vilkku Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7/2007 Palaute ruokkii luovuutta

vilkku Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7/2007 Palaute ruokkii luovuutta 1

PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2007 SISÄLTÖ Pieniä onnistumisen hetkiä ARI JÄRVELÄ Sain juuri käteeni uunituoreen ensi vuoden budjettikirjan. Vaikka kyseessä on työurani 21. budjetti ja 14. budjetti Tampereella, sen hypistely tuntuu yhtä hyvältä kuin aina ennenkin. Suuri määrä työtä on takana ja yksi etappi taas saavutettu. Meistä jokainen kaipaa työssään vastaavia pieniä onnistumisen hetkiä. Isotkin asiat onnistuvat kun ne suunnitellaan ja jaetaan pienempiin osiin, joiden eteen ponnistellaan. Budjettikirjan tekeminen on hyvä esimerkki pienemmistä kokonaisuuksista, jotka yhteistyöllä kootaan yhteen. Tähän työhön on osallistunut useita kymmeniä ihmisiä ja heillä kaikilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Kirjaa tehdään taloussuunnitteluprosessin ympärillä. Sen laadinta aloitetaan jo keväällä kuntalaisten sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tekemillä linjauksilla. Tämän jälkeen konsernihallinto sekä tilaajat ja tuottajat neuvottelevat talousarvion sisällöstä ja lopulta koko työ kootaan yhteen pormestarin talousarvioehdotukseksi. Budjettikirjan tekemiseen osallistuu konsernin ja toimintayksiköiden johtoa sekä talous-, strategia-, henkilöstö-, suunnittelu- ja toimistotehtävissä toimivia henkilöitä kaikista konsernihallinnon ryhmistä ja -yksiköistä, hyvinvointipalveluista, yhdyskuntatuotannosta, palvelukeskuksista ja liikelaitoksista. Päävastuun osien yhteen kokoamisesta kantaa talous- ja strategiaryhmä. Ryhmän sisällä kirjan päätoimittajana toimii taloussuunnittelupäällikkö, jonka vastuulla on kirjan synnyttäminen ja kaiken sujuminen yksityiskohtineen. Budjettikirjan avulla kaupunkistrategiaa jalkautetaan ja taloutta, toimintaa ja varainkäyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston toivomaan suuntaan. Ensi vuoden uutuutena myös liikelaitoksille ja tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita ja konserniohjausta terävöitetään. Talouslukujen osalta budjettikirja on laadittu suhdannehuipulla. Sekä verorahoitus että toimintamenot kasvavat ennätysvauhdilla. Rahoituslaskelmassa investoinnit ovat tuloihimme nähden liian suuret ja kaupunki velkaantuu lisää. Kaiken kaikkiaan taloutemme on kuitenkin hyvässä kunnossa. Kaupungin henkilöstön osalta budjettikirjaan ei sisälly yllätyksiä. Kuntalaisten palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan kohtuudella, vaikka palkkakustannukset ensi vuonna nousevatkin ennätyksellisesti. Toimintamallin uudistaminen jatkuu ja toivottavasti sen eteen tehty suuri työmäärä tuottaa lisää onnistumisen hetkiä. Pienistä onnistumisen hetkistä kannattaa kiittää. Yksi talousarviokirja on jälleen laadittu ja sen ohjausvoimaa mitataan tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia talousarviokirjan laadintaan osallistuneita hyvästä työstä ja toivon pieniä onnistumisen hetkiä meidän jokaisen työpäivään! 2 Pääkirjoitus 3 Vuoden 2008 budjetti esittelyssä 4 Puheenvuorossa Päivi Sillanaukee 6 Kahva parantaa tietoturvaa 6 Looran kuulumisia 6 Langaton Tampere auttaa myös kaupungin henkilöstöä 8 Lastensuojelulaki muuttuu 10 Ilkka Kivilahti valmistui laitoshuoltajaksi oppisopimuksella 12 Opettaja Virve-Viola Virtanen on elokuun luovis 13 Dynamot liikkeellä 14 Museovastaavat tiedottavat kouluilla museoiden toiminnasta 15 Henkilöstökassa tiedottaa 15 Mitä kahvitauolla tapahtuu? 18 Suojalkapallo opetti yhteistyötä 18 Halo tiedottaa 19 Imurilla haetaan työntekijöitä ja työpaikkoja 20 Tampereen kaupunginarkisto 70-vuotias Juha Yli-Rajala johtaja talous- ja strategiaryhmä 2 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 23.11. mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Ensimmäisen luokan opettaja Virve-Viola Virtanen opastaa oppilastaan Jusef Hasdhia. Taustalla Anniina Mäntynen. OSOITTEENMUU- TOKSET omalle palkanlaskijalle.

TEKSTI Raija Lindell KUVA Ville Saha Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvio on rakennettu kaupunginhallituksen linjausten mukaan. Kasvun ja muutoksen budjetiksi nimetyssä talousarviossa tuloslaskelma on kaupunginhallituksen tekemien muutosten jälkeen 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin tulorahoitus riittää lähes poistojen kattamiseen. Pormestari Timo P. Nieminen julkisti ensi vuotta koskevan budjettiesityksensä lokakuun lopussa. Kaupunginhallitus käsitteli pormestarin esitystä marraskuun 5. päivä ja teki sen verran muutoksia, että pormestarin esittämästä nollatuloksesta lipsuttiin. Muun muassa TKL:n bussivuorojen ostoon kaupunginhallitus lisäsi 450 000 euroa ja keskustan kevyenliikenteen väyliin 300 000 euroa. Tampereen on viime vuosina pelastanut alijäämäisiltä budjeteilta verotulojen suosiollinen kasvu. Veroprosentti säilyy ensi vuonna ennallaan 18,0 prosentissa, ja Nieminen muistuttaakin, että se on Espoon ja Helsingin jälkeen edullisin suurten kaupunkien vertailussa. Kaupungin kokonaismenot ovat ensi vuonna arviolta 1 418,8 miljoonaa euroa. Investointien kokonaismäärä on arviolta 140,1 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten osuus on hieman yli puolet. Tampereen toiminnan ja talouden kehitys noudattaa kuntien yleistä kehitystä. Pormestari Timo. P. Niemisen mukaan tamperelaiset voivat suhtautua ensi vuoteen rauhallisin mielin, sillä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävän asialliset palvelut ja olosuhteet. Palvelutarpeiden ja velvoitteiden kasvuun kyetään palkkakustannusten noususta huolimatta vastaamaan kohtuullisesti. Erityisenä painopisteenä on terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, joiden resursseja lisätään suhteellisesti eniten. Verotulojen odotetaan vuosittain kasvavan noin 5 6 prosenttia taloussuunnitelmakauden 2008 2010 ajan. Kaupunginhallituksen budjettiesitys käsiteltiin kaupunginvaltuustossa marraskuun 12. päivä, eikä tässä lehdessä ole painoaikataulun vuoksi viimeisimpiä tietoja valtuuston budjettipäätöksistä. Haasteena tulevat investoinnit Ensi vuoden talousarvion rahoituslaskelma kertoo kuitenkin kasvavan kaupungin ongelmista selviytyä suurista investointitarpeistaan. Kaupungin investointimenot kasvavat vuoteen 2007 verrattuna 14 prosentilla. Talousarviossa jatketaan suurten yhdyskuntarakentamisinvestointien, Ratinan ja Vuoreksen alueiden, toteuttamista. Myös Hämpin Parkin sekä Särkijärven eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu. Kaupungin tulorahoitus riittää kattamaan vain 60 prosenttia investoinneita ja loppuosa rahoituksesta hoidetaan käyttämällä kassavaroja ja ottamalla uuttaa velkaa, Nieminen kertoo. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikköä mietityttää menojen kasvu. Menojen kasvun hallinta on todella vaikeaa. Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena, odotettavissa on vaarallinen kuilu tulojen ja menojen välillä. Kun näin vahvan talouskasvun aikana emme kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella, se on ongelma. Kunnallistaloudessa tuppaa olemaan Kasvun ja muutoksen budjetti 2008: Palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan kohtuullisesti Ensi vuoden budjetissa suuria investointikokonaisuuksia on esimerkiksi yhdyskuntarakentamisessa, jossa liikenneväylien ja viheralueiden vaatimiin investointeihin varaudutaan yhteensä 39,2 miljoonalla eurolla. 3

