Tämä opas on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 27.9.2002. Oppaan ovat toimittaneet Niina Leinonen ja Sirpa Teräväinen. Päivittäneet 13.4.2010 Zita Kóbor-Laitinen, Pauli Kurikka, Iina-Maria Piilinen Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa OPISKELIJAN OPAS 1
1 Projektioppiminen HUMAKissa Tämä opas on tehty Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijan avuksi opintojakson tai sen osan suorittamiseen projektioppimisen oppimisympäristössä. Opiskelija voi soveltaa ohjeita mihin tahansa projektioppimisena suoritettaviin opintoihin. Projektioppimisena suoritettavien opintojen laajuutta ei rajoiteta. Ohjeistus soveltuu myös vapaasti valittavien opintojen projektimuotoiseen suorittamiseen. Projektityötaitoja opetetaan HUMAKissa myös kontaktiopetuksessa. HUMAKissa projektioppimisella tarkoitetaan opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kartuttamiseen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita. Projektit voivat olla tutkimus-, selvitys- tai kehittämistehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman toteuttamista. Oppimisen kohteena on projektityöskentely eri vaiheineen. Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa osana kontaktiopetusta, itsenäisinä hankkeina tai harjoittelun yhteydessä. Myös toiminnallinen opinnäytetyö voi olla projektimuotoinen. Projektioppimista voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä. Projektit voivat olla työelämän tilaamia kehittämishankkeita, joissa oppiminen ja oppimiseen tähtäävä prosessi sekä projektin tuotos ovat yhtä tärkeitä. Projektiraportteihin tulee käytännön toteutuksen kuvauksen lisäksi liittää lähdeaineiston soveltamista ja tietoperustan selvitystä. Lähdeaineistosta ja projektin raportoinnista ja arvioinnista sovitaan ohjaavan lehtorin tai opintojaksovastaavan kanssa. Kirjallisen raportin vaihtoehtona voi olla tapahtuma, näyttely, esitys, videokooste tai muu sellainen täydennettynä kirjallisella yhteenvedolla. Oppimistavoitteet saattavat vaihdella sen mukaan, missä vaiheessa opintoja projekti toteutetaan. Yhtenä yleisenä tavoitteena on projektityöskentelyn omaksuminen ja työelämätaitojen kartuttaminen. Opiskelija ja ohjaava lehtori yhdessä huolehtivat, että projektin tavoitteet palvelevat kyseisen opintojakson tavoitteiden toteutumista. Opiskelija laatii ennen projektin alkua kirjallisen suunnitelman siitä, mitä hän on tekemässä. Tärkeää on, että opiskelijalle syntyy projektin myötä näyttöä tekemisestään ja oppimisestaan esimerkiksi portfoliota varten. 2 Projektioppimisen hyödyt 2
HUMAKissa kaikki kolme koulutusohjelmaa tarjoavat mahdollisuuksia projektien opinnollistamiseen. Opiskelija voi tarkistaa opetussuunnitelmasta, mitkä opintojaksot soveltuvat projektityöympäristössä toteutettaviksi. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja projektin opinnollistamiseen esimerkiksi vapaasti valittavien opintojen puitteissa. Projektityötaitoja opetetaan myös kontaktiopetuksessa. Projektissa opiskelija - oppii ryhmä- tai tiimityöskentelytaitoja, yhteisöosaamista ja moniammatillista toimintaa sekä jaettua asiantuntijuutta - solmii työelämäsuhteita, vahvistaa ja laajentaa jo olemassa olevia verkostojaan - saa tietoa työelämästä ja sen vaatimuksista, asettaa omia kehittymis- ja oppimistavoitteitaan - oppii asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan ja toteuttamaan projekteja sekä arvioimaan toimintaansa - hankkii erikoisosaamista, luo projektioppimisen käyttöteoriansa ja rakentaa persoonallista ammattitaitoaan. 