESKUSTATOIMIN- NOT/KAUPPA KESKUSTATOIMMINNOT RAUTATIE ASUMINEN HUOLTOASEMA PALVELUASUMINEN ASUMINEN PYSÄKÖINTIALUE ASUMINEN PUISTO KAUPPA SIILO SUUNNITTELUALUE KULTTUURIHISTORI- ALLISESTI ARVOKAS MILJÖÖ/ ASEMA- PÄÄLLIKÖN TALO KULTTUURIHISTORI- ALLISESTI ARVOKAS MILJÖÖ PAJUNIITYN UUSI ASUINALUE SUUNNITELTU KIRKKO PUISTO KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS MILJÖÖ/ NUMMELAN ASEMA SUOJAVIHERALUE KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE (PAJUNIITYN PALVE- LUKESKUS)
16 Kuvat 18a ja 18b. Alueen sijainti taajamarakenteessa SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUE
17 4.4.2. Vaihtoehto A1 PYSÄKÖINTIALUE SÄILYY NYKYISESSÄ KÄYTÖSSÄ MYYMÄLÄTILAA N. 1500 K-M2 (PÄIVITTÄISTAVARAT TAI TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA) MAHDOLLISUUS JÄR- JESTÄÄ HUOLTO SIILO PITÄÄ PURKAA PRISMA TILAA ASEMAPÄÄLLI- KÖN TALON EDESSÄ TOIMITILAA / TOIMISTOTILAA N. 2700 K-M2 RADAN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS PUISTOALUE LIITTYY ASEMAMILJÖÖ- SEEN / ALIKULUN MAISEMOINTI ASEMA
18 LP = YLEINEN PYSÄKÖINTI- ALUE (VOIMASSA OLEVAN KAAVAN MUKAAN) KL = LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE PRISMA KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE VP = PUISTO
4.2.3. Vaihtoehto A2 19 TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTORA- KENNUKSIA N. 1800 K-M2, JOISTA VOI OLLA MYYMÄLÄTILOJA POHJAKERROKSESSA N. 400 K-M2 SIILO SÄILYY PYSÄKÖINTIALUEELLA MAAMERKKINÄ (OSAA TILOISTA VOISI KÄYTTÄÄ KESÄKAHVILANA), MUUT RAKENNUKSET PURETAAN SII- LON VANHAN OSAN YMPÄRILTÄ HUOLTO ASEMA- PÄÄLLIKÖN TALON EDESSÄ PRISMA MYYMÄLÄTILAA N. 1500 K-M2 (PÄIVITTÄISTAVARAT TAI TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA) RADAN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU / TUKIMUURI TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTORA- KENNUKSIA N. 400 K-M2 ASEMA
20 VAIHTOEHTO AIHEUTTAA KAAVAMUU- TOSPAINETTA NYKYISEN PYSÄKÖINTI- ALUEEN OSALLE KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE MAHDOLLISUUS VAIHTOEHTOISESTI JÄTTÄÄ KOKO ALUE TOISTAISEKSI PY- SÄKÖINTIIN SIILON VANHIN OSA SUOJELTAVA RAKENNUS PRISMA KL = LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE VP = PUISTO KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE
21 4.4.4 Vaihtoehto A3 HUOLTOLIIKENNE HUOLTOASEMAN PIHAN KAUTTA VOI OLLA ONGELMALLI- NEN NIIN KAUAN KUIN ASEMA TOIMIN- NASSA MYYMÄLÄTILAA N. 1500 K-M2 (PÄIVITTÄISTAVARAT TAI TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA) SIILO SÄILYY PYSÄKÖINTIALUEELLA MAAMERKKINÄ (OSAA TILOISTA VOISI KÄYTTÄÄ KESÄKAHVILANA), MUUT RAKENNUKSET PURETAAN SII- LON VANHAN OSAN YMPÄRILTÄ PRISMA TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTORA- KENNUKSIA N. 2500 K-M2 TILAA ASEMAPÄÄLLIKÖN TALON EDESSÄ RADAN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU / TUKIMUURI TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTORA- KENNUKSIA N. 400 K-M2