Keskeiset tunnusluvut: JORMA RAJAMÄKI 4 niin, että kaikki menee mitä tulee, harmittelee johtaja Juha Yli-Rajala talous- ja strategiaryhmästä. Männikkö painottaa, että lainaa ei voi lisätä loputtomasti ja liiallinen velkaantuminen on estettävä. Hän perustelee varovaisuuttaan sillä, että kaupunki joutuu ottamaan uutta lainaa noin 33 miljoonaa euroa. Kaikkiaan velka yhtä tamperelaista kohden kasvaa 1 153 euroon (v.2006: 1058 euroa). Esimerkiksi Turussa lainaa oli v. 2006 asukasta kohden 1 537 euroa ja Helsingissä 1 205 euroa. Uuden velan lisäksi kaupunki joutuu turvautumaan kassavaroihin. Budjettiesitys heikentää kaupungin maksuvalmiutta noin 19 miljoonalla eurolla. Talousarvio toteuttaa kaupunkistrategiaa Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys on valmistettu kaupungin uuden toimintamallin pohjalta ja se toteuttaa kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteisiin pyritään kuuden ydinprosessin avulla. Talousarvioesityksessä ydinprosesseille on puolestaan annettu vuositavoitteet ja ydinprosesseihin käytettävissä olevat määrärahat. Rahojen käytöstä ja palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat. Tuottajat puolestaan huolehtivat siitä, että kaupunkilaiset saavat sitä, mitä tilaajat heille ostavat. Ydinprosesseja on kuusi: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen. Asukasluku 31.12.2008 209 600 Veroprosentti 18,0 Vuosikate 83,4 milj. euroa Poistot 85,0 milj. euroa Tilikauden tulos 1,6 milj. euroa Investoinnit, netto 138,7 milj. euroa Talousarvion vaikutus maksuvalmiuteen 19,4 milj. euroa Pitkäaikaisten lainojen muutos 33,1 milj. euroa Lainamäärä 241,6 milj. euroa Vuosikate % poistoista 98,2 Investointien tulorahoitusprosentti 60,0 Lainat euroa/asukas 1 153 Toimintamenot ydinprosesseittain ilman liikelaitoksia ja palvelukeskuksia Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 9 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 25 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 32 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 14 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 % Konsernihallinto 6 % Henkilöstökulut 2008 yhteensä 612,8 milj. euroa (Vuonna 2007 578,7 milj. euroa) Konsernihallinto, varamäärärahat ja rahastot 28,3 milj. 4,6 % Ulkoiset liikelaitokset 71,7 milj. 11,7 % Sisäiset liikelaitokset 72,4 milj. 11,8 % Palvelukeskukset 7,7 milj. 1,3 % Hyvinvointipalv. kehitt. yksikkö 12,6 milj. 2,1 % Yhdyskuntatuotanto 13,5 milj. 2,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 178,8 milj. 29,2 % Sivistyspalvelut 227,7 milj. 37,2 % Kustannusten ja toimintatapojemme läpinäkyvyys on selvästi paremmalla tolalla nykyään kuin esimerkiksi vuonna 2004, sanoo palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee puheenvuorossaan. Puheenvuorossa Päivi Sillanaukee palvelutuotantojohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut Uudessa tilaaja tuottajamallissa ongelmaksi ovat osoittautuneet riittämättömät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Lisäksi jo tämän vuoden budjettia ja tilausta tehtäessä tiedettiin joidenkin alueiden, kuten laitoshoidon tilaussumman olevan riittämätön sopimuksessa edellytettyyn paikkamäärään ja henkilöstömitoitukseen nähden. Tämän on laitoshoidon johtokuntakin keväällä sopimusta hyväksyessään todennut. Onkin varsin tekopyhää edellyttää johtamisen ja prosessien tehostamista täysipainoisesti, jos 7000 henkilön ja noin 300 miljoonan euron kokoisessa organisaatiossa eivät talouden seurannan ja henkilöstön hallinnoinnin järjestelmät toimi. Se johtaa nykivään, hätäisten säästötoimenpiteiden tekemiseen loppuvuodesta, koska vasta silloin ennusteet alkavat näyttää, mikä budjetin toteuma todellisuudessa on. Kaksi kolmas-

Kaikkien yhteinen päämäärä: Tamperelaisille hyviä palveluja kustannustehokkaasti osaa vuodesta pitäisi siis johtaa sokkona. SAP-tuotannonohjausjärjestelmä on vasta sisäänajovaiheessa ja henkilöstöä koskevat tiedot ovat edelleen lukuisissa eri järjestelmissä, jotka eivät toimi keskenään yhteen ja antavat ristiriitaisia ja puutteellisia koosteita. Laitoshoidossa on tänä vuonna esimerkiksi perattu vakanssi vakanssilta käsin ja eri järjestelmiä vertaillen tietoja siitä miten ja kenen palkat kirjautuvat kaupungin tason palkkabudjetoinnin perustana olevaan järjestelmään. Puutteita on löytynyt, joten ei ole ihme, että laitoshoidon palkat ovat jo vuosia ylittäneet niille budjetoidun summan. Konserninhallinnosta on helppoa sysätä syyt tuotannon johtajille ja lähiesimiehille, mutta en pidä sitä oikeudenmukaisena tässä vaiheessa toimintamallimme uudistusta. Reilumpaa olisi myöntää, että konserninhallinnon vastuulla olevat järjestelmät ja toimintamallimme nyt vain ovat vielä kesken ja hakea rakentavassa ilma piirissä tapoja yhdessä hallita tilannetta ja budjettia. Nämä ovat paikkoja, joissa mitataan myös kunnan työnantajaimagoa. Sote tuottaa valtavan määrän laadukkaita palveluita kuntalaisille ja on siksi syystä ollut kaupungin suurin menoerä. Kuitenkin talouspuolen henkilöstöä on ollut vain muutama. Sivistyspuolella ja liikelaitoksissa taas on perinteisesti ollut jokaisessa yksikössä yksi tai useampi talousosaaja. Ei ihme, että soten kustannukset eivät ole olleet samoin tiedossa, budjetoitavissa ja hallittavissa kuin muilla toimialoilla. Kustannusten ja toimintatapojemme läpinäkyvyys on selvästi paremmalla tolalla nykyään kuin mitä oli esimerkiksi vuonna 2004. Myös lähiesimiesten valtuuksia ja vastuita on lisätty. Viime vuonna vanhan mallisessa järjestelmässä sosiaali- ja terveystoimi muilta kuin sairaanhoitopiirin osalta pysyi budjetissaan. Toki toteuma sisälsi esimerkiksi laitoshoidon osalta ylityksiä mutta vastaavasti oli myös budjettinsa alittaneita yksiköitä. Tänä vuonna tässä uudessa tilaaja tuottaja-mallissa viime vuoden sosiaali- ja terveystoimen budjetti on jaettu kuuteen eri osaan tilaajan ja tuottajan kesken: kolmelle eri tilaajalautakunnalle ja kolmelle eri tuotannon johtokunnalle, jotka eivät ole edes toistensa vastinpareja. Jokaisella näistä on vastattavanaan oma budjettinsa. Viime vuonna budjetin alittaneet ja ylittäneet kohteet ovat näissä hajallaan. Ongelmallisin tuotannon puolella on laitoshoidon tuotantoalue, jolle jäi perinnöksi viime vuodelta kolmen miljoonan euron vaje. Tilaaja tuottaja-mallin yksi ehdoton hyvä puoli on se, että saamme lisättyä läpinäkyvyyttä. Budjetin ja sopimusten tekeminen on paljon mielekkäämpää, kun kustannukset tunnetaan jo sopimusvaiheessa eikä vasta jälkikäteen tilinpäätösten yhteydessä. Silloin poliitikot ja kaupunkilaiset saavat tietoa siitä, mitä eri palvelut milläkin laatutasolla maksavat ja miten pärjäämme vertailuissa muihin samojen palve luiden tuottajiin. Tämä on siis vielä kesken. Ehdottaisin, että turhalta ja turhauttavalta tuntuva keinotekoinen ja vanhanaikainen vastakkainasettelu tilaaja vastaan tuottaja tai konsernin talous- ja henkilöstöjohto vastaan tuotanto loppuisi. Kaikilla meillä on yhteisenä päämääränä saada tampere laisille hyviä palveluja kustannustehokkaasti ja motivoituneen henkilöstön tekeminä. Kaiken lisäksi olemme samaa konsernia, kaikki saman pormestarin alaisia. Aikamoinen savotta on jo takana, mutta vielä on kehitettävää ja tehostettavaakin. ARKISTOKUVA VILLE SAHA 5

VILLE SAHA Käyttäjätunnusten hallinta automatisoituu Tampereen kaupungilla on yli 16000 työntekijää, joista noin 12000:lla on vähintään yksi sähköinen käyttäjätunnus johonkin ohjelmaan. Tunnusten tekeminen ja ylläpitäminen eri järjestelmissä eri henkilöiden toimesta teettää paljon työtä ja kustannuksia. Lisäksi henkilöistä on useissa eri ohjelmissa toisistaan poikkeavaa tietoa. Kirjavia käyttöoikeuskäytäntöjä ja niiden hallintaa selvitetään IAM-projektissa, jossa ovat mukana Tampereen tietotekniikkakeskus (TIO) ja tietohallinto. IAM lyhenne tulee englanninkielen sanoista Identity and Access Management. Sanoilla tarkoitetaan sähköisen identiteetin, käyttöoikeuksien ja pääsynvalvonnan hallintaa. Tarkoituksenamme on yhtenäistää ja selkeyttää tunnuksiin liittyviä toimenpiteitä ja tietoja, kertoo tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. Nyt esimerkiksi työsuhteen alkaessa käy usein niin, että työntekijä törmää tunnusten hakemisen vaikeuteen. Myös työsuhteen päätyttyä tai toimenkuvan muuttuessa saattavat joidenkin ohjelmien käyttöoikeudet jäädä poistamatta. Ohjelmien pääkäyttäjiä ja käytäntöjä on paljon, jolloin inhimillisten virheiden määrä kasvaa, eikä tieto välttämättä kulje tarkoitetulla tavalla. 6 KAHVA parantaa tietoturvaa Tuttavallisemmin tulevaa järjestelmää ja sen toteutusprojektia kutsutaan KAHVA:ksi. Kahvassa parannetaan tietoturvaa. Tavoitteenamme on säästää kustannuksissa sekä lisätä tehokkuutta käyttäjätunnusten hallintaan. Eri järjestelmissä olevat henkilöiden tiedot pitäisi saada pysymään ajan tasalla, Sulonen toteaa. Järjestelmän toimittajaksi valittiin Enfo Partner Oy, joka toteuttaa järjestelmän Novell Identity Manager ja Novell Access Manager tuotteilla. Järjestelmän tarkempi suunnittelu ja käyttöönottaminen on jo aloitettu. Aluksi järjestelmään liitetään seuraavat ohjelmat: SAP, Windows-tunnus ja sähköposti, uusi intranet-portaali (Loora), uusi dokumenttien hallintajärjestelmä (Donna), sisäinen puhelinluettelo (Sinfo), kulunvalvonta- ja työaikajärjestelmä (Timecon), TIO:n työnohjausjärjestelmä (Peregrine) ja matkalaskujärjestelmä (Travel). Uusi järjestelmä tulee välittämään kaupungin kaikkien työntekijöiden yhteystietoja ja käyttöoikeusmuutoksia. Aikatauluista ja muutoksista käyttöoikeuskäytännöissä tiedotetaan tarkemmin projektin edetessä. Vielä asia ei aiheuta muutoksia tunnuskäytäntöihin. Langaton Tampere on TEKSTI Matti Wacklin Langaton Tampere antaa mahdollisuuden internetin käyttöön missä tahansa ilman kiinteää linjaa. Elokuun lopulla virallisesti avattu Langaton Tampere tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kaupungin työntekijöille. Se on yksi elementti vapaaehtoisen liikkuvan työn edistämisessä. Ketään ei pakoteta langattoman yhteyden käyttäjäksi, muistuttaa tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. Hän on Langattoman Tampereen idean isiä. Sulonen teki ensimmäisen luonnoksen hankkeesta lautasliinaan TIO:n poikien kanssa työmatkalla Barcelonassa kaksi vuotta sitten. Kaupungin työntekijän näkökulmasta se antaa parhaimmillaan joustavan mahdollisuuden irrottautua työpöydästä, jos tarve niin vaatii. Esimerkiksi kehittyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa lisää liikkumista. Sulonen korostaa kuitenkin, että pelkkä langattomuus ei takaa mitään. Kaupungin strategiassa liikkuvan työn edistämiseen kuuluu