3 Opintojakson suorittaminen projektina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Opintojaksovastaava/ohjaava lehtori - ohjaa opiskelijaa niin, että opintojakson sisällölliset tavoitteet toteutuvat projektissa - tarkistaa, että opintojakson tavoitteet ja opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ovat yhteensopivia - hyväksyy projektisuunnitelman - hyväksyy ja allekirjoittaa projektisopimuksen - tukee ja ohjaa opiskelijaa ennen projektin aloittamista ja tarvittaessa myös projektin aikana - pitää tarvittaessa yhteyttä työelämän yhteyshenkilöön 3
- arvioi raportin ja antaa suoritusmerkinnän projektista. Opiskelija - asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa niin, että ne sopivat opintojakson tavoitteisiin - suunnittelee projektinsa itsenäisesti - sopii oppimistehtävistä ohjaavan lehtorin kanssa ja luovuttaa kirjallisen projektisuunnitelman lehtorille ennen projektin alkua - toimittaa projektisopimuslomakkeen tilaajalle ja lehtorille - hyväksyy ja allekirjoittaa projektisopimuksen - pyytää lehtorin hyväksynnän (allekirjoituksen) projektisopimukseen - sopii aikataulusta, työtehtävistä ja vastuu-alueista tilaajan kanssa - työskentelee määrätietoisesti ja tehokkaasti projektissa - raportoi projektista lehtorille ja tilaajalle etukäteen sovitulla tavalla - arvioi projektin prosessina ja reflektoi omaa projektityöskentelyään raportissa - liittää raporttiinsa koosteen tilaajan palautteesta. Tilaaja (työelämän yhteyshenkilö) - määrittelee opiskelijan työtehtävät projektissa - määrittelee aikataulun projektille ottaen huomioon oppilaitoksen lukujärjestyksen - hyväksyy ja allekirjoittaa projektisuunnitelman - hyväksyy ja allekirjoittaa projektisopimuksen - ohjaa ja tukee opiskelijan toimintaa projektin aikana ja antaa palautetta opiskelijalle - perehdyttää opiskelijaa työyhteisöön ja -tehtäviin, antaa asiantuntija-apua tarvittaessa - tutustuu loppuraporttiin ja antaa arvion projektin toteutuksesta sekä opiskelijan työpanoksesta 4
4 Projektisuunnitelman rakennemalli Oppaaseen sisältyvät projektisuunnitelman ja projektiraportin mallit on tehty opiskelijan avuksi ja niitä saa soveltaa omaan projektiinsa sopiviksi. 1. Perusidea, tausta, tarpeet ja tavoitteet - Mitä projektissa on tarkoitus tehdä, miten ja miksi? 2. Kohderyhmä ja hyödynsaajat - Ketä varten projekti tehdään ja kehen sen vaikutukset kohdistuvat? 3. Tavoitteet ja mittarit - Mitä projektilla halutaan saada aikaan ja miten se todennetaan, miten mittaaminen tapahtuu? 4. Projektiosaamiseen ja suoritettavaan opintojaksoon liittyvät oppimistavoitteet ja niiden mittarit - Mitä opiskelija haluaa oppia projektityöskentelystä ja opintojakson tavoitteista? 5. Toteutus ja aikataulu - Millaisia vaiheita ja tehtäviä projektiin liittyy ja millä aikataululla ne tehdään? 6. Projektiryhmä, projektin johto ja työnjako - Ketkä projektin toteuttavat ja miten projektin tehtävät, vastuut ja roolit jakautuvat mukana olevien kesken? 7. Talousarvio, rahoitus ja projektiin liittyvät riskit - Miten projekti rahoitetaan ja mitä riskejä projektiin liittyy? 5
