V Vihreää hyvinvointia



Samankaltaiset tiedostot
LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Ann Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari , Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Käsikirjoitus Pappa pitkospuille ja mummo marjaan -luontopolkua tukevaan taustamateriaaliin.

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Luonnosta hyvinvointia

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Metsamielimenetelma Metsämieli

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Hoivapalvelut Onnenpisara

Luonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä Kaisa Mesimäki

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Energiaraportti Yritys X

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvointi ja liikkuminen

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Luonnossa MieliHyväksi

Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen

Luonnosta hyvinvointia

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

Puutarhaterapiaa Pitkäniemen sairaalan elvyttävässä viherympäristössä

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

Etätyökysely henkilöstöstölle

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Suomalainen Green Care kaupungeissa

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Paimion palvelukeskussäätiö

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Terveellisen ympäristön suunnittelu

Arvioi seuraavia väittämiä. Puistojen äänimaisemaan sopivat äänet

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

Luonto ja koettu elvyttävyys

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

T UU S TO U US T TO T U U S T T T T

Transkriptio:

Vihreää hyvinvointia

Hoida terveyttäsi luonnossa Mikä vihreästä maisemasta tekee terveellisen? Tutkijat arvelevat, että ihminen on evoluution aikana sopeutunut olemaan levollinen suojaisassa ja ravinnon hankintaan soveltuvassa ympäristössä. Vihreys ja veden läheisyys on tarkoittanut ruokaa ja suojaa. Solumme muistavat tämän, vaikka eläisimmekin kaupungissa. Viher ympäristön stressiä lievittävä vaikutus on tiedostamatonta ja usein hyvin nopeaa.

Luonnossa liikkumalla kohollaan oleva verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat. Vastustuskykyä parantavien valkosolujen määrä veressä nousee ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Jo 20 minuutin luonnossa olon jälkeen havaitaan mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia, kuten kohonneen verenpaineen laskua. Maksimivaikutus saavutetaan noin kahdessa tunnissa, ja se kestää useita päiviä. Luonnonympäristöt tarjoavat monipuolisen kuntoutus ympäristön, josta löytyy mielekkäitä ja motivoivia harjoittelu tehtäviä monen ikäryhmän ihmisille ja erilaisiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen ongelma tilanteisiin. Green Care Finland ry edistää luonto-, eläin-, ja maatilaavusteisten menetelmien käyttöä hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Kokemusten mukaan luonnon rauhoittava ja aktivoiva vaikutus edistää luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen saavuttamista asiakkaan ja ohjaajan välillä. www.gcfinland.fi Toiska on Ilmajoella toimiva maatila, jossa toimii perhekoti ja talli. Eläin- ja luontoavusteista toimintaa on sekä sijoitetuille nuorille että avopalveluna eri-ikäisille lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Maatila luo turvallisen ympäristön, jossa osallistuja yhdessä ohjaajan kanssa oppii käsittelemään ja ilmaisemaan tunteitaan. www.toiska.net Puuristella tarjoaa lastensuojelun laitoshuollolle omahoitajan ja lapsen välistä suhdetta vahvistavaa palvelua, jossa vietetään kolme päivää luonnossa yhdessä toimien. www.puuristella.fi Tarkkaavaisuutta vaativien tehtävien jälkeen luontoreittiä kävelleillä mitattiin 20 minuutin kävelyn jälkeen 6 mmhg matalampi systolinen verenpaine kuin kaupunkireittiä kävelleillä. Hartig, T., Evans, G.W., Jamner, L.D., Davis, D.S. & Garling, T. (2003) Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23: 109-123.

