VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA

Samankaltaiset tiedostot
VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

TVT maasto-opetuksessa

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa.

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

Asteen verran paremmin

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kaisla-Kaleva

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Jollas- Poikkilaakso- Puuskakulma 2018

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta Tähän tarvittaessa otsikko. perusopetukseen

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Leppäsuo-Lapinlahti

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Varhaiskasvatuksen VII johtajuusfoorumi 2013 Tampereen yliopisto Johtajuus ja työhyvinvointi

OPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti. Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Varhaiskasvatusyksikkö perhepäivähoito Jakomäki-Puistola-Suutarila toimintasuunnitelma. Toimintakausi

Yksikön toimintasuunnitelma

Oskari Uotinen. #opeverkossa

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Huhtasuon päiväkodin tarina. Saija Riihinen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat Orientaatioprojektin kotisivut:

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Ilo ja oppiminen näkyviksi

Aikuisten perusopetus

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Kirkkonummen kunnan tietohallintostrategia Tiivistelmä

Osaaminen monipuolisesti esiin Kyvyt.fi eportfolio-palvelun ja Open Badges -konseptin avulla. Eric Rousselle Discendum Oy

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

Johdanto pedagogiseen dokumentointiin - Videoluento 1. Kirsi Tarkka Opetushallitus

(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Digitaalisuus varhaiskasvatuksessa: Case digitaaliset portfoliot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Ropeka. Taustakysymykset

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio:

VARHAISKASVATUS TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA 1

Vantaan kaupunki 6/2015 Täydennetty painos 4/2016 Internetsivut: www.vantaa.fi Julkaisija: Sivistystoimi / Varhaiskasvatus Kuvat: Jarmo Lounassalo ja Leikkiagentit -hanke Taitto: Marko Alanen Kannen kuva: Peek-a-boo - Erik Starck - CC BY 2.0 (goo.gl/gu0tdy) 2

SISÄLTÖ VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA 1 Vantaan varhaiskasvatuksen visio 2020 1 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus 1 Vantaan sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön visio... 1 Lapsikäsitys, osallisuus ja TVT Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA PALVELEMAAN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA 4 Lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppia tieto- ja viestintäteknologiaa 4 Vantaan varhaiskasvatuksen TVT-työn pedagogiikkaa tukevat strategiset painotukset 4 Tieto- ja viestintäteknologia on osa pedagogiikkaa 5 Dokumentaatiokäyttö 6 Opetuksellisten pelien käyttäminen 9 Mediakasvatus 10 Yhteistyö vanhempien kanssa, tiedottaminen ja sosiaalinen media 11 TVT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN LISÄÄMISTÄ 12 Henkilökunnan TVT-taitojen kehittäminen tapahtuu pienin askelin 12 TVT -tukihenkilöverkosto ja gurupedagogit 12 Varhaiskasvatuksen henkilökunnan kouluttaminen 14 TVT-hankkeet 14 TEKNISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 16 3

4

VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN PEDAGOGISEN KÄYTÖN STRATEGIA Tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytön suunnitelma perustuu tavoitteisiin, jotka Vantaan varhaiskasvatukselle on asetettu Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa, Vantaan sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa 2013-2016, ja Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016. VANTAAN VARHAISKAS- VATUKSEN VISIO 2020 Vantaan varhaiskasvatus on edelläkävijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana. VANTAAN SIVISTYSTOI- MEN TIETO- JA VIESTIN- TÄTEKNOLOGIAN OPE- TUSKÄYTÖN VISIO Vantaa tarjoaa kaikille lapsille ja nuorille tasapuoliset mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena sekä toimia aktiivisesti tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Vantaan varhaiskasvatus ja sen osaava henkilöstö on sitoutunut toiminnallaan edistämään lasten hyvinvointia ja oppimista sekä yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen rakentumista lasten ja perheiden arjessa. 1