22 KL = LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE VAIHTOEHTO AIHEUTTAA KAAVAN RAJA- UKSEN MUUTOSTARPEEN SIILON VANHIN OSA SUOJELTAVA RA- KENNUS PRISMA KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE VP = PUISTO TILAA ASEMAPÄÄLLIKÖN TALON EDESSÄ KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE ASEMA
23 4.4.5. Vaihtoehto B1 TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTO- RAKENNUKSIA N. 1800 K-M2, JOISTA VOI OLLA MYYMÄLÄTILOJA N. 400 K-M2 RADAN YLITTÄVÄ KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS SIILO SÄILYY OMALLA KORTTELIALU- EELLA NYKYISESSÄ KÄYTÖSSÄ, ASEMANTIE RAJATAAN UUSILLA ESIM. VARASTOTILOILLA, OSA RAKENNEL- MISTA PURETAAN, ALUE SIISTITÄÄN JA AIDATAAN, PRISMA AVOIN TILA ASEMAPÄÄLLI- KÖN TALON EDESSÄ TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTORA- KENNUKSIA YHT. N. 4400 K-M2 ASEMA
24 VAIHTOEHTO AIHEUTTAA KAAVAMUU- TOSPAINETTA NYKYISEN PYSÄKÖINTI- ALUEEN OSALLE KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE MAHDOLLISUUS VAIHTO- EHTOISESTI JÄTTÄÄ KOKO ALUE TOISTAISEKSI PYSÄ- KÖINTIIN SIILON VANHIN OSA SUO- JELTAVA RAKENNUS TY = TEOLLISUUSRAKENNUS- TEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOI- MINNAN LAADULLE ERITYI- SIÄ VAATIMUKSIA PRISMA KTY = TOIMITILARAKEN- NUSTEN KORTTELIALUE ASEMA
4.4.6. Vaihtoehto B2 25 HUOLTOASEMA VOI MUUTTUA KAHVI- LAKSI, RAVINTOLAKSI TAI MYYMÄLÄKSI VOIMASSA OLEVAN KAAVAN MUKAINEN AUKIO KENTTÄ ESIM. RULLALUISTELUUN TAI LUISTELUUN TALVELLA TOIMITILARAKENNUS, JONKA POHJA- KERROKSESSA VOI OLLA LIIKETILAA, YHT. N. 500 K-M2 SIILON PAIKALLA MAAMERKKINÄ KAKSI TOIMITILA/TOIMISTORAKENNUSTA, YH- TEENSÄ 1200 K-M2 KORTTELIALUEEN LÄPI KULKEVA KEVY- EN LIIKENTEEN YHTEYS / PUISTOMAI- SET PIHAT VARSINKIN RADAN PUOLEL- LA PRISMA TOIMITILARAKENNUKSIA / TOIMISTO- RAKENNUKSIA YHT. N. 2400 K-M2 ASEMAMILJÖÖSEEN LIITTYVÄ PUISTO RADAN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS ASEMA
26 VP = PUISTO KTY = TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE PRISMA VP = PUISTO
4.4.7. Vaihtoehto C 27 HUOLTOASEMA VOI MUUTTUA KAHVI- LAKSI, RAVINTOLAKSI TAI MYYMÄLÄKSI VOIMASSA OLEVAN KAAVAN MUKAINEN AUKIO KENTTÄ ESIM. RULLALUISTELUUN TAI LUISTELUUN TALVELLA HUOLTORAKENNUKSET SIILO SÄILYY PUISTOALUEELLA / UU- DEMPAA OSAA VOIDAAN KÄYTTÄÄ HUVI JA VIIHDETOIMINTAAN (ESIM. TANSSILAVA TAI KOKOONTUMISTILA), VANHA OSA TOIMII MAAMERKKINÄ TOTEUTTAJAN LÖYTÄMINEN VOI OLLA VAIKEATA PRISMA KOKO ALUE VARATTU VAPAA-AJAN TOIMINNOILLE ESIINTYMISPAIKKA / HUVIMAJA RADAN ALITTAVA KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS ASEMA
28 VOIMASSA OLEVAN KAAVAN MUKAISEN PYSÄKÖINTIALUEEN MUUTTAMINEN PUIS- TOKSI / KAAVA-ALUEEN LAAJENTAMINEN TAI SÄILYMINEN TOISTAISEKSI NYKYISES- SÄ KÄYTÖSSÄ SIILON VANHIN OSA SUOJELTAVA RAKENNUS PRISMA VP = PUISTO
