Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALI, MATKUS 01.04.2013 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 9.5.2012 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS
742 SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Kaavatalous 5.7.1 Rakentamiskustannukset logistiikka- ja terminaalialue 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS
LIITTEET 1/1 1/2 2/1 2/5 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta, merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 3.1 Havainnepiirustus asemakaava-alueesta 3.2 Logistiikka-alue ja etelä-kuopion liikenneverkko 4 Poistokartta / ote ajantasa-asemakaavasta 5 Matkuksen länsipuolen yritys- ja logistiikka-alueen yleiskaavallinen selvitys 6 Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arviointitarpeen selvittäminen, päivitys 7 Vesihuollon yleissuunnitelmaluonnos 8 Liikenneverkkosuunnitelma ja viheralueiden ympäristösuunnitelma 9 Kaava-alueen massatasapaino- ja esirakentamissuunnitelmat 10 Matkuksen logistiikka-alueen rataterminaalin toimivuustarkastelu 11 Liiketoimintasuunnitelma (Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen ) 12 Itä-Suomen logistiikka-alueen meluselvitys 13 Vireilletulovaiheen lausunnot ja vastineet
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 2 ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE, MATKUS ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan ja asemakaavan muutos, joka koskee 1.4.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee: Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksella muodostuu: Alueen sijainti: Kuopion kaupungin Hiltulanlahden kylän (411) tiloja RN:ot, 5-39, 5-40, 5-42, 5,-73, 5-115, 5-119, 5-139, 5-188, 5-279, 5-280, 5-285, 5-289, 5-296 297, 5-305, 33-1 4 ja osia tiloista 5-192, 33-6 sekä Kuopion kaupungin Haminanlahden kylän (410) tiloja RN:ot, 5-44 45 sekä osia tiloista 27-6 ja 27-23 sekä osia lunastusyksiköstä 871-1-2 ja osia vesialueista 876-44-1 ja 410-876-1. Kuopion kaupungin 35. kaupunginosan (Pitkälahti) lähivirkistysalueiden osia. Kuopion kaupungin 35. kaupunginosan (Pitkälahti) korttelit 45 49, ja rautatie-, katu-, suojaviher-, virkistys-, luonnonsuojelu- ja vesialuetta sekä Kuopion kaupungin 36. kaupunginosan (Hiltulanlahti) rautatiealuetta sekä Kuopion kaupungin 38. kaupunginosan (Kiviharju) katu- ja suojaviheraluetta. Kuopion kaupungin 35. kaupunginosan (Pitkälahti) lähivirkistysvirkistysaluetta. Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahden, Pitkälahden ja Kiviharjun kaupunginosissa. Pääosa kaavaalueesta sijaitsee Matkuksen kaupallisen keskittymän ja Pitkälahden teollisuusalueen välisellä alueella, noin 10 kilometriä keskustasta lounaaseen. Kaavatunnus: 765
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 3 Kaavan tarkoitus: Tarkoitus laatia asemakaava- ja asemakaavan muutos, joka mahdollistaa maakuntakaavan mukaisen logistiikka- ja yritysalueen toteutumisen. Asemakaavalla varmistetaan lisäksi moottoritien läntisen rinnakkaisväylän ja Hepomäkeen suuntautuvan pääväylän sijainti ja toimivuus.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistynyt Kuopion kaupungin aloitteesta 25.4.2012. Asemakaavan muutostyö sisältyi vuoden 2012 kaavoituskatsaukseen. Kaavatyön vireilletulosta on ilmoitettu 9.5.2012. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 25.5.20012. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 14.5. 