LAPSIKÄSITYS, OSALLISUUS JA TVT VANTAAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASSA TVT:N AVULLA LASTEN ALOITTEET ESIIN. Lasten hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvun ja kehityksen turvaaminen ovat varhaiskasvatuksen ydintehtäviä. Lapsi kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on saada teknologia palvelemaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia päämääriä. Lapset oppivat vertaisryhmässä toisiltaan ja siksi lasten käyttöön tarkoitetut tietokoneet ja tablet -laitteet on hyvä sijoittaa osaksi lapsiryhmän oppimisympäristöä. Lähtökohtana on, että lapset tulevat kuulluiksi päivittäin ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään. Lasten osallisuuden vahvistaminen edellyttää kasvattajilta heittäytymistä lasten maailmaan. Tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan monin tavoin hyödyntää lasten aloitteiden näkyväksi tekemisessä. Vantaalaisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan kasvatushenkilöstön merkitys lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kasvattaja on lapsille tukija, innostaja ja työskentelyn mahdollistaja ja hän näkee lapsen kasvun myönteisinä mahdollisuuksina. Kasvattajan työn ydin on lasten kohtaaminen, joka edellyttää kasvattajalta aitoa läsnäoloa, herkkyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian avulla kasvattajat voivat havainnoida lasten oppimisprosesseja tarkemmin ja kehittää omaa pedagogista osaamistaan. Kasvatuskumppanuus merkitsee huoltajien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Kasvatuskumppanuus edellyttää varhaiskasvattajalta huoltajien kasvatusvastuun ja -oikeuden arvostamista ja vahvistamista. Vastuu kasvatuskumppanuuden luomisesta ja ylläpitämisestä on kasvattajilla. Seinälehdet, viikkokirjeet, lehtiset ja vanhempainilloissa näytetyt kuvat tai videoinnit valmistuvat tieto- ja viestintäteknologian keinoin ja välittävät huoltajille kuvaa varhaiskasvatuksen toiminnasta. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen alueista. Esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja. Sen avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Tieto- ja viestintäteknologian käytössä esiopetuksessa tärkeää on yhteistoiminnallisuus sekä mahdollisuus tuottaa ja kokeilla itse. 2

3

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA PALVELEMAAN VARHAISKASVA- TUKSEN PEDAGOGIIKKAA LAPSILLE TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET OPPIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAA Vantaan varhaiskasvatuksessa kaikki lapset voivat tasapuolisesti käyttää tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ikätason huomioon ottavalla tavalla. Tämän mahdollistavat lasten käyttötapaan soveltuvat tablet-laitteet, digitaaliset kuvauslaitteet ja opetusverkon tietokoneet. Lasten tapa oppia on rohkea ja leikillinen kokeilu. Lapset oppivat uutta vertaisiltaan, kun he pienissä ryhmissä yhdessä testaavat sovellusten ja laitteiden erilaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien omaksuminen on kasvattajien ja lasten yhteinen retki kohti tulevaisuutta. Teknologian käyttö luo osaltaan monia pedagogisesti mielekkäitä mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Lapset keksivät usein sovelluksista ominaisuuksia, jotka ovat aikuisille uusia ja siksi kasvattajilta vaaditaan rohkeutta tehdä tilaa lasten kokeiluille. Kasvatuksen inhimilliseen vuorovaikutukseen nojaava perusta säilyy myös uuden teknologian aikana. VANTAAN VARHAISKASVATUKSEN TVT-TYÖN PEDAGOGIIKKAA TUKEVAT STRATEGISET PAINOTUKSET Tieto- ja viestintäteknologia on osa oppimisympäristöä ja pedagogista työtä. TVT:n käytöllä vahvistetaan lasten osallisuutta. Opetukselliset pelit tukevat kaikkien lasten oppimista. Dokumentoimalla palataan kasvatuksen ja oppimisen ohikiitäviin hetkiin. Mediakasvatus on oleellinen osa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Kasvatushenkilökunnalle taataan riittävä osaaminen lasten uuden oppimisen ja monilukutaidon edistämiseksi. Sosiaalisen median avulla lisätään perheiden osallisuutta. 4