Looran avulla kohti avointa viestintää Nykyiseen koko kaupun - gin henkilöstön intraan verrattuna Loora tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet paitsi tiedon jakamiseen myös vuoro vaikutteiseen viestintään. Loorassa pyritään aktivoimaan henkilöstöä tiedon ja osaamisen jakamiseen, keskustelemaan sekä tekemään yhdessä. Loorasta eli ensi vuonna käyttöön otettavasta uudesta intrasta tulee kaupungin henkilöstölle tärkein sisäisen viestinnän sähköinen väline. Tavoitteena on, että suurin osa 16500 työntekijästä käyttää työssään Looraa joko välittömästi tai välillisesti. Nykyisellä intralla on noin 8500 käyttäjää. Looraan käyttäjiä saadaan nykyistä enemmän muun muassa siksi, että Looraa voi käyttää myös muualta kuin kaupungin sisäverkosta. Käyttäjien määrää lisää myös se, että Looran kautta päästään käsiksi muihin työhön liittyviin järjestelmiin. Nykyiseen intraan verrattuna Loora tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet paitsi tiedon jakamiseen myös vuorovaikutteiseen viestintään. Loorassa pyritään aktivoimaan henkilöstöä tiedon ja osaamisen jakamiseen, keskustelemaan sekä tekemään yhdessä. Pormestarin yhteysjohtajan Kirsi Kosken mukaan uudesta intrasta pitää ottaa kaikki saatavissa oleva hyöty irti: Toivon, että kaikkialla kaupunkiorganisaatiossa Loora mielletään koko henkilöstön yhteiseksi työvälineeksi. Uudessa toimintamallissa tiedon jakaminen ja viestinnän avoimuus ovat entistä tärkeämpiä. Esimerkiksi yksiköiden omat intrasivut ovat avoimet paitsi yksikön omalle henkilöstölle myös kaikille niille, jotka työnsä puolesta tietoja tarvitsevat. Looran myötä saamme toivottavasti uudenlaista avointa organisaatiokulttuuria. Loora on nimenomaan tarkoitettu tiedon ja osaamisen jakamiseen, Kirsi Koski sanoo. Hyvä väline myös esimiesviestintään Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki viestintäyksiköstä sanoo, että myös esimiesten kannattaa huomioida Looran tuomat mahdollisuudet. Hyvä esimies hyödyntää intraa sekä tietojen välittämiseen että omana tiedon lähteenään. Sisäinen viestintä on johtamisen väline, ja Loora tuo uudenlaiset mahdollisuudet myös esimiesviestintään. Omilla Loora-sivuilla voi henkilöstölle muun muassa kertoa yhteisistä tavoitteista, motivoida väkeään, antaa ohjeita, sitouttaa sekä käydä vuoropuhelua. On kuitenkin muistettava, että intra ei koskaan korvaa kasvokkaisviestintää, Rajamäki sanoo. Looran sisällön tuottajien ja päivittäjien verkostoa on kerätty syksyn ajan. Lähes kaikki yksiköt ovat jo nimenneet omat Loora-toimittajansa. Loora-toimittajat tekevät kaikille yhteisiä sivuja intran ns. sisältökanaviin sekä yksikön omia intrasivuja eli ns. välilehteä. Heille järjestetään talven aikana koulutusta, jossa opastetaan paitsi sisällön tuottamista Looraan myös sitä, miten verkkoon kirjoitetaan hyvää ja ymmärrettävää tekstiä. Ensimmäinen yhteinen koulutustilaisuus on juuri tämän lehden ilmestymisen aikoihin eli 16.marraskuuta Metsossa. Tavoitteena on, että Looran avulla päästään myös eroon massiivisista sähköpostijakeluista ja postia kuormittavista liitetiedostoista. Loora ja dokumenttien hallintajärjestelmä Donna korvaavat jatkossa myös Outlookin kansiot. Lisätietoja Loora-projektista löytyy intrasta osoitteesta www.sis.tampere.fi/loora väline liikkuvaan työhön myös se, että parhaillaan kehitteillä oleva uusi intranet LOORA saadaan näkymään tarvittaessa myös työntekijöiden kannettavalle tai kotikoneelle. LOORA tulee käyttöön ensi maaliskuussa. Myös sähköpostia ja omia operatiivisia järjestelmiä voidaan käyttää kotona, puistossa, rautatieasemalla tai melkeinpä missä tahansa, missä on tukiasemia. Jälleen on tietysti kyse vapaaehtoisuudesta, Sulonen painottaa. Hän sanoo, että intranetin kotikäytössä pitää ratkaista tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Käyttöoikeudet ja siihen liittyvä tunnistaminen voidaan hoitaa teknisillä tuotteilla. Niiden toimittajaa ei ole vielä valittu. Tukiasemaverkko kasvaa koko ajan Kaupungille Langaton Tampere tarjoaa helpon tavan jakaa nettiyhteyksiä julkisiin tiloihin, kouluihin ja kirjastoihin. Sillä voidaan välittää tietoa matkailijoille ja muille kaupungissa vieraileville. Langaton Tampere, joka on luonteeltaan avoin yhteisö, voi olla myös väline yritysten verkostoitumiseen ja yritysten yhteistyöhön kaupungin kanssa. Sen avulla voidaan kehittää uusia julkisia palveluita. Langattoman Tampereen taustalla on kaupunki ja sen Luova Tampere -projekti. Toteuttajina ovat Professia Oy ja sen kumppanit. Teppo Sulonen sanoo, että Langattoman Tampereen laajentuminen koko kaupungin ja Pirkanmaan kattavaksi on riippuvainen kaupunkilaisten ja yritysten aktiivisuudesta. Mitä enemmän on tukiasemia, sen kattavampi verkko on. Jo nyt Tampereen ytimessä tukiasemaverkko on niin tiivis, että internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa. Sulonen arvelee, että vuodenvaihteeseen mennessä Tampereella on jo lähes 1000 tukiasemaa. Lisätietoja liittymisestä, tunnuksista ja muista käytännöistä sekä Langattoman Tampereen ajantasainen tukiasemakartta löytyy osoitteesta www.langatontampere.fi 7

Koulutus valmistaa uuteen lastensuojelulakiin TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Ville Saha Lastensuojelulain uudistuminen ensi vuoden alussa tuo velvoitteita yhä useammalle lasten kanssa työskentelevälle kaupungin työntekijälle. Ilmoitusvelvollisuus laajenee esimerkiksi nuorisotoimeen. Uusi laki korostaa ehkäisevää lastensuojelua ja yhteistyötä. Tampere varautuu muutoksiin monipuolisella koulutuksella. Sen on haluttu tavoittavan kaikki ne, joita laki koskee. Tässä koulutustyöryhmä on myös onnistunut. Osallistujia on syksyn ja kevään aikana lähes tuhat. Kaikki ilmoittautuneet eivät ole mahtuneet mukaan, mutta heille työryhmä lupailee uusintoja. Koulutusohjelman ovat suunnitelleet johtava sosiaalityöntekijä Raija Kannisto, erityissosiaalityöntekijä Katriina Uotila, vastaava koordinaattori Kirsi Koponen, lakimies Sanna Kuoppala ja lakimies Vuokko Ylinen. Koulutuksessa on mukana väkeä myös lastensuojelun seutukunnista. Painotuseroja on tehty osallistujien mukaan, he kertovat. Lastensuojelutyö on niin lakisidonnaista, että muutokset täytyy tuntea, Kannisto huomauttaa. Uusi laki velvoittaa lastensuojelun asialle varsinaista lastensuojelutyötä tekevien lisäksi esimerkiksi päivähoidon, nuorisotoimen, perhetyön, terveydenhoidon, neuvolan, koulun, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen sekä perheneuvolan työntekijät. Ehkäisevän työn lisäksi näiden tulee puuttua asiaan epäillessään, että lasta tai nuorta on kohdeltu kaltoin tai hänen tilanteensa vaatii muuten selvittämistä. Se merkitsee käytännössä lastensuojeluilmoituksen tekemistä eli Tampereella aluesosiaaliaseman tai Paussin sosiaalityöntekijälle ilmoittamista. Maailma ja työtavat ovat muuttuneet, Kannisto kiteyttää. Lastensuojelun tarve on kasvanut, ja perheiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. Koulutus käy läpi lain tavoitteita ja sisältöä: lastensuojeluasian vireillepanoa ja päätöksentekoa, suojelutarpeen selvittämistä, sijaishuoltoa, työntekijöiden velvollisuuksia, salassapitosäännöksiä ja yhteistyötä. Asioita luodataan myös asiakkaan näkökulmasta. Koulutus on äärettömän hyvä. Saa tukea ja vahvistusta omille ajatuksille sekä lisää rohkeutta ottaa esille näitä asioita myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Uudistus selkiyttää toimintamallia. Kaltoinkohtelutapauksia on onneksi hyvin vähän, Villilän neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Anne Anturaniemi arvioi. Koulutus on hyödyllistä. Uusi laki on kyllä ollut meillä jo luettavissa, mutta tämä on seikkaperäisempää ja antaa esimerkkejä. Ilmoituskynnyksen madaltuminen on mielestäni loistava asia lapsen etua ajatellen, vaikka kestää varmaan hieman, ennen kuin niin tullaan toimimaan, Kissanmaan perhetukikeskuksen ohjaaja Heini Lehto sanoo. Työpaineita tiedossa Ylinen pitää uutta lakia haasteena yhteistyön kehittämiselle. Toki moniammatillisuus on tuttua ennestään. Tampereella asetettiin jo vuonna 2005 sosiaalityöntekijän työrukkaseksi asiantuntijaryhmä, jonka uusi laki nyt määrää kuntiin. Se antaa tukea ja kannanottoja lastensuojelun toteuttamisessa. Kannistoa arveluttavat uudistuksen vaatimat voimavarat. Lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä seitsemän päivän kuluessa ja selvitys lastensuojelun tarpeesta tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Kiireellinen lastensuojelun apu pitää järjestää heti. Ilmoitusten määrää oletettavasti kasvaa. Uskon, että työntekijöillä on halu ja kyky toimia uuden lain mukaan, mutta heillä on myös huoli siitä, miten sen mukaisessa laajuudessa pystytään toimimaan, Kannisto toteaa. Sosiaalityöntekijä Sirpa Hirvonen aprikoi samaa. Muutos tietää työpaineita meille. Yhteistyötä ja vastuuta todella tarvitaan. Koulutusohjelmaan on kytketty vaikuttavuuden arviointi, josta vastaa vs. tutkimussihteeri Marko Nurminen. Osallistujilta kysytään heidän odotuksiaan ja mielipiteitään koulutuksesta. Työryhmä hioo niiden pohjalta ohjelmaa ja pohtii, mitä tarvitaan lisää ja keille. Palaute on ollut lähinnä myönteistä. 8 Selkiyttää toimintaa Laki tähtää asiakkaan oikeusturvan parantamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja suunnitelmallisuuteen. Se muuttuu vastaamaan nykyaikaa.