12.6.2012. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi mielipide ja yksi lausunto. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 16.5.2012 ja valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu 12.6.2012. Valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville 13.4 14.5.2014, jolloin aineistoon voi ottaa kantaa sekä esittää muutoksia ja lisäyksiä. Valmisteluaineistosta on tarkoitus pitää nähtävänäolon aikana sekä lausuntokokous että erillinen yleisötilaisuus. Asemakaavan muutosehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan syksyllä 2014 mennessä ja sen on tarkoitus tulla kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2014. Kaavatyön ehdotusvaiheen aikana pidetään tarvittava määrä ohjausryhmän kokouksia. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelualueelle on tarkoitus laatia asemakaava- ja asemakaavan muutos, joka mahdollistaa maakuntakaavan mukaisen logistiikka- ja yritysalueen toteutumisen. Asemakaavalla varmistetaan lisäksi moottoritien läntisen rinnakkaisväylän ja Hepomäkeen suuntautuvan pääväylän sijainti ja toimivuus. 2.3 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat itä-suomen logistiikka-alueen ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin rakentumisen alueelle. Alueen toteuttaminen alkaa välittömästi, kun se on kaavatilanteen ja rahoituksen puolesta mahdollista. Ennen kuin yrittäjät pääsevät toteuttamaan laajemmin hankkeitaan, kaava-alueelle tulee rakentaa uutta katuverkkoa ja esirakentaa tontteja sekä aluetta hule-vesien viivytykseen tarkoitettu kosteikko. Lisäksi alueelle tulee rakentaa ja tehdä muutoksia Kuopion energian sähköjohtoverkon sekä Kuopion Veden vesi- ja viemärijohtojen osalta. Lisäksi katurakentamisen yhteydessä alueelle toteutetaan myös Kuopion energian kaukolämpöverkosto.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahden, Pitkälahden ja Kiviharjun kaupunginosissa. Pääosa kaava-alueesta sijaitsee Matkuksen kaupallisen keskittymän ja Pitkälahden teollisuusalueen välisellä alueella, noin 10 kilometriä keskustasta lounaaseen. Aluerajauksiin voi tulla tarkennuksia työn aikana. Alueen ympäristö on tällä hetkellä suurilta osin luonnonympäristöä, mutta on muuttumassa asemakaavoituksen myötä varsin tehokkaaksi työpaikka- ja logistiikka-alueeksi. Suunnittelualueen pohjoisosalla sijaitseva noin 30 ha alue on tehtyjen selvitysten pohjalta paras sijoittumispaikka itä-suomen logistiikka-alueelle ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalille. Lisäksi alue on myös merkitty makuuntakaavassa merkinnällä LM/ TP Itä- Suomen logistiikkakeskus. Asemakaavoituksen tueksi on suunnittelualueelle tehty viimeisten vuosien aikana lukuisia selvityksiä (ks. liitteet ja kohdan 3.2.1 selvitykset), joissa on tutkittu muun muassa alueen toteutettavuuden lisäksi luontoarvot sekä liittymiset kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkkoon. Rakentamisvaiheessa suunnittelualue tulee olemaan yksi Kuopion merkittävimmistä maa- ja kallioainesten sijoituspaikoista. Kaava-alueen suurimmat täytöt kohdistuvat rataterminaalin alueelle. Alueella on jonkin verran myös paikalla jalostettavaa maa- ja kallioainesta, mutta merkittävimmät maansiirrot tapahtuvat alueen esirakentamisen yhteydessä muualta tuotavilla massoilla. Kuva 1. Ortokuva kaava-alueesta sen lähiympäristöineen. (ortokuva on otettu kesäkuussa 2012).