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA ON OSA PEDAGOGIIKKAA Tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusyksiköiden pedagogista työtä. TVT on elinvoimaista yksiköissä, jotka onnistuvat kytkemään tietotekniikan osaksi omia pedagogisia pyrkimyksiään. Kaikilla kasvatuksen ja opetuksen osa-alueilla on monia mahdollisuuksia laajentaa toiminnan ulottuvuuksia hyödyntämällä TVT:tä. Kuvaaminen, tiedonhankinta sekä oppimista tukevat sovellukset ovat esimerkkejä TVT:n pedagogisesta hyödyntämisestä. TVT MUKAAN YMPÄRISTÖN HAVAINNOINTIIN. Tieto- ja viestintäteknologian keinot voidaan kytkeä ympäristön havainnointiin ja tiedon hankintaan. Ympäristöstä kerättyä kuvamateriaalia on mahdollista koota ja jäsentää omatoimisesti ja yhteisöllisesti. Otetaan kuvia esimerkiksi A -alkuisista esineistä tai tutkitaan metsässä kuvattua kukkaa kuvakasvistosta tai netistä. Erilaisten digitaalisessa muodossa olevien tallenteiden avulla voidaan palata oppimistilanteisiin ja saada paremmin esiin lasten muuten huomaamatta jääneet aloitteet. Lapset voivat hyödyntää ideoidensa esiin tuomisessa tietoteknisiä keinoja. Lapset voivat itse tai aikuisen tuella kuvata leikin kulkua ja roolihahmojen toimintaa. Näin leikki jäsentyy ja aikuinen ymmärtää paremmin leikin idean. Tämän jälkeen aikuisen on helpompi tehdä lasten aloitteiden pohjalta ehdotuksia leikin kehittämiseen. Lapset voivat itse ottamiensa kuvien avulla kertoa heille tärkeistä asioista - esimerkiksi päiväkodin mukavista tai pelottavista paikoista. Tekninen ympäristö: Lasten kanssa tehtävässä pedagogisessa työssä tablet -laitteet ovat erityisen käyttökelpoisia helpon siirrettävyyden ja yksinkertaisen käyttöliittymän vuoksi. Langaton näyttösovitin kytkee tablet -laitteet ja älypuhelimet (Android -laitteet) datatykkeihin, mikä mahdollistaa erilaiset ryhmäoppimistilanteet. Tietokoneet, kannettavat tietokoneet ja digitaaliset kamerat sekä videot voidaan kytkeä johdoilla suoraan datatykkiin. 5

Tablet -laitteiden määrää lisätään esiopetusryhmien lisäksi muihin ryhmiin. Tavoitteena on saada langaton verkko jokaiseen päiväkotiin, välivaiheen ratkaisuna on 4G -yhteys. Yksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa näyttösovi näyttösovi men datatykkiinsä tablet -laitteita näyttösovi - varten. Kameroita ja videolaitteita on jokaisessa yksikössä. Tulosteet ovat edelleen yksi keino erilaisten tuotosten tarkasteluun ja esillä pitämiseen. Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön tarvitaan mustavalkotulostinten lisäksi väritulostin sekä tulostusmahdollisuus opetusverkon koneista ja tablet -laitteista (tulostuspalvelun kilpailutus tietohallinnon toimesta). DOKUMENTAATIOKÄYTTÖ Tietotekniikka on oivallinen väline kaikkeen dokumentointiin. Kasvatuksen ohikiitäviin hetkiin voidaan palata pedagogisen dokumentoinnin avulla. Tehdään lapset tietoisemmiksi omasta oppimisestaan. Nostetaan lasten ajatukset ja ideat esiin esimerkiksi kuvaamisen ja videoinnin kautta. Pedagogien oman työn tutkiminen ja laadukkaampi suunnittelu mahdollistuvat dokumentoidun materiaalin avulla. Heidän työssään tarvitsemien vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa videoinnit ja videointien yhteinen käsittely ovat erityisen hyödyllisiä. Tehdään kasvatustyö näkyväksi vanhemmille, päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Tekninen ympäristö: 6 Dokumentoinnissa voidaan käyttää kameroita, videolaitteita, tablet -laitteita ja sanelimia. Ryhmäkohtaiset muistikortit lisäävät ja helpottavat videokameran käyttöä. Kortinlukijalaitteen avulla videot ja kuvat voidaan siirtää tietotokoneelle ilman kameraa ja kamera on vapaana muiden ryhmien käyttöön.

