TOIMINTAKERTOMUS. 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa. 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

Sisältö TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012... 4 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 10 1.1.5. Kunnan henkilöstö... 11 1.1.6. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 11 1.2. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen... 12 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 13 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 13 1.3.2. Toiminnan rahoitus... 14 1.4. Rahoitusasema... 16 1.5. Kokonaistulot ja menot... 18 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 19 1.6.1. Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt... 19 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 19 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 20 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 20 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely... 24 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 26 2.1. Tuloskortin toteutuminen... 26 2.2. Tavoitteiden toteutuminen... 35 2.2.1. Kunnan johto- ja hallintopalvelut... 35 2.2.2. Peruspalvelut... 38 2.2.2.1. Perusturvapalvelut (sosiaali- ja terveystoimi)... 38 2.2.2.2. Sivistyspalvelut... 48 2.2.3. Tekniset palvelut... 54 2.2.4. Ristiinan kunta yhteensä... 61 2.2.5. Tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen... 62 2.2.6. Käyttötalousosan toteutuminen... 63 2.2.7. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 65 2.2.8. Investointien toteutuminen... 66 2.2.9. Rahoitusosan toteutuminen... 70 2.3. Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 71 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 75 3.1. Kunnan laskelmat... 75 3.1.1. Tuloslaskelma... 75 3.1.2. Rahoituslaskelma... 76 3.1.3. Tase... 77 3.2. Konsernilaskelmat... 78 3.2.1. Konsernin tuloslaskelma... 78 3.2.2. Konsernin rahoituslaskelma... 79 3.2.3. Konsernin tase... 80 LIITETIEDOT... 82 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 97 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 99 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 101 2

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 3

4 TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012 Ristiinan kunnan keväällä 2006 käynnistynyt toimintojen ja talouden tervehdyttämisohjelma saatiin päätökseen vuonna 2010. Talous tasapainotettiin, alijäämien kertymä katkaistiin ja jo syntyneet alijäämän katettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuosi 2011 päästiin aloittamaan tasapainoisessa taloustilanteessa ja taseessa oli lähes 180 t euroa ylijäämää. Vuoden 2011 tulokseen vaikutti heikentävästi KHO:n ratkaisun perusteella satunnaisiin kuluihin kirjattu lähes 700 t meno. Em. johtuen vuoden 2011 tulos johti siihen, että taseessa oli vuoden 2012 alussa kattamatonta alijäämää 202.362,95. Tervehdyttämisohjelmassa opittuja toimintatapoja ja tiukkaa talouden hallintaa jatkettiin edelleen vuonna 2012. Kunnan käyttötalous on saatu tasapainoon ja menokehitystä on saatu hillittyä. Kuitenkin vuoden 2012 tilinpäätös näyttää alijäämää: se on 949.468,80. Alijäämäiseen tulokseen johti ennen kaikkea erikoissairaanhoidon merkittävä kasvu, 8,2 %, vuoden 2011 tasosta ja verotulokertymän heikko kertymä sekä poistojen ennalta arvioitua suurempi määrä. Ristiinan kokoisella kunnalla ja kunnan toimintarakenteella on heikko kyky vastata ennakoimattomiin menojen kasvuihin. Varsinainen talousarvio vuodelle 2012 oli laadittu plusmiinusnolla -tulokseksi. Alkuvuoden toteuman perusteella talousarvioon tehtiin joitakin muutoksia. Mm. toimintatuottoja leikattiin nettona 200 t ja toimintamenoja lisättiin 945 t. Menoissa lisättiin työmarkkinatuen kuntaosuutta ja perusturvan muita menoja yht. 145 t sekä erikoissairaanhoidon määrärahaa 800 t. Toimintatuotot ylittivät muutetun arvion noin 120 t :lla ja toimintamenot kasvoivat muutetusta talousarvioluvusta noin 100 t. Myös verotulokertymäarvioon tehtiin talousarviomuutoksia alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Alkuvuoden toteuman perusteella kunnallisveron tuottoa nostettiin yhteensä 400 t ja yhteisöveron tuottoa alennettiin samalla summalla. Kokonaisuutena verotulot kertyivät lähes muutetun talousarvion mukaisesti, alitusta oli noin 50 t :lla. Kunnallisveron toteuma oli 12,3 milj. (talousarviossa 12,4 milj. ). Kunnallisveron kasvu vuoteen 2011 on vain 1,2 %. Yhteisöverotuotot romahtivat: yhteisövero toteutui lähes 350 t alkuperäistä arviota vähäisempänä. Yhteisöveron kertymä oli n. 950 t ja se väheni vuodesta 2011 41 %. Kiinteistöverokertymä oli 1,784 milj. ja sen kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 1,4 %. Veroprosentteja ei korotettu vuodelle 2012. Vuosikate tilinpäätöksessä 2012 on -153 t (vuonna 2011 se oli 851 t ) ja poistot 1.254 t (2011 687 t ). Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu mm. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän purkamisesta aiheutunut 436 t. Lainaa kunnalla on 13.398 t, joka on 2.798 /asukas. Lainakanta kasvoi noin 934 t. Tilikauden tulos on 949 t alijäämäinen. Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli 202 t, joten vuoden 2012 tilikauden tulos huomioiden kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää 1,152 milj.. Kunnan toiminta Alkuvuosi 2012 tehtiin seikkaperäisiä selvityksiä Ristiinan kunnan tulevaisuuden linjaamiseksi. Vuoden 2011 lopussa oli tehty päätös lähteä yhdessä Mikkelin kaupungin ja Suomenniemen kunnan kanssa neuvotteluihin selvittämään mahdollista kuntajaonmuutosta ja yhdistymisen edellytyksiä. Kuntaliitosmahdollisuuden rinnalla tehtiin selvitys Ristiinan kunnan itsenäisenä jatkamisen edellytyksistä.