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 6 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva ja luonnonolot Maisemarakenteeltaan kaava-alueen topografia melko loivapiirteistä, mutta Matkusjärven eteläpuolella kaava-alueen lähiympäristö on vaihteleva ja maaston korkeuserot ovat paikoin huomattavia. Maaperältään kaava-alue on suurimmaksi osaksi joko kalliota tai moreenia ja on muutamia suopainanteita lukuun ottamatta rakennettavuudeltaan hyvä. Maisemakuvassa alueen merkittävin solmukohta on Matkusjärven kahtia jakava Savon radan leikkauskohta, josta avautuvat hienot näkymät kaakkoon, noin 3 km päässä yli 210 metriin nousevalle Vanuvuorelle sekä luoteeseen noin 2 km päässä olevaan Matkusjärven pohjukkaan. Lisäksi kaava-alueen eteläreunalla maisemakuvassa näkyy voimakkaasti noin 150 metriin nouseva Nuolimäki. Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus- ja suojelu kaava-alueella. Kaava-alueen kasvillisuus, eläimistö ja luontotyypit ovat melko monipuolisia ja vaihtelevat alueittain melko paljon. Kaavaluonnoksessa esitetyillä korttelialueilla kasvillisuus on pääsääntöisesti yksipuolisempaa ja ne ovat puustoltaan nuorta taimikkoa tai nuorta harvennushakkuualuetta. Luontoarvoiltaan merkittävimmät ja yhtenäiset alueet sekä uhanalaiset kasvit sijoittuvat Matkuksen lehdon sekä Riihilammen lehdon Natura-alueille, jotka ovat merkitty asemakaavaluonnoksessa sekä yleiskaavassa suojelualueiksi. Vesistöolosuhteet kaava-alueella. Suunnittelualueen pohjoispuoliset vedet laskevat purojen ja ojien välityksellä pääosin Riihilampeen sekä osin ylä-matkukseen. Riihilammesta vedet laskevat edelleen pikku Riihilammen kautta Kallaveteen kuluvaan Pitkälahteen. Kaava-alueen eteläpuoliset vedet laskevat pääosin radan vierrellä olevan painanteen kautta ylä-matkukseen. Luontoselvitys Matkus-Riihilampi on laadittu logistiikka-alueelle Kuopion kaupungin ympäristösuojelutoimiston 2007. Luontoselvityksen pohjalta on laadittu logistiikkaalueen luontotyyppikartta (kuva 2). Alueen luontoselvityksiä on lisäksi kartoitettu erillisillä maastokäynneillä mm. Matkuksen lehdon maastokatselmuksella vuonna 2008, yhdessä Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen (nykyisen ELYkeskuksen) ylitarkastaja Anne Grönlundin kanssa. Liito-oravaselvitykset kaava-alueelle on laatinut Pöyry Environment Oy Matkuksen alueen asemakaavoitusten yhteydessä vuosina 2006 ja 2007 sekä niitä on täydennetty Kuopion kaupungin toimesta keväällä 2012. Lisäksi Matkusjärven eteläpuolisille alueille on laadittu päivitetty liito-oravaselvitys kesän 2013 aikana. Luontoympäristön huomioiminen kaavaluonnoksessa. Lähtötietojen ja selvitysten perusteella luontoarvoiltaan arvokkaimmat ja yhtenäiset alueet ovat alueen Naturalehdot (Matkuksen lehto ja Riihilammen lehto) sekä yleisesti Matkusjärven ja Riihilammen ranta-alueet. Kyseiset alueet on kaavaluonnoksessa rajattu tehokkaamman rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi Luonnonsuojelualueen ja kortteli tai katualueen väliin on jätetty maastokatselmuksen perusteella rajattu n. 30 80 metrin (VL) suojametsävyöhyke. Suunnittelualueen pohjoisosalla sijaitsevalle noroalue on kuitenkin jouduttu hakemaan poikkeamislupaa, koska se sovittaminen logistiikka-alueen kaavarakenteeseen olisi ollun mahdoton yhtälö. Kuopion kaupungille on myönnetty poikkeamislupa noron luonnontilan muuttamiseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta 28.1.2013.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS Kuva 1. Logistiikka-alueen luontotyyppikartta alueelle tehdyn luontoinventoinnin pohjalta. 7