Koulutusohjelma on kerännyt salit täyteen Tampereen kaupungin ja seutuyhteistyökuntien työntekijöitä perehtymään uuteen lastensuojelulakiin. Koulutusta on edelleen luvassa niille, jotka eivät vielä ole mahtuneet mukaan. Tampereen malli toimii lastensuojelussa Lapsen kaltoinkohteluun puuttumisesta on saatu Tampereella hyviä kokemuksia pari vuotta sitten laaditun moniammatillisen toimintamallin pohjalta. Se kertoo niin sosiaalityöntekijöille kuin esimerkiksi terveydenhuollon tai päiväkotien henkilökunnallekin miten toimia, kun herää epäilys lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Stakesin suosituksiin perustuvaa mallia esiteltiin lastensuojelulain koulutuksessa lokakuussa. Poliisin toimintaan malli ei ole sinänsä tuonut uutta. Sen merkitys on siinä, että ongelmat on tunnistettu paremmin. Se antaa kaikille tahoille menettelytapaohjeen. Nähdäkseni tätä kautta asioita on tullut enemmän tutkintaan, rikosylikomisario Ilkka Laasanen Tampereen poliisista arvioi. Vuokko Ylinen (vas.), Raija Kannisto, Sanna Kuoppala, Katriina Uotila ja Kirsi Koponen ovat suunnitelleet uuteen lastensuojelulakiin pohjautuvan koulutuskokonaisuuden. Marko Nurminen vastaa koulutuskyselystä. Vastaava koordinaattori Kirsi Koponen painotti, että työntekijän ei tarvitse jäädä miettimään, pitääkö ilmoitus tehdä, kun huoli lapsesta on herännyt. Hänen tulee ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Tämä arvioi lastensuojelun ja muiden toimien tarpeellisuuden. Uusi laki velvoittaa sosiaalityöntekijää tekemään tutkintapyynnön poliisille epäillystä rikoksesta, josta seuraa vähintään kaksi vuotta vankeutta. Myös lievemmistä rikoksista, esimerkiksi lievästä pahoinpitelystä hänellä on oikeus ilmoittaa poliisille, lakimies Sanna Kuoppala kertoi. Poliisiin voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun mietitään onko asia sellainen, että sitä kannattaa tutkia. Salassapitovelvollisuus väistyy, jos tilanne vaatii suoria toimenpiteitä. Tutkinta voi tuoda tärkeää näyttöä, jos se päästään tekemään heti. Tutkintapyynnön voi tehdä kuka tahansa, jos tilanne on tarpeeksi akuutti, Laasanen evästi. Lastensuojelu- ja rikosprosessit ovat erillisiä. Sosiaalitoimi ei tutki rikoksia eikä hae syyllisiä, erityissosiaalityöntekijä Katriina Uotila tähdensi. Rikosylikomisario Ilkka Laasanen arvioi, että toimintamallin ansiosta kaltoinkohteluongelmia on tunnistettu paremmin. Myös yhteistyökumppanit ovat tulleet helpommin tutuiksi. Rohkeutta lisää Kaikki eivät vielä tunne toimintamallia. Terveyskeskuslääkäri Sari Manninen arveli, että puuttumattomuudessa voi joskus olla kyse eräänlaisesta torjunnasta, koska kyse on vastenmielisistä asioista. Mannisen mukaan terveyskeskuslääkäri kohtaa kaltoinkohtelutapauksia onneksi harvoin. Epäilyttäviä ovat esimerkiksi alle yksivuotiaiden murtumat ja alle 5-vuotiaiden kylki- tai olkamurtumat. Koulukuraattori Mira Kumpulan mukaan se, miten tieto kouluissa kulkee, riippuu paljon koulun kulttuurista ja rehtorista. On opettajia, jotka pitävät asiat sisällään eivätkä halua tai tiedä, miten niihin puuttua. Koulussa on totuttu siihen, että kuraattori on se, joka toimii. Opettajat tarvitsevat rohkaisua, Kumpula totesi. Nämä ovat kuohuttavia asioita. Jos viranomaisella ei ole kokemusta, on hyvä käyttää konsultaatiota ja yhteistyön mahdollisuutta, lastenpsykiatri Merja Mäki neuvoi. Hän työskentelee Tays:n lastenpsykiatrian työryhmässä, joka tekee lasten oikeuspsykiatrisia tutkimuksia poliisin virka-apupyynnöstä. Monenlaiset oireet kertovat Sekä Mäki että Tampereen perheneuvolan lastenpsykiatri Taru Valtamo muistuttivat, että lapsen kaltoinkohtelusta voivat kertoa monenlaiset oireet. Joskus asia voi paljastua lapsen puheesta. Ärtyvyys, väkivalta, itsetunto-ongelmat, vetäytyvyys, passivoituminen, ahdistuneisuus, masennus, kehitysviivästymät, oppimisongelmat, painajaiset, Valtamo listasi mahdollisia merkkejä. Väkivallan sivustaseuraajaksi joutuminen kotona on hänen mukaansa lapselle lähes yhtä haitallista kuin itse sen kohteeksi joutuminen. Mäki puolestaan kertoi, että seksuaalisella hyväksikäytöllä on erityisen vakavia vaikutuksia lapseen, jos hyväksikäyttäjä on läheinen. Näin on myös, jos siihen liittyy mm. aggressiivisuutta ja uhkailua. Lisätietoja: Toimintamallin käsikirja löytyy internetistä: www.tampere.fi/sosiaalipalvelut/materiaalipankki 9

Koukkuniemen ensimmäinen miespuolinen laitoshuoltaja valmistui oppisopimuksella Ilkka Kivilahti on valmis TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ville Saha Pyyhitkö Maire itse pölyt? Laitoshuoltaja Ilkka Kivilahti, 45, saa kysymykseensä myöntävän vastauksen Maire Pajulalta, jonka huonetta kaksikko yhteistyössä siivoaa. Kaikesta näkee, että Kivilahti herättää luottamusta. Sitä ei heikennä edes sukupuoli. Mies on harvinaisuus laitoshuoltajien joukossa. Se, että Kivilahti on nyt Koukkuniemen dementoituvien asukkaiden osasto 16:n työntekijä, on Urpula-talon vastaavan osastonhoitajan Sirkka-Liisa Hietalan ja oppisopimuskoulutuksen ansiota. Tein Koukkuniemessä lyhytaikaisia sijaisuuksia kahdeksisen kuukautta, mutta ymmärsin, ettei muutaman päivän pestien varaan voi rakentaa elämäänsä. Parisen vuotta sitten Sirkka-Liisa lupasi, että saan vakituisen laitoshuoltajan paikan, jos teen oppisopimuksella tutkinnon valmiiksi. Kivilahti tarttui haasteeseen, joka lupasi ammatin ja vakituisen työpaikan 20 vanhuksen osastolla. Hän sai tutkintonsa valmiiksi syyskuussa ja vakituinen työsuhde alkoi marraskuun alussa. Ilman oppisopimusta opiskelu olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Sain opiskella normaalilla palkalla. Tämä oli erinomainen ratkaisu minun kannaltani. Teoria koetteli opiskelijaa Runsaan puolentoista vuoden koulutukseen kuului kymmenen viikon teoriajakso. Lopun ajan Kivilahti työskenteli osastolla ohjaajansa laitoshuoltaja Susanna Illokosken opastamana. Hän perehtyi muun muassa vaatehuoltoon, siivouksen nikseihin, viherkasvien Maire Pajulan ja Ilkka Kivilahden yhteistyö sujuu mutkattomasti. Tällaisella osastolla kukaan ei voi olla ulkopuolinen, sillä vuorovaikutus asukkaiden kanssa on välttämätöntä. 10 Ilkka Kivilahti on Koukkuniemen ensimmäinen vakituinen miespuolinen laitoshuoltaja. Hän suosittelee laitoshuoltajan työtä myös muille miehille. Ensin pitää kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen.