Selvityksistä koostettiin joka talouteen jaettava Kuntaliitosinfo ja kuntalaisille pidettiin kaksi avointa infotilaisuutta asiaan liittyen. Kuntalaisilta kysyttiin postikyselynä mielipide mahdollisesta kuntaliitoksesta. Vastaajista 49 % kannatti kuntaliitosta, 42 % vastusti sitä ja 9 % ei osannut sanoa mielipiettään. Päätös kuntajaonmuuttamisesta ja kuntaliitoksen yhdistymisesitys yhdistymissopimuksineen hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 3.5.2012, äänestystulos oli 19 JAA ja 8 EI. Yhdistymishallitus nimettiin kesäkuussa 2012 ja tämän jälkeen alkoi perusteellinen työ ja valmistelu kuntaliitoksen toteuttamiseksi 1.1.2013. Tämä työ tehtiin Ristiinan kunnassa omalla henkilöstöllä yhdessä Mikkelin ja Suomenniemen henkilöstön kanssa, tähän työhön ei palkattu lisäresurssia. 5 Hallintotoimisto Hallintotoimistoa työllisti kuntaliitosvalmisteluun liittyneet selvitystyöt ja päätöksen jälkeinen kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen mukaisen toiminnan valmistelu. Mm. henkilöstöasiat työllistivät hallintotoimistoa merkittävästi. Peruspalvelut Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 1.1.2012. Palvelujen järjestäminen 2012 oli seitsemän kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Suomenniemi) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuottamisesta vastasi neljän kunnan organisaatioissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa). Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen kuntien väestön käytettävissä on yhdenvertaiset ja laadukkaat, vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ottaen huomioon lähipalvelutarpeet. Päivähoito on toiminut 1.1.2012 alkaen sivistystoimen alaisuudessa. Päivähoidon tarve kunnassa on pysynyt edelleen suurena. Päivähoidon tilatarpeen vuoksi esikoulutoiminta siirrettiin väliaikaistiloihin Ristiinan koulukeskuksen yhteyteen. Esikoulutilat valmistuvat koulukeskuksen yhteyteen vuoden 2015 loppuun mennessä. Ristiinassa tehtiin päätös yhtenäiskoulun perustamisesta. Yhteisen hallinnon alla toimivat Ristiinan yhtenäiskoulu (esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9) ja Ristiinan lukio. Koulukeskuksen sisäilmaongelmat jatkuivat. Sisäilmaongelmien poistamiseksi ja koulukeskuksen tilatarpeeseen (mm. esikoulu ja hallinto) vastaamiseksi käynnistettiin suunnittelutyö koulukeskuksen remontoimiseen. Tekniset palvelut Sisäilmaongelmat työllistivät merkittävästi teknisiä palveluja. Koulukeskuksen terveellisen toimintaympäristön turvaamiseksi tehtiin saneeraustöitä ja käynnistettiin kiinteistön remontin suunnittelu. Terveyskeskuksessa havaittiin myös sisäilma- ja kosteusongelmia ja myös siellä tehtiin toimenpiteitä puhtaan ilman turvaamiseksi. Terveyskeskuskiinteistön remonttisuunnittelu käynnistyi. Suunnittelutyön edetessä päädyttiin etsimään toiminnallisesti vaikuttavaa ja taloudellista toimintatapaa terveys- ja vanhusten hoivapalveluihin. Monivaiheisen selvittelytyön lopuksi päädyttiin vaihtoehtoon, jossa nykyiseen terveyskeskuskiinteistöön keskitetään päivätoimintana tapahtuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja palvelukeskus Vaarinsaareen lisätään tilaa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen laitoshoidon tarpeeseen.

6 Urheilutalo Kisakaaren tutkimusraportti valmistui ja raportti osoitti ko. kiinteistön tarvitsevan lähes täydellisen peruskorjauksen. Brahentien vesijohtolinjan uudistaminen jatkui. Metsäsuunnitelma 2011-2020 valmistui ja hyväksyttiin. Maankäyttö ja kaavoitus Kunnan tonttitarjonta monipuolistui vuonna 2012: Huumonrinteen toisen vaiheen kunnallistekniikka valmistui ja uusia tontteja vapautui markkinoille. Kunnan tonttitarjonta on edelleen hyvä ja se on vastannut hyvin rakentajien tarpeeseen. Kaukaanrannan torin rakentaminen käynnistyi rannan ruoppaamisella. Torin rakentaminen jatkuu keväällä 2013 ruoppausmassojen kuivuttua. Kirkonkylän keskusta-alueen yleiskaavatyö jatkui. Kaava kattaa valtatie 13 suuntaisesti alueen aina Löytö-Vitsiälästä Pellosniemen taajaman reunamille. Pellosniemen-Ostolahden osayleiskaavatyössä edettiin ja kaava oli kaavaehdotusvaiheessa nähtävänä. Ristiinan kunnanvaltuusto hyväksyi maankäyttöä ohjaavan Mikkelin rakennemalliehdotuksen. Elinkeinotoimi Kunnan elinkeinotoimen tehtävät hoidettiin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n ja kunnan yhteistyönä. Kallioniemen kunnostamisen toinen vaihe käynnistyi. Hankkeessa jatkettiin kulttuurihistoriallisen huvilan ulkorakenteiden ja piharakennuksen uusimista ja korjaamista sekä huvilan välittömän pihapiirin palauttamista lähemmäs alkuperäistä ulkoasuaan. Hanke jatkuu edelleen. Ristiinan logistiikkakeskus-hankkeessa siirryttiin hankkeen 2. vaiheeseen, jossa vetovastuun otti Miktech Oy. Ristiinan logistiikkakeskus biohiililaitoksineen on yksi Mikkelin seudun bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelman kärkihankkeista. Ristiinan kunta oli edelleen mukana hankkeessa. Kunta käynnisti Pellosniemi-Ostolahti-yleiskaavahankkeen ja kunnan edustajat ovat olleet mukana markkinoimassa hanketta. UPM Pelloksen vaneritehtaalla käytiin loppuvuodesta yt-neuvottelut vanerin heikohkon markkinatilanteen johdosta lomautuksilta kuitenkin vältyttiin. Lopuksi Useat kunnat selviytyvät kohtalaisen hyvin tämänpäiväisistä velvoitteistaan: peruspalvelut ovat kunnossa, osa palveluista on järjestetty lähipalveluina ja osa löytyy hieman pidemmän matkan päästä. Osa palveluista tuotetaan itse, osa tuotetaan yhteistoiminta-alueella ja osa ostetaan sopimuspohjaisesti yhteistyökumppaneilta. Tällainen toimintatapa jatkuu tulevaisuudessakin, on kuntarakenne sitten mikä hyvänsä esimerkiksi Mikkelin seudulla. Miksi kuitenkin edelleen myös Mikkelin seudulla on syytä vakavasti miettiä vaihtoehtoisia tapoja tulevaisuuden turvaamiseksi? Entisen Ristiinan kunnan näkökulmasta tulevaisuutta peilattiin useasta näkökulmasta. Tilinpäätös 2011 ja myös nyt valmistunut tp2012 näyttävät, että toimeenpannut toiminnalliset muutokset ja noudatettu talouskuri eivät ole riittäneet pitämään Ristiinan kunnan taloutta tasapainossa: kunnan oman päätösvallan ulkopuolella olevissa tekijöissä tapahtuvat muutokset voivat horjuttaa voimakkaastikin Ristiinan kokoisen ja toimintatapaisen kunnan taloutta. Pienen kunnan kantokyky ja mahdollisuus vastata ennakoimattomiin menoihin ja tulojen vaihteluun on marginaalista: pienessä kunnassa menojen ennakoimaton kasvu horjuttaa talouden tasapainoa pelivaraa ei ole.