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueen merkittävin rakennuskokonaisuus on alueen halkaiseva Savon rata siihen liittyvine rakennelmineen. Suunnittelualueen Matkusjärven eteläpuolisilla alueilla, ylä-matkuksen pohjukassa, sijaitsee kaksi lomakäytössä olevaa kiinteistöä, joiden rakennuskanta on vuosilta 1957 1980. Kaava-alueen pohjoisosalla Pikkuriihilammen ympäristössä on kolme asuinkäytössä olevaa kiinteistöä, rakennuskannaltaan vuosilta 1948 1981. Lisäksi kaava-alueen pohjoisreunalla Kylmämäen teollisuusalueen reunalla sijaitsee yksi asuinkiinteistö, jonka rakennuskanta on vuodelta 1948. Kaava-alue halkaisee alueen merkittävimmän yksityisen kiinteistön Liukkotilan Matkusjärven eteläpuolella. Liukkotilan pihapiiri, jonka päärakennukset ovat 1900 luvun alusta, jää kaava-alueen välittömään läheisyyteen. Lisäksi kaava-alueen itäreunaan rajoittuu yhdeksän asuin- tai lomakäytössä olevaa kiinteistöä. Lisäksi alueella sijaitsee Kuopion energian 20KV johtolinja. Suunnittelualueella ei ole erityisiä esi- ja kulttuurihistoriaan liittyviä arvoja. Saaren rantavyöhykkeet ovat maisemallisesti tärkeitä ja ne on jätetty asemakaavaehdotuksessa pääsääntöisesti rakentamisesta vapaaksi, tarvittavia terminaalialueita lukuun ottamatta. Kuva 2. Näkymä kaava-alueen maisemalliseen solmukohtaan Matkusjärven ja Savonradan leikkauspisteessä. Kuvan alareunalla näkyy alueen rakennuskantaa ja yläreunalla Matkusjärven ylittävän sillan aloituspenkkaa.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 9 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen keskeisimmät osat omistaa Kuopion kaupunki (ks. kuva 3). Suunnittelualueella on metsähallituksen omistuksessa osia Matkusenlehdon suojelualueesta sekä Riihilammenlehdon suojelualue. Lisäksi suunnittelualueella on yksityisiä maaalueita Pikku Riihilammen ympäristössä ja Matkusjärven eteläpuolella sekä Matkuksen puistossa Kylmämäen teollisuusalueen rajalla. Kuva 3. Kaupungin maanomistustilanne 25.3.2014 (viivoitettu alue on rekisteröity kaupungin omistukseen). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Kuopion seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.2008. Maakuntakaavassa pääosa suunnittelualuetta on työpaikka-aluetta (TP 11.813). sekä
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 10 luonnonsuojelualuetta (SL 11.556 Matkuksenlehto). Lisäksi alueen itäosaan on merkitty kaksiraiteisen nopean liikenteen rataosa sekä Matkusjärven eteläpuolelle viheryhteystarve. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030, muutokset Kuopion seudun maakuntakaavaan on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011, jonka myötä suunnittelualueella muutettiin Kuopion seudun maakuntakaavaan työpaikka-alue (TP 11.813) Itä-Suomen logistiikkakeskus merkinnäksi (LM/TP 11.010). 4. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta Kuva 5. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan muutoksista Kuopion seudun maakuntakaavaan Matkuksen kohdalla. Yleiskaava, yleiskaavalliset selvitykset: Kaupunginvaltuuston 11.12.2000 hyväksymässä keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa pääosa suunnittelualueesta on merkitty ympäristöhäiriöttömän teollisuuden alueeksi (TY) sekä yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Lisäksi alueella on luonnonsuojelualuetta (SL-1), virkistysaluetta (V), rautatieliikenteen aluetta (LR) ja maa- ja metsätalousaluetta (MU). Kuopion kaupunkirakenne 2025 suunnitelmaluonnoksessa (kuva 6) on pääosa suunnittelualueesta merkitty liikennealueeksi (L). Kaava-alueelle sekä laajemmin koko Matkuksen alueeseen liittyen on tehty myös erillinen yleiskaavallinen selvitys (liite 5). Lisäksi kuvassa 8 on esitetty etelä-kuopion tavoitteelliset liikenneverkot muun muassa moottoritein läntisen rinnakkaisväylän sekä Hepomäen laajennusalueille suuntautuvien pääväylien osalta.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 1 Kuva 6. Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta ja asemakaava-alueen rajaus. Kuva 7. Ote kaupunkirakenne 2025 luonnoksesta. Muut selvitykset, joita ei ole selostuksen liitteenä: 1. Kuopion seudullinen liikennejärjestelmä suunnitelma ja Kuopion logistiikka-alueselvitys 2006, (Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta Pohjois-Savon Liitto, Savo-Karjalan tiepiiri, VR Cargo, ilmailulaitos, Kuopion kauppakamari, SI- TO). 2. Pohjois-Savon yhdistettyjen juna-/autokuljetusten markkina- ja investointiselvitys Toteutuksen vaiheistus 2006,(Kuopion kaupunki, Kuopion kauppakamari Pohjois-Savon Liitto, Ratahallintokeskus, Savo-Karjalan tiepiiri, VR Cargo, Kaukokiito, SITO). 