Rentoudu luonnossa Luonnossa käveleminen laukaisee tehokkaasti stressiä, joka on usein takana nykyajan sairauksissa. Lukemattomine yksityiskohtineen luonto auttaa johdattamaan huomion pois ajatuskehistä, jolloin ihminen on enemmän läsnä hetkessä ja kielteiset tunteet sekä levottomuus vähenevät. Myös konfliktit helpottuvat ja asiat saavat uudet mittasuhteet. Luonnossa oleskelun jälkeen ihminen kokee itsensä terveemmäksi ja toipuu nopeammin psyykkisistä kriiseistä. Luontokokemukset lisäävät tutkitusti suvaitsevaisuutta, avuliaisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Stressiä voi hälventää sisätiloissakin ihan vain ajattelemalla mielipaikkaansa luonnossa. Myös lapsuuden luontokokemukset ovat erittäin merkittäviä: ne muistetaan huippukokemuksina läpi elämän. Kaupunkilaisten saama viheraltistus vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, kun viheralueita käytetään yli 5 tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2 3 kertaa kuukaudessa. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M. (2007). Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57 77.

Puihin nojaillessa voi tuntea, kuinka taakka harteilta putoaa. Stressiä voi hälventää sisätiloissakin ihan vain ajattelemalla mieli paikkaansa luonnossa. Elontila järjestää elämyksellisiä läsnäoloon ja hiljaisuuteen johdattavia luontoretkiä Kolin kansallispuiston maisemissa. www.elontila.fi Taivastalon metsäjooga ja -kylvyt tarjoavat läsnäoloa, rentoutumista ja pysähty mistä luonnossa. www.taivastalo.fi Tampereella ja Hämeenlinnassa toimiva Vilmankämmen tarjoaa työkykyä vahvistavia liikunta- ja terveyspalveluja, jotka antavat eväitä myös luontoyhteyden oivaltamiseen osana hyvinvointia. www.vilmankammen.fi

Luonto liikuttaa Tutkimuksen mukaan itse vapaasti valittu kävelyvauhti on ulkona reippaampi kuin sisällä, vaikka koettu rasitustuntemus on ulkona pienempi.

Luonto edistää liikkumista: fyysinen suoritus ei tunnu ulkona yhtä raskaalta kuin sisällä. Kuitenkin itse vapaasti valittu kävelyvauhti on tutkitusti ulkona reippaampi kuin sisällä. Mikäli asuinympäristössä on vihreää ja puistoja, tulee kävelylle lähdettyä helpommin. Tällä on tutkitusti vaikutusta jopa eliniän pituuteen. Lapsilla on todettu, että luonnossa liikkuminen vapaan leikin aikana kehittää fyysistä kuntoa tehokkaammin kuin muu liikunta. Suomen Latu tekee uraauurtavaa työtä luonnossa liikkumisen hyväksi. Sillä on 77 000 jäsentä, ja sen toimintaan kuuluvat muun muassa vaellukset Lapissa ja lasten iltapäivätoiminta. www.suomenlatu.fi Hiljaisuuden Lestijoki -hankkeessa yrittäjät rakensivat yhteistyönä paikallisiin tarinoihin ja elämyksiin johdattavan vaellusreitin monipuolisine palveluineen. www.gps-retki.fi Helsingin kaupungin liikunta viraston merellinen osasto tarjoaa työyhteisöille luonnossa tapahtuvaa monipuolista liikuntaohjelmaa. www.henkilohuoltamo.fi Tokiolaisista ikäihmisistä ne, joiden asuntojen lähellä oli kävelyyn sopivia puistoja, olivat muita todennäköisemmin elossa 5 vuoden seurantajakson lopussa (ikä ja muut vaikuttavat tekijät vakioitu). Takano, T., Nakamura, K. & Watanabe, M. (2003) Urban residential environments and senior citizens longevity in megacity areas: the importance of walkable green spaces. Journal of Epidemiology & Community Health 56: 913-918.