Kunnalla on kohtalaisesti lainaa. Nykyisellä korkotasolla lainanhoitokustannukset eivät rasita käyttötaloutta kohtuuttomasti. Kunnassa on samanaikaisesti myös korjausvelkaa, jonka vähentäminen uusinvestointien rinnalla johtaisi lainamäärän kasvamiseen. Korkotason maltillinenkin nousu heilauttaa talouden tasapainoa. Kunnan henkilöstömitoitus on erittäin tiukka ja niukka. Henkilöstöllä selvittiin senhetkisestä palvelutasosta, -kirjosta ja määrästä, mutta esimerkiksi ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta ja henkilöstömenoja. Lisäksi uusien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen tarkoittaisi jatkossa henkilöstöresurssien lisäämistä. Ehkä tärkeintä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnassa on kuitenkin ollut kunnan elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten luominen, ylläpitäminen ja kasvattaminen. Työ lisää hyvinvointia. Jos ei ole yrittäjiä, yrityksiä, työpaikkoja, työntekijöitä, ei ole kuntalaisiakaan eikä tarvita kuntaorganisaatiota. Aktiivisesta yritystoiminnasta kunta saa rahansa ja Suomessa julkinen talous perustuu vahvasti vientiin. Mitkä ovat pienen kunnan mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa elinkeinoelämään ja vaikkapa sen kansainvälisiin asioihin? Vuoden 2012 haasteellisten toimintojen ja talouden tilanteiden jälkeen ja läpi vuoden käytyjen kuntaliitosvalmistelujen, päätöksenteon ja uuden Mikkelin synnyttämisen jälkeen haluan esittää lämpimät kiitokset entisen Ristiinan kunnan koko henkilöstölle ja luottamushenkilöstölle hyvästä yhteistyöstä ja jaksamisesta sekä sitoutumisesta kaikkeen siihen laajaan työhön, jota on tehty Ristiinan kunnan ja kuntalaisten sekä uuden Mikkelin ja kaupunkilaisten hyväksi työ jatkuu. Uusi Mikkeli parasta elämää Etelä-Savossa! 7 Ristiinan pitäjässä, Mikkelissä 22.3.2013 Virpi Siekkinen Ristiinan kunnanjohtaja 1.3.2006-31.12.2012 Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja 1.1.2013-

8 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuonna 2012 tilivelvolliset viranhaltijat ja toimielinten kokoonpano olivat seuraavat: KUNNANJOHTAJA Kunnanjohtaja Virpi Siekkinen JOHTO- JA HALLINTOPALVELUT Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström Kunnanhallitus Puheenjohtaja Kirsi Olkkonen I vpj. Hannu Kortelainen II vpj. Seppo Liukkonen Ari Hämäläinen Tanja Klén Erkki Rantalainen Pirjo Rummukainen Sari Teittinen Petri Tikkanen Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Helena Kauppinen Vpj. Kari Liukkonen Maria Muinonen Marika Vornanen Jukka Mäkeläinen Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Jukka Siiriäinen Vpj. Tanja Puustinen-Kiljunen Jouko Nousiainen Kirsi Töyrynen Jukka Kuusela PERUSPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT Perusturvalautakunta Puheenjohtaja Keijo Partio Vpj. Arto Paasonen Kaija Kilpeläinen Riina Pöyry Kirsi Töyrynen Harri Hyyryläinen Ismo Lehtimäki Eija-Riitta Puhakka-Matilainen Milja Kinni-Jenu SIVISTYSPALVELUT Vs. sivistysjohtaja Matti Hämäläinen Vapaa-aikasihteeri Tarja Sinioja Varhaiskasvatusjohtaja Leila Korhonen Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Janne Strengell Vpj. Eevi Pöntinen (-27.5.2012) Vpj. Eeva Vihermäki (28.5.2012-) Marjo Palmgren Sari Häkkinen (1.1.2012-) Mikko Rongas Voitto Lyytikäinen Timo Rosvall Marketta Kiukas Mikko Siitonen Vapaa-aikalautakunta Puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen Vpj. Hannu Ahonen Anne Hirvonen Keijo Härkönen Tapani Venäläinen Riikka Järvisalo Anneli Rantalainen TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja Timo Rissanen Palvelupäällikkö Tuovi Väänänen Kiinteistöpäällikkö Pasi Kautto -29.7.2012) Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Eeva Vihermäki Vpj. Keijo Härkönen Ilari Kuukkanen Jaana Orava Jari Viitikka Riia-Liisa Rasimus Jyrki Härkönen Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Jouko Kääpä Vpj. Jari Minkkinen Anne Vornanen Eija Suutari-Piispa Mikko Nieminen Leena Korhonen Erkki Rantalainen

9 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 Tilastokeskuksen tammikuussa 2013 keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuoden 2012 vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 2012* *Tilinpäätösarviot Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa 2 282 euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 2 038 euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna 2012. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto 2012. Tilastokeskus. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa kasvu jää kuluvana vuonna 0,5 prosenttiin ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2013 ansioiden nousu hidastuu 2,4 %:iin ja inflaatio 2,2 %:iin. Arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuonna noin 0,6 prosenttiyksikköä.

