sektorilla Tilahallinnon tulevaisuuden näkymät Ilkka Ojala toimitusjohtaja DI, HTM, KJs, HHj Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
Taustaa kunnan näkökulmasta Kunnan ydintehtävä: järjestää palveluja kuntalaisille ja jäsenilleen Kunnan palvelut ydin/peruspalvelut: sivistys, sosiaali- ja terveys, liikunta, infra tukipalvelut: tilat, tietotekniikka, kuljetukset jne Palvelutuotannon perinne: tuottaa itse Harva palvelu on sellainen, että se on itse tuotettava:viranomaistehtävät poikkeus: päätöksen valmistelu, rakennusvalvonta, lapsen huostaanotto jne Toiminnan uusjako tilaajatoiminnot: järjestää ja ostaa palvelut tuottajatoiminnot: tuottaa palveluita
Tilahallinnon ajattelun periaate tilahallinto on tukitoiminto, jonka tehtävänä on luoda olosuhteita tiloilla tukitoiminto on aina sekundääritoimintaa tilahallinto on palvelua asioita on mietittävä ydinpalveluiden näkökulmasta
Kustannustietoisuus on tärkeää tilakustannus on (pieni) osa kokonaisuutta esimerkki laitoshoidosta: Laitoshoidon kokonaiskustannus 150 /hlö/vrk Palkkakustannukset Tilakustannukset Muut kustannukset 100 /hlö/vrk 20 /hlö/vrk 30 /hlö/vrk Kannattaa tutkia isoja asioita siis henkilökuluja ja vaikutuksia ydintoimintaan
Kustannukset palveluiden tuottamisessa tilat palveluiden kokonaiskustannuksista 10 20 % onko kokonaan väärä lähtökohta miettiä miten säästetään tilakustannuksista? 10 %:n säästö tilakustannuksista on noin 1,5 %:n säästö palvelun kustannuksissa Väärin tehdyt valinnat voivat aiheuttaa tilasäästöjä enemmän kustannuksia palveluun!
Tilahallinnon trendejä omistaminen ja sen merkitys laiskan pääoman tehostaminen hallinnollinen järjestäminen julkisen ja yksityisen välinen yhteistyö tehokkuusajattelu ja resurssien riittävyys seutuyhteistyön mahdollisuudet riskien hallinta
Omistamisen strategia palvelutuotannon näkökulmasta tilat ovat väline omistaminen ei ole itsetarkoitus taloudellisessa näkökulmasta omistamisella voi olla varsin suuri merkitys kun käyttöjakso on riittävän pitkä niin yleensä löytyy taloudelliset perusteet omistamiselle omistamiselle löytyy vaihtoehtoa: vuokraus, leasing, kumppanuusmallit
Rahan riittävyys kuntataloudessa rahan riittävyys on ollut perusongelma aina onko velka huonoa kunnan taseessa, jos sille on vastine käyttöomaisuudessa, joka vähentää käyttömenoja ongelmana mm käyttötalouden ja investointimenojen sekoittuminen, nämä pitäisi pystyä selvästi erottamaan toisistaan investoinneilla pitäisi pystyä vähentämään kuluja tulevaisuudessa, käytäntö on kuntataloudessa toinen
Miksi myydä hyviä taloja? Omistusstrategia Ydintehtävät Työnjako julkisen ja yksityisen välillä Pääoman parempi tuotto Peruste uusille investoinneille
Mikä hallintomalliksi? bruttoyksikkö nettoyksikkö taseyksikkö liikelaitos tai kaksi (tuottaja-tilaaja) osakeyhtiö Kyse on siitä millä mallilla saadaan toiminta tehokkaimmaksi?