tarttumaan myös rättiin hoitoon ja tietysti yhteistyöhön osaston asukkaiden kanssa. Tällaisella osastolla ei kukaan voi olla ulkopuolinen. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on välttämätöntä. Kivilahti sanoo, että etenkin teoriajakso otti alussa lujille. Hän oli ollut edellisen kerran oppikirja kädessä runsaat parikymmentä vuotta sitten. Lukeminen ja muistaminen tuntuivat raskaammalta kuin nuorena, mutta päätin taistella. Käytännön harjoittelusta selviydyin hyvin. Se oli mielenkiintoista ja innostavaa. Rakennusmies vaihtoi alaa Ilkka Kivilahti teki vielä 1990-luvun puolivälin jälkeen perinteisiä miesten töitä. Hän oli rakennusalan sekatyömies. Sain tarpeekseni ja otin lopputilin. Mietin samalla, että mitä seuraavaksi. Halusin työhön, joka on lähellä ihmistä. Kivilahti kouluttautui pitkän työttömyysjakson jälkeen kotipalvelu- ja vammaishoidon avustajaksi vuonna 2003. Koulutukseen kuului harjoittelu kehitysvammaisten hoitokodissa. Se ei kuitenkaan ollut työ, johon hän halusi. Sitten tie vei Jyväskylän sotainvalidien sairaskotiin veteraanien avustajaksi. Huomasin nopeasti, että viihdyn vanhusten kanssa. Kivilahti muutti Jyväskylästä Tampereelle ja sai potilasavustajan tilapäistöitä Koukkuniemestä. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen hän pääsi tekemään laitoshuoltajan sijaisuuksia. Kivilahti on Koukkuniemen ensimmäinen vakituinen miespuolinen laitoshuoltaja. Työskentely naisvaltaisessa työpaikassa ei ole ongelma miehelle, joka aiemmin haki leipänsä toisesta ääripäästä. Rakennusalahan on yhä miehinen linnake. Rakennuksilla työ oli lankun pyörittämistä eikä lankku osaa vastata. Vaikka Koukkuniemessä työ on välillä psyykkisesti ja fyysisesti raskasta, täällä pääsee lähelle ihmistä ja näkee heti työnsä tuloksen. Kivilahti suosittelee vilpittömästi laitoshuoltajan työtä myös muille miehille. Ensin pitää kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen, jota etenkin vanhan sukupolven miehet ovat pitäneet naisten työnä. Kun menin kotipalvelussa veteraanimiesten koteihin, monet heistä ihmettelivät, että kuinka mies voi tehdä tällaista työtä. Asenteet ovat onneksi kuitenkin muuttuneet. Nyt ei ole enää selkeästi naisten ja miesten töitä. Oppivainen poika tuo Ilkka, vakuuttaa Susanna Illokoski huumorimielellä. Oppisopimus on mainio vaihtoehto Ilkka Kivilahden esimerkki osoittaa, että oppisopimus on mainio tapa saada pätevää henkilökuntaa. Jos saamme vakansseja, käytämme tätä työssä oppimisen vaihtoehtoa ilman muuta tulevaisuudessakin. Koukkuniemen Urpula-talon vastaava osastonhoitaja Sirkka-Liisa Hietala on tyytyväinen uuteen laitoshuoltajaan, joka on otettu työpaikalla vastaan erinomaisesti. Oppisopimuksen avulla voidaan saada työntekijöitä, jotka tavallaan itse kasvatamme talon tavoille. Ilkan tapauksessa koko työyhteisö saa paljon myös häneltä. Hän on kyseenlaistanut monia työtapoja ja tuonut meille uutta. Hietala muistuttaa, että Kivilahden tuoma miesnäkökulma monipuolistaa vaihtoehtoja. Myös Kivilahtea työhön opastanut, jo seitsemän vuotta osastolla laitoshuoltajana työskennellyt Susanna Illokoski kiittää nykyistä kollegaansa. Ilkka on reilu, kiltti ja sympaattinen. Lisäksi hänellä on myös ideoita oman työnsä kehittämiseen. Hän sopii hyvin vaativaan vanhustyöhön. Kaikesta näkee, että mummut tykkäävät hänestä. Illokoski arvelee, että Kivilahti on oivaltanut dementoituneiden osaston työn luonteen. Työ osastolla, jonka asukkaiden keski-ikä on runsaasti yli 80 vuotta, on vaativaa. Vuorovaikutus vanhusten kanssa on tärkeää. Siivouksen sekä ruoka- ja vaatehuollon lisäksi laitoshuoltaja osallistuu miljöön luomiseen. Sillä rakennetaan viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta. Työ on lopulta hyvin monipuolista ja siinä saa toteuttaa itseään. 11

Opettaja Virve-Viola Virtanen kannustaa lapsia olemaan taiteilijoita TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha Opettaja Virve-Viola Virtanen nimettiin elokuussa kuukauden luovikseksi Luova Tampere -ohjelman ja Radio 957:n organisoimassa kisassa. Virtanen tekee muun muassa luonnenukkeja, joille hän keksii jopa luonteen, nimen ja historian. Kun astuu opettaja Virve- Viola Virtasen luokkahuoneeseen Härmälän koulun Rantaperkiön toimipisteessä, on pakko pysähtyä hetkeksi ihmettelemään. Korkean huoneen vaaleita kiviseiniä peittävät ekaluokkalaisten askartelemat kuvataidetyöt, kirjaesittelyt, Virtasen tekemät pienet tietoiskut ja henkilökuvat, vaakunat ja monet muut pienet taideteokset. Eivätkä ne ole seinillä vain kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Mielestäni on hirveän tärkeää, että lapset oppisivat, mikä on Tampereen vaakuna, mikä Suomen vaakuna ja kuka on perustanut Tampereen. Näitä käytännön ihan jokapäiväisiä asioita, Virtanen selittää ja viittaa kohti seinustaa, jolta löytyy muun muassa Tampereen pormestarin kuva. Vuosien varrella olen huomannut, että varsinkin pojat ovat innokkaita tutkimaan näitä tekstejä, kun oppivat lukemaan, jatkaa 36 vuotta opettajana työskennellyt Virtanen. Innostava henkilö Virtaselle luovuus, kädentaidot, innostaminen ja kannustaminen ovat tärkeitä asioita. Se näkyy niin luokkahuoneessa kuin opetuksessakin. Ja se on syy, jonka takia tummatukkainen ensimmäisen luokan opettaja valittiin elokuun luovaksi tamperelaiseksi. Luova Tampere -ohjelma ja Radio 957 perustelivat valintaansa sillä, että Virtanen on luova, idearikas ja lahjakas opettaja, joka saa oppilaiden luovuuden kukoistamaan. Innostava ja luovuuteen kannustava henkilö, joka nauttii itsekin kuvataiteista ja käsitöistä ja pyrkii tuomaan sen osaksi kouluympäristöä, sanotaan diplomissa. Virtaselle itselleen luovan tamperelaisen -titteli tuli täytenä yllätyksenä. Hän nauraa, ettei tiennyt koko jutusta yhtään mitään, ennen kuin sai syyskuun alkupuolella puhelinsoiton Luova Tampere -ohjelmasta. 12 Lapsille luovuuden avaimiksi riittävät vaikkapa pelkkä kynä, paperi ja kannustava aikuinen, sanoo Virve-Viola Virtanen. Opettajan neuvoa kysymässä Milla-Maria Hurme (vas.), Josefina Vikström ja Ronja Lahtinen.

Jälkeenpäin sitten kuulin, että vävy oli ilmoittanut minut nettilomakkeella mukaan jo huhtikuussa. Sinä olet taiteilija Mutta miten luovuus sitten näkyy opetuksessa ja miten se saadaan oppilaissa kukoistamaan? Kysymys on vaikea, mutta Virtaselta vastaus tulee nopeasti. Hän kertoo, että esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla askarrellaan aina niin sanotuilla sukkelilla saksilla, ilman apuviivoja. Matematiikan tunnilla puolestaan korostetaan, että oikeaan lopputulokseen voi päästä monella eri tavalla. Minulle luovuus tarkoittaa sitä, ettei toista toisten juttuja, vaan tekee asioista oman näköisiään, ilman kaavoihin kangistumista, Virtanen sanoo. Opetustyössäkin hän kannustaa oppilaita miettimään asioita itse ja tekemään omalla tavalla. Aina kun lapset kysyvät, saanko tehdä niin tai näin, sanon että sinä olet taiteilija ja sinä päätät. Mieti, mikä sinusta tuntuu kivalta. Palaute ja kannustaminen ovat luovuuden ruokkimisessa ensiarvoisen tärkeitä. Myöskään oikeanlaisten tekniikoiden opettamista ei pidä väheksyä: kun osaa perusasiat, voi myös soveltaa. Kädentaidot tärkeitä Luovuutta ja käsillä tekemistä Virtanen oppi arvostamaan jo lapsena. Omat vanhempani ovat olleet kädentaitajia, ja sain lapsena maalata, naulata, piirtää, suunnitella ja sommitella. Into tekemiseen on säilynyt. Virtanen kertoo, että hän rakastaa piirtämistä ja kaikenlaisia askartelujuttuja. Pari vuotta sitten hän alkoi tehdä luonnenukkeja. Nuket tehdään napinläpiä myöten itse, ja niille keksitään jopa luonne, nimi ja historia. Virtanen myös ompelee ja kutoo. Ideoita Virtanen kertoo ammentavansa koko ajan ympäriltään. Hän katselee, kuuntelee, tekee muistiinpanoja ja kehittelee. Usein ideat tulevat, kun kävelen koulusta kotiin. Sitten mietin, mitä materiaaleja minulla täällä koululla on ja miten voisin ideaa käyttää. Yhdyskuntatuotannon dynamot latautuivat Juupajoella TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen Kaupunkiympäristön kehittämisen prosessin yksiköiden dynamot virkistäytyivät ja latautuivat lokakuun lopulla Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Mukana oli 55+ -ikäisiä dynamoita niin tuottajapuolelta katu- ja vihertuotannosta, suunnittelupalveluista ja viranomaispalveluista sekä kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä. Sää suosi dynamopäivää, jonka antiin oltiin muutenkin tyytyväisiä. Maanrakennuspäällikkö Hannu Haapalainen toi katu- ja vihertuotannon terveiset dynamoille. Katu- ja vihertuotannon henkilöstöstä on 24 dynamoita eli 96 henkilöä. Dynamoilla on paljon osaamista, tietoa ja kokemusta sekä yleensä ymmärrystä työelämästä ja ennen kaikkea elämästä, Haapalainen totesi. Hannu Haapalainen kehotti dynamoita pitämään huolta itsestään syömällä terveellisesti, liikkumalla ja nukkumalla hyvin. Jokainen on vastuussa omasta itsestään, mutta myös esimiehen tuki on tärkeää. Tänään on hyvä hetki pysähtyä kuuntelemaan omia tuntemuksia sekä liikkua yhdessä muiden dynamojen kanssa. Riitta Saarinen johdatteli esityksessään dynamoita käymään läpi muutokseen liittyviä tuntoja. Esityksestä sai varmasti jokainen eväitä ja vinkkejä työssä ja muutoksessa jaksamiseen. Dynamopäivänä otettiin rennosti, tutustuttiin toisiin ja vaihdettiin kuulumisia. Lisäksi laulettiin karaokea ja tanssittiin, saunottiin, uitiin sekä tutustuttiin paikan historiaan, taiteeseen, pihapiiriin ja arboretumiin. Ensimmäinen, tuolloin vielä yhdyskuntapalvelujen, dynamopäivätapahtuma toteutettiin marraskuussa 2004. Vuoden 2005 dynamopäivä vietettiin Ellivuoressa ja vuoden 2006 dynamopäivä Virroilla. Tänä vuonna dynamo päivä järjestettiin yhdyskuntatuotannon yksikköjen voimin, mutta prosessin tilaajankin dynamot mahtuivat mukaan. Kiitokset Lämmin kiitos teille kaikille, jotka niin monin tavoin muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Eini Kari Kotihoito Länsi 1 Suuret kiitokset muistamisesta! Pertti Rantamäki Naistenlahden voimala Lämpimät kiitokset menneiden vuosikymmenten yhteistyöstä Hatanpään sairaalassa ja unohtumattomasta läksiäisjuhlasta Hatanpään kartanossa. Tuomo Sulkava Apulais ylilääkäri urologian ja kirurgian erik.lääk. Martti Kianta Osastonlääkäri kirurgian erik.lääk. Tiesitkö Kerro minkälainen on hyvä esimies Minkälainen on mielestäsi hyvä esimies? Mitä odotat esimieheltä? Hyvän esimiehen ominaisuuksia kysytään kaupungin henkilöstöltä kyselyssä, johon voit vastata intrassa 23. marraskuuta saakka. Hyvän esimiehen ominaisuuksien kuvaus on osa kaupunkistrategiaan liittyvää esimiestyön mallia, jota henkilöstöyksikkö on laatimassa. Mallin avulla pyritään tukemaan esimiestyötä ja selventämään esimiehen toimintakenttää. www.sis.tampere.fi/ajankohtaista 13