10 Väestötietoja Etelä-Savossa asui vuoden 2012 lopussa 152 667 henkilöä. Vuoden aikana väkiluku väheni 1 071 henkilöllä. Vuonna 2011 maakunnassa oli, entisen Suomenniemen alue mukaan lukien, 10 675 toimipaikkaa. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12.2 % ja työttömiä työnhakijoita oli 8 572. Etelä-Savossa syntyi 1137 lasta, mikä on 164 vähemmän kuin edellisvuonna. Koko maakunnassa muuttotappiota kertyi yhteensä 163 henkilöä. Mikkelin seutukunnassa asui vuoden 2012 lopussa 72 568 asukasta. Vuoden aikana oli vähennystä 154 henkilöä. Joulukuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,1 % ja työttömiä työnhakijoita oli 4 003. Mikkelin seudun vahvuuksia ovat mekaaninen puunjalostus, ympäristötekniikan osaaminen sekä alueella kehitettävä turvateknologian klusteri. Mikkelin seudulla kehitetään valtakunnankin näkökulmasta merkittäviä sähköisen arkistoinnin ja digitoinnin toimintoja. Väestökehitys on Mikkelin kaupungissa muusta maakunnasta poiketen positiivinen. Mikkelin hyvä logistinen sijainti edesauttaa mahdollisten uusien yritysten sijoittumista seudulle. Haasteena koko seudulla, kuten koko Etelä-Savon maakunnan alueella, on väestön ja työvoiman ikääntyminen, mikä vaikuttaa alentavasti työllisyysasteeseen, vaikka seutukunnan työllisyysaste onkin Etelä-Savon korkein. Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Ristiinan kunnan väkiluku 31.12.2012 oli 4789. Lapsia syntyi vuoden 2012 aikana 35 ja 64 henkilöä kuoli. Kunnasta muutti 21 henkilöä enemmän kuin mitä kuntaan muutto oli. Väkiluvun kokonaismuutos 31.12.2011 tilanteeseen verrattuna on yhteensä 50 henkilöä vähemmän. 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Ristiinan kunnanvaltuusto päätti 3.5.2012 yhdistyä Mikkelin kaupunkiin 1.1.2013. Alkuvuosi meni erilaisissa kuntaliitosneuvotteluissa selvittelyineen. Kuntaliitospäätöksen jälkeen ryhdyttiin käytännön toimenpiteisiin. Kunnan perustehtävät hoidettiin ja aiemmin käynnistettyjä kehityshankkeita vietiin sovitusti eteenpäin. Sen sijaan uusiin kehityshankkeisiin ei enää ryhdytty. Aiempi yhteistyö usealla sektorilla Mikkelin kaupungin kanssa oli hyvä pohja tulevalle kuntaliitokselle. Henkilöstösiirroista oli saatu hyvää kokemusta vuosi sitten tapahtuneesta perusturvan henkilöstön siirtämisestä seutusoteen. Lisääntynyt työmäärä näkyi niin luottamusmiesten kuin kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden kohdalla. Muita merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa oli vuoden 2012 alussa käynnistynyt seudullinen sosiaali- ja terveystoimi. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö huolehti palvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen asukkaille. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Seudullinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa loppuvuonna 2012. Yhteistoiminta-alueen oma järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset valmistuvat keväällä 2013. Terveystoimi oli jo aikaisemmin hoidettu ostopalveluna Mikkelin kaupungilta. Varhaiskasvatus siirtyi osaksi sivistystoimea 1.1.2012 lukien. Ristiinan kunnanvaltuusto päätti 3.5.2012 myös toisen merkittävän päätöksen kuntaliitoksen lisäksi. Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio yhdistetään 1.8.2012 alkaen yhtenäiskouluksi, jossa annetaan sekä perusopetusta että lukiopetusta. Yhtenäiskoulua johtaa virkarehtori apunaan apulaisrehtori. Yhtenäiskoulun toiminta aloitti toimintansa päätöksen mukaisesti. Koulukeskuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävillä tilojen muutoksella yhtenäiskoulun toimintaa tuetaan myös tilaratkaisuin. Ristiinan kunnan talous heikkeni vuoden 2012 aikana. Merkittävimpiä tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat erikoissairaanhoidon menojen kasvaminen, yhteisöveron tuoton romahtaminen sekä heikko kunnallisveron tuotto. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate osoittaa kriisikunnan merkkejä, koska vuosikate jää negatiiviseksi.

11 1.1.5. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli 160 henkilöä. Henkilöstömäärään on laskettu kaikki kunnan palveluksessa olevat vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät. Luvusta ei erotella syystä tai toisesta vapaalla olevaa henkilöstöä. Vuotta aikaisemmin henkilöstömäärä oli 231. Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi toimintansa 1.1.2012 aloittaneen seutusoten myötä noin 50 henkilöä. Vuosi sitten vuodenvaihteessa kunnan palveluksessa oli juuri ennen vuodenvaihdetta poikkeuksellisen paljon lyhytaikaisia sijaisia. Kuntaliitoksesta johtuen joitakin avoimeksi tulleita virkoja/toimia ei enää loppuvuonna täytetty kuten esim. kiinteistöpäällikkö ja rakennustarkastuksen toimistosihteeri. Pääsääntöisesti avoimiksi tulleet tehtävät täytettiin joko määräaikaisin tai toistaiseksi voimassa olevin työsuhtein. Tuloslaskelman henkilöstökulut olivat seuraavat: Muutos 11-12 TOT 2010 TOT 2011 TOT 2012 % Palkat ja palkkiot 6 627 354,10 7 071 958,86 5 288 386,73-1 783 572,13-25,2 Henkilösivukulut 2 186 857,60 2 308 232,00 1 861 964,58-446 267,42-19,3 Yhteensä 8 814 211,70 9 380 190,86 7 150 351,31-2 229 839,55-23,8 Edelliseen vuoteen verrattuna tuloslaskelman henkilöstömenot ovat vähentyneet 2.229.839,55 eli 23,8 %. Henkilöstömenojen väheneminen selittyy sillä, että vuoden vaihteessa perusturvan henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungin palvelukseen. Lomapalkkavelka kasvoi noin 100.000 eurolla. Lomapalkkavelkaan liittyvä kirjaustapamuutos kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 24.1.2012 perusteella kirjattiin jo vuoden 2011 tilinpäätökseen ja lomapalkkavelan kasvusta suurin osa johtuukin pitämättömien lomapäivien määrän kasvamisesta. Kuntaliitoksen valmistelusta johtuen osa henkilöstöstä ei pystynyt pitämään vuosilomiaan aiempien vuosien tavoin. Sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolojen osalta tilanne vuonna 2012 oli seuraava: Keskeytyspäivät: 2008 2009 2010 2011 2012 Sairaslomapäivät 2 418 2 321 2 889 2 991 1 808 Työtapaturmapäivät, amm.tauti 535 327 487 468 23 Keskeytykset yhteensä 2 953 2 648 3 376 3 459 2 186 HUOM! Vuoden 2008 ja 2009 päivien lukumäärät ovat työpäiviä. Tilastoinnissa on tapahtunut muutos vuonna 2010 ja päivät ilmoitetaan kalenteripäivinä. Luvut eivät siten ole vertailukelpoisia. Vuonna 2012 määräaikaisen kuntoutustuen perusteella on poissaoloja 355 kalenteripäivää taulukon lukujen lisäksi. Henkilöstön keski-ikä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa vakinaisen henkilöstön osalta 46,9 vuotta (46,5 v 2011). 1.1.6. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan heikkenevä taloudellinen tilanne on ollut merkittävässä asemassa kuntaliitospäätöstä mietittäessä ja päätettäessä. Taloudellisten puskureiden puuttuessa yksittäiset tapaukset heilauttavat tuloksen negatiiviseksi. Yleinen taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että yhteisöveron tuotto on

