KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011

KELJONKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 www.jyvaskyla.fi

SISÄLLYS 1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT 3 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA.4 2.1. Arvot...4 2.2. Tulevaisuuden visio...4 2.3. Toiminta-ajatus 5 2.4. Toiminnan punainen lanka...5 3. KASVATUSKUMPPANUUS..5 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI 5 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA..6 6. TOIMINNAN TOTEUTUS 7 7. TOIMINNAN ARVIOINTI.7 8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ.8 9. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME.8 10. VASUPROSESSI..8 2

1. KELJONKANKAAN ALUEEN PÄIVÄHOITOPALVELUT Keljonkankaalla toimii kaksi päiväkotia: Keljonkankaan ja Neulaskankaan päiväkodit. Lisäksi alueella on tällä hetkellä 13 kunnallista perhepäivähoitajaa, joilla on 1-5-vuotiaita hoitolapsia yhteensä 51. Perhepäivähoitajista on muodostettu kaksi tiimiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä. Tiimit käyttävät Neulaskankaan päiväkodin salia vuoroviikoin kerran viikossa lauluhetkien, jumppien tms. pitämiseen. Kerran kuukaudessa hoitajat kokoontuvat esimiehen johdolla yhteiseen iltaan, jossa pohditaan alaan liittyviä kysymyksiä ja käsitellään ajankohtaisia asioita. Perhepäivähoito on kodinomaista päivähoitoa joko hoitajan omassa kodissa tai sopimuksen mukaan hoitaja voi olla perheen kotona. Hoitajalla on yleensä neljä kokopäiväistä hoitolasta ja lisäksi voi olla yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi. Pienessä ryhmässä lapset saavat yksilöllistä hoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoitajat tekevät yhdessä vanhempien kanssa lapsen vasun joko hoitajan kotona tai perheen kodissa. Perhepäivähoidon varahoito on järjestetty päiväkotien lapsiryhmiin. Perheille on tiedotettu, missä heidän lastensa varahoitopaikka on. Toivomme myös, että perheet käyvät tutustumassa varahoitopaikkaan etukäteen. Alueellamme on kaksi kokopäiväistä varahenkilöä ja yksi osa-päiväinen. Varahenkilöt käyvät myös hoitajien kotona, jotta he pääsevät käymään esim. lääkärissä. Keljonkankaan päiväkodissa on kuusi lapsiryhmää ja hoitopaikkoja on 117. Pihlajanmarjat: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Katajanmarjat: 6-vuotiaiden esiopetusryhmä henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Männynkävyt: 3-5-vuotiaiden ryhmä henkilökuntaa 1 elto, 1 lto, 1 lh ja erityisavustaja Kuusenneulaset: 3-5-vuotiaiden ryhmä henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Hiirenkorvat: 3-5-vuotiaiden ryhmä henkilökuntaa 2 lto ja 1 lh Pajunkissat: 1-2-vuotiaiden ryhmä 12 hoitopaikkaa henkilökuntaa 1 lto ja 2 lh ja päiväkotiapulainen Kerhotoimintaa on kolmena päivänä viikossa, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kerhotoiminta on ohjattua, virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille lapsille. Kerhossa toiminnan pääpaino on leikillä. Sen lisäksi lapset askartelevat, retkeilevät, laulavat, piirtelevät ja satuilevat. Ulkoilu tapahtuu joko päiväkodin omassa pihassa tai lähimetsässä. Myös kerholaisille tehdään lapsen oma vasu. Kerhoon on mahdollista tutustua etukäteen ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana seuraamassa kerhopäivää. Mansikat: 2-vuotiaiden kerho 8 kerhopaikkaa keskiviikkoisin klo 8.30-12.00 Auringot: 3-vuotiaiden kerho 3