Koivistonkylän koulun 6. luokka tutustui opettajansa Minna Hämäläisen kanssa Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn. Vitriinissä prinsessa Dou Wanin jadepuku, jossa on opas Kerbo Kallosen mukaan 700 grammaa kultalankaa ja 2160 jadelevyä. 14 Museovastaava innostaa koululuokat vierailulle kaupungin museoihin TEKSTI Minna Pajunen KUVA Ville Saha Tampereen kouluissa toimii tällä hetkellä noin 70 museovastaavaa eli opettajia, jotka tiedottavat museoiden tapahtumista ja toiminnasta opettajainhuoneessa. Museovastaavien toiminta aloitettiin kouluilla noin kolme vuotta sitten ja tarkoitus oli, että jokaisessa koulussa olisi yksi museovastaava. Toiminta on saanut runsaasti myönteistä palautetta kouluilta ja koululaiskävijöiden määrä on lisääntynyt museoissa merkittävästi. Näyttelyt ovat tamperelaisille koululaisille ilmaisia, joten museovierailu on helppo järjestää, jos opettaja innostuu asiasta, kertoo Vapriikin tiedottaja Tähtitalvikki Poikajärvi. Museoiden tiedottajat lähettävät museovastaaville tiedotteet tulevista näyttelyistä ja koululaisille suunnatusta erityistoiminnasta, ja opetusmateriaalia, jota museoissa valmistetaan koululaiskävijöitä varten. Museovastaavat jakavat kouluissa tiedot työtovereilleen. Museovastaaville järjestetään omia tilaisuuksia ja he saavat vuosikortin kaupungin museoihin. Lielahden koululla museovastaavana toimii Tarja-Kaarina Lääperi ja nyt hänen sijaisenaan Marjaana Jämsä. He ovat toimineet museovastaavina verkoston alkuajoista lähtien ja pitävät hyödyllisenä sitä, että koululla toimii eri alojen tiedotusvastaavia. Tuntien suunnittelu, palaverit eri yhteistyötahojen kanssa ja muu oppituntien ulkopuolinen työ vie paljon opettajien aikaa, joten valmiiksi mietityt museokierrokset tehtäväpaketteineen ovat tervetullut apu opettajan arkeen. Marjaana Jämsä kertoo, että museovastaava laittaa tietoa menossa olevista näyttelyistä ja museoiden opettajainilloista liikkeelle opettajainhuoneessa. Opettajat suosittelevat näyttelyitä toisilleen sitten, kun ovat käyneet niissä luokkansa kanssa. Museovastaava välittää myös opettajien toiveita museoiden työntekijöille. Taide- ja liikuntakasvatusta museoissa Museoissa järjestetään esikoululaisille ja koululaisille suunnattua toimintaa. Yksi esimerkki tästä on TAITE-hankkeen toiminnalliset ja elämykselliset museokierrokset sekä monitaiteelliset työpajat, joissa syvennytään kierroksen teemoihin. Näyttelyn asioita käsitellään monitaiteellisesti, esimerkiksi kuvataidetta tanssimalla tai historiallisia kokoelmia kädentaidoin. Lisäksi TAITE-hanke kouluttaa opettajia ja valmistaa opettajien oheismateriaaleja, joiden avulla työskentelyä voidaan jatkaa koulussa. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsen kasvua taiteen ja kulttuurin keinoin koulupolun taitekohdissa eli siirtymisessä esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun, kertoo TAI- TE-hankkeen kulttuuriohjaaja Janina Ahlfors. Esimerkiksi tänä syksynä TAITE-hanke tarjoaa erityiskierroksia Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn, Sara Hildénin taidemuseon Zhang Xiaogang -näyttelyyn ja mediamuseo Rupriikin näyttelyyn. Opettajat Marjaana Jämsä ja Tarja-Kaarina Lääperi ovat hyödyntäneet TAITE-hankkeen museokierroksia opetustyössään. Näille kierroksille onkin kova kysyntä, ja koulujen opettajat toivoisivat, että niitä järjestettäisiin enemmän. Museovastaavat kiittelevät sitä, että museovierailut ja liikkuminen busseissa ovat koululaisille maksuttomia. Ainoana ongelmakohtana Jämsä pitää sitä, että koululuokan kuljettaminen museovierailulle vie paljon aikaa. Hän on miettinyt, voisiko esimerkiksi TAITE-hankkeen työpajoja järjestää joskus kouluillakin. Olen käyttänyt opetustyössäni hyödyksi myös Internetistä löytyviä Musti museo-oppaan tehtäväsivuja. Ne ovat mielestäni erittäin hyödylliset, ja tehtäviä voi tehdä koulussa museovierailun jälkeenkin, Jämsä sanoo.

Henkilöstökassa tiedottaa Talletuskorot nousivat Tampereen kaupungin henkilöstökassan korot tarkistetaan 3 kuukauden välein. Ajalla 1.11.2007 31.1.2008 maksupalvelutilin korko on 3,8 prosenttia päivittäiselle saldolle. Korko sidotaan 3 kuukauden euriborkorkoon siten, että korko on kolmen kuukauden ajalta (1.7. 30.9.2007) laskettu 3 kuukauden euriborkoron keskiarvo vähennettynä 0,75 prosenttiyksikön marginaalilla. Seuraavan kerran korkoja tarkistetaan 1.2.2008. Henkilöstökassan jäsen voi tallettaa varoja maksupalvelutilille henkilöstökassassa asioidessaan. Palkasta voidaan suoraan siirtää maksupalvelutilille rahaa, kun tästä on sovittu oman palkanlaskijan kanssa. Henkilöstökassan tilille voi siirtää varoja myös tilisiirtona omasta tilipankista. Maksupalvelutilillä laskujen maksupalvelu on ilmainen. Laskut tulee toimittaa kolme arkipäivää ennen eräpäivää maksajan tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna henkilöstökassaan. Ainoastaan verotusta varten tarvittavat, K-kirjaimella varustetut, kuitit voi noutaa eräpäivän jälkeen. Tilitapahtumista annetaan tarvittaessa tiliote tai yksittäisestä maksusta järjestelmästä tulostettu tosite. Tilinomistaja saa vuositiliotteen seuraavan vuoden tammikuussa. Henkilöstökassan asiakkaat voivat nähdä HekaNet-ohjelmassa tilinsä tilitapahtumat ja ajantasaisen saldon. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saa henkilöstökassasta. Määräaikaisen talletustilin ehdot Määräaikaisen 12 kuukauden tilin korko on 4,4 prosenttia. Pienin talletus on 850 euroa. Korko on kiinteä tilinavauksesta talletuskauden loppuun. Koron määräytyminen: 3 kuukauden ajalta (1.7. 30.9.2007) on laskettu 12 kuukauden euriborkoron keskiarvo vähennettynä 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Ennen eräpäivää määräaikaisen talletustilin nostoprovisio on 2 prosenttia pääomasta. Kaikista henkilöstökassan talletuskoroista peritään 28 prosentin lähdevero. Henkilöstökassan johtosääntö uudistui 1.1.2007. alkaen. Henkilöstökassa perii viiden euron palvelumaksun, mikäli henkilöstökassa joutuu ottamaan yhteyttä asiakkaasta johtuvasta syystä. Henkilöstökassa ei myönnä lainaa. Elisan puhelinlaskujen suoraveloitukseen muutoksia Ensi vuoden alusta alkaen Elisan puhelinlaskujen automaattinen suoraveloitus Tampereen kaupungin henkilöstökassan kautta ei ole enää mahdollista. Tämä johtuu siitä, että Elisa Oyj uudistaa asiakastieto- ja laskutusjärjestelmäänsä, ja he joutuvat muuttamaan olemassa olevia suoraveloituskäytäntöjä. Elisa Oyj lähettää tiedotteen asiasta niille henkilöstökassan asiakkaille, joilla tällainen suoraveloitus tällä hetkellä on. Lisätietoja: puh. 565 66457 tai 565 65179 tai henkilostokassa@tampere.fi tai intra www.sis. tampere.fi Henkilöstökassan jäseneksi voi liittyä kaupungin palveluksessa oleva tai kaupungin palveluksesta eläkkeelle jäänyt henkilö, sekä henkilö, joka on sellaisen yhteisön palveluksessa, joka osake-enemmistön tai muulla perusteella on kaupungin määräysvallassa, sekä kaupungin henkilökunnan muodostama kerho tai yhdistys. Henkilöstökassa, Puutarhakatu 6, 33100 Tampere, on avoinna ma pe kello 8.30 15.30. R A IJA LIND E L L, KU V A N K Ä S ITT E LY VILLE SA H A Kun kahvihammasta kolottaa TEKSTI Aino Siippainen Erityisesti miesten kupit ovat kahvihuoneissa yleinen vitsi. Niissä kasvaa jo juuri, naiset nauravat. Sote-talon viidennen kerroksen avopalveluiden kahvihuoneen täyttää 15 hengen aikaansaama nauru. Kahvitauolla jutellaan ja nauretaan niin paljon, että useimmat unohtavat hörpätä kahvinsa sen ollessa vielä lämmintä. Juttua rönsyilee naistenlehtien otsikoista ja perhe-elämästä. Työasioista ei täällä juurikaan puhuta. Yleensä jokainen vakavastakin aiheesta lähtenyt keskustelu päättyy naurun remakkaan, kertoo suunnittelija Timo Tuurala. Kahvipannu on kuumana aamulla ja iltapäivällä. Taukotilaan osataan tulla yltyneen puheensorinan ja naurun johdattelemana. Jos suinkin mahdollista, moni pyrkii sopimaan palaverit ja tapaamiset niin, etteivät ne osuisi kahvitauolle. Kahvitauko on yhteisömme piristysruiske, jonka avulla työntekoa jaksaa paremmin, porukka summaa. 15