romahtanut eikä kunnallisveron tuotto ole ollut toivottua tasoa. Oman toiminnan tehostaminen ei enää riitä paikkaamaan talouden aukkoja. Kunnan infra on merkittävän peruskorjauksen tarpeessa. Viime vuosina kiinteistöissä esiin tulleet sisäilmaan vaikuttavat haitat ovat aiheuttaneet väistötiloihin siirtymisiä sekä äkillisiä korjauksia. Taloudellinen tilanne on ollut laajempien peruskorjausten esteenä ja korjausvelan määrä on vain kasvanut. Organisaation ohuus on ollut merkittävä riskitekijä. Toiminta on perustunut henkilöiden laajaan osaamiseen ja tehtävänkuviin. Yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa on osaltaan poistanut toiminnallisia riskejä. Toimimalla yhteistyössä on pystytty avainhenkilöiden poissaoloja paikkaamaan ostopalveluina. Työvoimapula ei ole merkittävästi näkynyt kunnan rekrytoinneissa. Vakinaisiin tehtäviin on pääsääntöisesti saatu rekrytoitua päteviä työntekijöitä. Lyhyisiin sijaisuuksiin ei välttämättä ole aina pystytty saamaan muodollisesti päteviä työntekijöitä. Kunnan velkamäärä aiheuttaa merkittävän riskitekijän jo pelkästään korkoriskin muodossa. Korot ovat pysyneet maltillisella tasolla pienestä korkotason noususta huolimatta. 12 1.2. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ohjeistuksessa vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on vastuutettu toimielimille ja johtaville viranhaltijoille. Toiminta pohjautuu kuntastrategiaan ja sen pohjalta laadittuihin tuloskortteihin, jotka ovat operatiivisen johtamisen välineitä. Talousarvion seuranta tapahtuu kuukausittain viranhaltijatasolla ja toiminnallisten tavoitteiden arviointi neljännesvuosittain kunnanhallituksen ja valtuuston toimesta. Ristiinan kunnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Päätöksenteon pohjana kunnassa ovat lainsäädännön lisäksi valtuuston hyväksymät johtosäännöt sekä hyväksytyt strategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat. Erityistä vuonna 2012: - RBE Oy:n ja kunnan välillä käytiin jo vuoden 2011 aikana useita neuvotteluita koskien yrityksen ja kunnan välistä sopimusta. Neuvotteluita jatkettiin usein vuoden 2012 aikana. Kunnanhallituksen 25.6.2012 tekemän päätöksen mukaan kunta on teettänyt hallussaan olevien asiakirjojen perusteella selvityksen koulukeskuksen lämpölaitoksesta, sen sopimuksenmukaisesta toiminnasta ja tilasta. Kunnanhallitus päätti 19.11.2012 249 pyytää yrittäjältä selvityksiä mm. ajopäiväkirjoihin liittyen. Lisäksi päätettiin, että kunta ja yrittäjä sopivat YSE 98-mukaisen vastaanottotarkastuksen ja NLM 94 mukaisen vastaanottotestauksen ajankohdaksi tammikuun 2013. Laitoksen sopimuksenmukaisuus ja sopimuksenmukainen toiminta arvioidaan em. tarkastusten, testausten ja selvitysten perusteella. 1.1.2013 alkaen lämpölaitoksen toiseksi sopijaosapuoleksi tulee Mikkelin kaupunki Ristiinan kunnan sijaan. Sopimus siirtyy sellaisenaan vastuineen ja velvoitteineen Mikkelin kaupungille. Asiakirjojen yms. siirtoon liittyen Ristiinan kunnan asiaa tuntevat viranhaltijat järjestivät palaverin Mikkelin kaupungin vastaanottavien virkamiesten kanssa. Myös yrittäjän edustajia pyydettiin osallistumaan tähän, mutta näin ei tapahtunut. - Kuluttajariitalautakunnalta tuli loppukesästä päätös koskien kunnan vuonna 2010 yksityisille henkilöille myymää entistä Hangastenmaan koulua. Lautakunnan päätös on ratkaisusuositus. Sen mukaan veden syövyttävyys on aiheuttanut kupariputken puhkisyöpymisen. Myyjä, eli kunta, ei ole ollut kauppaa tehtäessä tietoinen tästä seikasta ja kyseessä on ollut ns. salainen virhe. Kuitenkin lautakunta katsoi, että kiinteistö poikkeaa mainitun seikan perusteella merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Lautakunta on arvioinut asianmukaisen korvauksen mää-