3. Kuopion juna-autokuljetusten markkinapotentiaaliselvitys 2007, (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon Liitto, Ratahallintokeskus, Savo-Karjalan tiepiiri, VR Cargo, Kaukokiito, Kuopion kauppakamari, DESTIA). 4. Itäsuomen logistiikka-alueen toteuttamisselvitys 2011 (SITO, ELY, Pohjois- Savon Liitto, Kuopion Kaupunki) 5. Itäsuomen logistiikkakeskuksen toteuttamisselvityksen koordinointi 2011 (SITO, ELY, Pohjois-Savon Liitto, Kuopion Kaupunki) 6. Itäsuomen yhdistettyjen kuljetusten yhteyden toteuttaminen / LIIKETOI- MINTASUUNNITELMA 2011 (SITO, ELY, Pohjois-Savon Liitto, Kuopion Kaupunki) 7. Luonto- ja liito-oravaselvityksistä on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.1.2 Asemakaava: Alueen pohjoisosalla on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 17.1.1994 hyväksymä asemakaava (kuva 9), jossa suunnittelualue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) Ote ajantasa-asemakaavasta = sijaintikartta on myös liitteenä 4.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 2 Kuva 8. Logistiikka-alueen ja Etelä-Kuopion tavoitteellinen liikenneverkko. Ohjelmat ja tavoitteet: Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 ja ne sisältävät muun muassa toimivaan aluerakenteeseen sekä eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä erityistavoitteita. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.4.2009 otettavaksi aktiiviseen käyttöön kaikessa valmistelussa. Rakennusjärjestys: Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen 14.6.2013.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 3 Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kaava-alueen rajaus. Tonttijako ja -rekisteri: Suunnittelualue sisältyy pääosin tiloina kiinteistörekisteriin. Pohjakartta: Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Rakennuskiellot: Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Alueeseen liittyvät maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan suojelumerkinnät on selvitetty selostuksen edellisissä kohdissa.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 2 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Tulevaisuuden logistiikka suuntautuu entistä voimakkaammin ns. vihreään logistiikkaan, jota pidetään yhtenä kansainvälisenä megatrendinä. Maailmalla on siirrytty laajamittaisesti tai ollaan siirtymässä vähähiilisimpiin logistiikkakuljetuksiin, mikä tarkoittaa käytännössä rekkojen siirtämistä raiteille ja laivaan (ks. kuva 9). EU:n tasolla on linjattu, että vuoteen 2050 mennessä liikenteen päätavoitteet ovat muun muassa seuraavat: - 50% keskimatkan kaupunkien välisestä liikenteestä ja tavarakuljetuksista siirtyy maanteiltä raiteille ja vesiliikenteeseen - Kaiken kaikkiaan liikenteen päästöjä leikataan 60% vuoteen 2050 mennessä. Edellä kuvatut linjaukset tuovat entistä suuremmat paineet sille, että myös Suomessa on pakko siirtyä tulevaisuudessa vihreämpään logistiikkaan. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita logistiikka-alan kehityshankkeita, jossa pohditaan tulevaisuuden logistiikkaa. Muun muassa Innorail Oy toteuttama yhdistettyjen kuljetuksien RahtiverkkoSuomi-hanke sekä ESLogC- hanke, joissa on tuotettu paljon uutta sekä mielenkiintoista tietoa logistiikkakeskuksista ja yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksista ja kehitetty eri tavoin yritysten kilpailukykyä. Kuva 9. Yllä olevasta kuvasta ilmenee kuinka suuri merkitys on sillä, että pyöräkuljetuksien sijaan runkojakelut toteutetaan raideliikenteellä. Suomen merkittävimpiä uusia logistiikankeskittymiä, joissa sijaitsee vähintään raideliikenteen terminaali, on syntynyt tai syntymässä muun muassa Helsingin Vuosaareen, Ouluun, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Lahteen.