R A IJA LIND E L L, KU V A N K Ä S ITTELY VILLE SA H A Kokemus on opettanut, ettei kenenkään henkilökohtaista mukia kannata lainata, koska niitä harvemmin pestään muuten kuin hätäisesti vesihanan alla. Kahvin ja maidon hankinta avopalveluissa on oma taiteenlajinsa. Maidon juojat kuuluvat maitopörssiin, josta he ostavat maito-osakkeita. Neljä litraa viikossa kuluttavalle maitopörssille on suunniteltu ikioma vaakuna Tampereen vaakunaa pohjana käyttäen. Kahvia jokainen tuo kerran kuukaudessa, Sanna Törmä-Tuominen on ottanut tehtäväkseen muistutella hajamielisimpiä. Tapana on, että jokainen huolehtii itse omasta kahvikupistaan. Aikanaan tänne hankittiin yleiset astiat, mutta pikkuhiljaa jokainen on tuonut oman mukin itselleen. Kenenkään henkilökohtaista mukia ei kannata lainata, koska niitä harvemmin pestään muualla kuin vesihanan alla pikaisesti, tunnustavat kahvinjuojat. Erityisesti miesten kupit ovat yleinen vitsi kahvihuoneessa. Niissä kasvaa jo juuri, naiset nauravat. Kahvinjuonti ja jutustelu eivät ole ainoa tätä kahviporukkaa yhdistävä tekijä. Jalkapallon MM-kisat vuonna 2006 saivat aikaan enemmänkin säpinää. Kisoista järjestettiin veikkaus, joka poiki nettiin laajan tulospalvelusivuston veikkauspörsseineen. Kun muut jännittivät peliä, minä päivitin tuloksia yömyöhälle, Tuurala nauraa. Kakku saa aikaan kävijäryntäyksen Frenckellin kosken puoleisen siiven kahvihuonetta käyttää parhaimmillaan 30 henkeä. Kaupunkiympäristön kehittäjien väkeä on kahdesta eri kerroksesta. Tarkkoja kahviaikoja ei liukuvan työajan takia ole. Kuka ensimmäisenä aamulla tulee, keittää kahvit, ja kuka viimeisenä lähtee, laittaa likaiset astiat tiskikoneeseen, iltapäiväkahvilla oleva väki kertoo. Kaikki työntekijät sattuvat paikalle harvoin yhtä aikaa, mutta jos tarjolla on kakkua, saa se aikaan kävijäryntäyksen. Kahvikakkua tuo jokainen harkintansa mukaan. Syynä voi olla uusi auto, oma kuva lehdessä tai merkkipäivät. Kahvihuone on osa vuonna 2005 remontoituja tiloja. Taukotila on korkea ja ilmava pohjakerroksen huone, jossa on ikkunat toisen kerroksen käytävälle. Käytävältä näkee, milloin kahville kannattaa piipahtaa. Kahvittelijat kehuvat huoneen ilmapiiriä. Töistä voidaan puhua, jos on asiaa, mutta hauskaakin saa olla. Kahvihuoneessa on näppärä hoitaa työasioita sivumennen. Joskus kokoonnumme tänne myös työpalaveriin. Töistä puhuminen kiellettyä Tammelan koulun opettajat ovat jakautuneet kahteen opettajanhuoneeseen. Pienemmässä huoneessa kahvittelevat kuvaamataidon ja käsitöiden opettajat, isomassa muut. Isossa opettajanhuoneessa työasioista puhuminen on kiellettyä. Toiveena on, ettei töitä tuotaisi tänne. Jos joku ryhtyy niistä puhumaan, muut vaihtavat pöytää, kertoo Mika Välimäki, 5A-luokan opettaja. Opettajanhuoneessa on puolenkymmentä pöytäryhmää, joiden ääressä opettajat rentoutuvat nojatuoleissa kahvia hörppien. Maanantaisin puidaan läpi viikonlopun tapahtumia. MM-kisojen aikaan urheilu on pääteemana. 16 AINO SIIPPAINEN Pikkuhiljaa jokainen on tuonut oman mukinsa kahvihuoneeseen, kertovat Outi Västilä, Ritva Leino, Irja Harju, Timo Tuurala, Raili Kalliojärvi, Päivikki Viitanen, Timo Ruohola, Katriina Uotila, Maria Palmgren, Mirja Sirén ja Kirsi Koponen avopalveluista.

ARI JÄRVELÄ Mukit ja tuolit kuvastavat mielialojamme. Jos on mörököllipäivä, voi ottaa Haisulitai Mörkö-mukin, kertovat Tammelan koulun opettajat Päivi Maanoja-Lintulaakso (vas.), Kai Kauppi (vas. takana), Jussi Autio ja Annukka Reinivaara. Vaikka huone on 30 opettajan käytössä, ei ongelmia jääkaapin siivoamisesta tai kahvin hankkimisesta tule. Liian siistiä opettajien mielestä ei saakaan olla, muuten katoaa viihtyisyys. Jääkaappi tyhjennetään täysin, jos tilanne näyttää uhkaavalta. Kahvihuone merkitsee opettajille rauhallista paikkaa ruokalan ja luokkahuoneiden meteliin verrattuna. Kun koko päivän viettää lasten kanssa, on mukava saada välillä aikuisten ihmisten seuraa, Välimäki pohtii. R A IJA LIND E L L Sanatonta viestintää Muumi-mukeilla Tammelan koulun toista opettajanhuonetta käyttää 11 opettajaa. He hörppivät kahvia herttaisista Muumi-mukeista ja istuvat erivärisissä nojatuoleissa. Mukit ja tuolit kuvastavat mielialojam- AINO SIIPPAINEN me. Jos on mörököllipäivä, voi ottaa Haisuli- tai Mörkö-mukin. Jos on siivousintoinen päivä, voi kahvinsa juoda Muumimamma-mukista, kuvailee Päivi Maanoja-Lintulaakso. Tuoleissa sininen väri kertoo halusta murjottaa, keltainen avoimemmasta tuulesta. Harvoin kahvihuoneessa kukaan kuitenkaan jää tuppisuuksi. Täällä ruoditaan vaalit, teatterit ja taidenäyttelyt. Jaamme myös keskenämme niin hyvät hetket kuin ongelmatkin, joita luokkahuoneissa on tullut esille. Välillä keskustelut saattavat olla terapeuttisiakin, Annukka Reinivaara kertoo. Vaitiolovelvollisuudestaan opettajat pitävät tiukasti kiinni. Kaikki oppilaita koskevat jutut puhutaan nimettöminä ja mitään ei lähde opettajanhuoneen ulkopuolelle, korostaa Kai Kauppi. 17

Suojalkapallossa tulevat esiin yhteistyötaidot yli joukkuerajojen. Geriatrisen osaston työntekijät pelasivat suojalkapalloa TEKSTI JA KUVA Päivi Mäkipää Hatanpään puistosairaalan geriatrinen osastoryhmä järjesti yhteisen TYKY-päivän suojalkapallon merkeissä syyskuun lopulla. Tavoitteena oli ulkoilun lisäksi saada selville geriatrian parissa työskentelevien työntekijöiden asennetta ja yhteistyötaito- ja jonkin mahdottoman ja lähes suohon upottavan haasteen edessä. Suojalkapallo antoi siihen hyvän mahdollisuuden, koska siinä ei kukaan voinut taata teknisellä osaamisella, vapaa-ajan harjoittelulla tai sopupelillä voittoa omalle porukalle. Suojalkapallossa yhteistyön tekeminen osoittautui välttämättömäksi yli joukkuerajojen, mikäli halusi jatkaa peliä niin, että kaikki pelaajat ovat mukana, jalkeilla ja pinnalla. Suurilta häviöiltä säästyttiin ja tunnelma kohosi reilusti yli turverajan pelien tiimellyksessä. Suo raikui kannustuksista yli joukkuerajojen ja vaihtopelaajia myytiin naapureille hyvässä sovussa. Voittajaksi tässä turnauksessa selvisi osasto U1:n henkilökunta. Salaisuutena heillä oli hyvän yhteishengen lisäksi kokemus haastavien tilanteiden hallinnasta hoitotyössään. Toiseksi kisassa ylsi järjestäjäosastona toiminut V3 ja pronssille U3 ostopelaajilla vahvistettuna. V2:n joukkue ylsi hienosti neljänneksi ja kunnioitettavan asenteensa johdosta ansaitsevat erityismaininnan reilusta yhteishengestä mahdottoman tilanteen edessä. Voittajat saivat haltuunsa Kultaisen kengän, joka on kiertopalkinto. Voittajajoukkue järjestää seuraavan turnauksen talvilajin parissa. Työtodistukset Hallintopalvelukeskus Halo tiedottaa 18 Miten työtodistus tilataan? Internetissä www.tampere.fi / Työ ja elinkeinot / Työtodistukset / Työtodistuspyyntölomake Tampereen kaupungin intrassa: Hallintopalvelukeskus / Työtodistukset / Tilaukset Puhelimitse: (03) 565 65811 arkisin kello 10 11. Jos sinulla ei ole omaa tietokonetta, voit käyttää yleistä tietokonetta esim. virastotalon aulas sa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 14 16 C. Tietokoneelta löytyy linkki työtodistustilauslomakkeelle. Kun haluat arvioinnin työtodistukseen: Lähiesimies antaa työntekijälle pyynnöstä arvioinnin Arviointi tehdään vapaamuotoi sesti erilliselle paperille, joka liitetään työtodistuksen mukaan Mitä tietoja tulee antaa työtodistusta tilatessa? Nimet, myös entiset nimet Hetu Kotiosoite Miltä aikaväliltä työtodistus halutaan, mielellään oikeat päivämäärät, mutta jo vuosilukukin auttaa Viimeisin yksikkö, jossa ollut töissä. Mikäli kyseessä vanha työntekijä, auttaa jos kertoo vapaamuotoisesti työhistoriansa ennen vuotta 1993 Onko työtodistus väliaikainen vai ei, koskee lähinnä vakituista henkilöstöä Halutaanko todistukseen näky viin työsuhteen päättymisen syy Työtodistuksen toimitusaika Työtodistuksen toimitusaika on maksimissaan 2 viikkoa Lopullinen työtodistus toimitetaan työsuhteen päätyttyä, koska todistusta ei voida antaa tulevaisuuden ajankohdasta Uusi sijaistenhankintaohjelma Väliaikainen työtodistus toimitetaan heti kuin vain mahdollista Hallintopalvelukeskus HALO on ottanut käyttöön sekä työnhakijoita että esimiehiä entistäkin paremmin palvelevan sijaishankintaohjelman lokakuun aikana. Uudistuksessa poistuivat vanhat ammattialakohtaiset rekisterit ja tilalle on tullut yksi rekisteri, jolla sijaisehdokkaat hakevat eri tehtäviin. Tavoitteena on, että rekisteri palvelisi kaikkia kaupungin yksiköitä, ja tätä kautta palkattaisiin sijaiset kaupungin eri tehtäviin. Sijaisrekisteriä hallinnoidaan HALO:ssa, jossa myös haastatellaan kaikki työnhakijat. Haastattelussa tarkistetaan alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset sekä voimassaoleva rikosrekisteriote lasten kanssa työskenteleviltä. Sijaisrekrytointi palvelee keskusvirastotalon 2. kerroksessa (Aleksis Kiven katu 14 16, C-rappu). Palvelunumero on (03) 5653 4185. Lisäksi kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen sijaisrekrytointi@tampere.fi. Ajanvarausnumero työnhakijoille on ma pe kello 9.30 13. puh. (03) 565 65810.

