Muokkaus ja kylvö viljantuotannossa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 1
Maan muokkaukseen liittyviä tavoitteita ja tutkimuskohteita Lannan, kalkin, olkien multaaminen Rikkakasvien torjunta Sadon määrä ja muokkauksen taloudellisuus Ravinnepäästöt Maan rakenne, tiivistyminen Maan hiili KHK-päästöt 1900 1950 2000 Vuosi www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 2
Tarkoituksenmukainen muokkaus Viljeltävän kasvin mukaan Maan ominaisuuksien mukaan Muuta huomioon otettavaa: Muokkauksen ajoitus Esikasvi, viljelykierto Rikkakasvitilanne Ojitus ja pinnanmuodot esim. täsmätasausäestys Kalkin tai lannan sekoittaminen www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 3
Muokkaustutkimuksen puutteita kevyiden maiden viljelijän kannalta Tutkimuksissa on paljolti keskitytty savimaiden muokkausongelmien ratkaisemiseen. Vähän koetuloksia hieta, turve- ja multamailta. Savimaiden ratkaisut eivät välttämättä sovi kevyille maille, esimerkkejä: Kevätkyntö on savimaalla suoranainen muokkausvirhe, mutta multa-, hieta- tai turvemaalla se voi olla hyvin perusteltua. Savimaalla tehdään tasausäestys t veden säästämiseksi i ja kevyellä maalla kuivatusäestys veden kapillaarisen nousun katkaisemiseksi. Savimaalla muodostuu olkea vähemmän kuin kevyellä maalla ja koneiden tukkeutumisongelmat ovat vähäisempiä. Kevyellä maalla voidaan kylvää matalampaan kuin savella, muokkauspohjaa ei muodostu samalla tavoin. www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 4
Halonen, R. & Juusela, T. 1957. Suomen peltojen maalajit, muokkauskerroksen syvyys ja maan happamuus. The Journal of Scientific Agricultural Society of Finland 29: 150 166. www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 5
Halonen, R. & Juusela, T. 1957. Suomen peltojen maalajit, muokkauskerroksen syvyys ja maan happamuus. The Journal of Scientific Agricultural Society of Finland 29: 150 166. 10.4.2012 6
Etelä-Pohjanmaa, 245 300 ha Ruokohelpi, Kumina, 4,2 13 1,3 Puutarhakas vit, 0,3 Kevätvehnä, Rypsi tai Syysvehnä, 12 rapsi, 9,9 0,5 Herne, 0,2 Ruis, 1,1 Sokerijuurika s, 0,1 Kesanto, Peruna, 6 24,7 Siemenheinä, 0,9 Laidun, 6,8 Tuorerehu, 2,5 Säilörehu, 45 Kaura, 49,3 Ohra, 71 Ruokohelpi, Kumina, 2,2 0,7 Rypsi tai rapsi, 62 6,2 Sokerijuurikas, 0,3 Herne, 0,2 Siemenheinä, 0,5 Peruna, 5,9 Laidun, 4,2 Tuorerehu, 0,5 Säilörehu, 44,3 Kuivaheinä, 8,2 Muut viljat, 0,1 Pohjanmaa, 196 200 ha Syysvehnä, 0,2 Puutarhakasvit, 0,4 Kesanto, 15 Kaura, 20,9 Seosvilja, 2,7 Ruis, 1,3 Ohra, 72,4 Kevätvehnä, 10 Rypsi tai rapsi, 1,6 Pohjois-Pohjanmaa, 217 800 ha Kumina, 0,7 Herne, 0,1 Peruna, 3,3 Siemenheinä, 0,7 Laidun, 9,1 Tuorerehu, 2,2 Ruokohelpi, 2,1 Puutarhakasvit, 0,3 Syysvehnä, 0,1 Kevätvehnä, 2,9 Säilörehu, 66,8 Kesanto, 20,1 Ohra, 65,2 Kuivaheinä, 53 5,3 Kaura, 28,5 Seosvilja, 4,1 Muut viljat, 0,1 Viljelykasvien viljelyalat 1000 ha, 2009 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2010 Ruis, 0,8 Seosvilja, 4,8 Muut viljat, 0,1 Kuivaheinä, 8,4 10.4.2012 7
Ohran, kauran ja kevätvehnän keskisadot 2005-2009 5000 4500 Maatilatilastollinen vuosikirja 2008 ja 2010 ha kg/ 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ohra Kaura Kevätvehnä www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 8
Viljan kylvön periaatteet Hyvin toimiva ojitus ja riittävä kalkitus ovat onnistuneen viljasadon perustekijät. Optimaalinen kylvösyvyys on 2-3 cm, mutta käytännössä joudutaan usein kylvämään syvempään. Matalaan kylvetty siemen versoo enemmän kuin syvään kylvetty. Siemen versoo enemmän, kun vesi- ja ravinnetalous on kasvun kannalta optimaalinen. Hieta-, multa- ja turvemaan vesitalous on orastumisen kannalta edullinen ja muokkauksella saadaan aikaan hienojakoinen peittomaakerros. www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 9
Murukoon vaikutus veden haihtumiseen maasta www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 10
Lämmön johtuminen kivennäisja turvemaassa Lämpöaallon suurin nopeus Vaimenemisyvyys Monteith ja Unsworth 1990 Van Duin 1963 www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 11
Savimaan ja kevyiden maiden aurojen vertailu Savella Vankkarakenteinen Laukaisimet Terässiivet, kohtalaisesti murtava 14 vantaat, kiinteä työleveyden säätö Kiekkoleikkurit Kuorimet Kevyellä maalla Voi olla kevytra- kenteisempi kuin savella Laukaisimet tai murtopultti tt Teräs tai muovisiivet Kiekko- tai eväleikkurit 16 vantaat, säädettävä viilun leveys Hyvät kuorimet Miniaura ja matala kyntö? www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 12
Savimaan ja kevyen maan äkeiden vertailu Savella Paino > 30 kg piikki (>350 kg/m) Jäykät piikit (12 mm x 32 mm tai vastaavat) t) Tiheä (8 cm) piikkiväli Kapeat kärjet (< 40 mm) Edessä lata tai kaksi Takana jälkiäes Työs. säätö pyörillä 4 5 piikkiakselia Kevyellä maalla Paino 10 20 kg/piikki (100 200 kg/m) 10 mm x 32 mm piikit tai vastaavat at 10 cm piikkiväli Normaali 40 mm kärki tai leveämpi Edessä matala lata Takana varpajyrä Työs. säätö pyörillä 4 5 piikkiakselia www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 13
Savimaan ja kevyen maan kylvökoneiden vertailu Savella Kapea lannoitevannas Laahakylvövannas tai lautasvannas, joka kk kykene painumaan muokkauspohjaan Vannaspaino > 30 kg Jyräpyörästö tai takapyöräkone Kevyellä maalla Pyörivä tai kiinteä lannoitevannas Pyörivä kylvövannas (kiilajyrävannas) Kylvövantaan syvyyden rajoitin www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 14
Esala, J. 2012. Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt. 10.4.2012 15
Esala, J. 2012. Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt. 10.4.2012 16
Yhteenveto Kyntö on edelleen varteenotettava vaihtoehto Vakiintuneet työtavat Paljon kokemusta Pienempi sääriski kuin suorakylvössä? Kevennettyjä muokkausmenetelmiä kannattaa rohkeasti kokeilla Syys- tai kevätsänkimuokkaus kynnön sijaan Suorakylvö Kustannustehokasta t t Paljon hehtaareja pienessä ajassa www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 17