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 3 Kuopion seudun logistista toimivuutta ja mahdollista yhdistettyjen kuljetusten logistiikkaterminaalia ja logistiikkakeskittymän optimaalista paikkaa on selvitetty jo useamman vuoden ajan muun muassa kohdassa 3.2.1 esitettyjen selvitysten avulla. Selvitysten mukaan Itä-Suomen logistisia toimintoja palvelevan logistiikkaterminaalin paras sijoituspaikka on Kuopion Matkuksessa. Kuopioon suunnitteilla oleva logistiikka-alue ja sen myötä mahdollistuva yhdistettyjen kuljetusten liikennöinti on sopusoinnussa myös valtakunnallisten selvitysten sekä itäsuomen liikennestrategian kanssa. Kuopio pääkaupunkiseutu väylä on myös yksi potentiaalisimmista yhdistettyjen kuljetusten väylästä Suomessa, yhdessä pääkaupunkiseutu Oulu, pääkaupunkiseutu Jyväskylän kanssa (ks. kuva 10) Kuva 10. Suomen rataverkolla operoivan rahtiliikenteen potentiaaliset yhteysvälit on merkitty vihreällä. Suunnittelualueelle on tarkoitus laatia asemakaava- ja asemakaavan muutos, joka mahdollistaa maakuntakaavan mukaisen logistiikka- ja yritysalueen toteutumisen. Asemakaavalla varmistetaan lisäksi moottoritien läntisen rinnakkaisväylän ja Hepomäkeen suuntautuvan pääväylän sijainnit ja toimivuudet. Tavoitteena on, että alueelle syntyy Kuopiota ja koko Itä-Suomea palveleva logistiikkatoimintojen alue, siihen kiinteästi liittyvine tukipalveluineen. Tavoitteiden mukaisesti toteutuneena alue parantaisi suoraan sinne sijoittuvien yritysten logistista toimivuutta sekä laajemmin koko maakunnan logistista toimivuutta. Logistiikka-alueen toteutus on merkittävässä asemassa myös siinä, voiko Kuopio ja sen toiminta-alue pysyä merkittävänä kasvukeskuksena myös tulevaisuudessa. Asemakaavalla mahdollistetaan lisäksi Itä-Suomen liikennestrategian mukaiset linjaukset, jossa mainitaan muun muassa, että Kuljetusten kustannustehokkuutta parannetaan erityisesti rataverkolla (Savon ja Karjalan radat) ja eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Kuopioon toteutetaan logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 4 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö käynnistettiin kaupungin aloitteesta suunnittelujohtajan esityksestä 25.4.2012. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 9.5.2012. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 14.5. 12.6.2012. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi mielipide ja yksi lausunto. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 16.5.2012 ja valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 12.6.2012. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat, Liikennevirasto, Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonvarat ja ympäristö sekä liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueet, Pohjois-Savon liitto, VR-Yhtymä Oy, VR Track Oy, Alueen maanomistajat sekä lähialueen vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat, Kuopion seudun logistiikkayritykset, Kuopion kauppakamari, DNA Oy, TeliaSonera Oyj, Kuopion Energia Liikelaitos, Kuopion Vesi Liikelaitos ja kaupungin viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö käynnistettiin kaupungin aloitteesta suunnittelujohtajan esityksestä 25.4.2012. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 9.5.2012. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 14.5. 12.6.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulo- ja valmisteluvaihe: Vireilletuoloaineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 14.5. 12.6.2012. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi mielipide ja yksi lausunto. Vireilletulovaiheen lausunnot ovat liitteenä 13. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 16.5.2012 ja siinä olivat läsnä, Pohjois-Savon liiton ja kaupungin eri tahojen edustajat. Kokouksessa käytiin keskustelua hankkeen sisällöstä, mahdollisista toteuttamisvaihtoehdoista, tarvittavista jatkoselvityksistä, jatkotoimenpiteistä ja kaavoitusprosessin aikataulusta. Asemakaavoituksen ja alueen toteutuksen liittyen pidettiin 3.10.2012 kaupungin sidosryhmien kesken erillinen alueen ohjelmointikokous. Tämän lisäksi kaavoitustyön aikana kaupungin eri asiantuntijoista (strategia, maanhallinta, suojelu, liikenne, puistot, kaupunkikuva, kaavoitus) koostunut ohjaus-hankeryhmä on kokoontunut kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaan eri kokoonpanoissa.