räksi 8.000 euroa. Ristiinan kunnanhallitus päätti esittää Kuluttajariitalautakunnan suosituksen perusteella ko. kiinteistökaupasta hinnanalennuksena 8.000 euroa. Ostajat tyytyivät tähän. - Kiinteistöomaisuuden osalta kunnossapitoon ja korjaukseen liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Korjausvelan määrä on iso. Aiempien vuosien tapaan sisäilmaongelmia selviteltiin mm. terveyskeskuksessa, päiväkodilla sekä Koulukeskuksessa. Loppuvuodesta 2011 suljetun Sotakoulun osalta selvisi, että rakennuksessa on niin laajamittaiset vauriot, ettei väliaikaisia korjaustoimia kannata edes harkita. Vaurioiden korjauskustannuksiksi arvioitiin noin 600.000. Ongelmaksi muodostuikin se, että rakennus on Museoviraston suojelustatukseltaan varjeltava rakennus ja lisäksi asemakaavalla suojeltu. Urheilutalo Kisakaaren tutkimusraportin mukaan havaitut korjaustarpeet sekä rakennuksen ikä huomioiden korjausaste nousee 80 %:iin. Korkeasta korjausasteesta johtuen tuleekin välttämättä harkittavaksi, onko rakennuksen korjaaminen enää tarkoituksenmukaista. - Kuopion hallinto-oikeus kumosi 5.4.2012 päätöksellään 12/0129/3 Ristiinan kunnanvaltuuston päätöksen 24.1.2011 13 kunnanjohtajan valinnasta. Ristiinan kunnanhallitus päätti 7.5.2012 jättää valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tähän ei saatu lopullista päätöstä vuoden 2012 puolella. 13 Kunnan työyksiköissä aloitettiin riskikartoitusten päivittäminen vuonna 2009. Suurimmalla osalla työyksiköistä riskikartoitukset ovat ajan tasalla. Omaisuuden hankinta ja luovutus on pääasiallisesti vastuutettu kunnanhallituksen ja valtuuston tehtäväksi. Sisäinen valvonta toteutetaan pääosin osana muita työtehtäviä. Sisäisen valvonnan ohjeistus on hyväksytty vuonna 2002 ja sen päivitystarve on jo aiemmin todettu, mutta kuntaliitoksen valmistelulta sen päivittämiseen ei jäänyt aikaa enää vuonna 2012. 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulos on alijäämäinen, - 949 t. Toimintakate oli 25.432,9 t, eli 1.780 t heikompi kuin edellisvuonna. Toimintakate heikkeni 7,5 %. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli 532 t. Osin merkittävää toimintakatteen kasvua selittää myös ns. 13. kuukauden menot kuntaliitoksen ja vuoden 2012 alussa aloittaneen seutusoten kohdalla. Toimintatulojen osuus toimintamenoista oli 10 %. Vuosikate jäi alijäämäiseksi 152 t. Poistojen määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes kaksinkertaiseksi poistojen määrän ollen 1.254 t. Poistojen kasvu johtuu varautumisesta kuntajaoston poisto-ohjeen noudattamiseen ja eräiden taseessa vielä poistamatta olleiden tasearvojen alaskirjaukseen. Lisäpoistoilla on korjattu hyödykkeiden, pääasiassa rakennusten, tasearvoja vastaamaan paremmin todellista taloudellista pitoaikaa. Ristiinan kunnan poistoajat ovat olleet kuntajaoston poistosuosituksen pisimmästä päästä. Suurimmat lisäpoistot kirjattiin koulukeskuksen ja hakelämpölaitoksen tasearvoista. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän purkamisesta kunnalle aiheutunut tuotto. Kaikkiaan kuntayhtymän purkamisesta kuntaan palautui 812,7 t. Kuntayhtymän kirjanpitoarvo kunnan taseessa oli 376 t ja loput on kirjattu satunnaisiin tuottoihin.

14 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 2 778 3 240 Valmistus omaan käyttöön 2 2 Toimintakulut -28 213-26 896 Toimintakate -25 433-23 654 Verotulot 15 053 15 545 Valtionosuudet 10 330 9 085 Korkotuotot 30 35 Muut rahoitustuotot 223 190 Korkokulut -327-321 Muut rahoituskulut -28-29 Vuosikate -152 851 Suunnitelman mukaiset poistot -1 254-687 Satunnaiset tuotot 457 78 Satunnaiset kulut 0-623 Tilikauden tulos -949-381 Tilikauden alijäämä -949-381 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 10 12 Vuosikate / Poistot, % -12 124 Vuosikate / Asukas -32 176 Asukasmäärä 31.12. 4 789 4 850 Laskentakaavat: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/ Poistot, % 100 x Vuosikate / Poistot 1.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli vuonna 2012 897 t negatiivinen. Rahoituksen rahavirran ollessa myös miinusmerkkinen 925 t, muodostui koko vuoden rahavarojen muutokseksi -1.822 t. Investointeihin ja lainanlyhennyksiin varauduttiin nostamalla lainaa 3,35 milj. euroa. Investointimenot olivat 1.665 t ja lainanlyhennykset 2.416 t. Kunnan maksuvalmius heikkeni loppuvuotta kohti ja kassan riittävyys oli tilinpäätöshetkellä 9 päivää.

15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate -153 852 Satunnaiset erät,netto 457-546 Tulorahoituksen korjauserät -332-126 -28 180 Investointien rahavirta Investointimenot -1 665-963 Rahoitusosuudet investointeihin 23 27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 773 168-869 -768 Toiminnan ja investointimenojen rahavirta -897-588 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -3 Antolainasaamisten vähennykset 0-3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 350 2 600 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 416-2 184 Lyhytaikaisten lainojen muutos -54 934 362 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 15 Vaihto-omaisuuden muutokset 53 Saamisten muutos -311 170 Korottomien velkojen muutos -1 604 1 206-1 859 1 391 Rahoituksen rahavirta -925 1 750 Rahavarojen muutos -1 822 1 162 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 856 2 678 Kassavarat 1.1. 2 678 1 516-1 822 1 162 Investointien tulorahoitus, % -9,30 90,95 Pääomamenojen tulorahoitus, % -3,76 27,26 Lainanhoitokate 0,06 0,47 Kassan riittävyys, pv. 9 32 Asukasmäärä 31.12. 4 789 4 850 Laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot - Rah.osuudet investointimenoihin Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/( Investointimenot - Rahoitusosuudet + Antolainasaamisten nettolisäys + Lainanlyhennykset Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

16 1.4. Rahoitusasema Taseen loppusumma 31.12.2012 on 23.738 t. Siinä on vähennystä edelliseen vuoteen noin 1.654 t eli 6,5 %. Oman pääoman osuus on yhteensä 7.096 t, joka on vuoden 2012 alijäämän verran eli 950 t vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan peruspääoma ei ole muuttunut ja se on 6.136 t. Tasekohta aineelliset hyödykkeet (maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto, jne.) on hieman kasvanut edellisvuodesta, loppusumma oli n. 15.660 t. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäys oli 1.608 t ja poistoja tehtiin 1.254 t. Pitkäaikainen vieras pääoma on kasvanut edellisestä vuodesta 1.100 t ja lyhytaikainen vieras pääoma on vähentynyt. 1.759 t :lla. Täten koko vieras pääoma on vähentynyt 659 t. Kunnan lainakanta 31.12.2012 oli 13.398 t ja asukasmäärään suhteutettuna 2.798 /as. Lainakanta kasvoi n. 934 t. Tilikauden alijäämäinen tulos huomioiden taseessa on kattamatonta alijäämää 1.152 t. Omavaraisuusaste heikkeni noin 2 prosentilla ollen tilinpäätöksessä 29,93 %. Luku kuvaa kunnan vakavaraisuutta eli kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Alle 50 % omavaraisuusaste kuvastaa merkittävää velkarasitetta. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on 56,9 % (ed. vuonna 59,8 %), joka kuvaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