Luonto parantaa On havaittu, että ihmiset toipuvat nopeammin ja tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä, mikäli heillä on mahdollisuus katsella luontokuvaa tai maisemaa. Tällä on lukuisia sovellusmahdollisuuksia sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työpaikoilla ja kodeissa. Perinteisesti keuhkoparantolat on sijoitettu mäntymetsiin ja mielisairaalat kauniille luonnonpaikoille. Myös masennuksen hoidossa luontokävelyt ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Eläinten, kuten hevosten, kanssa oleilua käytetään terapiamuotona. Yhteys eläimeen edistää fyysistä ja psyykkistä kuntoutumista. Esimerkiksi ADHDtarkkaavaisuushäiriöstä kärsivällä lapsella hevosterapian on havaittu parantavan keskittymiskykyä. Bo-Göran Lillandt Kristiinankaupungista organisoi Selkämeren sairaalaan luontoaiheisen valokuvanäyttelyn. Helsinkiläisessä Haartmanin sairaalassa hyödynnetään suurta luontokuvaa ikkunattomassa aulassa. Pääkaupunkiseudulla toimiva Luonnontie tarjoaa koulutusta luonnosta saatavaan hyvinvointiin sekä kasvien käyttöön maastoretkien ja luentojen muodossa. www.luonnontie.fi Keski-ikäisten miesten valkosolujen määrä veressä lisääntyi merkitsevästi metsässä vietetyn päivän jälkeen. Vaikutus voitiin havaita vielä 7 päivää retken jälkeen. Li, Q., Kobayashi, M., Inagaki, H., Hirata, Y., Li, Y.J., Hirata, K., Shimizu, T., Suzuki, H., Katsumata, M., Wakayama, Y., Kawada, T., Ohira, T., Matsui, N. & Kagawa T. (2010) A day trip to a forest park increases human natural killer activity and the expression of anti-cancer proteins in male subjects. J Biol Regul Homeost Agents. 24 (2): 157-165.

Avaran luonnonmaiseman katselua voisi kokeilla päänsärkyyn.

Luonto vahvistaa aistejasi Luontokappaleiden koskettaminen ei ole vain lasten etuoikeus. Voit kerätä kävyn tai kiven tai silittää ohi kulkiessasi möyheää sammalta.

Luonto terävöittää aisteja ja lisää tarkkaavaisuutta. Mutta vaikka luonto saakin meidät valppaiksi, se myös aktivoi parasympaattisen hermoston ja lisää levollisuuttamme. Luonnossa erityisesti kasvavan lapsen aistit kehittyvät. Luonnossa katsetta joutuu ohjaamaan jatkuvasti eri etäisyyksille. Luonnon ääniä kuunneltaessa kuulo kehittyy tunnistamaan ääniä laajemmalla skaalalla kuin jos samoja ääniä kuullaan digitaalisesti. Epätasaisessa maastossa kulkiessa tasapaino kehittyy. Myös haju- ja tuntoaisti saavat monipuolisesti impulsseja. Ylivilkkaiden 7 12 -vuotiaiden lasten vanhemmat luokittelivat eri toimintojen vaikutusta lapsensa oireisiin. Luonnossa tapahtuvista aktiviteeteistä 85 % oli luokiteltu parhaiten oireita poistaviksi. Taylor, A.F., Kuo, F.E. & Sullivan W.C. (2001) Coping with ADD The Surprising Connection to Green Play Settings. Environment and Behavior 33(1): 2001 54-77. Tammelan metsä esikoulu on Häiviän päiväkoti Päiväkummun luontoon erikoistunut esikouluryhmä, joka toimii metsässä. Toiminta tapahtuu luonnon ehdoilla, säällä kuin säällä. www.peda.net/veraja/tammela/haivian_paivakoti/ metsaeskari Sotkankoto on Helsingin Viikissä toimiva yksityinen päiväkoti, joka toteuttaa Suomen Ladun Luonnossa kotonaan -pedagogiikkaa. Päivät vietetään ympäri vuoden ulkosalla ja ruokailut järjestetään kodassa. www.taiganlapset.com