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 5 Valmisteluvaiheen aineisto annetaan tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 9.4.2014, jonka jälkeen aineisto tulee nähtäville. Kaavatyön valmisteluaineistoa esitellään yhteistyötahoille lausuntokokouksessa ja asukas- ja yritystilaisuudessa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aloituskokoukseen 16.5.2012 osallistui, Pohjois-Savon liiton ja kaupungin eri tahojen edustajat. Kokouksessa käytiin keskustelua hankkeen sisällöstä, mahdollisista toteuttamisvaihtoehdoista, tarvittavista jatkoselvityksistä, jatkotoimenpiteistä ja kaavoitusprosessin aikataulusta. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 16.5.2012. Siihen osallistuivat Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Savon liiton, Liikennevirasto ja kaupungin eri tahojen edustajat. Kokouksessa käytiin keskustelua hankkeen sisällöstä, mahdollisista toteuttamisvaihtoehdoista, tarvittavista jatkoselvityksistä, jatkotoimenpiteistä ja kaavoitusprosessin aikataulusta. Viranomaisneuvottelun keskeiset toimenpiteet, joista sovittiin: - Metsähallituksen lausuntoon liittyen sovittiin, että järjestetään erillinen palaveri yhdessä ELY-keskuksen Metsähallituksen edustajan ja Kuopion kaupungin kanssa (on järjestämättä) - teetetään asemakaava-alueelta meluselvitykset, joissa on huomioitu liikenteen lisäksi myös lastauksen kuormauksen meluvaikutukset asuasuinalueille. Lisäksi tarkistetaan kaava-alueen liikenteellisten selvitysten päivitystarve. - tehdään katujen yleissuunnittelu asemakaava-alueella sekä Hepomäen tarkastelualueella (on toteutettu) - Katujen- ja siltojen toteutussuunnittelu asemakaava-alueella aloitetaan mahdollisimman pian, viimeistään vuoden 2013 alusta lukien. Radan alittavan sillan ja mahdollisesti laajemmankin kokonaisuuden suunnittelutyö tilataan konsultilta. (on tullut viivästystä kokouksen jälkeen) - Hule-kosteikon sekä viheralueiden suunnitelmat (ovat kesken) - Tulevien logistiikkafirmojen tai kiinteistökehittäjien suunnitelmat ja selvitykset (ei vielä yrityksiä, jotka olisvat tulossa alueelle) - Ratapihan suunnitelmien tarkistus layout (on toteutettu) - Asemakaavahankkeen rinnalla selvitetään ja varmistetaan alueelle saatavan ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet muun muassa ratapihan ja muiden raide- ja siltarakennelmien toteuttamiseen (ovat kesken) - Kaupungin oman rahoituksen varmistus ja ajoitus kunnallistekniikan ja esirakentamisen toteuttamiseen (ovat kesken) - Asemakaava-alueen pohjoisosalla olevalle noroalueelle haetaan vesioikeus lupaa asemakaavoituksen rinnalla, mutta Matkusjärven alueen täytölle haetaan lupa vasta asemakaavoituksen valmistuttua (norolle on saatu poikkeamislupa mutta Matkusjärven osalta edetään myöhemmin) - Alueen esirakentamiselle maisematyöluvat on haettu kesäkuun 2012 aikana (ovat kesken) - Korttelialueiden esirakentamisen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2012. Matkuksentien rakentaminen, voimassa olevan asemakaavan alueella Kylmänmäestä logistiikka-alueelle, on tarkoitus alkaa myös elokuussa 2012. (tonttien esirakentaminen ei ole käynnistynyt mutta Matkuksentien rakentaminen on käynnistynyt keväällä 2014) - Savon radan alittavan sillan osalla selvitetään mahdollisuudet teettää toteutussuunnitelmat (ulkopuolisella rahoituksella) sille tasolle, että sillan toteutus on mahdollista toteuttaa jo vuoden 2013 kesällä. (on kesken)
ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALLI, MATKUS 6 Viranomaisneuvottelussa esiin nousseet asiat on pääosin huomioitu jatkotyössä. Valmisteluaineistoon on jalostunut vaihtoehto, joka on tonttien esirakentamisen osalta edullisempi sekä selkeämpi ja kustannustehokkaampi katuverkko. 4.4 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Yleisinä tavoitteina on, että alueelle syntyy Kuopiota ja koko Itä-Suomea palveleva logistiikkatoimintojen alue, siihen kiinteästi liittyvine tukipalveluineen. Tavoitteiden mukaisesti toteutuneena alue parantaisi suoraan sinne sijoittuvien yritysten logistista toimivuutta sekä laajemmin koko maakunnan logistista toimivuutta. Logistiikka-alueen toteutus on merkittävässä asemassa myös siinä, voiko Kuopio ja sen toiminta-alue pysyä merkittävänä kasvukeskuksena myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen liikennestrategian mukaiset linjausten ja tavoitteiden mukaan kuljetusten kustannustehokkuutta parannetaan erityisesti rataverkolla (Savon ja Karjalan radat) ja eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Kuopioon toteutetaan logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti suunnittelualueelle tulee kaavoittaa Itä- Suomen logistiikkakeskus (LM/TP 11.010). Asemakaavan tavoitteina on muodostaa tulevaisuuden logistiikkakeskusalue, joka palvelisi Kuopion lisäksi myös koko itä-suomea sekä täyttäisi samalla kansainväliset, valtakunnaalliset, itä-suomen liikennepoliittiset että Kuopion strategiset linjaukset ja maakuntakaavan tavoitteet. Lisäksi asemakaavan tavoitteena on ratkaista logistiikka-alueen ja sitä palvelevien lähialueiden liikenneverkon optimaalinen toiminta sekä luoda viihtyisä, korkeatasoinen ja houkutteleva logistiikka- ja työpaikka-alue, jossa on otettu huomioon myös joukkoliikennekaupungin periaatteet. Tavoitteena on paitsi turvata kaupungin uusien työpaikkojen luominen ja monipuolinen yritystonttitarjonta, lisätä Kuopion eteläisten alueiden vetovoimaa ja tonttikysyntää sekä näin monipuolistaa alueen palveluverkostoa. Logistiikka-alueen uusi asemakaava toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, sijaiten keskeisesti kaupunkirakenteessa ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja alue liittyy joustavasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja tukeutuu Kuopion eteläosien palveluverkkoon ja -tarjontaan. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet: Alueelle tehtyjen selvitysten pohjalta paikka soveltuu parhaiten itä-suomessa yhdietttyjen kuljetusten terminaalialueeksi. Kasvillisuus- ja liito-oravaselvitysten perusteella jätetään Matkusjärven ranta-alueet sekä Riihilammen ympäristö pääosin rakentamattomiksi, millä turvataan muun muassa arvokkaat rantamaisemat sekä liito-oravien reviirialueet sekä Arvokkaiden naturalehtojen monipuolinen kavillisuus ja eliöstö. Naturalehtojen välille jätetään myös selkeä viherkäytävä turvaamaan muun muassa liito-oravien liikkuminen niiden välillä. Riihilammen rehevöitymisen estämiseksi suunnittelualueen sade- ja sulamisvesiä (hulevesiä) ei johdeta suoraan Riihilampeen, vaan niitä viivytetään kosteikkopuistossa ja erillisillä imeytysvyöhykkeillä ennen vesistöön johtamista. Kaavaehdotuksessa yksi-