16 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo 8.30-12.00 Mustikat: 4-5-vuotiaiden kerho 16 kerhopaikkaa tiistaisin ja torstaisin klo 12.30-16.00 Kerhossa on henkilökuntaa 1 lto ja 1 lh Henkilökuntaa Keljonkankaan päiväkodissa on 22. Lisäksi on ruokapalveluvastaava, osaaikainen ruokapalvelutyöntekijä ja siivooja. Toiminnassa on mukana usein alan opiskelijoita ja harjoittelijoita. Lasten suusta: Viihdyn kyllä kun mulla on niin hyvä olla. 2. PÄIVÄKODIN ARVOT, TULEVAISUUDEN VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN PUNAINEN LANKA 2.1 ARVOT Työmme perustana on kunnioitus lapsia, perheitä ja työtovereita kohtaan. Pyrimme kohtelemaan kaikkia perheitä tasa-arvoisesti ja huomioimaan perheiden erilaiset kulttuuritaustat ja elämäntilanteet. Tuemme perheiden kasvatustyötä, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on perheillä. 2.2. TULEVAISUUDEN VISIO Kasvatuskumppanuuden hengessä pyrimme luomaan lapsille turvallisen hoitopäivän. Tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä, jossa opitaan arvostamaan toisia ihmisiä ja ympäristöä. 4

2.3. TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme päivähoitoa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, sekä esiopetusta ja kerhotoimintaa turvallisessa kasvuympäristössä. Tavoitteena on lapsen päivähoidon hyvä aloitus ja arki. 2.4. TOIMINNAN PUNAINEN LANKA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) ohjaa kasvatus ja toimintaperiaatteitamme, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Pyrimme toimimaan pienryhmissä, annamme aikaa ja tilaa leikille ja kavereille. Päiväkodin arjessa harjoittelemme myös vuorovaikutustaitoja. Lasten suusta: Viihdyn välillä koska täällä on ollu niin kivaa. Erityisen kivaa on sellaset poikien jutut 3. KASVATUSKUMPPANUUS Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö syntyy luottamuksesta ja sen avulla voidaan luoda hyvä kasvatuskumppanuus. Lapsen hyvän arjen onnistumiselle on tärkeää saada tietää vanhempien näkemys lapsesta. Samoin jatkuvan vuoropuhelun ja keskustelun avulla voimme löytää yhteisen näkemyksen ja päämäärän lapsen tarpeista. Perheiden kanssa keskustelua käydään päivittäisissä tapaamisissa, vasu-keskusteluissa, vanhempainilloissa, puhelimitse ja reissuvihkojen välityksellä. Vanhemmille on tärkeää saada tietää, kuinka esimerkiksi lapsen päivä on sujunut. Perheille jaetaan lisäksi tiedotteita tapahtumista, retkistä yms. 4. LAPSEN HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS JA ARKI Luodaksemme lapselle mahdollisimman hyvän alun päivähoitoon siirtymiseen, perheille varataan mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan jo hyvissä ajoin ennen hoidon alkua. Lapsen hoitopäivä voi olla alussa myös lyhyempi ja vanhemmat voivat olla lapsen mukana tarpeen mukaan. Tämä auttaa niin lasta kuin aikuistakin pääsemään sisälle päivähoidon arkeen. Henkilökunta voi perheen niin halutessa käydä myös kotikäynnillä. Perheiden kanssa käytävässä aloituskeskustelussa kuunnellaan vanhempien toiveita ja tarpeita. Perheiden kanssa tehdään palvelusopimukset joko tutustumiskäynneillä tai pian hoidon aloittamisen jälkeen. Palvelusopimuksiin kirjataan vanhempien yhteystiedot, hoitoajat ja muut 5