Työpaikan hakemiseen ja täyttämiseen uusi sähköinen työväline TEKSTI Raija Lindell Tampereen kaupunki ottaa käyttöön työntekijöiden sähköisen rekrytointi- eli värväysjärjestelmän, jota kutsutaan IMURI:ksi. Järjestelmää käytetään työntekijöiden palkkaamisessa, kun kyseessä ovat vakinaiset työpaikat tai haettavaksi pantavat sijaisuudet ja määräaikaiset toimet. Lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen hoidetaan erillisen sijaisrekisterin välityksellä. IMURI:ssa tehdään hakupyyntö, joka korvaa nykyisen rekrytointitoimeksiannon. Uudessa järjestelmässä työpaikanhakijat voivat hakea avoimia työpaikkoja ja jättää avoimen hakemuksen. IMURI:ssa esimiehet ja Halo:n rekrytointiasiantuntijat käsittelevät työpaikkaa hakevien haemuksia ja käynnistävät palkkaustoimenpiteet. IMURI:a tulevat käyttämään tämän vuoden lopulla työntekijöiden rekrytoinnin asiantuntijat hallintopalvelukeskuksessa (Halo) ja myös ulkoiset työpaikanhakijat. Esimiehet tekevät vielä työntekijän hankkimisesta toimeksiannon nykyisellä e-lomakkeella, jonka pohjalta Halossa laaditaan hakupyyntö IMURI:ssa. Ulkoisessa haussa olevia (www.tampere.fi/tyo/avoimettyopaikat) työpaikkoja haetaan sähköisesti IMURI:ssa. Työnhakijaksi rekisteröityminen edellyttää sähköpostiosoitetta. Kaupungin työntekijöiden tulee käyttää henkilökohtaista säh köpostiosoitettaan, koska työsähkö postiosoitteen käyttäminen aiheuttaa ongelmia IMURI:n yhdistämisessä muihin henkilöstöjärjestelmiin. Lisäksi työsähköpostiosoitetta tarvitaan myöhemmin sisäisten hakujen yhteydessä. Ansiovertailu saadaan uudesta järjestelmästä. Vähitellen käyttö laajenee Ensi keväänä IMURI:a käyttävät vähitellen kaikki esimiehet ja myös sisäisessä haussa olevan työpaikan hakijat. Kaikki kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan myös sisäisessä haussa. Uudessa järjestelmässä esimies tekee hakupyynnön, tarkastelee hakemuksia ja siirtää valitun henkilön tiedot henkilörekisteriin (SAP HR). Sapin HR:ssä esimies tai sihteeri tekee palkkaustoimenpiteet. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön myös työntekijöiden uudelleensijoituksessa, palkkatuki- ja kausityöntekijöiden hakemisessa. Uudesta järjestelmästä ja sen käytöstä on koulutustilaisuuksia keväällä. Muille kaupungin työntekijöille järjestetään tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan. IMURI-projektista tiedotetaan lisää asioiden edetessä. Lisätietoja saa IMURI-tiimiltä: Sanna-Maria Röör, puh. 040 866 9733, Kristiina Konsala, puh. 0400 967 799. Malin Stolt, puh. 0400 281 012 (tai etunimi.sukunimi@ tampere.fi) VaLOA JA VIRTAA Ota pimeästä niskalenkki kehonhoidon avulla! Tarjoamme Tampereen kaupungin työntekijöille hierontasarjakortteja. Hanki itsellesi hyvä olo hieronnalla tai anna lahjakortti lähimmäisellesi. Tarjous on voimassa 21.12.2007 asti. 5 h kortti 150 e (norm. 175 e) 10 h kortti 280 e (norm. 350 e) Ajanvaraus Ma-pe klo 8.30-15.30 puh. 010 387 4705 Toteutamme myös koulutetun hierojan palveluja yritysten tiloissa. Ota yhteyttä räätälöidään yhdessä työyhteisöösi sopiva hyvänolon paketti. Eila Kurki puh. 050 579 1150 eila.kurki@hierojakouluvalo.fi www.hierojakouluvalo.fi 19

ARI JÄRVELÄ Arkiston nykyinen johtaja, asianhallintapäällikkö Helena Pajari ja 70-vuotishistoriikin kirjoittanut Pekka Kaarninen juhlassa Raatihuoneella lokakuun lopussa. Asiakirjoja ja valokuvakokoelmia Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa Frenckellissä, sinne koottiin kaikki kaupungin eri virastojen, laitosten ja hallintokuntien asiakirjat. Arkisto otti vastaan myös yksityisarkistoja, joista merkittävimpiä ovat Tampereen työväenyhdistyksen arkisto, tohtori Otto Blåfieldin ja Jalmari Finnen kokoelmat. Kun Messukylä, Aitolahti ja Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin, sinne siirrettiin myös niiden arkistot. Arkistossa rakennettiin myös kaupungista kertovaa, tietoisesti kartutettua valokuvakokoelmaa, joka vasta 1980-luvulla siirrettiin kaupungin museotoimen hallintaan, Kaarninen kertoo. Viimein vuonna 1975 arkiston tilaongelmat saivat tyydyttävän ratkaisun, kun arkisto muutettiin kaupungin uuden virastotalon ajanmukaisiin tiloihin. Tiloissa oli muun muassa kuusi kilometriä liukuhyllyjä. 20 Kaupunginarkistosta 70-vuotishistoriikki Tampereen kaupunginarkisto juhlisti 70- vuotista taivaltaan lokakuun lopussa Raatihuoneella. Juhlassa julkistettiin arkiston vuosikymmenistä kertova historiikki. Haasteena menneisyys ja nykyisyys Tampereen kaupunginarkisto 70 vuotta -kirjan on kirjoittanut tutkija, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarninen. Tampereen kaupunginarkisto on Suomen vanhin kaupunginarkisto. Se aloitti toimintansa 15. maaliskuuta 1936 Frenckellin entisessä tehdaskiinteistössä. Toiminnan käynnisti arkistonjärjestäjäksi valittu maisteri Unto Kanerva (9.9.1910 10.1.1992). Hän sai tittelikseen vuonna 1938 kaupunginaktuaari. Kanerva jäi eläkkeelle vuonna 1973. Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa 157 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen, asiakirjoja oli syntynyt ja kertynyt jo puolentoista vuosisadan ajalta. Asiakirjoja säilytettiin eri puolilla kaupungin tiloja ja jopa Tampereen postikonttorissa, kertoo Kaarninen. Tampereella ei ollut, kuten ei muissakaan suomalaisissa kaupungeissa, 1800-luvulla erillisiä kunnallisia arkistoja. Asiakirjat sijoitettiin yleensä kaupunkien raatihuoneille tai kaupungintaloille, joissa säilytysolot eivät olleet asiallisia. Tutkija Kaarnisen mukaan ajatus kaupunginarkiston perustamisesta Tampereelle esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kun Aamulehti haastatteli professori Väinö Voionmaata. Tampereen vanhimmat asiakirjat olivat 1920-luvulla osittain maistraatin ja raastuvanoikeuden yhteisessä arkistohuoneessa ja osaksi kaupunginkirjastossa. Lisäksi arkistoaineistoa oli eri virastoissa, Kaarninen kertoo. Tampereen kaupunginarkiston 70-vuotisjuhlissa esiintyi värikäs Uniâo da Roseira. ARI JÄRVELÄ Nykypäivän arkistossa ohjataan ja kehitetään Kaupunginarkisto on kuulunut koko olemassaolonsa ajan organisatorisesti kaupungin keskushallintoon. Kun organisaatiota uudistettiin 1990-luvun alkupuolella kaupunginarkistosta ja keskushallinnon kirjaamosta muodostettiin keskushallintoon uusi asianhallinnan vastuualue. Sen tehtäväksi tuli arkistonmuodostuksen ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen lisäksi päätösvalmistelua tukevien asianhallintamenetelmien kehittäminen. Sähköiseen asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät ovat laajentuneet koko ajan. Vuosituhannen vaihteessa alettiin suunnitella myös sähköisiä arkistoratkaisuja. Kaupunginarkistossa huolehditaan edelleen pysyvästi säilytettävästä aineistosta ja saatetaan se tutkijoiden ja muiden tarvitsevien käyttöön. Nykypäivän arkisto keskittyy paitsi hallinnon tukemiseen myös asiakirjoihin sisältyvän kulttuuriperinnön vaalimiseen.