29 4.4.8. Vaihtoehdoista saadut kommentit osallisilta Vaihtoehdoista pyydettiin osallisten kommentit. Viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä pyydettiin kommentit kirjallisesti, kuntalaisille järjestettiin keskustelutilaisuus 3.11.2003 Kaarikeskuksen kahviossa. Tilaisuuteen osallistui 14 henkilöä. Tiivistelmät kommenteista ovat kaavaselostuksen liitteenä (liitteet 2 ja 3). Osallisten kommenttien ja kaavoittajan huomioiden pohjalta verrattiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutukset on jaettu neljään pääryhmään: vaikutukset ympäristöön, kulttuuriset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja taloudelliset vaikutukset. Vertailutaulukko on kaavaselostuksen liitteenä (liite 4). Yhteenvetona vaihtoehtojen vaikutuksista voidaan todeta seuraavaa: Ympäristövaikutukset: Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta vaihtoehdot B ovat hyviä ja vaihtoehdot A ovat hyviä, jos niitä kehitetään laajojen pysäköintialueiden osalta. Vaihtoehto C hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Taajamakuvan kannalta mikään vaihtoehto ei ole yksiselitteisen hyvä. Luonnonympäristön kannalta vaihtoehto C voi marginaalisesti palauttaa alueelle kasvillisuutta. Elinolojen ja terveyden kannalta vaihtoehdot A1 ja B2, joissa siilo poistuu alueelta, ovat vaikutuksiltaan positiivisia. Liikennemäärän kannalta vaihtoehto C on paras. Kevyen liikenteen kannalta radan alitusratkaisut koetaan parhaina, jolloin vaihtoehto B1 on epäsuosituin. Pysäköinnin ja huoltoliikenteen osalta asukkaat pitävät vaihtoehtoa A1 parhaana. Ympäristöhäiriöiden osalta vaihtoehdot A1 ja B2 koetaan parhaina. Siilon purkamisvaihtoehdot eivät suosi kestävää kehitystä. Ympäristövaikutusten kannalta kokonaisuutena vaihtoehdot A1 ja B2 nousevat parhaiksi sen takia, että osalliset ovat omissa arvioissaan painottaneet eniten elinoloihin ja ympäristön puhtauteen liittyviä tekijöitä. Kulttuurisilta vaikutuksiltaan siilon purkamiseen perustuvat vaihtoehdot köyhdyttävät ympäristöä, mutta toisaalta siilon sovittaminen uudisrakentamiseenkaan ei ole ongelmatonta. Kulttuuriset vaikutukset ovat lähinnä kaavoittajan huomioita. Parhaiksi nousevat siilon säilyttävät vaihtohdot A3, B1 ja C. Sosiaaliset vaikutukset: Vaihtoehdoissa A kaupallisten palvelujen saatavuus paranee. Radan alituksen koetaan yhdistävän Vanha-Nummelan ja Pajuniitun asukkaita. Siilon purkaminen poistaa alueelta ilkivallalle alttiin kohteen. Vaihtoehtojen A2 ja A3 pysäköinnin asukkaat kokevat aiheuttavan asukkaille haittaa. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on käytetty mahdollisimman paljon osallisten mielipiteitä. Viheralueiden vähäisyydestä huolimatta vaihtoehdot A1 ja B2 tuntuvat myönteisimmiltä. Taloudelliset vaikutukset: Yksityistaloudellisesti siilon sälyttävät vaihtoehdot ovat vaikeita. Kaikki muut vaihtoehdot, paitsi C tuovat lisää työpaikkoja ja vaihtoehtojen A liiketila lisää Nummelan kaupallista vetovoimaa. Liike- ja