17 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 VASTAAVAA 2012 2011 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 20961 21022 OMA PÄÄOMA 7096 8045 Aineettomat hyödykkeet 9 22 Peruspääoma 6136 6136 Muut pitkävaikutteiset menot 9 22 Arvonkorotusrahasto 2111 2111 Edellisten vuosien yli-/ alijäämä -202 179 Aineelliset hyödykkeet 15660 15293 Tilikauden yli-/ alijäämä -949-381 Maa- ja vesialueet 2869 2887 Rakennukset 8298 8826 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 3700 3422 EHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto 132 61 Poistoero 2 2 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 661 97 hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 2 9 Sijoitukset 5292 5707 Osakkeet ja osuudet 4497 4912 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 593 633 Muut lainasaamiset 727 727 Valtion toimeksiannot 15 34 Muut saamiset 68 68 Lahjoitusrahastojen pääomat 516 522 Muut toimeksiantojen pääomat 62 77 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 525 568 Valtion toimeksiannot 14 34 VIERAS PÄÄOMA 16045 16704 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 511 521 Pitkäaikainen 11532 10432 Muut toimeksiantojen varat 13 Lainat rahoitus- ja vakuutus- 11217 10160 laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT 2252 3803 Muut velat/ Liittymismaksut Vaihto-omaisuus 0 52 ja muut velat 315 272 Aineet ja tarvikkeet 1 Muu vaihto-omaisuus 51 Lyhytaikainen 4513 6272 Lainat rahoitus- ja vakuutus- 2180 2304 Saamiset 1396 1073 laitoksilta Lyhytaikaiset saamiset 1396 1073 Saadut ennakot 25 52 Myyntisaamiset 331 280 Ostovelat 1259 1106 Lainasaamiset 15 Muut velat/ Liittymismaksut Muut saamiset 216 177 ja muut velat 139 192 Siirtosaamiset 834 616 Siirtovelat 910 2618 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23738 25393 Rahat ja pankkisaamiset 856 2678 VASTAAVAA YHTEENSÄ 23738 25393 Omavaraisuusaste, % 29,93 31,75 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 56,89 59,75 Kertynyt alijäämä, 1000-1152 -202 Kertynyt alijäämä, /asukas 240,51 41,72 Lainakanta 31.12. 1000 13398 12464 Lainakanta 31.12. /asukas 2797,60 2569,85 Lainasaamiset 31.12. 1000 727 727 Asukasmäärä 4789 4850 Laskentakaavat: Omavaraisuus -% 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Koko pääoma - Saadut ennakot Kertynyt yli-/alijäämä = Ed.tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Suhteellinen velkaantuneisuus 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Lainakanta 31.12. Vieras pääoma - ( Liittymismaksut - Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. Investointien rahoittamiseen annetut pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat

18 1.5. Kokonaistulot ja menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 2 778 421,91 Toimintakulut 28 213 043,26 Verotulot 15 052 601,42 - Valmistus omaan käyttöön - 1 727,25 Valtionosuudet 10 330 350,00 Korkokulut 327 604,44 Korkotuotot 29 938,61 Muut rahoituskulut 27 960,98 Muut rahoitustuotot 222 907,55 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 456 989,39 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 7 161,67 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - 324 459,93 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot myyntivoitot Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 1 664 539,99 Rahoitusosuudet investointeihin 22 662,32 investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 772 632,11 Rahoitustoiminta luovutustulot Antolainasaamisten lisäykset Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 416 044,68 Antolainasaamisten vähennykset Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 350 000,00 Kokonaismenot yhteensä 32 654 627,77 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä 32 692 043,38 Kokonaistulot 32 692 043,38 Kokonaismenot 32 654 627,77 37 415,61 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = (1859557,98) - (1822142,37) = ( 37415,61)

19 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Ristiinan kunnan konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat yhteisöt: KONSERNIKAAVIO Koy Ristiinan Suopursu 70 % E-S shp ky 5,08 % E-S koulutuksen ky 5,1955918 % Koy Ristiinan Vuokratalot 100 % Ristiinan kunta Itä-Suomen Päihdehuollon ky 0,622204 % Vaalijalan ky 1,2493595 % Lastenkoti Pellos Oy 20 % Tytäryhteisöt: yhdistely pariarvomenetelmän mukaan E-S maakuntaliitto 2,852031 % Kuntayhtymät: yhdistely suhteellisen omistusosuuden mukaan E-Savon koulutuksen kuntayhtymä on purettu 31.12.2012. Osakkuusyhteisöosake: yhdistely pääomaosuusmenetelmällä 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjaus on vastuutettu seuraavasti: Valtuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapolitiikan linjaukset päättää kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista hyväksyy konserniohjeet Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin. antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kunnan tilinpäätöksen yhteydessä.

Lautakunta huolehtii erityistoimialaansa kuuluvista tehtävistä ja tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan konsernipolitiikkaa vastaa konserniohjeen mukaan kunnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle seuraa kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kunnanhallitukselle. Neljännesvuosittain osavuosikatsauksessa arvioidaan tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumista. Tytäryhteisöille on annettu käyttöasteeseen ja taloudelliseen tilaan perustuvia tavoitteita. Keskitettyjä konsernipalveluja ei ole vuoden aikana käytetty. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhteisöjen toiminta on normaalia taloyhtiöiden toimintaa, eikä toiminnassa ole ollut poikkeavaa. 20 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitaseen loppusumma on 31.802 t, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 2.205 t. Konsernitaseen oma pääoma on 3.070 t. Konsernin lainakanta on kasvanut edellisvuodesta hieman ollen tilinpäätöksessä 22.798 t eli 4.760 /asukas. Konsernin omavaraisuusaste on heikko, 10,03 % (ed. vuonna 15,47 %). Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 73,83 % (ed. vuonna 74,48 %).