tärkeät asiat. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa palvelusopimusta on tekemässä myös päiväkodin johtaja. Pohjan lapsen hyvälle arjelle tarjoaa turvallinen ja luottamuksellinen hoitosuhde. Tämä näkyy esim. siinä, että lapsi tulee mielellään hoitoon, leikkii ja on tyytyväinen. Kiusaamista emme hyväksy ja siihen puututaan heti. Kiusaamistilanteet selvitetään ja niistä puhutaan lapsille ja vanhemmille. Toivomme avointa keskustelua ja yhteisiä sopimuksia, joihin sitoudutaan. 5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvät keskeiset kehitysalueet, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lapsen kehitystä seurataan yhteistyössä perheiden kanssa erityisesti seuraavilla, lapselle ominaisilla tavoilla toimia: * Liikkuminen: missä vaiheessa lapsi on liikunnallisessa kehityksessä * Leikki: mitä ja miten lapsi leikkii * Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen: miten lapsi kokee ympäröivän maailman * Tutkiminen: miten lapsi osoittaa kiinnostusta eri asioihin, kyselee Toiminnan suunnittelun pohjana käytetään lapsen vasua. Vasu-keskustelujen pohjalta vanhemmat ja henkilökunta yhdessä päivittävät tietoja lapsen kehityksestä. Ruokailuun, ulkoiluun, pukeutumiseen, päivälepoon jne. liittyvissä tilanteissa pyritään huomioimaan lasten yksilöllisiä tarpeita. Esiopetuksessa kiinnitämme huomiota lapsen työskentelytaitoihin, ohjeitten mukaan ja ryhmässä toimimiseen, sekä pitkäjänteisyyteen. Lapsen vasuun kirjataan erityisen tuen tarpeet, joita voi ilmetä fyysisellä, tiedollisella, taidollisella, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueella. Tuen tarpeet kartoitetaan vanhempien ja henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta. Keljonkankaalla toimii moniammatillinen työryhmä, joka kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä. Työryhmän kokoonkutsujana toimii päiväkodin johtaja ja ryhmään kuuluvat kiertävä erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, lasten psykologi, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhteistyötä tehdään seurakunnan, MLL:n, kirjaston yms. kanssa. Lasten suusta: On kivaa, kun aina leikin Liisan kaa. Kerran se teki niin, että laitto hiekkaa sukkaan ja sukan jalkaan. Se oli kivaa 6

6. TOIMINNAN TOTEUTUS Toimintaa pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lasten yksilöllisemmän huomioinnin. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tavoin, lasten kehityksen, iän, tuen tarpeiden, ryhmän toimivuuden mukaan. Pienryhmän koko on korkeintaan seitsemän lasta. Pienryhmiä ohjaavat ryhmän aikuiset vuorotellen. Myös lasten omia toiveita, ideoita ja kiinnostuksen kohteita huomioidaan suunnittelussa. Leikki ja leikinomaiset työtavat ovat läsnä päiväkodin arjessa. Leikki on lapsen tapa oppia uutta ja työstää asioita. Aikuiset järjestävät sekä ohjattua että vapaata leikkiä, tämä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja kehittymistä. Tilojen uudenlaisella suunnittelulla ja käytöllä pyrimme tarjoamaan lapsille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin. Esimerkiksi lasten ruokailu on järjestetty saliin ja siten lasten leikit ryhmä- ja lepohuoneissa voivat jatkua useammankin päivän. Varhaiskasvatuksessa pyrimme vahvistamaan erityisesti lasten vuorovaikutustaitoja sekä kielellisiä että motorisia taitoja. Toiminnan suunnittelussa eri sisällöt nivotaan yhteen esim. leikin, satujen tai liikunnan avulla, huomioiden paikallinen luonto ja vuodenajat. Ympäröivä luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen ja luonnon materiaalin käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on mukana kaikessa arjen toiminnassa, ohjaamme lapsia esim. jätteiden lajitteluun. Päiväkodissamme kierrätetään materiaaleja, hankinnat tehdään keskitetysti kestävän kehityksen periaatteella. 7. TOIMINNAN ARVIOINTI Toimintaa arvioidaan tiimien viikkopalavereissa ja suunnitteluiltapäivissä, sekä koko talon yhteisissä suunnittelupäivissä. Kerran viikossa pidettävissä talon yhteisissä palavereissa käydään myös keskustelua ajankohtaisista asioista ja käsitellään vanhemmilta tulleita palautteita. Perheiden kanssa toimintaa arvioidaan jokapäiväisissä tapaamisissa ja vasukeskusteluissa. Vanhempien ja lasten avoin ja suora palaute on ensiarvoisen tärkeää ja osa kasvatuskumppanuutta. Kerran vuodessa teemme päiväkodin oman kyselyn perheille, jossa päiväkodin toimintaa voi arvioida kirjallisesti. Myös lapsille tehdään oma kysely. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään ottamalla huomioon lasten ja perheiden tarpeita. Tässä työssä käytämme hyödyksi viimeisimmän tutkimustiedon antamaa näkökulmaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. Haasteena tällä hetkellä näemme kasvatuskumppanuuteen kirjattujen käytänteiden juurruttamisen arjen työhön. Samoin nivelvaiheen onnistuneet järjestelyt siirryttäessä päivähoidosta perusopetukseen. Päivähoidon sijoittuminen vuoden 2012 alusta sivistystoimen yhteyteen tuonee myös mukanaan uusia haasteita. 7

8. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Jokainen ryhmä pyrkii luomaan varhaiskasvatusympäristön, joka tukee juuri sen ryhmän lasten kasvua ja kehitystä. Tällä pyritään turvaamaan lasten mahdollisuus leikkiin, sekä myönteiseen vuorovaikutukseen ikätovereiden kanssa. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö aktivoi lapsia kokeilemaan, tutkimaan ja laajentamaan omaa kokemusmaailmaansa. Myös lasten omat ideat otetaan mielellään huomioon. Toimiva ympäristö tarjoaa tilaisuuden leikkiin, musisointiin, kädentöihin, teatteriin, satuihin ja tarinoihin, sekä tutkimiseen. Hyvässä varhaiskasvatusympäristössä lapsella on myös mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan niin sisällä kuin ulkona. Toimintavuoden aikana huomioidaan vuodenajat ja juhlapyhät, joiden myötä opetellaan kulttuuriimme liittyviä perinteitä. Toiminnassa pyritään huomioimaan myös eri kulttuuritaustaisten perheiden tarpeet. 9. VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSAMME Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Toimimme yhteistyössä lasta koskevissa asioissa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityinen ja varhainen tuki perustuvat varhaiskasvatuksen hyvälle pedagogiselle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Nämä toimintatavat ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Päiväkodissamme on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja, jonka tehtävänä on tukea henkilökuntaa arjen työssä. Tarpeen mukaan hän järjestää lapsille pienryhmiä, joissa voidaan opetella erilaisia taitoja. Ryhmissä voidaan tukea esim. kielen kehitystä, motoriikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille käytetään S 2 opetusmenetelmää kielen kehityksen tueksi. 10. VASUPROSESSI Päiväkodin oman yksikkövasun työstäminen aloitettiin syksyllä 2009. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme koko henkilökunnan voimin 8.10.2009, jolloin pohdimme arvoja, toiminta-ajatusta, toiminnan punaista lankaa ja tulevaisuuden visiota. Samojen teemojen äärelle kokoonnuimme jälleen 25.11.2009. Keväällä jatkoimme vasu-työtä vielä koko henkilökunnan kanssa 15.4.2010 ja sen jälkeen valitsimme kehittämistyöryhmän. Ryhmään kuuluu erityislastentarhanopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, sekä päiväkodin johtaja. Kehittämistyöryhmä kokoontui syksyllä 2010 kolme kertaa ja 12.10.2010 pidimme koko henkilökunnan yhteisen vasu-illan. Illan tuotoksista jatkamme vasutyötä ja kehittämistyöryhmä kokoontuu 27.10.2010. Tärkeintä vasu-prosessissa on ollut, että koko henkilökunta on voinut osallistua sen tekemiseen. Työ jatkuu edelleen ja yksikön vasua tullaan päivittämään säännöllisesti. 8

Esiopetusryhmien vanhemmille pidettiin vanhempainilta 8.9.2010. Vanhemmilta kysyttiin odotuksia tulevalle vuodelle ja mitä arvoja he pitävät tärkeinä. Vastauksien perusteella samat arvot löytyvät päiväkodin vasusta. Vasuprosessi päivämäärinä: 8.10.2009 ensimmäinen tapaaminen 25.11.2009 toinen tapaaminen 15.4.2010 kolmas tapaaminen 12.10.2010 neljäs tapaaminen Kehittämistyöryhmän kokoontumiset: 20.8.2010 3.9.2010 29.9.2010 27.10.2010 16.12.2010 Vanhempien osallisuutta päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan saatiin siten, että jokaisen lapsiryhmän muutamalle vanhemmalle annettiin suunnitelma luettavaksi ja kommentoitavaksi. Vanhemmilta saadut palautteet ja kommentit käsiteltiin vielä kehittämistyöryhmän viimeisessä palaverissa. Päiväkodin motto: Lapsia kasvatetaan toteutumaan omaksi itseksi yhdessä muiden kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Keljonkankaan päiväkoti Särkäntie 14 40530 Jyväskylä 9