toimistotilojen sijoittelu on paras vaihtoehdossa A1. Kunnan talouden kannalta vaihtoehdot A2, A3, B1 ja C sisältävät merkittävän taloudellisen riskin korvausvelvollisuudesta. Kunnallistekniikan rakentamisen kannalta vaihtoehdot B2 ja varsinkin C ovat kalliita. Yleisesti ottaen vaihtoehdon A1 katsotaan tukevan Nummelan kehittämissuunnitelmia, kun taas vaihtoehto C on hyvin epätaloudellinen, yrityskeskuksen mielestä jopa epärealistinen. Vaikka yhdessä kommentissa asetetaankin kyseenalaiseksi myymälätilan lisätarve Nummelassa, koetaan vaihtoehto A1 taloudellisesti hyvin positiiviseksi vaikutuksiltaan. Myös vaihtoeh
30 to B2 on positiivinen. Vaihtoehto C on taloudellisilta vaikutuksiltaan erittäin negatiivinen. Eri osallisryhmistä useimmat pitivät parhaana vaihtoehtoa A1 (neljä mainintaa) ja toiseksi parhaana vaihtoehtoa B2 (kolme mainintaa). A2 vaihtoehtoa piti parhaana kaksi osallisryhmää ja vaihtoehdossa C mielipiteet hajosivat jyrkästi, jolloin sitä pidettiin sekä huonona että parhaana tai toiseksi parhaana. 4.5. Asemakaavan tavoitteet Osallisten kommenttien ja vaikutusten vertailun perusteella kaavamuutoksen tavoitteiksi muodostuivat: Liike- ja toimistotilan sijoittaminen alueelle. Pysäköintialueiden sijoittaminen asutuksen ja taajamakuvan kannalta optimaalisesti. Kevyen liikenteen yhteys radan alitse Pajuniittyyn aseman pohjoispuolelle puistoalueelle. Rakentamisen sovittaminen asemapäällikön talon ympäristöön ja asemamiljööseen. Siilosta luopuminen sen ympäristöhaittojen, korjauskelvottomuuden ja taloudellisten riskien takia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Vaihtoehtotarkastelun ja vaikutusten vertailun pohjalta asemakaavamuutoksen laatimista päätettiin jatkaa vaihtoehdon A1 pohjalta siten, että vaihtoehdon heikkouksista on pyritty parantamaan taajamakuvaa katunäkymän ja pysäköinnin jäsentämisen suhteen sekä asukkaiden korjausehdotuksista toimistorakennusten madaltamisella aseman lähellä. Vaihtoehdoista on neuvoteltu Ratahallintokeskuksen kanssa 15.10.2003. Vaihtoehdon A1 pohjalta kehitellystä asemakaavamuutosluonnoksesta on neuvoteltu Suur-Seudun osuuskaupan kanssa 5.10.2004 sekä edelleen ratahallintokeskuksen ja Lidlin kanssa 6.10.2004. Luonnosvaiheessa on tarkasteltu myös asemakaavamuutosalueen rajauksen pohjoispuolista aluetta, mutta on päädytty siihen, että alueen kaavamuutos tehdään myöhemmin. Kaavamuutoksessa on kuitenkin huomioitu yhteystarve tähän suuntaan. Kaavamuutoksen perusratkaisu on, että Asemantien ja radan väliselle alueelle sijoitetaan Pisteenkaaren kohdalle rakennettavan uuden kiertoliittymän eteläpuolelle I-kerroksista liiketilaa, jonka pysäköinti on osittain kiertoliittymän kohdalla ja osittain liikerakennuksen takana radan varressa. Alueelle voi sijoittua myös päivittäistavarakauppa. Tämän eteläpuolelle asemapäällikön taloa vastapäätä sijoitetaan II-kerroksinen liike- ja toimistorakennus, jossa voi olla tarpeen mukaan liike- ja/tai toimistotilaa. Asemapäällikön talon eteen on rajattu istutettava alueen osa. Pysäköinti on rakennusten päädyissä ja radan varressa. Kevyt liikenne perustuu Asemantien varteen rakennettavaan leveään jalkakäytä