8. Dokumentointi, raportointi ja arviointi - Mitä tietoja projektista ja sen toteuttamisesta projektin aikana kerätään, miten tiedonkulku projektiryhmän sisällä hoidetaan, miten ja kenelle projektista tiedotetaan? - Miten projekti raportoidaan, kuka arvioi projektin onnistumista ja miten? (opiskelijan itsereflektointi, vertaispalaute, yhteyshenkilön arvio, lehtorin arvio) - Miten projektioppiminen tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja auttaa luomaan käyttöteoriaa sekä tuottamaan näyttöä muun muassa portfoliota varten? 5 Kirjallisen projektiraportin rakennemalli 1. Projektin perusidea, tausta ja tehtävät - Mitä projektissa tehtiin, miten ja miksi 2. Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen - Tavoitteiden ja mittareiden kuvaus sekä tavoitteiden saavuttaminen 3. Organisaatio ja projektin tekijät - Projektin toteuttajat ja toteutusorganisaatio sekä toteutunut työnjako, opiskelijan henkilökohtaiset vastuualueet ja tehtävät projektissa 4. Projektin toteutus ja toteutunut aikataulu - Mitä projektissa tehtiin ja milloin, toteutuiko projekti suunnitellun aikataulun mukaisesti 5. Toteutuneet kustannukset - Lopullinen kustannuslaskelma ja rahoitus 6
6. Projektin tulokset - Mitä toimenpiteitä, tapahtumia tai muita tuotoksia projekti sai aikaan, projektin konkreettinen hyöty kohderyhmälle ja opiskelijalle itselleen 7. Arvio projektin toteutuksesta, tuloksista ja onnistumisesta - Projektin prosessianalyysi ja arviointi saadun palautteen pohjalta (itsearviointi, vertaisarviointi, tilaajan palaute) - Mahdollisesti ulkopuolinen arvioitsija (palvelunsaaja, asiakas, ulkopuolinen asiantuntija ja niin edelleen) 8. Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi - Mitä opiskelija on oppinut projektityöskentelystä ja miten suunnitelmassa luetellut oppimistavoitteet ovat toteutuneet 9. Innovaatiot ja jatkotoimenpiteet - Miten projektissa syntynyttä tietoa tai toimintamalleja hyödynnetään jatkossa 10. Raportin ulkoasu ja lähteet - Raportissa projektin kuvaus toteutetaan tietoperustaa soveltamalla ja lähdekirjallisuuteen viittaamalla - Lähdeluetteloon kirjataan ainoastaan ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu - Raportin ulkoasu noudattaa opinnäytetyöoppaan ohjeita (TOLA) - Raportin liitteeksi voi laittaa projektin tuotoksia tai muita dokumentteja ynnä muuta materiaalia, joka antaa lisätietoa projektista. 7
6 Kirjallisuutta projektityöskentelyn tueksi Nordström, Piia (toim.) 2001. Opas kansainväliseen oppimisprojektiin. Käytännön oppimista Humanistisen ammattikorkeakoulun Bosniaprojektissa. Sarja C. Oppimateriaalit 1/2001. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Silfverberg, Paul 2001. Ideasta projektiksi. Projektisuunnittelun käsikirja. 5.painos. Edita. Viirkorpi, Paavo 2000. Onnistunut projekti. Opas kunta-alan projektityöskentelyyn. Suomen Kuntaliitto. Virtanen, Petri 2000. Projektityö. WSOY Yritysjulkaisut. Berkun, Scott 2006. Projektihallinnan taito. Suunnittele, hallitse ja johda projekteja. Helsinki: Readme.fi. Ruuska, Kai 2005. Pidä projekti hallinnassa: suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. Helsinki: Talentum. Litke, Hans-Dieter 2004. Projektinhallinta. Helsinki: Rastos. Kettunen, Sami 2003. Onnistu projektissa. Helsinki: WSOY. Koskinen, Kari 2002. Projektien ohjaus. Aseman lapset ry: Forssa. Anttila, Pirkko 2001. Se on projekti - vai onko? Kulttuurialan tuontanto ja palveluprojektien hallinta. Hamina: Akatiimi 8