Kunnan liikelaitos Toimintaperiaatteet Oma tase ja tilinpäätös Toimii osana kunnan organisaatiota Ei ole erillinen verotusobjekti Kunta ei maksa veroja Osa henkilöstöstä on viranhaltijoita, toimimme virkavastuulla
Kunnan liikelaitos Hallinnon rakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Johtokunta Säännöt Johtosääntö Toimintasääntö Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis- ja hallintotapa
Kunnan liikelaitos Erityispiirteitä: Monopoliasema Markkinaehtoisuus Vapaus valita tuotteet puuttuu Oikeutta olla mukana kilpailussa ei ole
Kunnan liikelaitos Poikkeavuudet yksityisiin yrityksiin: Yleensä sisäiset markkinat Monopolimarkkina-asema Sidoksissa kaupungin yleispolitiikkaan, henkilöstöpolitiikka yms Julkinen yhteisö: sitoo mm laki julkisista hankinnoista Määrämuotoinen kirjallinen päätöksentekoprosessi Kaikkiin päätöksiin voi hakea muutosta
Kumppanuus PPP - JYK - EKM PPP - Public Private Partnership JYK Julkinen ja yksityinen kumppanuus EKM Elinkaarimallit Elinkaaripalvelu Yksityisrahoitusmallit Osamaksukauppa
Elinkaarimallien komponentit Myymälätoiminta Liikuntapalvelut Majoituspalvelut Täydentävä käyttö Pääkäyttäjätoiminnot Energiatuotanto Hoivapalvelut Jätteenkäsittely Elinkaarimallin perustehtävät (aina mukana) Rakennussuunnittelu Rakentaminen Kiinteistöpalvelut Säädöt Huollot Korjaukset Lainarahoitus Pääomasijoitus Omistajuus Rahoitus, Omistus Käyttäjäpalvelut Aulapalvelut Turvallisuuspalvelut Ravintolapalvelut Pertti Lahdenperä & Veijo Nykänen
PPP - tavoiteasetanta Julkinen sektori siirtää perinteisesti sen omaan tuotantoon kuuluvia tehtäviä yksityisen sektorin tuottamaksi palvelumaksua vastaan Yksi tapa toiminnan ulkoistamiseen Tavoitteet julkisen sektorin näkökulmasta toiminnan tehostaminen kustannusten jaksottaminen taloudellinen hyöty riskin jako taseaseman parantaminen uusia innovaatioita parempaa projektihallintaa
PPP - tavoiteasetanta tavoitteet yksityisen sektorin sektorin näkökulmasta liiketaloudellinen lähtökohta ansaintalogiikka laajentamalla palvelu parannetaan kilpailukykyä eli mitä laajempi kokonaisuus sitä vähemmän kilpailua, koska osaajia on vähemmän luodaan uutta liiketoimintaa
Pyynikin uimahalli Korttelin kehittäminen toimintojen synergia näkökulmasta Uimahallin ja uintipalveluiden pysyvyys korttelissa realiteetti Sisältö: Uimahalli, hotelli, kuntosali, liiketilaa Kaupunki jatkossa kiinnostunut vain uimahallipalveluista Palvelumaksu perustuu käyttöön eli uimareiden määrään Kuntalaiselle palvelu tuotetaan vähintään saman tasoisena kuin muissa uimahalleissa
Pirkkahalli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Omistajat: Tampereen kaupunki ja Tampereen Messut Oy Kohde: neljän liikunta/messuhallin (37000 m2) muodostama kompleksi Tavoite: kehittää keskus kansainväliseksi tapahtumapaikaksi (noin 80 000 m2) ja nostaa käyttöastetta Kaupunki ostaa aikaa liikuntapalveluille yhtiöltä vain tarpeen mukaan Yhtiö vastaa toiminnan kehittämisestä ja organisoinnista ylläpitopalveluiden tuottaminen investointien toteutuksesta ja rahoituksesta markkinoi ylimääräisen käyttöajan
Seutuyhteistyö onko kriittinen massa keino tehostaa toimintaa? etuja: Osaamisen nosto Volyymiedut Riskien hallinta pelkoja: Määräämisvalta katoaa Tilat alkavat ohjata toimintaa Omaisuus menee kauemmaksi päättäjistä
Riskien hallinta ovatko riskit hallinnassa jos ollaan vain tilapalveluiden järjestäjinä? toiminnan riskit: häiriöiden hallinta jatkuvuuden hallinta talouden hallinta markkinamuutosten hallinta resurssien riittävyys sopimuksilla voidaan lähes kaikkia hallita, mutta
Tiivistys tilojen tarve ei merkittävästi vähene tilojen monimuotoisuus ja yksilöllisyys kasvaa, vrt uudet oppimisympäristöt muutostarve nopeutuu ja tilojen elinkaari on lyhempi, merkittävä taloudellinen tekijä käyttäjän näkökulmasta omistamisella ei ole juurikaan merkitystä talouden näkökulmasta pärjää se joka hallitsee toiminnan tehokkuuden ja elinkaariajattelun PPP-mallit, rahoitusjärjestely yms ovat vain riskin uudelleen jakoa
Kiitos!