7

8

Varhaiskasvatusyksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa sanelimia, muistikortteja, muistikortin lukijoita, tablet -jalustoja, kaiuttimia, langattomia näyttösovi mia ja muita laitteita. Digitaalisen materiaalin jatkotyöstäminen tapahtuu tietokoneilla hyödyntäen perusohjelmia sekä pilvitoimistoa (Word, PowerPoint) sekä kuvan ja videon editointiohjelmia (Adobe Photoshop ja Premiere Elements 12). Datatykit mahdollistavat dokumentaatioiden tarkastelun eri kokoisissa ryhmissä. Tavoitteena on jakaa dokumentit, kuvat ja videot vanhemmille kehitteillä olevaan varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän ja sähköiseen asiointialustan kautta. Eri laiteympäristöissä tuotettuja materiaaleja voidaan muokata Adoben editointiohjelmilla, joiden asentamiseen liittyvät kysymykset pitää ratkaista, edellytyksenä on myös sopivan videoiden katseluohjelman asentaminen. Jokaista päiväkotia varten on hankittu yksi Adobe Photoshop ja Premiere Elements 12 -ohjelmisto. Vantaan pilvitoimiston hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa kehitetään. OPETUKSELLISTEN PELIEN KÄYTTÄMINEN Varhaiskasvatuksessa käytetään opetuksellisia pelejä ja sovelluksia pedagogisin perustein. TABLETIT, KAME- RAT JA DATATYKIT TUKEVAT DOKU- MENTAATIOTA. Varhaiskasvatuksessa käytetään lasten kasvua ja oppimista tukevia pelejä. Pelit motivoivat harjoittelemaan ja yrittämään vaikeitakin asioita uudelleen. Leikillisen kokeilun ja oppimisen mahdollistavilla peleillä on oma asemansa varhaiskasvatuksessa erityisesti liittyen kasvun ja oppimisen tukeen. Lasten ja huoltajien kanssa pohditaan sopivaa ruutuaikaa. Lapsia kannustetaan laajentamaan itseä kiinnostavia pelimaailmoja leikkeihin. 9

Tekninen ympäristö: Pedagogit ottavat käyttöön opetuksellisia pelejä pedagogisen harkinnan, yhteisten käyttökokemusten ja asiantuntijoiden suositusten perusteella. Ohjelmien ja sovellusten on oltava pedagogisia tavoitteita tukevia ja tässä luotetaan amma taitoisen henkilökunnan harkintaan kuten muissakin materiaaleissa. Varhaiskasvatusyksiköt voivat asentaa sovelluksia tablet -laitteille Google Play -kaupasta tai Galaxy Apps -sivustolta. Opetusverkon koneilla voi käyttää ilmaisohjelmia/pelejä netin kautta. Tablet -laitteiden maksullisia pelejä yksiköt voivat hankkia käyttösuunnitelmansa puitteissa Google Play -kaupasta lahjakor en avulla. Hankintaohje lahjakorteille löytyy Eduvantaa -sivuilta. Henkilöstöä tuetaan tablet -laitteiden opetuskäytössä. MEDIAKASVATUS TVT -laitteiden käytössä nostetaan esille mediakasvatuksellinen näkökulma. Median merkitystä ja tiedonvälityksen luotettavuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. Lasten kanssa opetellaan TVT:n turvallista ja eettistä käyttöä. Tekninen ympäristö: Mediakasvatukseen liittyvää aineistoa ja lisälinkkejä löytyy runsaasti netistä, mm. kavi.fi, mll.fi ja oph.fi. 10

YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA, TIEDOTTAMINEN JA SOSIAALINEN MEDIA Lasten kanssa tehtävän työn saaminen näkyväksi ja esille erilaisilla foorumeilla on tärkeä ulottuvuus tiedottamisessa. Hyvä tiedottaminen vahvistaa yhteistyötä lasten perheiden kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa paranee tiedottamisen kautta. Viikko- tai kuukausikirjeet sekä seinälehdet tekevät varhaiskasvatuksen työtä näkyväksi ja ymmärrettäväksi vanhemmille. Sosiaalista mediaa käytetään monipuolisesti kuntalais- ja asiakastiedottamisessa ja osallisuuden edistämisessä. Varhaiskasvatuksen internetsivut uudistetaan käyttäjäystävällisemmiksi, jolloin niiden merkitys asiakaspalvelussa ja -ohjauksessa lisääntyy. SOSIAALINEN MEDIA EDISTÄÄ HUOLTAJIEN OSALLISUUTTA. Toiminnasta lasten kanssa kertovan materiaalin jakamisen avuksi tulee uusi varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä. Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä kehitetään vastaamaan mm. tiedottamisen tarpeita. Järjestelmän kautta vanhemmat voivat saada luettavaksi varhaiskasvatuksen eri organisaatiotasoilta tiedotteita, viestejä, tapahtumakalenterimerkintöjä. Vanhemmat voivat myös tehdä kalenterivarauksia esim. vasu-keskusteluihin. Laajennetaan sosiaalisen median käyttöä kokeilujen pohjalta (mm. Facebook ja Blogger). 11

TVT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN LISÄÄMISTÄ Varhaiskasvatusyksiköissä tarvitaan TVT-osaamisen lisäämistä, jotta uuden oppimisen menetelmien käyttöön ottaminen onnistuu. TVT-yhdyshenkilöt ovat keskeisessä asemassa osaamisen lisäämisessä. Tavoitteena on, että tarvittavaa TVT -osaamista löytyy jokaisen lapsiryhmän henkilökunnan tasolla. HENKILÖKUNNAN TVT -TAITOJEN KEHITTÄMINEN TAPAHTUU PIENIN ASKELIN Henkilökunnan tulee osata perehdyttää vanhemmat kuvaus- ja julkaisulupaan ja tehdä sopimus vanhempien kanssa. KOODAUS OPET- TAA AJATTELUA - AIKUISILLAKIN Henkilökunnan tulee osata tablet -laitteiden ja tietokoneiden käytön perustaidot: Laitteen avaaminen ja sulkeminen, sovellusten avaaminen, sulkeminen ja käytön perusteet, kuvien ja videoiden ottaminen tablet -laitteilla. Henkilökunnan tulee osata valmistaa yhdessä lasten kanssa kirjallista ja kuvallista materiaalia lasten kasvun kansioihin ja seinälehtiin sekä tiedotteisiin. Henkilökunnan tulee osata lähettää viikkokirje vanhemmille sähköpostilla. TVT -TUKIHENKILÖVERKOSTO JA GURUPEDAGOGIT Vantaan varhaiskasvatukseen perustettu TVT -tukihenkilöverkosto on keskeinen elementti TVT -osaamisen varmistamisessa. Vuonna 2016 aloitetulla gurupedagogitoiminnalla lisätään henkilökunnan TVT:n pedagogisen käytön osaamista. TVT -tukihenkilöiden ja gurupedagogien osaamista tuetaan koulutuksilla ja vertaistapaamisilla. TVT -tukihenkilöt tukevat omalta osaltaan henkilöstön osaamisen kehittymistä. 12