21 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 VASTAAVAA 2012 2011 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 26 912 28 020 OMA PÄÄOMA 3 070 5 137 Aineettomat hyödykkeet 94 56 Peruspääoma 6 136 6 136 Aineettomat oikeudet 65 21 Ylikurssirahasto 6 6 Muut pitkävaikutteiset menot 29 35 Arvonkorotusrahasto 2 111 2 124 Muut rahastot 436 436 Aineelliset hyödykkeet 24 201 25 291 Edellisten vuosien yli-/ alijäämä -4 636-3 373 Maa- ja vesialueet 3 045 3 077 Tilikauden yli-/ alijäämä -977-186 Liittymismaksut 7 4 Rakennukset 15 826 17 859 VÄKEMMISTÖOSUUS 7 6 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 018 3 723 Koneet ja kalusto 573 365 POISTOERO JA VAPAA- 5 109 Muut aineelliset hyödykkeet 24 25 EHTOISET VARAUKSET Keskeneräiset hankinnat 708 238 Poistoero 2 107 Vapaaehtoiset varaukset 2 2 Sijoitukset 2 617 2 673 Osakkuusyhteisöosuudet 44 53 PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet 2 488 2 528 Muut pakolliset varaukset 177 140 Muut lainasaamiset 11 18 Muut saamiset 74 74 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 667 831 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 594 760 VIERAS PÄÄOMA 27 876 27 784 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 19 612 18 745 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 296 5 227 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 623 484 Vaihto-omaisuus 100 138 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 186 3 257 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 4 455 5 298 Saamiset 2 347 2 076 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 802 34 007 Pitkäaikaiset saamiset 79 79 Lyhytaikaiset saamiset 2 268 1 997 Rahat ja pankkisaamiset 1 849 3 013 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 802 34 007 Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 10,03 15,47 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 73,83 74,48 Kertynyt alijäämä, 1000 5613 3559 Kertynyt alijäämä, /asukas 1172,15 733,75 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 22798 22002 Konsernin lainat, /asukas 4760,48 4536,54 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 11 18 Kunnan asukasmäärä 4789 4850 Laskentakaavat: Omavaraisuus -% 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) ( Koko pääoma - Saadut ennakot ) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 100 x ( Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Lainakanta 31.12. Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat / asukas Konsernin lainakanta/ asukasmäärä 31.12. Lainasaamiset 31.12. Investointien rahoittamiseen annetut pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat

22 Konsernin tuloslaskelma Koko konsernin tilikauden alijäämäksi muodostui 977 t ja vuosikatteeksi 192 t. Vuosikate on vain 11 % poistoista. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 2012 2011 Toimintatuotot 12 301 12 634 Toimintakulut -37 007-35 168 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -8-8 Toimintakate -24 714-22 542 Verotulot 15 002 15 495 Valtionosuudet 10 330 9 085 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 12 Muut rahoitustuotot 238 200 Korkokulut -636-647 Muut rahoituskulut -34-33 Vuosikate 192 1 570 Poistot ja arvonalenemiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 731-1 225 Tilikauden yli-/alipariarviot 11 Satunnaiset erät 458-545 Tilikauden tulos -1 081-189 Tilinpäätössiirrot 105 3 Vähemmistöosuudet -1 0 Tilikauden yljäämä (alijäämä) -977-186 Konsernituloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 33,23 35,92 Vuosikate/Poistot, % 11,08 128,19 Vuosikate, euroa/ asukas 40,08 323,72 Asukasmäärä 4789 4850 Laskentakaavat: Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 100 x Toimintatuotot/ ( Toimintakulut- Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/ Poistot, % 100 x Vuosikate/ Poistot

23 Konsernin rahoitusasema Konsernin rahavarat vähentyivät 1.164 t. Pitkäaikaisten lainojen määrä lisääntyi 4.012 t ja lainojen lyhennyksiä maksettiin 2.980 t. Lainanhoitokate oli 0,22 eli heikko. Kassan riittävyys oli tilinpäätöshetkellä 16 päivää. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 192 1 570 Satunnaiset erät 458-545 Tulorahoituksen korjauserät -279-99 371 926 Investointien rahavirta Investointimenot -2 481-1 297 Rahoitusosuudet investointimenoihin 36 33 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 865 172 Toiminnan ja investointien rahavirta -209-166 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -3 Antolainasaamisten vähennykset 9 8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 012 2 896 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 980-2 751 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1-277 Oman pääoman muutokset -822-6 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 14 Vaihto-omaisuuden muutos 37 11 Saamisten muutokset -252-26 Korottomien velkojen muutokset -963 1 358 Rahoituksen rahavirta -955 1 224 Rahavarojen muutos -1 164 1 058 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 849 3 013 Rahavarat 1.1. 3 013 1 955-1 164 1 058 Investointien tulorahoitus, % 7,85 124,19 Pääomamenojen tulorahoitus, % 3,54 39,14 Lainanhoitokate 0,22 0,65 Kassan riittävyys 16 27 Laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot- rahoitusosuudet inv.menoihin) Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot- Rahoitusosuudet - Antolainasaamisten nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudella

24 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Ristiinan kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen käsittelee 1.1.2013 voimaan tulleen kuntaliitoksen johdosta Mikkelin kaupunginhallitus ja Mikkelin kaupunginvaltuusto. Mikkelin kaupunginhallitus esittää tilikauden -949.718,91 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 250,11 euroa. 2) Kirjataan tilikauden alijäämä -949.468,80 taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Taseen aiemmat alijäämät huomioiden kumulatiiviseksi alijäämäksi muodostuu 1.151.831,75. Alijäämä yhdistellään avaavassa taseessa 1.1.2013 osaksi Mikkelin kaupungin tilikauden ylijäämiä.

TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2012 25

26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tuloskortin toteutuminen Ristiinan kunnan yleiset strategiset tavoitteet Ristiinan kuntaa on edelleen kehitetty itsenäisenä hyvinvointikuntana. Hyvinvointipalvelut on mitoitettu asiakaslähtöisesti ja siten, että kuntalaisilla on laadukkaat ja kohtuullisesti saavutettavissa olevat palvelut ja viihtyisä elinympäristö. Elinkeinotoimen tavoitteena on ollut ylläpitää yritystoiminnan perusedellytyksiä ja mahdollistaa jo olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuminen kunnassa sekä luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiseksi tai siirtymiseksi kuntaan. VISIO RISTIINA- Parasta elämää Etelä-Savossa Turvallista, viihtyisää ja laadukasta asumista: kunta tarjoaa parasta elämää Etelä-Savossa ja hyvää elämisen laatua. Lähipalvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavilla ja asuinympäristö rikkaassa luonnossa kauneimmassa Järvi-Suomessa tekee Ristiinasta viihtyisän paikan elää, asua ja yrittää. MISSIO Kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen, kunnallistekniikan, elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvaavat peruspalvelut kunnan asukkaille. Palvelut tuotetaan osalta itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Tapauskohtaisesti niitä voidaan myös ulkoistaa ja tuottaa ostopalveluina muiden julkisyhteisöjen tai yksityisten yhteisöjen toimesta. Kunta on vahva toimija ja rakentavan kunta- ja seutuyhteistyön kannattaja. ARVOT Asiakaslähtöisyys avoimuus oikeudenmukaisuus tasapuolisuus turvallisuus vuorovaikutteisuus Vaikuttavuus kestävä kehitys kilpailukykyisyys laadukkuus suunnitelmallisuus kustannustehokkuus luontoarvojen huomioiminen