Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu
Mitkä asiat on oleellisia? Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin Toiminnan joustavuus markkinoihin/kysyntään nähden Tehokkuus ja reagointikyky Talouden järjestäminen (kirjanpito ja tilinpäätös) Tuloksen käsittely ja siihen liittyvät riskit
Sitovuus, päätöksenteko, strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Toimintamalli Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus on sitova sekä tulojen, että menojen suhteen. voi olla esim. lautakuntaan tai valtuustoon nähden sitova. Strategiset tavoitteet asetetaan sieltä, minne sitovuus on muodostettu. Toimintaa ohjataan johtosäännön. on toimintakatteeltaan (tulot - menot = toimintakate) sitova yksikkö voi olla esim. lautakuntaan tai valtuustoon nähden sitova. on valtuustoon nähden sitova yksikkö. Valtuusto asettaa liikelaitokselle sitovat tavoitteet. Valtuusto asettaa osakeyhtiölle talousarvioon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunta omistaa osakeyhtiöstä osuuden, jonka perusteella sillä on oikeus tiettyyn määräysvaltaan. ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Omistajapoliittiset linjaukset (KV) on itsenäinen oikeushenkilö. Toimintaa ohjataan hallitustyöskentelyn kautta. Hyvä hallinto ja johtamistapa -ohje (KH) ja omistajapoliittiset linjaukset (KV). Konserniohje (KV) Strategiset tavoitteet asetetaan sieltä, minne sitovuus on muodostettu. Toimintaa ohjataan johtosäännön. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet. Toimintaa ohjataan johtosäännön. Johtokunta: Yleensä ollut poliittinen kokoonpano, viranhaltijat esittelijöinä. Johtokunnat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä vaalikausiksi kerrallaan. Strateginen ohjaus tulee kaupungin johtajiston kautta. Sisäisen liikelaitoksen toimintaa ohjataan sopimusohjauksen avulla. n hallitus (voi olla poliitikoista tai viranhaltijoista koostuva, sekä sekamalli). n hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksen yhteydessä. Strateginen ohjaus toteutetaan kaupungin johtajiston kautta. Toimintaa ohjataan sopimusohjauksen avulla.
Henkilöstöpolitiikka, asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin, toiminnan joustavuus markkinoihin/kysyntään nähden Toimintamalli Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat / reagointikyky asiakastarpeisiin. Itsenäinen henkilöstöpolitiikka. Todennäköinen työnantajaliitto: palvelulaitosten työnantajaliitto. Eläkejärjestelmä on olla edelleen kunnallinen eläkejärjestelmä. Strategiset henkilöstöpolitiikkaa koskevat ohjeet konsernista (esim. TJ:n sopimus, palkkaus, palkitsemisjärjestelmä, hallituksen kokouspalkkiot päätetään yhtiökokouksessa (vain omistaja mukana)). Hallitus valitsee osakeyhtiön toimitusjohtajan. Toiminnan joustavuus markkinoihin/kysyntään nähden (onko tärkeä pointti?) Bruttoyksikön reagointikyky Ei voida helposti hyödyntää muuttuviin asiakastarpeisiin on hidas, mahdollista markkinapotentiaalia, jos toiminnan muuttaminen aiheuttaa sillä sitovuudet rajoittaa toiminnan muutostarvetta resursseihin. nopeita muutoksia. Talousarviossa sovittujen tavoitteiden sisällä se voi toteuttaa toimintaansa talousarviossa suunnitellulla tavalla. pystyy reagoimaan Voidaan helposti hyödyntää nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, mahdollista markkinapotentiaalia, mikäli muutos ei aiheuta muutosta kunhan toimintakatetavoite saadaan resurssoinnin osalta täytettyä. Nettoyksikön alijäämä toimintakatteeseen (esim. kerätään tulee kattaa kolmen vuoden kuluessa. asiakkailta menoja vastaavat tulot). pystyy reagoimaan Voidaan helposti hyödyntää nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, mahdollista markkinapotentiaalia, kunhan muut tavoitteet tulevat kunhan toimintakatetavoite saadaan täytettyä. pystyy reagoimaan Voidaan vapaasti hyödyntää olemassa nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, olevia markkinoita, mikäli toiminta on kunhan muut tavoitteet tulevat taloudellisesti kannattavaa pystyy reagoimaan Voidaan vapaasti hyödyntää olemassa nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin, olevia markkinoita, mikäli toiminta on kunhan muut tavoitteet tulevat taloudellisesti kannattavaa
Tehokkuus ja reagointikyky, talouden järjestäminen ja tuloksen käsittely ja siihen liittyvät riskit Toimintamalli Tehokkuus ja reagointikyky (organisaatiomuutokset) malli sopii toimintaan, jossa tulot ja menot ovat ennalta tiedossa, eikä niihin oleteta tulevan muutosta vuoden aikana. Bruttoyksikön reagointikyky on hidas. malli sopii toimintaan, jossa joustavuutta pienessä määrin voidaan hakea kuluvan vuoden aikana esim. tulorahoitusta kasvattamalla. Reagointikyky pieniin muutoksiin on hyvä, mikäli toiminnalle on olemassa jonkinlaiset markkinat. malli sopii toimintaan, jossa joustavuutta voidaan hakea esim. tulorahoituksen kautta. Reagointikyky on hyvä, mikäli toiminnalle on olemassa jonkinlaiset markkinat. pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius organisaatiomuutoksiin on nopea. pystyy toimimaan tehokkaasti ja sen reagointivalmius organisaatiomuutoksiin on nopea. Talouden järjestäminen / kirjanpito ja tilinpäätös Bruttoyksikön talous on samassa yhteydessä kunnan muun kirjanpidon kanssa. Tuloksen käsittely ja siihen liityvät riskit Bruttoyksiköllä ei ole tasejatkuvuutta. Tämä voi ohjata epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (mm. tilinpäätösostot Nettoyksikön talous on samassa Ylijäämän käyttömahdollisuus yhteydessä kunnan muun kirjanpidon seuraavana vuotena ei ole varma, kanssa. koska nettoyksikölle ei ole omaa tasetta. Tämä voi ohjata ylijäämän epätarkoituksenmukaiseen ylijäämän käyttöön tilikauden aikana (esim. tilinpäätösostot). Mahdollinen alijäämä tulee kattaa kolmen tilikauden kuluessa. Taseyksikön tuloslaskelma ja tase on eriytetty kunnan muusta kirjanpidosta. laatii vuosittain oman tulolaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. tekee oman talousarvion (tulos, tase ja rahoituslaskelma), jonka johtokunta hyväksyy. Liikelaitoksen kirjanpito on eriytetty muusta kunnan kirjanpidosta. Laatii myös oman tilinpäätöksen. tekee oman budjetin. n kirjanpito on eriytettu omistajakunnan kirjanpidosta. Kirjanpidolliset velvoitteet osakeyhtiölain kautta. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli taseyksikkö tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti liikelaitoksen taseeseen. Mikäli liikelaitos tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. llä on tasejatkuvuus ja vastuu omasta pääomasta.