Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011
Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi. Kun ongelmista puhutaan tavalliseen tapaan, toteamalla ja selittämällä niitä, ei ole harvinaista, että keskustelemisesta tulee vaikeata. Ongelmien selittäminen koetaan usein syytökseksi. Kun ihmiset kokevat, että heitä syytetään, he puolustautuvat, ilmapiiri huononee ja ihmisten välinen yhteistyö vaikeutuu. Huonon yhteistyön seurauksena luovuus kärsii ja ongelmiin on vaikea löytää ratkaisuja. Kun ratkaisuja ei keksitä, ongelmat jäävät jäljelle. Herää kysymys, miksi käydyt keskustelut eivät ole tuoneet ratkaisua ongelmiin. Tähän kysymykseen vastaaminen tuottaa jälleen selityksiä, jotka hyvin usein ovat nekin syytöksiä. Tuloksena on usein noidankehä, jossa sen selittäminen, miksi ongelmaa ei ole saatu ratkaistuksi, tuottaa uuden tarpeen puolustautua ja uusia vastasyytöksiä.
Tavoitteistaminen 2/5 Ongelmanoidankehä Ongelmien kuvaaminen Ongelmien selittäminen Muutoksen puutteen selittäminen Syyttävät selitykset Huono tunnelma Ei yhteistyöhalua Ei ratkaisuja Puolustautuminen ja vastasyytökset
Tavoitteistaminen 3/5 Tavoitteistamisen avulla ongelmanoidankehä on vältettävissä. Kun ongelmien sijasta keskustellaan vastaavista tavoitteista keskustelun luonne muuttuu oleellisesti. Kiinnostuksen kohteeksi ei tule se mistä ongelmat johtuvat vaan se mitä tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi tehdä. Tässä on luontevaa kysyä mitä edistystä on jo todettavissa ja mistä tuo edistys mahdollisesti johtuu. Edistyksen selittäminen sen miettiminen, mitä itse kukin on jo tehnyt asian eteen tuottaa toiveikkaan ja arvostavan tunnelman, joka suosii ratkaisujen ideoimista ja yhteistyöhalukkuutta. Kun asiat sitten liikahtavat eteenpäin vaikka vain vähäsen syntyy helposti uudenlainen, positiivinen kehä, jossa tapahtuneen edistyksen selittäminen vaikuttaa myönteisesti tunnelmaan ja edistää ratkaisuideoiden keksimistä sekä halua tehdä yhteistyötä muiden kanssa.
Tavoitteistaminen 4/5 Ongelmista tavoitteiksi Tavoitteiden määritteleminen Edistyksen noteeraaminen Edistystä Edistyksen selittäminen Hyvä tunnelma ja yhteistyö, runsaasti ideoita Ylpeys ja ansion jakaminen
Tavoitteistaminen 5/5 Kun lähdetään liikkeelle ongelmista, ihmisillä on luontainen taipumus alkaa miettiä sitä, mistä ne johtuvat. Kun lähdetään liikkeelle tavoitteista aletaan miettimään, miten nuo tavoitteet voidaan saavuttaa. Kun ongelmat on tavoitteistettu, eli käännetty niitä vastaaviksi tavoitteiksi, voidaan työskentelyä jatkaa Reteaming -prosessin mukaisesti: Minkä näistä tavoitteista haluaisitte ottaa työn alle? Mitä myönteisiä vaikutuksia arvelette tämän tavoitteen saavuttamisella olevan? Kuka tai ketkä voisivat auttaa teitä saavuttamaan tämän tavoitteen? Mitä tavoitteen suuntaista kehitystä on jo tapahtunut?
Ongelmat tavoitteiksi Mitä halutaan saada eikä mistä halutaan päästä eroon. Minne päin halutaan mennä eikä mistä halutaan pois. Minkä hyvän halutaan alkavan eikä minkä ikävän halutaan loppuvan. Mitä toivotaan eikä mitä ei toivota. Mitä halutaan tilalle eikä mistä halutaan päästä eroon.
Ratkaisukeskeisyyden lähtökohdat Älä korjaa sitä mikä ei ole rikki. Älä tee sitä lisää mikä ei ole toiminut. On helpompi aloittaa jotakin uutta kuin lopettaa jotakin vanhaa. On helpompi jatkaa jotakin mitä on jo aloittanut kuin aloittaa jotakin kokonaan uutta. Tee lisää sitä mikä on jo toiminut.
Hyvän tavoitteen löytäminen Kun samanaikaisesti on monta tavoitetta, kannattaa aloittaa siitä, jolla on myönteisin vaikutus muihin tavoitteisiin. Jos tavoite suuri, se kannattaa pilkkoa pienemmiksi osatavoitteiksi. Varmista että tavoite on kiinnostava selvittämällä mitä kaikkea hyötyä siitä on.
Ongelman kuvaus Syiden analysointi Syyttävät selitykset Loukkaantuminen Tavoitteen kuvaus Edistyksen näkeminen Kannustavat selitykset Onnistumisen ylpeys Huono tunnelma Ei yhteistyötä Ei ideointia Mukava tunnelma Hyvä yhteistyö Kehittämisideoita Ei edistystä Edistyaskelia
Muutoksen portaat Ongelmat tavoitteiksi Tavoite kiinnostavaksi Tavoite konkreettiseksi Onnistuminen todennäköiseksi Edistyminen merkitykselliseksi Ansio jakoon
Tee tavoitteesta kiinnostava! Ontto tavoite on tavoite, josta ei ilmene, että siitä on selvästi hyötyä Mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on sinulle työssäsi? työyhteisöllesi? koko organisaatiolle? yhteistyökumppaneillesi? sinulle henkilökohtaisessa elämässäsi? läheisillesi? Tavoitteen kiinnostavuus on suoraan verrannollinen siihen hyötyyn, joka sen saavuttamisesta arvioidaan saatavan
Muutoksen portaat Mikä olisi ensi viikolla merkki siitä, että ollaan oikealla tiellä? Mikä olisi seuraava merkki siitä, että ollaan sillä tiellä? Millä vakuuttaisin epäilevänkin Tuomaan siitä, että ollaan muutoksen tiellä? Mitä projekteja pitää käynnistää jotta tavoitteet voivat toteutua? Mikä todistaisi että perillä ollaan? TEE TAVOITTEESTA KONKREETTINEN! - mistä itse tulet huomaamaan muutoksen - mistä muut tulevat huomaamaan sen - anna esimerkki siitä miten asiat ovat kun ne ovat toisin Ihmiset kompastuvat pikkukiviin, eivät vuoriin
Ansion jakamisesta Onnistumisesta kertominen voidaan kokea kritiikiksi ilman ansion jakamista. Työnilo on yhdessä onnistumista eli sitä että ansio onnistumisesta jaetaan. Nöyryys on kykyä antaa ansiota myös muille. Ansion jakaminen on polttoainetta muutoksen moottoriin. Ansion jakaminen on kakku, josta ei palat lopu!