Elvyttävä arkiympäristö Arjen ympäristöt, kuten puut, puistot ja puutarhat, lisäävät hyvän olon tunnetta ja elämän laatua. Puutarhakasvien hoitaminen tuo mielenrauhaa, edistää kuntoutumista ja saa elämän tuntumaan merkityksellisemmältä. Terapeuttinen puutarhatoiminta on tuonut hyviä tuloksia esimerkiksi vanhus- ja mielenterveystyössä. Oma puutarha sopii erinomaisesti myös työpaikoille, terveyskeskuksiin, kouluihin ja muihin laitoksiin. Elvyttävä puutarha on suojainen, mutta tarjoaa kuitenkin tilan lisäksi selkeyttä, monimuotoisuutta ja salaperäisyyttä. Sen huomiota kiinnittävät piirteet ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois arkisista ajatuksista. Nebraskassa havaittiin, että jokainen kävely- ja pyöräteihin käytetty dollari tuottaa lähes 3 dollarin säästön terveydenhuollon kuluissa. Wang, G, Macera, C.A., Scudder-Soucie, B., Schmid, T., Pratt, M. & Buchner, D. (2005) A Cost-Benefit Analysis of Physical Activity Using Bike/Pedestrian Trails. Health Promotion Practice 6(2): 174-179.

Mahnalan Ympäristökoulu Hämeenkyrössä on sisällyttänyt puutarhan osaksi opetusohjelmaansa: marjat poimitaan koulupihan marjapensaista, kasvimaalta saadaan yrttejä ja vihanneksia. www.mahnala.com/ympa ristokoulu Lasten ja nuorten puutarhalla Helsingin Kumpulassa 7 12 -vuotiaat lapset viljelevät omaa maapalstaansa päiväleiritoimintana läpi kesän. Puutarhassa työskentely tuo iloa, yhteistyötaitoja ja mielenpainuvia luontokokemuksia. www.lastenpuutarha.fi Hämeenlinnan kaupungin Voutilakeskus tarjoaa ikäihmisille elämyksellisen aistipuutarhan, jota läheisen päiväkodin lapset myös hyödyntävät. www.hameenlinna.fi/ Ikaihmisten _palvelut/ Asuminen/Vanhainkodit/ Voutilakeskus/ Puutarhakasvien hoitaminen tuo mielenrauhaa, edistää kuntoutumista ja saa elämän tuntumaan merkityksellisemmältä.

Tuo luonto sisälle Luonnon katseleminen kohottaa mielialaa ja lisää keskittymiskykyä. Se myös nopeuttaa toipumista.

Ikkunanäkymän vehreys edistää toipumista ja lisää keskittymiskykyä, elämänhallintaa sekä kykyä tehdä päätöksiä. Seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi asetetut luontokuvat puolestaan kohottavat mielialaa sekä vähentävät jännittyneisyyttä ja ahdistusta. Työpaikalla, jossa on viherkasveja, työntekijät ovat tutkitusti tyytyväisempiä työhönsä. Sisälle voi myös tuoda sisustuselementeiksi kiviä tai soittaa äänitteiltä luonnonääniä. Hyvin suunnitellut viherseinät ovat näyttäviä. Ne tarjoavat suuren määrän helppohoitoista vihreyttä kompaktissa muodossa ja parantavat sisäilman laatua. Viherseiniä tarjoavat esimerkiksi Fresh Effect Oy, Green House Effect Oy ja Viherasema Oy. www.fresh-effect.com www.gheffect.fi www.zengrow.com Rentoutuminen näkyy luontokuvien katselun aikana koehenkilöiden aivojen alfa-aalloissa jo 3 minuutissa. Ulrich, R.S. (1981) Natural versus urban scenes. Some psychophysiological effects. Environment ad Behavior 13: 523-556.

Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista 1. Lähin luonnonympäristö tai puisto on kodistani kävelymatkan päässä. 2. Käyn 2 3 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan viheralueilla. 3. Viheralueella (luonnossa, puistossa jne.) koen, että mielialani kohenee. 4. Käyn vähintään 2 3 kertaa kuukaudessa luonnontilaisissa luontokohteissa. 5. Etenkin luontomielipaikassani rauhoitun ja rentoudun. 6. Lähden luontoon useimmiten huonollakin säällä. 7. Kotini ikkunoistani näkyy luontoa, ja katselen usein luontomaisemaa. 8. Sisätiloissa minulla on maisematauluja, -valokuvia tai -seiniä. 9. Olen tietoisesti valinnut asuinympäristön, jossa on lähellä luontoa. 10. Hoidan viherkasveja ja/tai puutarhaa. kyllä ei www.sitra.fi www.gcfinland.fi Tulokset Saat pisteen jokaisesta kysymyksestä, johon vastasit kyllä. 8 10 pistettä: Aktiivinen luontoihminen Onneksi olkoon! Saat luonnosta huomattavasti terveysvaikutuksia. Luonto pitää yllä vastustuskykyäsi ja vähentää altistumistasi stressiperäisille vaivoille. Mikäli sairastut, toipumisesi nopeutuu luonnon läheisyydessä ja maisemia katselemalla. Olet todennäköisesti terveysvaikutuksista varsin tietoinen ja siksi pystyt tekemään hyvinvointisi kannalta hyviä valintoja eivätkä esimerkiksi sateiset, harmaat säät ole sinulle esteenä mennä ulos. Jo se, että tiedät voivasi paremmin luonnossa, lisää hyvinvointiasi ja motivoi jatkamaan samalla linjalla. Jatkossa voit tiedostaa entistä paremmin ympäristön ja hyvinvointisi yhteyksiä esimerkiksi havainnoimalla eläimiä, kasveja, muita luontokappaleita ja luonnonilmiöitä. 4 7 pistettä: Luontoon mukavasti kallellaan Hyvä! Saat luonnosta kohtalaisen hyvin terveysvaikutuksia. Koet, että mieli alasi kohenee ja stressitilasi helpottuu, olosi rentoutuu ja rauhoitut. Sen lisäksi luonto vähentää altistumistasi stressiperäisille vaivoille sekä edistää toipumistasi sairauksista. Luonto myös kohentaa mielialaasi. Lähiviher alueilla liikkuessasi voit tietoisesti pyrkiä jättämään huolet taaksesi joka askeleella. Voit lisätä hyvinvointi vaikutuksia pakkaamalla reppusi ja suuntaamalla riittävän usein oikeaan metsään : tutkimusten mukaan metsä, josta ei näe läpi, tuo enemmän terveysvaikutuksia kuin puisto tai pieni metsikkö. Voit myös esimerkiksi nostaa luontokuvia tai -näkymiä lähellesi, jos olet sairaana. 0 3 pistettä: Luontoyhteys vielä hakusessa Oho! Voisit saada lisää hyvinvointia lisäämällä liikkumista viheralueilla. Saatat viihtyä ulkona luonnossa aurinkoisina päivinä, mutta sadesäällä et halua lähteä ulos. Saatat myös kokea luonnon vieraaksi tai et ehkä ole tottunut käymään viheralueilla. Ehkäpä kuulut niihin noin 5 % ihmisistä, jotka kokevat mielipaikkansa olevan urbaanissa ympäristössä. Tutkimusten mukaan kaikki ihmiset kuitenkin saavat enemmän terveysvaikutuksia viherympäristöissä kuin pelkästään urbaanissa ympäristössä. Sinäkin voisit saada lisää hyvinvointia vain luonnossa olemisesta. Tästä olisi erityistä hyötyä, jos tunnet vastustuskykysi alhaiseksi tai olosi on stressaantunut. Mitä jos tekisit esimerkiksi kerran kuukaudessa luontoretken? Voisit myös piipahtaa hetkeksi lähipuistoon tai -metsään. Luonnossa ei tarvitse suorittaa, oleilu riittää. Myös luontokuvien tai -videoiden katsominen tuo suotuisia vaikutuksia, jos et pääse lähtemään ulos. Jo pelkästään ikkunanäkymä luontoon tuottaa myönteisiä vaikutuksia.