13

VIDEODOKUMENTIT VAHVISTAVAT KEHIT- TÄVÄÄ TYÖOTETTA. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu hankerahoitusta henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi. VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖKUNNAN KOULUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen henkilökunta on ratkaisevassa asemassa TVT:n käytön toteuttamisessa. Osaaminen vaihtelee suuresti ja siksi tarvitaan eri tyyppisiä koulutuksia. Riittävät koulutukset perusohjelmien käytöstä (Microsoft Office: Word, PowerPoint...). Esiopetuksen henkilökunta, TVT -tukihenkilöt, päiväkodin johtajat ja hallinnon asiantuntijat voivat käyttää nettipohjaisessa Eduboxissa olevia opetusvideoita (118 kurssia mm. Officen, Googlen ja sosiaalisen median käytöstä.) Näitä voi katsoa millä tahansa päätelaitteella. Koulutusta TVT:n eri mahdollisuuksien ja erityisesti tablet -laitteiden pedagogisesta käytöstä. Uuden ohjausjärjestelmän käyttöön ottoon liittyvä koulutus koko henkilökunnalle. TVT-HANKKEET Hankkeisiin liittyvä kehittäminen ja saadun kokemuksen levittäminen kehittämistyön rakenteiden kautta (johtamisen perusrakenteet, painopistetyöskentelyn rakenne ja koulutukset) 14

15

TEKNISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Vantaan tietohallinto luo koko kaupungin tietoteknisen toimintaympäristön puitteet ja kehittämisen suunnan. Varhaiskasvatus tekee esityksiä toimintaympäristönsä kehittämistarpeista. Kaupunkitasoiset linjaukset vaikuttavat esitysten toteutumiseen. TEKNINEN KOKO- NAISUUS KUNTOON ASKEL ASKELEELTA Vantaalla on tällä hetkellä käytössä kaksi fyysistä tietoverkkoa, hallinnon verkko ja opetusverkko. Päiväkodeissa hallinnon verkon työasemia on henkilökunnan yhteiskäytössä ja opetusverkon laitteita lapsiryhmissä. Päiväkotien henkilökunta tekee myös hallinnollista työtä, joka edellyttää hallinnon verkossa olevien resurssien käyttämistä. Hallinnollinen työ ruuhkauttaa yhteiskäyttökoneita. Tulevaisuudessa osa hallinnon verkon palveluista muuttuu selaimella käytettäväksi, mikä vähentää hallinnon verkon laitteiden lisähankintatarvetta. Siksi uusien tietokoneiden hankinnassa suositaan opetusverkon laitteita. Kuitenkin esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodit tarvitsevat edelleen hallinnon verkon laitteita. Jokaiseen päiväkotiryhmään hankitaan opetusverkon tietokone (v. 2015 saatiin 70 kannettavaa tietokonetta opetusverkkoon; ensi askeleena turvataan jokaiseen päiväkotiin vähintään yksi opetusverkon kannettava). Vantaan opetuskäyttöön soveltuvaa langatonta verkkoa tulee laajentaa kaikkiin päiväkoteihin. Ryhmäperhepäiväkoteihin tarvitaan kannettavat tietokoneet. Tavoitteena on saada yksi tablet -laite neljää lasta kohden yli 3-vuotiaiden osalta. Jokaiseen päiväkotiin on tavoitteena saada väritulostin mustavalkotulostimien lisäksi. Tavoitteena on saada älypuhelimet päiväkodin johtajille, asiantuntijoille sekä jokaiseen lapsiryhmään mobiilipalvelun käyttöä varten. 16

17

DIGITALISAATIO VARHAISKASVATUKSESSA Lapsi Osallisuutta lisäävät toimintatavat Tiedonhaku ja sähköiset oppimateriaalit Oppimisen ja leikin dokumentointi Oppi- ja leikkimateriaalin luominen Ilmaisuun kannustavat sovellukset Liikkumiseen kannustavat sovellukset Pelilliset sovellukset ja oppimispelit Medialukutaito ja mediakasvatus Perhe Päiväkodin omat blogit ja Facebook-sivut Lasten Vantaa Facebook-sivusto Valokuvat ja videot lapsen päiväkotipäivästä Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä 18 Henkilöstö Toiminnan suunnittelu Pedagogiikan kehittäminen Dokumentointi Yhteistyö perheiden kanssa Mobiiliratkaisut Sähköinen asiointi Ohjausjärjestelmä

19

20