31 vään, joka jatkuu Siilopuiston kautta radan alitse Pajuniityn alueelle. Siilopuistossa polut on mahdollista ohjata sekä keskustan suuntaan että Väinämöisentien suuntaan. Kiertoliittymästä on varmistettu ajoneuvoyhteys myöhemmin suunniteltavalle pohjoispuoliselle alueelle Siilokujan kautta. Siilokuja joudutaan osittain rakentamaan tukimuurilla radan viereen. 5.1.1 Mitoitus liiketila 1500 k-m2 10 20 tp liike- ja toimistotila 2500 k-m2 50 80 tp yhteensä 4000 k-m2 60 100 tp 5.1.2 Palvelut Alueelle on mahdollisuus sijoittaa päivittäistavaramyymälä sekä muuta liiketilaa, jolloin Nummelan keskustan kaupalliset palvelut paranevat. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisella kohennetaan Asemantien taajamakuvaa. Asemantie rajataan liike- ja toimistorakennuksilla. Pysäköintialueet on hajotettu ja sijoitettu mahdollisimman paljon rakennusten taakse radan varteen. Kevyen liikenteen yhteys Pajuniityn alueen suuntaan toteutetaan radan alituksella. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Alueelle on osoitettu liikerakennusten, liike- ja toimistorakennusten sekä autopaikkojen korttelialuetta. Liikerakennusten korttelialueelle voi sijoittaa I-kerroksisen enintään 1500 k-m2 suuruisen myymälärakennuksen. Alueella voi olla myös päivittäistavarakauppaa. Liikerakennus on sijoitettu mahdollisimman lähelle Asematien reunaa rajaamaan katunäkymää. Kaavamääräys velvoittaa elävöittämään rakennuksen kadun puoleista julkisivua. Myymälä avautuu keskustan suuntaan ja sen eteen on varattu tilaa alueen sisäiselle jalankululle. Pysäköinti on sijoitettu radan varteen sekä erilliselle ko. korttelialuetta varten varatulle autopaikkojen korttelialueelle. Huoltoajo voi kiertää myymälän takaa. Korttelialueen kapeuden takia huoltoa ei pysty järjestämään ilman kiertomahdollisuutta. Pysäköintialueille sekä pohjoissuunnasta huoltoajolle on yhteys Siilokujan uuden katualueen kautta. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle voi sijoittaa liiketilaa ja/tai toimistotilaa toteuttajan tilantarpeiden mukaan. Liike/toimistorakennukset voivat olla korkeintaan II kerroksisia ja 2500 k-m2 suuruisia. Korttelialueelle on ajoyhteys etelässä ennen puistoaluetta sekä pohjoisessa liikerakennusten korttelialueelle osoitetun ajoyhteyden kautta. Pysäköinti on mahdollista sijoittaa tontin kumpaankin päähän sekä rautatien varteen rakennusten taakse. Asemapäällikön talon eteen on uudisrakentamisen sovittamiseksi kulttuurihistorialliseen ympäristöön määrätty jätettäväksi rakentamaton istutettava alue, jolle on osoitettu istutettavat puurivit. Uudisrakentaminen tulee sovittaa olevaan kulttuuriympäristöön.